Joroisten kirkonkylän näkymiä: A) Joroisten ent. paloasema (nykyisin Nuorten työpaja): Joroisten entinen paloasema kuvattuna lauantaina 12.3.2011 (S&J) - kuvausaikaan autoradio uutisoi tuoreeltaan Japanissa edellispäivänä tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin jälkeisestä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtuneesta räjähdyksestä. (Miika Mielonen, sähköposti 27.10.2012): Joroisten paloasema ei ole toiminut noissa tiloissa vuosiin. Paloasema sijaitsee nykyisin osoitteessa Urheilutie 39. Tuolla vanhalla paloasemalla majailee nuortentyöpaja. Joroisten entinen paloasema sijaitsee aivan kirkon vierellä. Rakennuksen kulmassa kyltti Nuorten työpaja. Kuvattu 12.3.2011 (S&J). Joroisten Nuorten työpaja kirkon kupeella - 14.10.2015 (S&J). Asuinrakennus Joroisten keskusraitin ja Oravakujan risteyksessä - 14.10.2015 (S&J). Joroisten kirkonkylän keskustassa terveystalo 12.3.2011 (S&J). Joroisten Käsityökeskus - kuvattu 12.3.2011 (S&J). (Joroisten kunta, 2011): Käsityökeskus sijaitsee ihailtavan kauniissa vanhassa puurakennuksessa torin laidalla. Vuonna 1919 rakennuksessa toimi Joroisten Osuuskauppa, myöhemmin mm. kunnanlääkärin vastaanotto ja kunnanvirasto. Käsityökeskuksessa on tarjolla paikallisten ja lähiseutujen käsityöläisten tuotteita. Siellä kokoontuvat monenikäiset käsityönharrastajat; nuoremmat askartelevat ohjaajan opastuksella vanhempien tehdessä kangaspuilla mitä moninaisimpia sisustustuotteita laadukkaista luonnonmateriaaleista. Joroisten opastaulu turisteille - 12.3.2011 (S&J). Jokin uskonnollis-seurakunnallinen rakennus Joroisilla - 12.3.2011 (S&J). Tarkemmat tiedot puuttuvat. Asuin- ja liikerakennus Asemakylän suuntaan mentäessä - 12.3.2011 (S&J). Joroisten keskustanäkymä - 14.10.2015 (S&J). Kebab Pizzeria Kemer - kerroshampurilainen maistui - 14.10.2015 (S&J).

