Petäjäveden vanha kirkko ~ heinäkuussa 2014: 1. A) Petäjäveden vanha kirkko kuvattuna 16.7.2014 (S&J). (Museovirasto, Petäjävesi, lokakuu 2010): Jämsän emäseurakuntaan kuuluneen Kuivasmäen eli Petäjäveden talolliset rakensivat 1720-luvulla vaatimattoman saarnahuoneen. Vanha kirkko rakennettiin edeltäjänsä paikalle 1763-1764 Laukaassa pitäjänpuuseppänä toimineen rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kellotapulin rakentamisesta vastasi 1820-luvun alussa isänsä ja isoisänsä ammatissa jatkanut Erkki Jaakonpoika Leppänen (1776-1856). Samalla kirkon itäpäähän tehtiin uusi sakaristo ja kirkon ikkunat suurennettiin. Vanha kirkko jäi autioksi Kirkkosalmen vastarannalle 1879 rakennetun uuden kirkon valmistumisen jälkeen. Kirkkoa korjattiin ensimmäisen kerran seurakunnan 200-vuotisjuhliin 1928. Sen määrätietoinen hoito ja korjaaminen rakennusmuistomerkkinä alkoi 1950-luvun lopulla. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13.

Petäjäveden vanha kirkko: D) Petäjäveden vanha kirkko kuvattuna 27.10.2010 (S&J). Petäjäveden vanha kirkko kuvattuna 16.7.2014 (S&J). Petäjäveden vanhan kirkon sisäpihaa kuvattuna 27.10.2010 (S&J). (Museovirasto, Petäjävesi, lokakuu 2010): Petäjäveden vanha kirkko on pohjoismaisen puurakentamistaidon ja –perinteen korkeatasoinen ja hyvin säilynyt esimerkki. Kirkossa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla kansanomainen puurakennustaito ja hirsisalvostekniikka sekä yleiseurooppalaiset kirkkoarkkitehtuurin tyylipiirteet. Maisemalliset puitteet kirkolle luo Jämsänveden Kirkkolahti, jonka äärelle on sijoittunut myös seurakunnan uusi kirkko. Agraarimaiseman ympäröimä vanha kirkko sekä kirkonkylän taajamassa sijaitseva uusi kirkko muodostavat vuosisataisen katkeamattoman seurakunnallisen jatkumon sekä asutusrakenteen kehitystä kuvastavan parin. Petäjäveden vanha kirkko tapuleineen ja kirkkotarhoineen on sisällytetty Unescon Maailmanperintöluetteloon. Kirkkoniemellä sijaitseva Petäjäveden vanha kirkko on valmistunut paikallisten kirvesmiesten rakentamana 1763-1765 rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkko on muodoltaan tasavartinen ristikirkko johon kuuluu yhdyskäytävällä lisätty kellotapuli, jonka on rakentanut Leppäsen pojanpoika Erkki Jaakonpoika Leppänen 1821. Kirkon hirsiseinät ovat ulkopuolelta laudoittamattomat. Kirkkoa kantaa jyrkkä ja ristivarsien päistä aumattu paanukatto. Kirkkoon saavutaan tapulin pohjakerroksen kautta. Sen sisätila on ristinmuotoinen ja sen sakarat kapenevat barokin suosiman valeperspektiivin tapaan ulospäin. Keskellä olevan kellojen nostoaukon kohdalla on säteittäin sijoitetuista laudoista koottu sininen ympyräsommitelma, taivaspyörylä. Kirkkosalin ristivarsissa on korkealle kaartuvat tynnyriholvit ja ristikeskuksen yllä kulmikas välikattokupoli. Holvauksen leveät veistolaudat on kiinnitetty seinien ja niiden päällä olevan sidehirsirakenteen varassa oleviin kattotuoleihin. Kirkkosalin seinät ja holvit ovat maalaamattomat. Vain holvien peiterimoissa ja seiniä jäykistävissä sidehirsissä on punaisella tehtyä maalauskoristelua. Saarnastuoli on kirkkorakennuksen ikäinen. Alttaritauluna on Carl Fredrik Blomin maalaama Pyhä ehtoollinen vuodelta 1843. Sama taiteilija on tehnyt sakariston toisen oven päällä olevat Lutheria sekä Moosesta laintauluineen esittävät öljymaalaukset. Järvimaisemaan kuuluvat Siltaniemi, jossa on kanttorilan tilakeskus 1800- ja 1900-luvun vaihteesta sekä kapea Solikkosaari, jota valtatie 23 ylittää. Vanhan kirkon länsipuolella sijaitseva Lemettilän maatilan eheä rakennusryhmä peltoineen sekä luoteispuolen sodanjälkeisen asutustoiminnan myötä syntynyt omakotialue kuuluvat vanhan kirkon ympäristöön. Lemettilän maatilan asuin- ja tuotantorakennukset ovat 1800- ja 1900-luvuilta. Petäjäveden ns. uusi kirkko on puinen sisäviisteinen ristikirkko Petäjäveden taajaman tuntumassa kuivalla mäntykankaalla. Petäjäveden vanhan kirkon tapulia kuvattuna 27.10.2010 (S&J). (Keski-Suomalainen, Mari Hokkanen - 6.5.2009): Italian pääministeri Silvio Berlusconi laski keskiviikkona leikkiä Suomen kustannuksella sen jälkeen kun hänen vaimonsa oli syyttänyt aviomiestään seurustelusta alaikäisten kaunottarien kanssa. - Pidän Suomesta ja suomalaisista naisista, kunhan he ovat täysi-ikäisiä, Berlusconi letkautti uutistoimisto Ansan mukaan. Berlusconi aloitti tämänkertaisen Suomi-sanailunsa arkkitehtuurista Rooman kaupungintalolla. - Muistan kun ollessani siellä he halusivat näyttää minulle jotain hinnalla millä hyvänsä -- ajoimme kolme tuntia 1700-luvulla rakennettuun puukirkkoon, joka olisi tuhottu meillä, Berlusconi sanoi tarkoittaen mitä ilmeisimmin Petäjäveden vanhaa kirkkoa. Kuvaus sopii 1760-luvulla rakennettuun Petäjäveden vanhaan puukirkkoon, joka on hyväksytty Unescon maailmanperintökohteeksi. Sitten Berlusconi jarrutti ja totesi, ettei hän halua aloittaa diplomaattista riitaa Suomen kanssa. (Keski-Suomalainen, Satu Kakkori - 7.5.2009): Italian pääministeri Silvio Berlusconi ei ole missään vaiheessa vieraillut Petäjäveden vanhassa kirkossa, joka on Berlusconin mainitseman kolmen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja Unescon maailmanperintökohteena maan merkittävin vanha puukirkko. Kirkkoherra Seppo Ojala vakuuttaa, ettei tämän kaltaista vierailua oltaisi voitu järjestää hänen tietämättään. - Berlusconi on kyllä tervetullut Petäjävedelle, voimme tarjota hänelle lanttukukkoa, sanoo kirkkoherra Ojala. Petäjäveden vanha kirkko sijaitsee kauniilla rantatörmällä - molemmat 27.10.2010 (S&J).