Joroisten kylämiljöö: Maavesi: A) Joroisten Maaveden asemakylää halkova tie päättyy - oikealla pellon takana rautatie välillä Pieksämäki-Huutokoski. Vuonna 2004 purettu laiturirakennus sijaitsi kuvan oikeassa reunassa kuvaajan puolella rataa. Asemaa ympäröineet puut ja rakennukset kadonneet - alue raivattu pelloksi. Kuvattu 14.10.2015 (S&J). Maaveden asemakylän upeaa miljöötä radan lounaispuolella - kuvattu 14.10.2015 (S&J). Asemalaiturirakennus purettu v. 2004 - kyläkeskus säilynyt. (Joroisten historia I ja II): Maaveden kylän historiaa: Seutukunnasta: Savon maakunta muodostui ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Historian kuluessa Joroinen, kuten Maaveden kyläkin, on kuulunut niin Etelä- kuin Pohjois-Savoonkin. Maavedestä, joka on luonnonoloihin perustuva nimi, tuli nimi seutukylälle, joka oli 1600- luvun jaotuksen mukaan hyvin laaja. Se sisälsi alueita sekä Joroisten että nykyisen Pieksämäen alueelta. Maaveden kylän rajat olivat häilyväiset aina siihen asti, kun seutukyliä alettiin purkaa pienempiin hallintoyksiköihin viranomaisten toimesta 1640-luvulla. Alue kartoitettiin ensimmäisen kerran v. 1748 – 49, rajalinjat vedettiin pisteestä pisteeseen, maastoon rajoja ei merkitty. Tuolloin Kekripurosta, joka tarkoittanee nykyistä Kekonpuroa, tuli Joroisten ja Pieksämäen välinen raja. Nykyinen Maaveden kylä koostuu useasta pikkukylästä mm. Aseman kylä, Puukkola, Korpikylä. Ennen 1900-luvun alussa rakennettua rautatietä kyläkunnan nimi oli Suihkola. Rautatie teki Suihkolasta Maaveden, sillä pysäkille piti keksiä uusi nimi jo käyttöön varatun Suihkolan tilalle. Asutuksen historiaa: Nykyisen Maaveden kylän alkuperäiset asukkaat ovat kulkeutuneet lähinnä metsästysretkillä Hämeestä ja Karjalasta. Läntisiä sukuja ovat esimerkiksi Leväiset. Pääosa väestöstä on kuitenkin kulkeutunut idästä. Rytkösten suku on tullut Maavedelle Karjalan suunnasta 1490-luvulla. Vuosina 1541 – 61 karjalaisten sukunimistöjen osuus Joroisten väestöstä oli 70 % ja tilanne lienee myös Maaveden osalta ollut samansuuntainen. Itäiset murteet olivat hallitsevia, mutta keskiajalla Karjalan ja Savon murteet ovat alkaneet loitota toisistaan. Asutuksen levitessä vesistöjä pitkin etelästä pohjoiseen Maavesi oli hiukan syrjässä valtaväylistä. Se välttyi siten pahimmilta konflikteilta, jotka olivat etenkin Saimaan rantakylien riesana. Maavesi oli kuitenkin kauttakulkupaikkana Saimaalta Sysmän, joka on Suomen 107:ksi suurin järvi, ja Maaveden järven kautta Pieksämäelle, sieltä edelleen Kymijoen vesistöön ja Suihkolanjoen kautta Syvänsijärvelle ja edelleen Rautalammin vesistöön. Maataloudesta: Nykyinen Maaveden kylä on yksi Joroisten vanhimmista peltoviljelyyn siirtyneistä kylistä. Tästä osoituksena on muun muassa 1600-luvun Joroisten vaurain tilallinen, joka oli maaveteläinen Niilo Janhunen. Hän oli samalla koko Savon toiseksi rikkain tilallinen neljällätoista lehmällä, kolmellatoista lampaalla, kolmella sialla ja neljällä hevosella omistaen näin 25 nautayksikköä. Vuosi 1601 oli katovuosi, ns. olkivuosi. Maavesi selvisi siitä Joroisten kylistä parhaiten. Kylän tilat olivat pieniä, säätyläisomistus vähäistä eikä tiloilla ollut laajoja takamaita kuten kartanoilla. Tästä syystä Maaveden taloluku lisääntyi nopeasti jakamisten seurauksena. 