PORI - sivu #4:
Kuudesosa * Kalevanpuiston, Rauhanpuiston, Maantiekadun ja Ratakadun rajaama.:

(Svala & Jukka Joutsi viimeisimmät lisäykset: 1.1.2016)

Kuudettaosaa lintuperspektiivistä:

A) Jarmo Pyytövaara kuvasi 'Kuudennenosan' maisemia vesitornista 8.8.1996. Kuvaussuunta on suoraan etelään Riihikatua pitkin. 'Nummi'-yhtiö erottuu kuvassa mainitun kadun ja rautatien välissä jykevänä, koko korttelin kokoisena rakennelmana. Pihagongin aukosta kuvassa erottuu sisäpihalla olleen saunarakennuksen ovi.
Aivan kuvan etualareunassa (Riihikadun ja Maantiekadun risteyskulmassa, Valtionsillan kupeessa) sijaitsi ainakin 60-luvulla 'sotainvaliidien veljesliiton' toimitilat, jonne tämän kirjoittaja sai kansakoulun opettajaltaan Cygnaeuksen koulusta (1962-64) useinkin 'juoksupoikana' asioita toimitella - kesken koulupäiviä tehtyinä ko. reissut olivat mukavaa vaihtelua antaneita seikkailuita. Kiire ei ainakaan ollut takaisin.
Seuraavassa kulmassa (valkoisen pysäköidyn auton kohdalla) olevassa rakennuksessa oli samoihin aikoihin lastentarha. Yleensä ottaen tästä vuoden 1995 kuvasta voi sanoa, ettei kyseinen 'Kuudennenosan' maisema ollut ottohetkeä edeltäneiden 20-30 vuoden aikana juurikaan muuttunut.

Kuudennenosan pitkittäiskadut tammikuussa 2014:

Kalevanpuisto:

B) Kuudennenosan (oikealla puolella) etelärajana Kalevanpuisto - vasemmalta alkaa 10. kaupunginosa. Päässä Käppärän kaupunginosa. Kuvattu 23.1.2014 ('S&J').

Kalevanpuiston pohjoisreuna kuuluu Kuudenteenosaan - kuvattu Ratakadun risteyksestä 23.1.2014 ('S&J') koko matkaltaan Rauhanpuistoon ja Käppärään asti.

Sama kohde kuvattuna kuin edellä - hiukan eri asioita nyt korostettuna ~ 23.1.2014 ('S&J').

Matti Grönlundin isomummu Lyydia Bärlund poseeraa Kalevanpuisto 17:n kohdalla - kauan sitten. Vaahterat istutettiin ilmeisesti 50-luvulla?


Raatimiehenkatu:

Raatimiehenkatu koko pituudessaan - kuvattu Ratakadun risteyksestä 23.1.2014 ('S&J'). Kadun päässä näkyy kerrostalo Käppärässä Rauhanpuiston takana.


Laamanninkatu:

Laamanninkatu päästä päähän - kuvattu Ratakadun risteyksestä 23.1.2014 ('S&J'). Asuin osoitteessa 'Laamanninkatu 1' vuodet 1959-67 (kuvaajasta oikealle ~ Nummi-yhtiö).



Esivallankatu:

Esivallankatu - kuvattu Ratakadun risteyksestä 23.1.2014 ('S&J') ~ koulumatkani päästä päähän Käppärän kansakouluun 1960-62.

Kuvassa ensimmäisenä poikkikatuna Riihikatu. Kulmassa vaaleankeltaisena NTKY:n rakennus - 'Esivallankadun Seurakuntakoti' - ovi kutsuvasti auki. Kyseisessä paikassa oli hengellistä toimintaa (lapsillekin kohdistettuna) jo asuessani vieressä Nummi-yhtiössä (1959-67), käytyä tuli kai tasan kerran. Kuvattu 23.1.2014 ('S&J'). Piti muuten ihan 'googlettaa' tuo lyhenne NTKY = Naisten ja Tyttöjen Kristillinen Yhdistys. Herra varjele näin jälkikäteenkin, ilmankos käynnit jäivät yhteen ja ainoaan!


Neuvosmiehenkatu:

Neuvosmiehenkatu - kuvattu Ratakadun risteyksestä 23.1.2014 ('S&J'). Iso lintuparvi matkalla jostakin jonnekin. Kadun päässä näkyvä puurakennus sijaitsee Käpylänkadun varrella (ennen Rauhanpuistoa). Rakennuksen yli/takaa siintää Käppärän kansakoulun kattovarustuksia.

Neuvosmiehenkatu 25 ~ Elise Vieremän kuva - Parturi V.Palinin portailla.


Tuomarinkatu:

Tuomarinkatu - kuvattu Ratakadun risteyksestä 23.1.2014 ('S&J'). Ensimmäisenä poikkikatuna Riihikatu. Kulmassa keltaisessa puurakennuksessa oli (ainakin aikoinaan) lastentarha. Seuraavana oikealla jo Maantiekatu ja sen takana vesitorni. Kaukana kadun päässä olevien rakennusten takana näkyvä torni lienee Tikkulan ABC:n mainostorni.


Maantiekatu:

Maantiekatu - kuvattu 23.1.2014 ('S&J') Valtionsillan kohdilta lähteen - katu toimii Kuudennenosan pohjoispuolen rajana. Kuvasta oikealla vanhan hautausmaan alueet.