Joroisten kirkko: B) Joroisten puukirkko kuvattuna lauantaina 12.3.2011 (S&J). Joroisten kirkko ja kellotapuli 1900-luvun alussa. Kellotapulin kuistin osalta ulkonäkö on muuttunut eniten. Kuva kirjasta "Joroisten historia 1" (Raimo Viikki, 2003). Joroisiin oli valmistunut ensimmäinen kirkkorakennus ja kellotapuli vuoden 1650 aikoihin. Seurakuntaan muuttaneita aatelisia ja muita säätyläisiä valmistunut kirkko ei miellyttänyt ja päätettiin rakentaa uusi kirkko. Se valmistui vuoden 1686 aikoihin. Uusi kirkko palveli yli sata vuotta, kunnes kolmas kirkko valmistui osin toisen kirkon hirsistä vuonna 1793. Rakennusmestarina oli toiminut Juhana Karp eli Karppinen Iisalmesta. Karppinen oli todennäköisesti saanut kirkonrakennusoppinsa pohjalaisilta mestareilta. Hän ei juuri välittänyt intendenttikonttorin piirustuksista, vaan muunteli niitä tai jätti ne sivuun. Joroisten kirkko on malliltaan tasavartinen ristikirkko eikä siis edusta puhdasta virastotyyliä Karppisen luomisvoiman ansiosta. Tyylihistoriallisesti se sijoittuu kansanomaisen kirkonrakennusperinteen ja keskushallituksen valvoman virallisen arkkitehtuurin välimaastoon. Joroisten kirkkoherra Avelin osoittautui omatoimiseksi mieheksi, vuonna 1806 hän teetti kirkon sakastiin omin lupinensa oman ulko-oven, mikä närkästytti silmäätekeviä pitäjäläisiä. Erityisesti majuri Zachris Aminoff vaati, että kirkkoherran oli omin kustannuksin suljettava ovi entiseen piirustusten mukaiseen malliin. Pitkän riitelyvaiheen jälkeen päästiin kompromissiin, ovi sai jäädä, mutta jumalanpalvelusten aikana sen piti olla puomilla suljettuna. Kirkkoherran ovi-idean takana oli ollut mm. kirkotettavien naisten mahdollisuus päästä uteliaiden näkemättä salaripille sakastiin. Muuten kulku olisi täytynyt tehdä kirkkokäytävää pitkin (Joroisten historia 1" - Raimo Viikki, 2003). Joroisten kirkkotapuli - kuvattu 19.3.2011 (S&J). Joroisten kirkko ja sankarivainajien muistopatsas ~ 12.3.2011 (S&J). Joroisten kirkon torni kuvattuna 12.3.2011 (S&J). (Joroisten kunta, 2011): Joroisten puinen ristikirkko on peräisin 1700-luvulta. "Jeesus herättää opetuslapsia" -alttaritaulun on maalannut vuonna 1901 Pekka Halonen, joka tunnetaan erityisen hienoista suomalaista maisemaa kuvaavista öljyväritöistään . Kaunis saarnastuoli on peräisin 1700-luvulta. Kirkkoon mahtuu noin 1 000 henkeä. Kellotapulissa on kesäisin Tapulikahvio, jossa on pieni kirkkomuseo. Yksinäinen risti Joroisten kirkkotapulin kupeella - 19.3.2011 (S&J). (Wikipedia, 2011): Joroinen (ruots. Jorois) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 386 ihmistä, ja sen pinta-ala on 711,73 km2, josta 136,30 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 9,36 asukasta/km2. Kunnanjohtaja on Tenho Hotarinen. Joroisten naapurikuntia ovat Juva, Leppävirta, Pieksämäki, Rantasalmi ja Varkaus. Varkauden lentoasema sijaitsee aivan Joroisten kuntakeskuksen vieressä. Joroinen on tunnettu lukuisista kartanoistaan, kuten Järvikylän, Koskenhovin ja Frugårdin kartanot. Paikkakuntaa kutsutaankin usein "Savon Pariisiksi", sillä kartanoiden väki muodosti aikoinaan oman seurapiirinsä, jossa puhuttu kieli oli usein ranska. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Joroisten kirkko - kuvat #1-9: kaikki kuvattu 14.10.2015 (S&J).

Joroisten historiaa: C) Joroisten kartanoista ("Savon Pariisi"): Joroisten Grotenfelt-suvun Kotkatlahden Örnevikin (Paajalan) kartano pystytettiin uudelle paikalleen ja sai kuvan ulkoasun 1836. Sen muodot palautuvat sotilaspuustellien mallipiirustuksiin. Joroisten kartanot 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa: Wättilä, Pasala, Järvikylä, Torstila, Tuomaala, Juhanala, Fors, Stendal, Braseborg, Nygård, Bomila, Nyvik, Frugård, Örnevik, Kotka, Engelsnäs ja Hoviniemi. Joroisten kartanoiden on sanottu jakautuneen kahteen lähipiiriin, joka jakoi koko pitäjän kahteen eri vaikutuspiiriin. Jakautumisperusteina on mainittu omistajien sukusiteet ja kartanoiden maantieteelliset läheisyydet. Everstiluutnantti Georg Fredrik Tigerstedtin aikoinaan omistaman Kotkatlahden Räisälänrannan eli Engelnäsin kartanon lyhytaikaiseksi hallitsijaksi tullut venäläinen Ivan Vasiljevits Malajev kuulutti Joroisten kirkossa kesäkuussa 1847 kartanon vesiltä varastetuista kalanpyydyksistä. Hän merkitsi arvokseen "Hallitsia Räisälänrannan Hovissa". Joroisten hovielämä oli loistossaan 1780-luvun alusta Malajevin kauden loppuajoille. Joroinen oli hovielämänsä vuoksi yleisesti tunnettu nimityksellä "Savon Pariisi". Pikku-Pariisin nimessä oli vähintäin puolet leikkiä, mutta oli siinä osansa suhteutettuna tottakin (Joroisten historia 1, 2003).