1600-luvun puolesta välistä 1800-luvun puoliväliin mentäessä Maaveden taloluku oli noussut 7:stä 22:een. Tiloille annettiin talonnumerot vuonna 1725. Talonnimet saatiin vasta vuonna 1830. Liikenneolojen kehityksestä: Kulkuväylinä toimivat aluksi vesistöt. Tieyhteydet olivat huonot aina 1900-luvulle asti. Vuonna 1840 aloitettiin uuden tieväylän suunnittelu Pieksämäen ja Joroisten välille. Tie rakennettiin työllisyystöinä vuosina 1845–46. Se määriteltiin kahdeksan kyynärää leveäksi maantieksi vuonna 1854. Suihkolanjoen silta rakennettiin vuonna 1869 uudestaan, jolloin sekä puu että kiviosat tehtiin entistä vahvemmiksi. Vuonna 1895 tehtiin uusi kiviholvilla varustettu silta. Vuosina 1932-33 tie korjattiin varatöinä ja vuoden 1934 alusta tie tuli valtion hoitoon. Savonradan valmistuttua 1889 alkoi poikkiradan suunnittelu Savon ja Karjalan ratojen väliin. Rata tuli kulkemaan Maaveden kautta. Väliaikai- nen liikenne Pieksämäki–Varkaus välillä aloitettiin 1.11.1913. Liikenne vakinaistui vuotta myöhemmin. Tuolloin alkoi myös liikenne Savonlinnaan. Rautatiet oli merkittävä työnantaja Maavedellä. Höyryveturit tarvitsivat puut. Maavedellä sijaitsi halkojen välivarasto, jonne ne tuotiin hevosilla ja kuorma-autoilla ns. puolikuivina. Halot aumattiin kolme metriä korkeisiin pinoihin, viisi yhden katoksen alle. Halkoja oli kaikkiaan tuhansia motteja. Maavedeltä halot sitten kuljetettiin junalla Huutokoskelle, jossa ne sirkkelöitiin. Maaveden asemakylän keskeinen rakennus - kuvattu 14.10.2015 (S&J). Maaveden asemakylän kyläkauppa "KauppaTupa" sulkenut ovensa - 14.10.2015 (S&J). Maaveden asemakylän tasoristeys - 14.10.2015 (S&J). Kuvaussuunta Huutokoskelle. Purettu asemalaituri sijainnut muutamia satojametrejä kuvaajan selän takana.

Maaveden asemakylällä: 1. B) Joroisten Maaveden asemakylän tasoristeys 14.10.2015 (S&J). 2. Maaveden asemakylän tasoristeys. Kuvaussuunta Pieksämäen suuntaan - 14.10.2015 (S&J). Vuonna 2004 purettu laiturirakennus oli sijainnut ilmeisesti kuvassa kauempana näkyvän ratasuoran varrella muutamia satoja metrejä ennen metsän reunassa näkyvää vaaleaa rakennusta - radan asemakylän puolella eli kuvassa vasemmalla puolella (vrt. kuvat ja tekstit alempana tällä sivulla). Entisen laiturirakennuksen luo ei taida enää pellon poikki viedä mitään tietä tai polkua? Onkohan asemapaikalle jäänyt mitään maamerkkejä? ("Santtu37",27.7.2015): Katajamäki-Maavesi - puolipuomilaitos, Joroinen: Pieksämäki-Varkaus-rata ei ole pituudeltaan mikään kovin pitkä. Tästä huolimatta sen varrelta löytyy lukuisia varoituslaitoksellisia tasoristeyksiä. Tämä yksilö sijaitsee Maaveden (puretun) aseman läheisyydessä ja sen ylittää Katajamäen Maaveteen yhdistävä vilkasliikenteinen yhdystie 4556. Tasoristeyksen varoituslaitos on puolipuomilaitos, jossa on kaksi kolmivaloista valo-opastinta sekä valurautakellot. Kyseinen varoituslaitos on asennettu joskus 1980-luvulla ja sillä on vielä äänekkäästi naksuttava laitetila. Toisin kuin monissa Etelä- ja Lounais-Suomessa sijaitsevissa varoituslaitoksissa, tässä on puomien käytöstä poistosta varoittavat kilvet kiinnitetty puomenkääntölaitteisiin. Laitetilan liian pieni koko on osa ongelmaa. Kuvaushetkellä raideliikennettä ei ollut tuloillaan kummastakaan suunnasta, mutta keskimäärin noin kahden tunnin välein tämän tasoristeyksen ylittää juna. 3. Maaveden tasoristeyksestä näkymä vielä luoteeseen puretun laiturirakennuksen sijainnin suuntaan - 14.10.2015 (S&J). Maaveden laiturirakennuksen kuvasi Markku Nummelin vuonna 1984 ("Radan varrella"-kirjasta). Maaveden laiturirakennuksen kuvasi Arto Hellman 4.5.1983. Jouni Hytönen kuvasi Maaveden puretun asemarakennuksen suuntaan 1.2.2008: "Asemarakennus ja kaikki siihen liittyvä on kadonnut melko täydellisesti maailmankartalta. Kuva on kyllä otettu kaupan pihasta siihen suuntaan, missä asema oli. Nähtävästi asema ja sen ympärillä olleet puut on vedetty matalaksi ja paikalla on nyt vain peltoa. Kauppias taisi puhuakin jotain pellosta, kun ihmettelin ääneen muuttuneita maisemia. 