Huutokoski ~ risteysasema Joroisissa:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 8.8.2021)

Joroisten sivullemme.

A) Huutokosken rautatieasema kuvattuna 14.10.2015 (S&J). Kellon paikka seinässä vielä nähtävissä.


Risto Astikainen lapsenlapsensa Kasperin kanssa kääntämässä aikaa taaksepäin Huutokosken asemalla - kello sittemmin poistettu paikaltaan.

YouTube * videolinkki: Toimittaja Astikainen muistelee vanhan Huutokosken aseman tapahtumia "Kansakunnan lisämuisti"-ohjelmassa 90-luvulla.


Huutokosken rautatieasema (lyh. Hko) sijaitsee Joroisten kunnan Huutokosken kylässä, noin kahdeksan kilometriä Joroisten keskustan luoteispuolella. Huutokoski on risteysasema: siellä risteävät rataosat Pieksämäki–Joensuu ja Huutokoski–Parikkala. Huutokosken asemarakennus on rakennettu rautatiehallituksen IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan vuonna 1912. Piirustukset laati rautatiehallituksen arkkitehti Thure Hellström. Huutokosken asema on listattu Museoviraston "valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen" luetteloon.
Huutokosken vanha kampiasetinlaite on nykyisin sijoitettuna Pieksämäelle Savon radan museon eteen. Huutokosken rautatieasemalla sijaitsivat Suomen rataverkon viimeiset mekaaniset siipiopastimet ja AGA-kaasuvilkkulaitteistolla varustetut kaasuvaloesiopastimet. Opastimet poistettiin käytöstä lopullisesti 3. marraskuuta 2003 kello 9.30, kun Varkauden tulosuunnan siipiopastin kytkettiin irti kampiasetinlaitteesta. Tulosuuntien siipiopastimet korvattiin kolmivaloisilla pääopastimilla ja lähtöluvan antaa Pieksämäen kauko-ohjaaja radiolla, joten lähtöopastimia ratapihalla ei ole. Liikennepaikan miehitys päättyi 6. marraskuuta 2003, kun uusi liikenteenohjauslaitteisto otettiin käyttöön. Nykyisin Huutokosken toimintoja ohjataan kaukokäytöllä Pieksämäeltä käsin (Wikipedia, 2015).


Huutokosken asema ~ kuvasi nimimerkki "Laitis" tammikuussa 2003 (lisenssi OK).

Markku Nummelin kuvasi Huutokosken asemalla vuonna 1983 (kirjasta Radan varrella , 2009).



Huutokosken asema kuvattuna 14.10.2015 (S&J).

1.

B) Huutokosken asemalla 14.10.2015 (S&J).

2.

3.

4.

5.


Joroisten pitäjän Huutokosken partaalle perustettiin vuonna 1858 rautaruukki, joka kohosi nopeasti maan suurimmaksi 800 työntekijöineen. Toiminta jouduttiin kuitenkin lopettamaan kannattamattomana 1870-luvulla mm. huonojen liikenneyhteyksien takia. Paikkakunta heräsi uuteen eloon, kun Pieksämäen-Savonlinnan radan rakentaminen käynnistyi. Radan kanssa samanaikaisesti rakennettiin myös haararata Huutokoskelta Varkauden tehdasyhdyskuntaan. Liikenne Pieksämäeltä Varkauteen aloitettiin marraskuussa 1913 ja Savonlinnan suuntaan vuotta myöhemmin.
Huutokosken asemarakennus rakennettiin Thure Hellströmin Huutokoskea varten laatimien IV luokan aseman piirustusten mukaan. Myöhäistä jugendia edustavaan rakennukseen liittyy alkuaan ruiskuhuoneeksi tehty rakennus. Aseman ulkoasu on säilynyt hyvin alkuperäisenä.
Vaikka Huutokoski oli risteysasema, sen ympärille ei muodostunut mitään suurta asutuskeskusta, kuten esimerkiksi läheiselle Pieksämäelle. Kun henkilöliikenne Savonlinnaan suuntaan lopetettiin 1988, kulki aseman kautta vain Pieksämäen-Joensuun henkilöliikenne. Tavaraliikenne kuitenkin jatkui kaikkiin suuntiin.
Henkilöliikenteen junat alkoivat ohittaa Huutokosken pysähtymättä 1992, ja Huutokosken oma tavaraliikenne lopetettiin 2000. Ratapihaa supistettiin huomattavasti vuosisadan lopussa perusparannuksen yhteydessä, ja liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi 2003, kun kauko-ohjaus Pieksämäeltä otettiin käyttöön. Samalla jäivät pois käytöstä Suomen viimeiset mekaaniset siipiopastimet ja kaasuvilkkulaitteistolla varustetut kaasuvaloesiopastimet.
Asemarakennus ja muita rakennuksia siirtyi Senaatti-kiinteistölle 2007. Asema-alue on Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen listalla ("Radan varrella", 2009).

