Petäjäveden kylänraitilla: A) Tämä kuva Petäjäveden keskeiseltä taajaman pääraitilta on otettu 27.10.2010 (S&J). (Wikopedia, 2017): Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 995 ihmistä (30.9.2010), ja sen pinta-ala on 495,45 km², josta 39,01 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,75 asukasta/km². Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen. Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCO:n Maailmanperintöluettelossa. Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo. Petäjävesi on tunnettu Takomarkkinoista ja seppäkulttuurista. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Perimätiedon mukaan ensimmäiset ihmiset jotka tulivat Petäjävedelle totesivat että "Onpa paljon petäjiä ja vettä, tämähän on oikeaa Petäjävettä..." Siitä kunta sai nimensä. Petäjävedelle sijoitettiin viime sotien jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta. Kyliä: Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä ja Kukkaro.

B) Petäjäveden rautatiekulttuuria: Petäjäveden rautatieasemalla 27.10.2010 (S&J). Petäjäveden rautatieasema (lyh. Pvi) on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Haapamäki–Jyväskylä. Siellä pysähtyvät reitillä Vaasa–Jyväskylä liikennöivät taajamajunat. Asemalla ei ole lipunmyyntiä. Petäjäveden asema sijoitettiin vain muutaman sadan metrin päähän vuonna 1879 valmistuneesta Petäjäveden uudesta kirkosta. Asemarakennus rakennettiin Keuruun aseman tavoin Bruno Granholmin laatimien V luokan asemarakennuksen tyyppipiirustusten mukaan. GGranholm laati myös vuonna 1908 tehdyn laajennuksen suunnitelmat. Asemarakennuksen ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä nykypäiviin saakka. Radan uudelleenrakennuksen yhteydessä 1920-luvulla ratapihaa oikaistiin ja pidennettiin itään päin. Uusi tavarasuoja valmistui vuonna 1927. Petäjäveden kirkonkylästä muodostui palvelukeskus, mutta sinne ei sijoittunut merkittävää teollisuutta. Petäjävesi muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1988 ja henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1990. Henkilöliikenne aloitettiin kuitenkin uudelleen vuonna 1995. Petäjäveden asema on kauko-ohjattu Seinäjoelta. Asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin vuonna 2007. VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaan henkilöliikenne Petäjävedelle piti loppua maaliskuussa 2016, mutta lakkautuspäätöstä on lykätty (Wikipedia, 2017). 1. 2. Petäjäveden rautatieasemalla - molemmat kuvattu 16.7.2014 (S&J). Lisää kuvia Petäjäveden rautatieasemalta. Kintaus: Kintaus on Petäjäveden kunnassa, Keski-Suomen maakunnassa sijaitseva noin 750 asukkaan kylä. Ensimmäiset asukkaat kylällä ovat olleet noin vuonna 1550. Kintaudella sijaitsee Keski-Suomen tieliikennemuseo, jonka autoja on käytetty monissa elokuvissa. Kylässä on vuonna 2001 rakennettu uudenaikainen koulurakennus, jonka tiloissa sijaitsee myös päiväkoti sekä monenlaista iltatoimintaa. Kintauden nuorisoseuran talolla järjestetään usein huutokauppoja. Kintaus-nimen synty ja merkitys on epävarma. Nimen yhdistäminen kintaaseen ei ole kielentutkijoiden mielestä vakuuttava selitys. Tilalle tarjotaan saman muodostumista kinnata-verbistä, jossa nimi kertoisi järvien välisen kannaksen ylittämisestä venettä tai vetokuormaa kiskomalla. Tosin Kintaudella ei ole tällaista kannasta. Kinnaaminen voisi tarkoittaa myös nuotanvetoa. Keski-Suomessa on samanmuotoinen paikannimi Viitasaaren Toulat, joka taipuu Toulauden. Kintaus-nimi taipuu samaan tapaan ja ulkopaikallissijoissa, esim. Kintaudella. Runsaan rakentamisen ja muuttoliikkeen vuoksi Kintaus on Petäjäveden nopeimmin