A) Kintauden "vanhempi" rautatieasema: Kintaus on Petäjäveden kunnassa, Keski-Suomen maakunnassa sijaitseva noin 750 asukkaan kylä. Ensimmäiset asukkaat kylällä ovat olleet noin vuonna 1550. Kintaudella sijaitsee Keski-Suomen tieliikennemuseo, jonka autoja on käytetty monissa elokuvissa. Kylässä on vuonna 2001 rakennettu uudenaikainen koulurakennus, jonka tiloissa sijaitsee myös päiväkoti sekä monenlaista iltatoimintaa. Kintauden nuorisoseuran talolla järjestetään usein huutokauppoja. Kintaus-nimen synty ja merkitys on epävarma. Nimen yhdistäminen kintaaseen ei ole kielentutkijoiden mielestä vakuuttava selitys. Tilalle tarjotaan saman muodostumista kinnata-verbistä, jossa nimi kertoisi järvien välisen kannaksen ylittämisestä venettä tai vetokuormaa kiskomalla. Tosin Kintaudella ei ole tällaista kannasta. Kinnaaminen voisi tarkoittaa myös nuotanvetoa. Keski-Suomessa on samanmuotoinen paikannimi Viitasaaren Toulat, joka taipuu Toulauden. Kintaus-nimi taipuu samaan tapaan ja ulkopaikallissijoissa, esim. Kintaudella. Runsaan rakentamisen ja muuttoliikkeen vuoksi Kintaus on Petäjäveden nopeimmin kasvavia kyliä. Kintauteen kuuluu osakeskuksena Koskensaari. Koskensaaren naulatehdas sijaitsee Kintaudella, ja se on Keski-Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut teollisuuslaitos. Kintauden maisemaa värittävät järvet ja kylän poikki menevä, vuonna 1897 valmistunut Haapamäki–Jyväskylä-rata. Jukolan viesti kilpailtiin Kintaudella vuonna 1965. Kintausjärvet muodostuvat Ala-Kintaudesta ja Ylä-Kintaudesta. Ala-Kintauden Kuoliosaari on merkittävä arkeologinen hautasaari. Nähtävyyksiä: Tieliikennemuseo (ent. Radio- ja televisiomuseo), Koskensaaren ruukkimiljöö ja Rautatiesilta Koskensaarella (Suomen suurin kivinen rautatiesilta) (Wikipedia, 2017). Kintauden ensimmäinen rautatieasema (1897-1926) - kuvattu puretun radan puolelta 20.7.2019 (S&J). Ikkunoita poistettu ja madallettu, pääovi portaineen poistettu. Kintauden ensimmäinen rautatieasema (1897-1926) - kuvattu 1920-luvulla. Kuva Radan varrella-kirjasta (2009) - Antti Roivaisen kokoelmat. Jukka Voudinmäki kuvasi 27.4.2008: "Kintauden vanha asema asuinkäytössä. Sijainti n. 500-600 m uudemmasta, radan varrella sijaitsevasta asemasta eteläkaakkoon." (kiitos * käyttölupa 2015-12-L). Kintauden ensimmäinen rautatieasema (1897-1926) - kuvattu 20.7.2019 (S&J). Vanha ulkorakennus säilynyt kunnostettuna. _______ Jukka Voudinmäki kuvasi lokakuussa 2004: "Kintauden vanhan asema-alueen rakennuksia. Itse asema on vähän matkaa kuvan rakennuksen takana." (kiitos * käyttölupa 2015-12-L). Kintauden asema sijoitettiin Petäjävedeltä Jyväskylään ja Uuraisille johtavien maanteiden risteykseen, lähelle Kintaudenjärven rantaa. Ensimmäinen asemarakennus rakennettiin vuonna 1897 samojen Bruno Granholmin piirustusten mukaan kuin Keuruun ja Petäjävedenkin asemat. Radan uudelleenrakennuksen yhteydessä 1920-luvulla ratalinja siirtyi Kintauden kohdalla noin kilometrin pohjoisemmaksi. Uudelle radalle valmistui Thure Hellströmin piirtämä asemarakennus 1926. Samoilla piirustuksilla rakennettiin myös Vesangan asemarakennus. Kintaus oli vedenottopaikka, jonne rakennettiin vesitorni 1925. Asemaseudulle muodostui parinsadan asukkaan taajama, joka oli kytköksissä pari kilometriä lännempänä sijaitseviin Koskensaaren teollisuuslaitoksiin. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi tavaraliikenteen loppuessa 1978. Henkilöliikenne lopetettiin 1984 ja liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna. Kintauden alkuperäinen asema-alue asemarakennuksineen on edelleen jäljellä valtatien pohjoispuolella. Vain tavarasuoja siirrettiin vanhalta asemalta uudelle muutostöiden yhteydessä. Sekä vanha että uusi asema ovat nykyisin yksityiskäytössä ja ainakin vanhassa asemarakennuksessa asutaan. Toisella puolella entistä ratapihaa sijaitsee Keski-Suomen tieliikennemuseo. Uuden aseman vesitorni on purettu räjäyttämällä. Uusi asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin 2007 (Radan varrella, 2009).