4. Verrokkikuva edelliseen - nyt Maaveden laiturirakennuksen sijaintipaikan suuntaan kuvattu 14.10.2015 (S&J). Maaveden laiturirakennus rakennettiin naapurinsa Siikamäen tavoin Thure Hellströmin piirustusten mukaan ilmeisesti vuonna 1913. Rakennusta on laajennettu jossakin vaiheessa. Maaveden laiturivaihteelle sijoitettiin halkojen välivarasto, jonne puutavaraa tuotiin hevosilla ja autoilla puolikuivina. Maavedeltä ne kuljetettiin rautateitse Huutokoskelle sahalle. Vuonna 1919 liikennepaikan tuntumaan perustettiin tervatehdas, jonne kuljetettiin raaka-ainetta rautateitse koko Itä-Suomesta. Tehdas purettiin vuonna 1956. Maavesi muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1979. Siikamäen tavoin henkilöliikenne lopetettiin 1989, viimeiset vaihteet purettiin ja liikennepaikka lakkautettin 1999. Huonokuntoinen laiturirakennus purettiin 2004. Liikennepaikan tuntumassa on kyläkeskus kouluineen ("Radan varrella", 2009). (Risto Itkonen, 2005): Vilkas pysäkki 50-luvulla EG'n puutavaraliikenteen ja tervatehtaan takia. Oli myös monta matkustajajunaa päivässä molempiin suuntiin - itään S-linnaan ja Joensuuhun ja länteen P-mäelle. 50-luvulla joitakin vuosia ajoi pysähtymättä ohi myös J-kylä-S-linna kiitojuna. Sitten h-liikenne hiljeni ja lätät lopettivat ajamisensa joskus 80-luvun puolivälissä(?). Mutta kylä on edelleen elinvoimainen, asukasmäärä kasvanut viime vuosina, yhtään autiotaloa ei ole kyläkeskuksessa. Nyt olisi aika noiden uusien vankkojen eli DM12 alkaa uudelleen pysähtyä Maavedellä. Itse asiassa, koska DM12'n kiihtyvyys on hyvä (aivan eri luokkaa kuin DM7'n eli lättähattujen), jonka takia useat pysähtymiset vain vähän lisäävät matka-aikaa, uudet vankat voisivat pysähtyä useamammin. Esim P-mäen ja Varkauden välillä vankka voisi pysähtyä Siikamäessä, Maavedellä, H-koskella ja Kolmalla. Aivan varmasti ne nyt kalliin bensiinin aikana saisivat runsaasti lisämatkustajia. Tässä mietteitä Maaveden pysäkkirakennuksen johdosta, jota ei taida enää olla olemassa. Mika Vähä-Lassila ehti kuvata rappeutuneen Maaveden laiturirakennuksen vuonna 2000. 5. 6. 7. Maaveden tasoristeyksestä näkymä kaakkoon kohti Huutokoskea ja Joroisten keskustaa - kaikki 14.10.2015 (S&J). Melkoista vuoristorataa. 8. Maaveden tasoristeyksestä näkymä paikallistielle #455 - Pieksämäelle 23 km, Joroisiin 17 km - 14.10.2015 (S&J). 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. Maaveden Osuuspankki ja kyläkauppa toiminnassa - 7.11.2006 ("Meidän pankki" ~ Tomi Kalatiira: Maavesi oli ennen lähes asemapaikka, kun junat pysäyttivät Maaveden seisakkeella Huutokosken ja Joensuun välisellä rataosalla. Seisaketta ei ole enää eikä edes asemarakennusta. Nyt Maavedellä on osuuspankki, lähikauppa ja synkkä tulevaisuus. Joroisten Osuuspankin pääasialliskonttori toimii Joroisten kirkolla. 30. Entinen Osuuspankin toimipaikka (vrt. edellinen kuva) - 14.10.2015 (S&J). 31. 32. 33. 34. 35. 36. 37.