kasvavia kyliä. Kintauteen kuuluu osakeskuksena Koskensaari. Koskensaaren naulatehdas sijaitsee Kintaudella, ja se on Keski-Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut teollisuuslaitos. Kintauden maisemaa värittävät järvet ja kylän poikki menevä, vuonna 1897 valmistunut Haapamäki–Jyväskylä-rata. Jukolan viesti kilpailtiin Kintaudella vuonna 1965. Kintausjärvet muodostuvat Ala-Kintaudesta ja Ylä-Kintaudesta. Ala-Kintauden Kuoliosaari on merkittävä arkeologinen hautasaari. Nähtävyyksiä: Tieliikennemuseo (ent. Radio- ja televisiomuseo), Koskensaaren ruukkimiljöö ja Rautatiesilta Koskensaarella (Suomen suurin kivinen rautatiesilta) (Wikipedia, 2017). Kintauden ensimmäinen rautatieasema (1897-1926) - kuvattu puretun radan puolelta 20.7.2019 (S&J). Ikkunoita poistettu ja madallettu, pääovi portaineen poistettu. Kintauden ensimmäinen rautatieasema (1897-1926) - kuvattu 1920-luvulla. Kuva Radan varrella-kirjasta (2009) - Antti Roivaisen kokoelmat. Jukka Voudinmäki kuvasi 27.4.2008: "Kintauden vanha asema asuinkäytössä. Sijainti n. 500-600 m uudemmasta, radan varrella sijaitsevasta asemasta eteläkaakkoon." (kiitos * käyttölupa 2015-12-L). Kintauden ensimmäinen rautatieasema (1897-1926) - kuvattu 20.7.2019 (S&J). Vanha ulkorakennus säilynyt kunnostettuna. _______ Jukka Voudinmäki kuvasi lokakuussa 2004: "Kintauden vanhan asema-alueen rakennuksia. Itse asema on vähän matkaa kuvan rakennuksen takana." (kiitos * käyttölupa 2015-12-L). Kintauden asema sijoitettiin Petäjävedeltä Jyväskylään ja Uuraisille johtavien maanteiden risteykseen, lähelle Kintaudenjärven rantaa. Ensimmäinen asemarakennus rakennettiin vuonna 1897 samojen Bruno Granholmin piirustusten mukaan kuin Keuruun ja Petäjävedenkin asemat. Radan uudelleenrakennuksen yhteydessä 1920-luvulla ratalinja siirtyi Kintauden kohdalla noin kilometrin pohjoisemmaksi. Uudelle radalle valmistui Thure Hellströmin piirtämä asemarakennus 1926. Samoilla piirustuksilla rakennettiin myös Vesangan asemarakennus. Kintaus oli vedenottopaikka, jonne rakennettiin vesitorni 1925. Asemaseudulle muodostui parinsadan asukkaan taajama, joka oli kytköksissä pari kilometriä lännempänä sijaitseviin Koskensaaren teollisuuslaitoksiin. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi tavaraliikenteen loppuessa 1978. Henkilöliikenne lopetettiin 1984 ja liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna. Kintauden alkuperäinen asema-alue asemarakennuksineen on edelleen jäljellä valtatien pohjoispuolella. Vain tavarasuoja siirrettiin vanhalta asemalta uudelle muutostöiden yhteydessä. Sekä vanha että uusi asema ovat nykyisin yksityiskäytössä ja ainakin vanhassa asemarakennuksessa asutaan. Toisella puolella entistä ratapihaa sijaitsee Keski-Suomen tieliikennemuseo. Uuden aseman vesitorni on purettu räjäyttämällä. Uusi asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin 2007 (Radan varrella, 2009). Kintauden toinen rautatieasema (valmistui 1926) - Tapio Keränen kuvasi v. 1970. Kuva Radan varrella-kirjasta (2009). Kintauden toinen rautatieasema (valmistui 1926) - kuvattu 1.12.2017 (S&J). Asemapäälliköllä oli yläkerrassa kolme huonetta ja keittiö, ilman mitään mukavuuksia (Rautatiehakemisto, 1930). Kintauden toinen rautatieasema kuvattuna nyt 20.7.2019 (S&J). Lisää kuvia Kintauden asemalta ja sen ympäristöstä (erikoissivu). Koskensaaren kiviholvisilta (1924) * Suomen suurin kivinen rautatiesilta: Koskensaaren kiviholvisilta (1924) * Suomen suurin kivinen rautatiesilta. KIntaudelta noin neljä kilometriä ennen Petäjävettä - kuvattu 1.12.2017 (S&J). Lisää kuvia Koskensaaren kiviholvisillalta (erikoissivu).

