PORI - sivu #3:
Ratakatu Kuudennenosan itäreunan osalla (Kalevanpuistosta melkein Maantiekadulle):

(Svala & Jukka Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 11.1.2016)

Ratakadun ja Kalevanpuiston kulma:

A) Ratakadun ja Kalevanpuiston kulmassa sijaitseva asuinrakennus - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Tämän sivun kohteena on Ratakatu nimenomaan Kuudennenosan kohdalla. Kalevanpuiston eteläpuolelta (kuvassa vasemmalle) alkaa Kymmenes kaupunginosa. Etenemme tällä sivulla Ratakatua siis Kalevanpuiston kohdalta Kuudennenosan itäreunaa pohjoiseen aina Maantiekaudun Valtionsillalle asti. Kuvassa olevan talon numero on 19, numerot pienenevät parittomina Valtionsiltaa kohti. Parillisia numeroita ei tällä osuudella ole, koska Ratakadun radanpuolella ei ole rakennuksia.

(Erkki Halonen, 11.8.2014): Toikanderin Seppo asui tuossa talossa.

Ratakadun ja Raatimiehenkadun risteys:

B) Ratakadun ja Raatimiehenkadun risteyksen eteläpuolen kulmatalo (Ratakatu 17) - kuvattu 23.1.2014 (S&J).

(Erkki Halonen, 11.8.2014): Hahlon Topin talo, Ahdin talo pilkottaa oikealla.

(Yrjö Nordlund, 17.8.2014): Asuiko Toivo Hahlo siinä, oli postivaunussa postiexpeditöödinä.

Sama asuinrakennus Ratakadun ja Raatimiehenkadun risteyksessä (Ratakatu 17) - molemmat 23.1.2014 (S&J).


Ratakadun ja Raatimiehenkadun risteyksen pohjoispuolen kulmatalo (Ratakatu 15) - kuvattu 23.1.2014 (S&J).

Samainen Ratakadun ja Raatimiehenkadun risteyksen pohjoispuolen kulmatalo (Ratakatu 15) - 23.1.2014 (S&J). Kuvattu Ratakadun puolelta.

(Erkki Halonen,11.8.2014): Tämän talon poika, Jouko Ahti oli kanssani samalla luokalla Käppärän koulussa 1949-56. Muita lapsia oli Aarne, Markku ja Arja. Hänen äitinsä oli kenkäkauppias Koivusen sisko.

Ratakadun ja Raatimiehenkadun risteys (Ratakatu 17 - 15) - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Laajempi näkymä kadun loppuun asti.


Ratakadun varrella, Raatimiehenkadun risteyksen kohdalla leikkipuisto - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Asuessani 60-luvulla Ratakadun seuraavassa korttelissa (Nummi-yhtiössä) tämän leikkipuiston ympärillä oli lähes kaksimetrinen pensasaita, joka eristi alueen omaan rauhaansa. Meno oli joskus sen mukaista, varsinkin meitä pikkupoikia iäkkäimmillä. Kukaan ei noina päivinä kutsunut tätä puistoa nimellä 'Svensbergin puisto'. Ratakadulta Kalevanpuiston itäjatkeena radanvarren Niittäjänkadulle johtava muutaman kymmenen metrin kadunpätkä on nimetty Svensberginkaduksi, jota nimeä en myöskään 60-luvun ajoiltamme muista. Samainen Svensberg on tainnut Kymmenenteenosaan saada 'ukkokotinsa' lähettyville toisenkin nimikkokatunsa: Kustaanpolku.

('Hemikajo', 2011): Svensbergin puisto: Svensberginkatu sijaitsee Kalevanpuiston itäpään jatkona. Kadun nimeksi tuli Svensberginkatu vuonna 1926. Gustaf Svensberg (1816-1897) oli porilainen kauppias ja merkittävä lahjoittaja, jonka lahjoituksin turvin perustettiin myös kuudennessa osassa sijaitseva Svensbergin ukkokoti. Svensbergin ukkokoti, osoitteessa Kalevanpuisto 13, on rakennettu iäkkäiden työmiesten kodiksi. Svensberg on nykyporilaiselle aivan tuntematon henkilö. Svensbergin ukkokoti sen sijaan on ainakin kaikille kuukkarilaisille tuttu. Ukkokodin asukkeina viihtyvät ns. hamaniisut ja Kalevanpuiston puistokemistit. Kevätauringon lämmittäessä ukkokodin kirjava väki tulee tutuksi Kalevanpuiston Siwan kävijöille ja koiran ulkoiluttajille. Kalevanpuistosta löydät myös Svensbergin muistomerkin. Svensbergin puisto uudistettiin Porin kaupungin toimesta vuonna 2009. Ratakadun reunaan sijoittuva puisto on kiva leikkipaikka kaiken ikäisille.