(Savon Sanomat, 29.11.2004): Hiljaisten ratojen lakkaustusuhkaa yritetään torjua Savossa: Savossa lakkaustusuhan alla ovat Huutokoski-Savonlinna ja Suonenjoki-Iisvesi radat. Yhteensä lakkautusuhan alaisia ratoja koko maassa on runsaat 900 km ja nämä radat palvelevat tavaraliikennettä ja erityisesti puutavarakuljetuksia Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kiskojen kolkkeen pelätään Savossa hiljenevän alueen hiljaisilla rataosuuksilla. Ratahallintokeskus (RHK) jättää esityksensä 16 hiljaisen rataosan kohtalosta ensi vuoden loppupuolella. Savossa kiskojen kolke uhkaa kokonaan hiljentyä Huutokosken ja Savonlinnan sekä Suonenjoen ja Iisveden välillä.
Etenkin Huutokosken ja Savonlinnan välinen 75 kilometrin pituinen osuus on huomion kohteena, koska se on uhanalaisista radoista teollisuuden kannalta tärkeimpiä. Sen sijaan Suonenjoen ja Iisveden väli on vain 7 kilometriä.
Huutokosken radan osalta Savonlinnassa on jo järjestetty kuulemistilaisuus, jossa päättäjille lähetettiin radan tärkeyttä korostavia terveisiä. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään muuallakin uhanalaisten ratojen vaikutusalueilla.
- Kuulemis- ja vuoropuheluprosessin jälkeen pyydetään kesän ja syksyn kuluessa lausuntoja, ennen kuin RHK:ssa pohdimme, mitä esitämme liikenne- ja viestintäministeriölle, kertoo liikennejohtaja Anne Herneoja.
- En lähde ennakoimaan esitystä, sillä olemme aidosti liikkeellä keskustelemassa ja kuulemassa sitä, mitä tämä tarkoittaa alueille. Tunnemme itse radat ja liikenteen, mutta emme ole asiantuntijoita siinä, mitä nämä radat merkitsevät alueen elinkeinotoiminnalle, selvittää Herneoja.
RHK:n tarkastelussa nyt olevista hiljaisista radoista yksikään ei kuitenkaan ole mukana RHK:n suunnitelmiin sisältyvissä rahoituskaavailuissa.
Savonlinnan ja Huutokosken välisen osuuden merkitystä ovat tähdentäneet paitsi radan vaikutusalueen kuntien myös puunjalostusteollisuuden edustajat. Tätä rataosaa käyttääkin moni alan yritys.
Savonlinna-Huutokoski osuus erittäin heikkokuntoinen Anne Herneoja kertoo, että rata on erittäin heikkokuntoinen. Ilman peruskunnostusta liikennöinti joudutaan lopettamaan viimeistään vuoteen 2010 mennessä. Remontti taas maksaisi paljon.
- Peruskunnostus rupeaa olemaan kalliin puoleista puuhaa, kun rata on niin huonossa kunnossa. Peruskorjauksen hinnaksi on arvioitu 22 miljoonaa euroa.
Huutokosken radan merkitystä puutavaran kuljetuksessa Herneoja pitää suhteellisen vaatimattomana rautateiden kokonaiskuljetuksiin nähden. Vuonna 2003 radalla kuljetettiin tavaraa 120 000 tonnia, ja ennusteiden mukaan määrä nousee 130 000 tonniin. Herneoja muistelee, että radan kehnon kunnon vuoksi nopeutta on jouduttu rajoittamaan 40 kilometriin tunnissa.
- Emme ota liikenteessä turvallisuusriskejä, joten tuo rajoitus kuvaa radan huonoa kuntoa. Eli se meno siellä on vähän sellaista kitkuttelua.