Keski-Suomen tieliikennemuseo (mobiilimuseo) * Kintaus, Petäjävesi: 1. C) Keski-Suomen tieliikennemuseo (mobiilimuseo) * Kintaus, Petäjävesi * kuvattu 20.7.2019 (S&J). 2. Lisää kuvia Kintauksen tieliikennemuseosta.

Petäjäveden vanha kirkko: D) Petäjäveden vanha kirkko kuvattuna 27.10.2010 (S&J). (Museovirasto, Petäjävesi, lokakuu 2010): Jämsän emäseurakuntaan kuuluneen Kuivasmäen eli Petäjäveden talolliset rakensivat 1720-luvulla vaatimattoman saarnahuoneen. Vanha kirkko rakennettiin edeltäjänsä paikalle 1763-1764 Laukaassa pitäjänpuuseppänä toimineen rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kellotapulin rakentamisesta vastasi 1820-luvun alussa isänsä ja isoisänsä ammatissa jatkanut Erkki Jaakonpoika Leppänen (1776-1856). Samalla kirkon itäpäähän tehtiin uusi sakaristo ja kirkon ikkunat suurennettiin. Vanha kirkko jäi autioksi Kirkkosalmen vastarannalle 1879 rakennetun uuden kirkon valmistumisen jälkeen. Kirkkoa korjattiin ensimmäisen kerran seurakunnan 200-vuotisjuhliin 1928. Sen määrätietoinen hoito ja korjaaminen rakennusmuistomerkkinä alkoi 1950-luvun lopulla. Petäjäveden vanha kirkko kuvattuna 16.7.2014 (S&J). Petäjäveden vanhan kirkon sisäpihaa kuvattuna 27.10.2010 (S&J). (Museovirasto, Petäjävesi, lokakuu 2010): Petäjäveden vanha kirkko on pohjoismaisen puurakentamistaidon ja –perinteen korkeatasoinen ja hyvin säilynyt esimerkki. Kirkossa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla kansanomainen puurakennustaito ja hirsisalvostekniikka sekä yleiseurooppalaiset kirkkoarkkitehtuurin tyylipiirteet. Maisemalliset puitteet kirkolle luo Jämsänveden Kirkkolahti, jonka äärelle on sijoittunut myös seurakunnan uusi kirkko. Agraarimaiseman ympäröimä vanha kirkko sekä kirkonkylän taajamassa sijaitseva uusi kirkko muodostavat vuosisataisen katkeamattoman seurakunnallisen jatkumon sekä asutusrakenteen kehitystä kuvastavan parin. Petäjäveden vanha kirkko tapuleineen ja kirkkotarhoineen on sisällytetty Unescon Maailmanperintöluetteloon. Kirkkoniemellä sijaitseva Petäjäveden vanha kirkko on valmistunut paikallisten kirvesmiesten rakentamana 1763-1765 rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkko on muodoltaan tasavartinen ristikirkko johon kuuluu yhdyskäytävällä lisätty kellotapuli, jonka on rakentanut Leppäsen pojanpoika Erkki Jaakonpoika Leppänen 1821. Kirkon hirsiseinät ovat ulkopuolelta laudoittamattomat. Kirkkoa kantaa jyrkkä ja ristivarsien päistä aumattu paanukatto. Kirkkoon saavutaan tapulin pohjakerroksen kautta. Sen sisätila on ristinmuotoinen ja sen sakarat kapenevat barokin suosiman valeperspektiivin tapaan ulospäin. Keskellä olevan kellojen nostoaukon kohdalla on säteittäin sijoitetuista laudoista koottu sininen ympyräsommitelma, taivaspyörylä. Kirkkosalin ristivarsissa on korkealle kaartuvat tynnyriholvit ja ristikeskuksen yllä kulmikas välikattokupoli. Holvauksen leveät veistolaudat on kiinnitetty seinien ja niiden päällä olevan sidehirsirakenteen varassa oleviin kattotuoleihin. Kirkkosalin seinät ja holvit ovat maalaamattomat. Vain holvien peiterimoissa ja seiniä jäykistävissä sidehirsissä on punaisella tehtyä maalauskoristelua. Saarnastuoli on kirkkorakennuksen ikäinen. Alttaritauluna on Carl Fredrik Blomin maalaama Pyhä ehtoollinen vuodelta 1843. Sama taiteilija on tehnyt sakariston toisen oven päällä olevat Lutheria sekä Moosesta