Joroisten rautatiekulttuuria: D)Joroisten yksityisomistukseen siirtynyt rautatieasema kuvattuna 12.3.2011 (S&J). ('Radan varrella'-kirja, 2009): Joroisten kirkonkylässä rata linjattiin kirkonkylän eteläpuolisten alavien peltomaiden halki, Koskenhovin kartanon ohi. Asema sijoitettiin noin kilometrin päähän kirkolta. Joroisten ja Rantasalmen asemia varten Thure Hellström laati vuonna 1913 V luokan aseman piirustukset. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen asunsa. Joroisten kirkonseutu oli liikenteellisesti keskeinen paikka, jonka kautta kulki satoja vuosia vanha maantie Juvalta Varkauteen sekä 1800-luvulla rakennettu Pieksämäen maantie. Asemanseudulla, Liunankosken partaalla oli mylly, saha ja sähkölaitos, Muurinkoskella nahkatehtaita ja mylly. Joroisten aseman merkitys väheni, kun rataosan henkilöliikenne lopetettiin v.1988. Liikennepaikka oli muutettu miehittämättömäksi jo kaksi vuotta aiemmin. Se toimii edelleen raakapuun kuormauspaikkana. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Ratapiha peruskorjataan v.2009. Lisää kuvia Joroisten rautatieasemalta ja ratapihalta.

Joroisten kylämiljöö: Maavesi: E) Joroisten Maaveden asemakylää halkova tie päättyy - oikealla pellon takana rautatie välillä Pieksämäki-Huutokoski. Vuonna 2004 purettu laiturirakennus sijaitsi kuvan oikeassa reunassa kuvaajan puolella rataa. Asemaa ympäröineet puut ja rakennukset kadonneet - alue raivattu pelloksi. Kuvattu 14.10.2015 (S&J). Lisää kuvia Maaveden asemakylästä.

Rautateiden risteyspaikka ~ Huutokoski: F) Huutokosken marraskuussa 2012 yksityisomistukseen siirtynyt rautatieasema kuvattuna 14.10.2015 (S&J). Kuvan julkaisu tässä asiayhteydessä omistajan luvalla. Lisää kuvia Huutokosken asemalta, ratapihalta ja ympäröivältä alueelta.

Kolman liikennepaikka (lakkautettiin 1991) ~ laiturirakennus: G) Kolman laiturirakennus kunnostettiin 2003 - liikennepaikka oli kuitenkin lakkautettu jo 1991. Kolma oli ensimmäinen liikennepaikka ("asema") Pieksämäki-Varkauden radalla Huutokosken asemalta koilliseen kohti Varkautta kuljettaessa. Huutokoskelta toinen ratalinja jatkuu kaakkoon kohti Savonlinnaa. Tämä kuva otettu 14.10.2015 (S&J). Lisää kuvia Kolman lakkautetulta liikennepaikalta.

Kerisalo: H) Pasi Kokkonen kuvasi Kerisalon asemarakennuksen 20.7.2003. Laiturirakennus: Thure Hellström, 1913. Vuonna 1913 valmistunura rakennusta laajennettiin myöhemmin. Liikennepaikan ympärille ei muodostunut taajamaa, lähinnä vain tiivistä kyläasutusta. Laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1968, ja tavaraliikenne lopetettiin 1974. Seisake oli käytössä vuoteen 1988 saakka, mutta vielä liikennepaikan lakkauttamisen jälkeenkin asemalla toimi postitoimipaikka. Pysäkkirakennus on jäljellä, mutta sivuraiteet purettu ("Radan varrella", 2009). Kerisalo, 1990 (Kimmo Pyrhönen) - "Radan varrella"-kirja, 2009. 1. Kerisalon tasoristeys kuvattuna 14.10.2015 (S&J). Oikealta maantie Joroisten kirkonkylästä jatkuen vasemmalle Rantasalmelle. Rautatien suuntaan kuvattu kaakkoon Kolkontaipaleen ja Rantasalmen suuntaan. Kuvaajan selän takana ensin Kerisalon entinen ratapiha-alue ja kauempana Joroinen, Huutokoski ja Pieksämäki. 2. Kerisalon tasoristeyksestä kuvattu luoteeseen Joroisten ja Pieksämäen suuntaan 14.10.2015 (S&J). Kerisalon ratapihan sivuraiteet purettu ja "asemarakennuksen" paikkaa ei löytynyt. 3. 4. 5. Kerisalon tasoristeyksen luoteispuolelta 14.10.2015 (S&J). Kerisalon entistä ratapiha-aluetta. Missähän asema tarkalleen oli? 6. 7. 8. Keltaisen asuin- ja piharakennuksen edessä näkyi ratapihan laitrukivetystä muistuttavaa rakennelmaa - yksityispihaan useampien koirien raivoisasti haukkuessa en rämpinyt tarkemmin tutkimaan. Kartta - Kerisalon tasoristeys.