(Tasoristeys 2/2015): Huutokoski–Savonlinna-rata katkaistaan 1.9.2015 alkaen Laitaatsillan uuden syväväylän rakentamisen myötä. Rata on poikki vähintään väylätöiden ajan; aikanaan nähdään, rakennetaanko Laitaatsiltaan suuri ja kallis rautatiekääntösilta vai jääkö rata pysyvästi poikki. Liikennöidyn radan rajat tulevat olemaan Rantasalmen itäisen tulosuunnan pääopastin ja Savonlinnan vastaava läntinen opastin. Kallislahden linjavaihde lakkautetaan samalla.


6.

7.

8.

9.

10.


(Museovirasto, RKY - 2015): Huutokosken rautatieasema: Huutokosken rautatieasema-alueella on säilynyt risteysaseman laaja rakennuskanta. Asemarakennus on poikkeuksellinen, sillä siihen liittyy alkuaan ruiskuhuoneeksi tehty rakennus. Huutokosken asema on Pieksämäeltä Savonlinnaan ja Varkauteen johtavan radan risteysasema Saimaan vesistöön kuuluvan Sysmäjärven tuntumassa. Thure Hällströmin suunnitelmien mukaan toteutettu, myöhäistä jugendia edustava asemarakennus on vuodelta 1914. Asemaan kuuluu lisäksi tavaramakasiini, resiinavaja, paja, asuinrakennuksia talousrakennuksineen sekä asemapuisto. Järven rannalla on pumppuhuone.
Historia: Savonrataa suunniteltaessa 1880-luvun lopulla Joroisten kunta perusti rautatiekomitean vaikuttaakseen radan linjaamiseen Mikkelistä Juvan, Joroisten ja Leppävirran kautta Kuopioon. Joroisiin ratayhteys valmistui kuitenkin vasta 1914, kun Savonradalta valmistui haararata Savonlinnaan (Elisenvaaraan) ja Varkauteen. Huutokosken asemasta tuli risteysasema. Huutokoski oli alunperin IV luokan asema. Aseman rakennukset valmistuivat kolmessa eri vaiheessa: vuosina 1914 ja 1928 sekä 1940-luvulla.

("Meidän mökki", 2010): Tavarajunat puksuttavat rantapenkereellä ja ohittavat punamultaisen mökin. Pieksämäki–Savonlinna-rautatie on Anja ja Heikki Keto-Tokoin arkea mökillä Savon sydämessä. Kun saunasta halutaan pulahtaa uimaan, viiletetään ensin pyyhe lanteilla pihan poikki ja hypätään sitten pitkällä loikalla järveen.
Ennen rautatieläisten asunnot rakennettiin lähes rataan kiinni. Niin oli asia myös 1940-luvulla, kun Anjan isä tuli Huutokoskelle ratavartijaksi. Ainoa mökille kulkeva tie oli rautatie, ja sen penkkaa pitkin matkattiin kaupalle ja kouluun. 50 neliön keittiössä ja kamarissa asusti nelilapsinen perhe, mutta asumisen ahtaus on unohtunut.
– Isän työhön kuului kahdesti päivässä ajaa resiinalla aseman läheinen rataosuus ja tarkistaa, että kaikki oli kunnossa. Toisinaan höyryveturin piipusta singahti kipinä metsään, ja sitten olikin kiire sammuttamaan tulta. Välillä konduktööriltä tai maisemia ihailevalta matkustajalta lensi hattu. Sitä lähdettiin nopeasti kiikuttamaan läheiselle Huutokosken asemalle, Anja muistelee.


11.

12.

13.

14.

15.


