Maavesi ~ Joroisten idyllinen asemakylä:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 19.10.2015)

Maaveden asemakylällä:

1.

A) Joroisten Maaveden asemakylän tasoristeys 14.10.2015 (S&J).

2.

Maaveden asemakylän tasoristeys. Kuvaussuunta Pieksämäen suuntaan - 14.10.2015 (S&J). Vuonna 2004 purettu laiturirakennus oli sijainnut ilmeisesti kuvassa kauempana näkyvän ratasuoran varrella muutamia satoja metrejä ennen metsän reunassa näkyvää vaaleaa rakennusta - radan asemakylän puolella eli kuvassa vasemmalla puolella (vrt. kuvat ja tekstit alempana tällä sivulla). Entisen laiturirakennuksen luo ei taida enää pellon poikki viedä mitään tietä tai polkua? Onkohan asemapaikalle jäänyt mitään maamerkkejä?

("Santtu37",27.7.2015): Katajamäki-Maavesi - puolipuomilaitos, Joroinen: Pieksämäki-Varkaus-rata ei ole pituudeltaan mikään kovin pitkä. Tästä huolimatta sen varrelta löytyy lukuisia varoituslaitoksellisia tasoristeyksiä. Tämä yksilö sijaitsee Maaveden (puretun) aseman läheisyydessä ja sen ylittää Katajamäen Maaveteen yhdistävä vilkasliikenteinen yhdystie 4556. Tasoristeyksen varoituslaitos on puolipuomilaitos, jossa on kaksi kolmivaloista valo-opastinta sekä valurautakellot. Kyseinen varoituslaitos on asennettu joskus 1980-luvulla ja sillä on vielä äänekkäästi naksuttava laitetila. Toisin kuin monissa Etelä- ja Lounais-Suomessa sijaitsevissa varoituslaitoksissa, tässä on puomien käytöstä poistosta varoittavat kilvet kiinnitetty puomenkääntölaitteisiin. Laitetilan liian pieni koko on osa ongelmaa. Kuvaushetkellä raideliikennettä ei ollut tuloillaan kummastakaan suunnasta, mutta keskimäärin noin kahden tunnin välein tämän tasoristeyksen ylittää juna.

3.

Maaveden tasoristeyksestä näkymä vielä luoteeseen puretun laiturirakennuksen sijainnin suuntaan - 14.10.2015 (S&J).


Maaveden laiturirakennuksen kuvasi Markku Nummelin vuonna 1984 ("Radan varrella"-kirjasta).

Maaveden laiturirakennuksen kuvasi Arto Hellman 4.5.1983.

Jouni Hytönen kuvasi Maaveden puretun asemarakennuksen suuntaan 1.2.2008: "Asemarakennus ja kaikki siihen liittyvä on kadonnut melko täydellisesti maailmankartalta. Kuva on kyllä otettu kaupan pihasta siihen suuntaan, missä asema oli. Nähtävästi asema ja sen ympärillä olleet puut on vedetty matalaksi ja paikalla on nyt vain peltoa. Kauppias taisi puhuakin jotain pellosta, kun ihmettelin ääneen muuttuneita maisemia.

4.

Verrokkikuva edelliseen - nyt Maaveden laiturirakennuksen sijaintipaikan suuntaan kuvattu 14.10.2015 (S&J).

Maaveden laiturirakennus rakennettiin naapurinsa Siikamäen tavoin Thure Hellströmin piirustusten mukaan ilmeisesti vuonna 1913. Rakennusta on laajennettu jossakin vaiheessa. Maaveden laiturivaihteelle sijoitettiin halkojen välivarasto, jonne puutavaraa tuotiin hevosilla ja autoilla puolikuivina. Maavedeltä ne kuljetettiin rautateitse Huutokoskelle sahalle. Vuonna 1919 liikennepaikan tuntumaan perustettiin tervatehdas, jonne kuljetettiin raaka-ainetta rautateitse koko Itä-Suomesta. Tehdas purettiin vuonna 1956. Maavesi muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1979. Siikamäen tavoin henkilöliikenne lopetettiin 1989, viimeiset vaihteet purettiin ja liikennepaikka lakkautettin 1999. Huonokuntoinen laiturirakennus purettiin 2004. Liikennepaikan tuntumassa on kyläkeskus kouluineen ("Radan varrella", 2009).

(Risto Itkonen, 2005): Vilkas pysäkki 50-luvulla EG'n puutavaraliikenteen ja tervatehtaan takia. Oli myös monta matkustajajunaa päivässä molempiin suuntiin - itään S-linnaan ja Joensuuhun ja länteen P-mäelle. 50-luvulla joitakin vuosia ajoi pysähtymättä ohi myös J-kylä-S-linna kiitojuna. Sitten h-liikenne hiljeni ja lätät lopettivat ajamisensa joskus 80-luvun puolivälissä(?). Mutta kylä on edelleen elinvoimainen, asukasmäärä kasvanut viime vuosina, yhtään autiotaloa ei ole kyläkeskuksessa. Nyt olisi aika noiden uusien vankkojen eli DM12 alkaa uudelleen pysähtyä Maavedellä. Itse asiassa, koska DM12'n kiihtyvyys on hyvä (aivan eri luokkaa kuin DM7'n eli lättähattujen), jonka takia useat pysähtymiset vain vähän lisäävät matka-aikaa, uudet vankat voisivat pysähtyä useamammin. Esim P-mäen ja Varkauden välillä vankka voisi pysähtyä Siikamäessä, Maavedellä, H-koskella ja Kolmalla. Aivan varmasti ne nyt kalliin bensiinin aikana saisivat runsaasti lisämatkustajia. Tässä mietteitä Maaveden pysäkkirakennuksen johdosta, jota ei taida enää olla olemassa.

Mika Vähä-Lassila ehti kuvata rappeutuneen Maaveden laiturirakennuksen vuonna 2000.


5.

6.

7.

Maaveden tasoristeyksestä näkymä kaakkoon kohti Huutokoskea ja Joroisten keskustaa - kaikki 14.10.2015 (S&J). Melkoista vuoristorataa.

8.

Maaveden tasoristeyksestä näkymä paikallistielle #455 - Pieksämäelle 23 km, Joroisiin 17 km - 14.10.2015 (S&J).


9.

10.

11.

12.

13. 14.

15. 16.

17.

18.


19.

20.

21.

22.

23. 24.

25. 26.

27. 28.

29.


Maaveden Osuuspankki ja kyläkauppa toiminnassa - 7.11.2006 ("Meidän pankki" ~ Tomi Kalatiira: Maavesi oli ennen lähes asemapaikka, kun junat pysäyttivät Maaveden seisakkeella Huutokosken ja Joensuun välisellä rataosalla. Seisaketta ei ole enää eikä edes asemarakennusta. Nyt Maavedellä on osuuspankki, lähikauppa ja synkkä tulevaisuus. Joroisten Osuuspankin pääasialliskonttori toimii Joroisten kirkolla.

30.

Entinen Osuuspankin toimipaikka (vrt. edellinen kuva) - 14.10.2015 (S&J).

31.

32.


33.

34. 35.

36.


37.

Joroisten sivullemme

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)