(2.1.2014, "Nimimerkki" - nettisivuilla 'kätköharrastuksissa' Svensbergin puistossa ~ harrastus virallisesti nimellä Geocaching): Iltalenkillä käytiin hakemassa Svensbergin puistosta ilmoitettu kätkö. Ensin täytyi odotella jästien poistumista, mutta pian puisto olikin ihan tyhjä. Kivoja taloja on tällä alueella. KK!

Ratakadun ja Laamanninkadun risteys:

C) Ratakadun ja Laamanninkadun risteyksen eteläpuolen kulmatalo (Ratakatu 13) - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Taaempana kortteliasuintalo Nummi-yhtiö (Ratakatu 9 - 11), jossa asuin n. 1959-67. Laamanninkadun ja Esivallankadun välinen asuinrakennus valmistui jo v.1901 (Onni von Zansenin piirustusten mukaan). Nummi-yhtiö on esitelty tarkemmin Pori-sivustossamme omalla sivullaan #2.

Sama Ratakadun osuus Laamanninkadun ja Esivallankadun kohdilta - Nummi-yhtiö (23.1.2014 ~ S&J).


Ratakadun ja Laamanninkadun risteyskohdan eteläpuolen asuinrakennus (Ratakatu 13). Kuvattu viereisen Nummi-yhtiön edustalla olleelta kapealta leikkikentältä, jota 60-luvulla kiersi noin metrin korkuinen pensasaita. Puiston läpi kulki ratakuopan yli vilkkaassa käytössä ollut epävirallinen 'kevyenliikenteen väylä'.

Samainen Ratakadun ja Laamanninkadun risteyskohdan eteläpuolen asuinrakennus (Ratakatu 13). Kuvassa näkyvä naapuritalo tuli ikkunamaisemistamme noiden 60-luvun vuosien aikana tutuksi, perheen nimeä en enää muista - muutaman henkilön muistan ulkonäöltä. Ikäistämme nuorisoakin talossa asui, mutta yhteistyötä ei oikein syntynyt. Tuolloin tämä rakennus oli keltaiseksi maalattu.

(Kaj Jakobsson, 17.8.2014): 80-luvulla ja ehkäpä vielä 90-luvullakin asuivat talossa Antero Karemo ja vaimonsa.

Samainen rakennus kuvattuna 23.1.2014 (S&J) Laamanninkadun puolelta. Osoite Laamanninkatu 2. Asuimme 60-luvulla kadun vastakkaisella puolella ja tässä silloin keltaiseksi maalatussa talossa oli jo tuo korkea aita ja jykevä portti. Vaikka pieni olin, tuli tunne, että halusivat olla omassa rauhassa.

Ratakadun Laamanninkadun ja Esivallankadun välinen kortteliosuus: Nummi-yhtiö:

D) Nummi-yhtiö ratakadun puolelta kuvattuna (Laamanninkadun ja Esivallankadun välisellä tontilla) kuvattuna 23.1.2014. Nummi-yhtiö on tarkemmin esitelty Porin sivustomme sivulla #2 (suora linkki). Kuvaushetkellä Nummessa oli menossa suuren mittakaavan remonttiprojekti. Kuvan asunnotkin ilmeisesti tyhjillään?

Pysäytyskuva vhs-videonauhalta (15.4.1990 - S&J). Ratakatua etelään Nummiyhtiön paikeilta.

(Tero Vaikonpää, 4.8.2014): Nämä Kuukkarin vanhat kuvat kyllä kiehtovat kummasti meikäläistäkin, kun olen itsekin aikoinaan syntynyt Tiilitehtaanpuistokadulle taloon, joka poltettiin ja nyt siihen on jo rakennettu uusikin talo tilalle. Ja nyt monien monien vuosien jälkeen olen palannut tänne Kuukkariin - tähän Esivallankadulle aivan ns. "kiven heiton päähän" tuosta synnyinkodistani.

Ratakadun ja Esivallankadun risteyksen asuintalo:

E) Ratakadun ja Esivallankadun risteysalueen pohjoispuolen asuinrakennus kuvattu 23.1.2014 (S&J).

Samainen rakennus kuvattuna kahdesti Esivallankadun puolelta - molemmat 23.1.2014 (S&J). Laajemmassa kuvassa näkyy pihan ylväs kissakin.

Ratakadun ja Neuvosmiehenkadun risteys:

F) Ratakadun ja Neuvosmiehenkadun risteysalueen asuinrakennus (valkoinen oikealla) kuvattu 23.1.2014 (S&J).

Ratakadun ja Neuvosmiehenkadun risteysalueen etelänpuoleinen asuinrakennus - 23.1.2014 (S&J).