B) Kintaus * uudempi rautatieasema * 1.12.2017: 1. Kintauden toinen rautatieasema (1926-1985) - kuvattu 1.12.2017 (S&J). Kintauden asema sijoitettiin Petäjävedeltä Jyväskylään ja Uuraisille johtavien maanteiden risteykseen, lähelle Kintaudenjärven rantaa. Ensimmäinen asemarakennus rakennettiin vuonna 1897 samojen Bruno Granholmin piirustusten mukaan kuin Keuruun ja Petäjävedenkin asemat. Radan uudelleenrakennuksen yhteydessä 1920-luvulla ratalinja siirtyi Kintauden kohdalla noin kilometrin pohjoisemmaksi. Uudelle radalle valmistui Thure Hellströmin piirtämä asemarakennus 1926. Samoilla piirustuksilla rakennettiin myös Vesangan asemarakennus. Kintaus oli vedenottopaikka, jonne rakennettiin vesitorni 1925. Asemaseudulle muodostui parinsadan asukkaan taajama, joka oli kytköksissä pari kilometriä lännempänä sijaitseviin Koskensaaren teollisuuslaitoksiin. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi tavaraliikenteen loppuessa 1978. Henkilöliikenne lopetettiin 1984 ja liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna. Kintauden alkuperäinen asema-alue asemarakennuksineen on edelleen jäljellä valtatien pohjoispuolella. Vain tavarasuoja siirrettiin vanhalta asemalta uudelle muutostöiden yhteydessä. Sekä vanha että uusi asema ovat nykyisin yksityiskäytössä ja ainakin vanhassa asemarakennuksessa asutaan. Toisella puolella entistä ratapihaa sijaitsee Keski-Suomen tieliikennemuseo. Uuden aseman vesitorni on purettu räjäyttämällä. Uusi asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin 2007 (Radan varrella, 2009). 2. 3. 4. 5. Kintauden asema ja ratapiha-alue kuvattuna viereiseltä Uuraisten tien sillalta (Räihäntie). Vanhan sillan jalusta säilytetty. 6. 7. 8. Kintauden ratapiha-alueen itäpäässä maantiesilta (tie Uuraisiin) - vanhan sillan kivijalusta eteläpuolella säilytetty - ei toisella puolella. 9. 10. 11. Kohdassa, missä radan oikean puolen pieni kallionleikkaus loppuu, lähellä entistä itäistä tulovaihdetta, sijaitsi aikoinaan vesitorni. Purettiin räjäyttämällä ilmeisesti 1990-luvulla. Kuvat #1-11: kaikki tämän kuvaruudun "A" kuvat kuvattu Kintauden aseman ja ratapihan ympäristössä 1.12.2017 (S&J). Kintauden toinen rautatieasema (valmistui 1926) - kuvattu 1.12.2017 (S&J). Asemapäälliköllä oli yläkerrassa kolme huonetta ja keittiö, ilman mitään mukavuuksia (Rautatiehakemisto, 1930). 1. Kintauden v. 1926 rataoikaisun yhteydessä käyttöön otettu uudempi rautatieasema. Kuvattu 20.7.2019 (S&J). 2. 3. 4. Kintauden toinen rautatieasema kuvattuna nyt 20.7.2019 (S&J).

C) Kintauden rautatiekuvia: Olavi Huotari kuvasi 7.5.2009: "H451 ohittaa Kintauden asemaa. Veturi on Dv12 2701." (kiitos * käyttölupa 2015-12-M). Jukka P.T. Ruuskanen kuvasi 8.8.2013: "Kintauden suuruuden ja kukoistukset ovat mennyttä aikaa. Ratapiha sekä vanha ylikulkusilta on purettu, asemarakennus on päästetty varsin rappiolle ja ympäristö puskittuu." (kiitos * käyttölupa 2016-1-H). Tuomo Ala-Keturi kuvasi 3.8.2015: "Kintauden vanhan asemarakennuksen pihassa näyttäisi olevan elämää ainakin vapaa-ajan asunnon muodossa. Radan varteen on rakennettu jonkinlainen aitakyhäelmä ja pihamarkilla on grilliä autoa ym. materiaalia." (kiitos * käyttölupa 2017-1-D). Jukka Voudinmäki kuvasi 24.8.2017: "Pikku-Jumbo Tk3 1150 Suolahdesta Haapamäelle lähestyy Kintauden uudempaa asemaa." (kiitos * käyttölupa 2015-12-L). Kintauden toinen rautatieasema (valmistui 1926) - Tapio Keränen kuvasi v. 1970. Kuva Radan varrella-kirjasta (2009).