laintauluineen esittävät öljymaalaukset. Järvimaisemaan kuuluvat Siltaniemi, jossa on kanttorilan tilakeskus 1800- ja 1900-luvun vaihteesta sekä kapea Solikkosaari, jota valtatie 23 ylittää. Vanhan kirkon länsipuolella sijaitseva Lemettilän maatilan eheä rakennusryhmä peltoineen sekä luoteispuolen sodanjälkeisen asutustoiminnan myötä syntynyt omakotialue kuuluvat vanhan kirkon ympäristöön. Lemettilän maatilan asuin- ja tuotantorakennukset ovat 1800- ja 1900-luvuilta. Petäjäveden ns. uusi kirkko on puinen sisäviisteinen ristikirkko Petäjäveden taajaman tuntumassa kuivalla mäntykankaalla. Petäjäveden vanhan kirkon tapulia kuvattuna 27.10.2010 (S&J). (Keski-Suomalainen, Mari Hokkanen - 6.5.2009): Italian pääministeri Silvio Berlusconi laski keskiviikkona leikkiä Suomen kustannuksella sen jälkeen kun hänen vaimonsa oli syyttänyt aviomiestään seurustelusta alaikäisten kaunottarien kanssa. - Pidän Suomesta ja suomalaisista naisista, kunhan he ovat täysi-ikäisiä, Berlusconi letkautti uutistoimisto Ansan mukaan. Berlusconi aloitti tämänkertaisen Suomi-sanailunsa arkkitehtuurista Rooman kaupungintalolla. - Muistan kun ollessani siellä he halusivat näyttää minulle jotain hinnalla millä hyvänsä -- ajoimme kolme tuntia 1700-luvulla rakennettuun puukirkkoon, joka olisi tuhottu meillä, Berlusconi sanoi tarkoittaen mitä ilmeisimmin Petäjäveden vanhaa kirkkoa. Kuvaus sopii 1760-luvulla rakennettuun Petäjäveden vanhaan puukirkkoon, joka on hyväksytty Unescon maailmanperintökohteeksi. Sitten Berlusconi jarrutti ja totesi, ettei hän halua aloittaa diplomaattista riitaa Suomen kanssa. (Keski-Suomalainen, Satu Kakkori - 7.5.2009): Italian pääministeri Silvio Berlusconi ei ole missään vaiheessa vieraillut Petäjäveden vanhassa kirkossa, joka on Berlusconin mainitseman kolmen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja Unescon maailmanperintökohteena maan merkittävin vanha puukirkko. Kirkkoherra Seppo Ojala vakuuttaa, ettei tämän kaltaista vierailua oltaisi voitu järjestää hänen tietämättään. - Berlusconi on kyllä tervetullut Petäjävedelle, voimme tarjota hänelle lanttukukkoa, sanoo kirkkoherra Ojala. Petäjäveden vanha kirkko sijaitsee kauniilla rantatörmällä - molemmat 27.10.2010 (S&J). Petäjäveden vanha kirkko kuvattuna 16.7.2014 (S&J). Lisää kuvia Petäjäveden vanhalta kirkolta (1764).

Petäjäveden vanhemman kirkon ympäristön maisemia: E) Petäjäveden vanhan kirkon luota lähtee tämä koivukuja taustalla näkyvälle maatilalle - kuvattu 27.10.2010 (S&J). Tällä nykyisin uinahduksissa olevalle koivukujalle on helppo mielessään kuvitella vilkastakin liikennettä kirkkoaamuina aikoina entisinä - hevoskiesejä ja mummoja mustissaan. Sama muinainen kirkkomaan kulkutie kuvattuna kesäaikaan - 16.7.2014 (S&J).

Petäjäveden uudempi kirkko: F) Petäjäveden uudempi kirkko kuvattuna 27.10.2010 (S&J). (Museovirasto, Petäjävesi, lokakuu 2010): Petäjäveden uuden kirkon suunnitteli arkkitehti August Boman ja rakennusmestarina toimi Jaakko Kuorikoski. Uuteen kirkkoon ei rakennettu kellotapulia ja hautausmaata vaan seurakunta käytti edelleen vanhemman kirkon tapulia ja hautausmaata. Uusi kirkko korjattiin 1937 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmin ja 2000-luvun alussa. Petäjäveden uudempi kirkko (1879) ja satunnainen soutaja - 16.7.2014 (S&J). Petäjäveden seurakunnan rakennus - 11.2.2015 (S&J).