Ratakadun osuus Neuvosmiehenkadun ja Tuomarinkadun välisellä korttelitontilla: "De Gamlas hem"

Ratakadun ja Neuvosmiehenkadun risteysalueen pohjoispuolen rakennus "De gamlas hem" - 23.1.2014 (S&J).

Samainen Ratakadun pohjoispään rakennus "De gamlas hem" - Neuvosmiehenkadun ja Tuomarinkadun välisellä korttelitontilla - 23.1.2014 (S&J). Tuo iso ikkuna on jäänyt selkeästi muistikuviin. Muistin 'omilta vuosiltani' rakennuksen olleen ruotsinkielisen lastenkodin, mutta Markku Harellin lähettämät tiedot kertoivatkin rakennuksessa toimineen ruotsinkielisen vanhainkodin.

Markku Harell lähetti tämän kuvan ruotsinkielisestä vanhainkodista 5.5.2014 seuraavin saatesanoin: Talo Tuomarikadun ja Ratakadun risteyksessä - "ruotsinkielinen vanhainkoti" - 'De Gamlas hem i Björneborg' (Porin vanhainkoti.Rf). Ruotsinkielinen lastenkoti oli osoitteessa Vapaudenkatu 22 (Länsi-linjakatu 22).

(Markku Harell, 5.5.2014): Vuonna 1898 huhtikuun 27. päivänä oli seuraava ilmoitus 'Björneborgs Tidning'-lehdessä:
"Kansalaisia, joita kiinnostaa sellaisen yhdistyksen perustaminen, jonka tarkoituksena on aikaansaada koti iältään vanhemmille, turvattomille rouvasihmisílle Porin kaupungissa, kehotetaan saapumaan kokoukseen raatihuoneelle perjantaina 29.4.1898 kello 6 iltapäivällä".
Erilaisten valintojen, hallituksen, puheenjohtajan, yms. valintojen jälkeen säännöt hyväksyttiin 7.11.1898.
"Vanhainkoti toteutuu. De gamlas Hem voi vihdoinkin avata ovensa 1.6.1901. Kunnallisneuvos G.A.Petreliuksen 25.000 markan lahjoitus ja kaupunginvaltuuston 3.000 markan avustus, yhdistyksen aikaisemmin karttuneen pääoman lisäksi mahdollistivat kodin toiminnan käynnistymisen.
Ensimmäinen vuokrahuoneisto löytyi työnjohtaja Ollonqvistin talosta Elisabetin torinvarrelta (nyk.Liisantori). Vuonna 1919 vanhainkoti oli Sainion talossa tontilla no:246 viidennessä kaupunginosassa ja vuonna 1922 se sijaitsi Nygrenin talossa tontilla no:35 ensimmäisessä kaupunginosassa.
Oman katon alle - kun senaatilta anottu lupa tonttien 261- 264 yhteenrakentamiseksi oli saatu, päätettiin rakentaminen aloittaa. Seuranneet sodat ym. vaikeudet johtivat siihen, että vasta vuonna 1922 arkkitehti T.Nordmannin piirustusten mukaan aloitettiin rakentaminen. Rakennustyöt aloitettiin välittömästi ja joulukuun 1. päivänä voitiin toiminta aloittaa nyt omissa tiloissa. Rakennus sijaitsee Malminpuistikossa, rautatiesillan toisella puolella kuudennessa kaupungin osassa. Sijainti on sanalla sanoen hyvä.

De gamlas hem ja sen upea puutarha kuvattuna 1930-luvulla. Markku Harell lähetti 5.5.2014.

Tuomarinkadun ja Ratakadun risteyskulma - 23.1.2014 (S&J). Ratakatu ei suoraan jatku Maantiekadulle. Välissä on puistoalue, josta kevytliikenne pääsee Valtionsillalle, autoilijoiden on kierrettävä puisto-osuus - liittymistä ja yksisuuntaisista katuosuuksista ei ole kirjoittajalla päivitettyä tietoa.


Pysäytyskuva vhs-videonauhalta (15.4.1990 - S&J). Samainen rakennus erikoisine ikkunoineen.

Pysäytyskuva vhs-videonauhalta (15.4.1990 - S&J). Ratakatua Valtionsillalta Tuomarinkadun risteyksestä etelään Nummiyhtiön suuntaan.


Ratakatu päättyy ennen Maantiekatua puistoon, josta johtaa kevyenliikenteen väylä 'Kuukkarinkuja' Valtionsillan alitse Maantiekadun vesitornin puolelta koukaten sillalle - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Tätä 'Kuukkarinkuja'-viritystä ei ollut käytössä Nummi-yhtiössä asuessani vuoteen 1967 asti. Eräässä kartassa väylä on merkitty nimellä 'Ratakuja'.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Porin sivulle #4

Takaisin Pori-sivujemme alkuhakemistoon.