(Pertti Itkonen, 2003): Tarinaa Huutokosken asemasta: Huutokoski on toinen asema Vihtarin lisäksi, jossa on vielä käytössä siipipääopastimin ja kaasuvilkkuesiopastimin varustettu mekaaninen asetinlaite syksyyn 2003 saakka. Tämän jälkeen Huutokosken asemaa aletaan kauko-ohjata Pieksämäeltä käsin. Nykyään Huutokoski uinuu ruususen unta, mutta aikanaan se oli vilkas haara-asema. Vielä kesällä 1963 asemalla palveli Pieksämäen, Joensuun ja Savonlinnan suunnista saapuneita junanvaihtajia asemakahvila. Kiskoautojen aikakaudella jotkut Joensuun ja Savonlinnan junat kulkivat yhteenliitettyinä Huutokosken Pieksämäen välin. Nämä junat jakautuivat kahtia tai yhdistyivät Huutokoskella.
Höyryvetureiden aikakaudesta Huutokoskella muistuttaa tiilinen vesitorni halkokatoksineen ja sammaloitunut kääntöpöydän monttu. Viisikymmentä- ja kuusikymmentäluvulla Huutokoskelle oli sijoitettuna ainakin jonkin aikaa "Kisko-Kalle"-pienveturi. Asema-alueen rakennuskanta on säilynyt suhteellisen hyvin. Aseman tavarasuojan ja vesitornin katot ovat kuitenkin päässeet jo romahtamaan ja aseman itäpään tyylikkään suuri-ikkunaisen vaihdekopin ovat ilkivallantekijät murjoneet. Kopissa on kuitenkin vielä jäljellä vanha käytöstä poistettu kampiasetinlaite. Henkilöjunat eivät ole pysähtyneet Huutokosken suuren asematalon edessä enää vuosiin.
Henkilöliikenne Savonlinnan suuntaan loppui vuonna 1988, kun viimeiset kiskoautot poistuivat kaupallisesta liikenteestä Suomen rataverkolta. Huutokosken asema ehtii toimia juuri ja juuri 90 vuotta miehitettynä liikennepaikkana Suomen rataverkolla, sillä näillä näkymin 1. marraskuuta 1913 avattu asema automatisoidaan lokakuun lopussa 2003.

("Laurakaisa", 2011): Huutokosken asema on kyllä upein ikinä näkemistäni. Ollaan päiväuneksittu siitä, että oltaisiinkin muutettu sinne, mutta se nyt ei nykytilanteessa ole kovinkaan realistinen unelma. Toivottavasti joku muu ottaa aseman hyvänä pidettäväkseen.

("Susanna", 2011): Jopa keskellä synkkää, pimeätä ja harmaata syksyä on Huutokoski ihan suunnattoman kaunis.


16.

17.

18.

19.

20.


(Varkauden lehti, 26.1.2015 - Hannu Itkonen): Teollisuuden laajeneminen lisäsi niin tavaroiden kuin ihmistenkin kuljetustarpeiden kasvua. Vesiliikenteen kehittämisen lisäksi ryhdyttiin rakentamaan myös rautateitä. Varkauden seudulle rautateiden rakentamista ryhdyttiin puuhaamaan jo 1890-luvun vuosina. Vuosikymmenen lopulla käytiin vilkas keskustelu radan linjauksesta. Kamppailuun osallistuivat Leppävirran kunnan edustajat sekä Joroisten kunnallispäättäjät yhdessä Varkauden ruukin johdon kanssa. (Hovi 1995, 168-171.).
Ratalinjaus ratkesi, kun vuonna 1907 perustettu rautatiekomitea teki asiasta päätöksen. Komitean mukaan uudet radat tuli rakentaa väleille Pieksämäki – Huutokoski – Varkaus – Joensuu sekä Savonlinna – Huutokoski. Vuoden 1911 tammikuussa keisarillinen senaatti antoi suostumuksensa Pieksämäki – Savonlinna -radan sekä Varkauden haararadan rakentamiseen. Elokuun 15. päivänä 1913 ensimmäinen juna puksutti Varkauden asemalle sankan väkijoukon todistaessa historiallista tapahtumaa. (Itkonen 2004, 36-37.)
.


21.

22.

23.

24.

Kaikki kuvat #1-24: Huutokosken asemalla 14.10.2015 (S&J).


Seija Aarto (Järvenpää) lähetti seuraavat neljä valokuvaa (käyttölupa 2021-8-A, kiitos) elokuussa 2021. KUvat ovat hänen isänsä kuva-albumista: "Veturikuva on varmaan viimeistään kesän kynnyksellä 1947, koska isäni vaihtoi sitten työpaikan Helsingin asemalle, ja perhe muutti isän mukana Huutokoskelta Helsinkiin. Yksi pointti vielä kuvaan: Isäni pääpaikka oli junanlähettäjänä Maavedellä äitini kertoman mukaan. Hän kulki junalla Huutokoskelta Maavedelle. Onko kuvassa Huutokosken maisemaa vai Maavettä? Veturin taustalla maisemaa näkyy vähän. Asemakuva lienee alkukesältä 1915.

1.

2.

3. 4.

Mustavalkoiset kuvat #1-4: Seija Aarto, perheen kuva-albumista - käyttölupa 2021-8-A, kiitos.

1.

C) Huutokosken asemapihan pohjoisreunalla vesitorni, jonka seinällä vielä tallella vesiviskuri - kuvat #1-3 otettu kaikki 14.10.2015 (S&J).

2.

3.


4.

Aseman takana kunnostettu piharakennus - 14.10.2015 (S&J).

5.

6.

7.


Joroisissa kiskobussi syttyi tuleen Huutokosken asemalla – "Junan alta se on jostain lähtenyt" (Yle.fi, Petri Vironen * 15.10.2018):

Kiskobussi syttyi palamaan maanantaina aamupäivällä Joroisissa Huutokosken aseman kohdalla. Kiskobussissa oli noin 70 matkustajaa. Kukaan ei loukkaantunut tulipalossa. Kiskobussin kuljettaja oli huomannut junan savuavan, ja tarkastanut tilanteen.
– Savua tuli kiskobussin alta. Kuljettaja evakuoi matkustajat saman tien. Juna oli nopeasti tyhjä, kertoo paikalla ollut Etelä-Savon pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Jani Kasanen.
Palokunnan tullessa paikalle liekit löivät kiskobussin alta ja matkustamo oli täynnä savua. Kiskobussi DM 12 on 70 paikkainen ja se oli palon sattuessa lähes täynnä.
– Matkustajat olivat tässä vaiheessa jo pihalla. Sammutustyöt aloitettiin kiskobussin ulkopuolelta, Kasanen kertoo.
Liekit löivät pääasiassa kiskobussin ulkopuolella. Osittain tuli pääsi kuitenkin myös matkustamon sisäpuolelle rakenteita pitkin.
Kiskobussi oli lähtenyt aamulla Joensuusta ja sen päämääränä oli Pieksämäki. Palonsyytä ei vielä tarkasti tiedetä.
– Junan alta se on jostain lähtenyt. Siellä ovat esimerkiksi moottori ja vaihteistoa, Kasanen kuvailee.
Palossa ei sattunut henkilövahinkoja, mutta ensihoitajat kävivät paikan päällä tarkistamassa kaikki matkustajat. Kiskobussin kyydissä olleet matkustajat ovat jatkaneet matkaansa bussikyydeillä.
VR jatkaa syttymissyyn selvittelyä. Ensimmäinen alustava arvio on, että kiskobussin mottoriin on mennyt puiden lehtiä tai muuta helposti syttyvää roskaa radan pinnasta.
– Kiskobussi viedään Pieksämäen konepajalle, ja muutamassa päivässä selviää varmasti palon syttymissyy, kertoo VR:n turvallisuusjohtaja Jari Hankala.
Suomen rautateillä kulkee 16 samanlaisia DM 12 -tyypin kiskobussia. Niillä ajetaan vähäliikenteisillä reiteillä. Samantyypin kiskobussi syttyi palamaan vuonna 2012, mutta tuolloin havaittiin vikaa polttoaineletkussa. Kiskobussi pyrittiin alunperin hinaamaan Huutokoskelta iltapäivällä, mutta operaatio siirtyy iltaan.

Joroisten sivullemme.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)