Maantiekadun ja Riihikadun risteys Valtionsillan kupeessa - kuvattu 23.1.2014 ('S&J'). Tässä keltaisessa puurakennuksessa toimi ainakin 60-luvun alkupuolella 'Sotainvalidien veljesliiton' toimitiloja. Muistan sen erityisen hyvin, sillä käydessäni 1962-64 Cygnaeuksen kansakoulua 3-4.-luokkien opettajani Sakari Sumiala lähetti oppilaitaan usein kesken koulupäivän hoitamaan asioitaan silloiseen toimistoon. Kun opettaja tiesi minun asuvan lähellä ja siten tuntevan tienoot, olin usein asioita toimittelemassa. Niiltä reissuilta ei ollut todellakaan kiire takaisin kouluun, joskus poikkesin kotonakin. Nykyisin kyseisessä rakennuksessa näkyy toimivan jokin fysikaalinen hoitolaitos.

Jarmo Pyytövaara lähetti (13.4.2014) lisätietoja talosta - seinässä olevassa kyltissä kerrotaan: Sotainvalidien Veljesliiton Porin alaosasto r.y. sai tämän talon vuonna 1944 testamenttilahjoituksena sairaanhoitaja Signe Kinnuselta. Veljeskodissa sijaitsivat invalidikoti sekä pitkään osaston (1945-1992) ja sotainvaliidipiirin (1949-1987) toimistot.
Käppärän hautausmaalla on Signe Kinnusen hautakivi, jossa seuraava teksti: KINNUNEN Signe Elvida 27.10.1902-17.2.1944. Jalon ihmisen, suuren lahjoittajan muistoa kunnioittaen sotainvalidit pystyttivät tämän patsaan. Sotainvalidien Veljesliitto, Porin seudun alaosasto r.y. * Kinnunen Katariina 11.11.1871-4.1.1944..


(Jukka Joutsi, 13.8.2014): Kuvassa olevaan taloon liittyviä lisätietoja on kertynyt Facebook-sivumme kautta: sotainvalidipiirin (1949-1987) toimiston toimistopäällikkönä toimi pitkään Kalervo Hentilä (asui osoitteessa Neuvosmiehenkatu 46). Tuire Salmelan isä on toiminut kyseisessä rakennuksessa talonmiehenä. Rakennuksen alakerrassa on aikoinaan toiminut jäätelötehdas, jonka tiloissa myöhemmin sotainvalidi Venejoki teki rottinkitöitä (mm. koreja). Hän siirsi myöhemmin työtilansa Kalevanpuiston varrella sijainneen kotinsa kellaritiloihin. Kuvan talon kellarissa jatkoi "rottinkihommeleita" mies nimeltä Malen. Talossa on aikoinaan asuneet mm. Mustoset (kaksi poikaa - Timo ja Kari) ja Ruohoset (Pirkko ja Jarmo).

(Tuire Salmela, 13.8.2014): Asuimme Riihikatu 1 . Riihimäen perhe asui silloin - Ritva, Tuire, Markku ja Tapio. Tuttua maisemaa, silloin koulusta sai kalamaksaöljyy, me ei tykätty systerin kans siitä. Päätimme yhdessä purottaa sen putelin viereisille kiskoille, jottei tarvinnu sitä iljetystä juora . Opettaja oli yhteydessä äitiin ja selves ettei meille oltu tuotu sitä ainetta annosteltavaksi. Pari vasemmanpuolista ikkunaa meen asunnosta . Toimistotilat oli vieressä. Sen yläpuolella olevalla parvekkeella käytiin usein jännäämäs et pudotaanko alas . Myöhemmin se tulikin , onneksi siel ei ollu tällaasia vintiöitä. Sumialan tunsin hyvin, oli kiltti setä.

(Pirkko Kapulainen, 14.8.2014): Asuttiin tuossa talossa 1956-1962 . Silloin siinä asuivat mm. Riihimäet, Saariset ja Mustoset. Yläkerrassa asui yksinäisiä sotainvalideja kuten Ville Toivonen ja Malen, en muista kaikkien nimiä. Tuohon aikaan äitini siivosi jä lämmitti noita toimistotiloja, päivät oli viereisellä kioskilla töissä.

Riihikatu kuvattuna vesitornin juurelta - 23.1.2014 ('S&J'). Päässä Kalevanpuisto. Minun aikoinani Riihikadulta oli autoilla pääsy suoraan Maantiekadulle ja Valtionsillalle.


Sami Nordlund oli löytänyt Maantiekadun varrelta talon seinästä (Maantiekatu 22) v. 2009 tämän vanhan katukyltin - kiitos kuvan käyttöluvasta.

Porin Kuudennenosan kauppoja:

TePaKe:

C) Tapio Jokinen lähetti (3.6.2013) Satakunnan Kansassa aikoinaan julkaistun kuvan (kuvaaja Jyrki Toivanen) TePaKe-liikkeestä, joka kuvaushetkellä 1983 oli vielä toiminnassa. TePaKe sijaitsi Reunamon rakennuksessa Esivallankadun ja Päärnäistenkadun kulmassa. Kauppaa pitivät Alakorpelat. Rakennus on vielä ennallaan, mutta liiketilat ovat muutetut asuntokäyttöön.
TePaKe sijaitsi sopivasti tämän kirjoittajan pitkän koulumatkan varrella, joten siellä tuli usein piipahdettua, jos vain jostain oli kolikoita siunaantunut. Jyrkät portaat ylös, kemikalioon ovi vasemmalle ja paperikaupan puolelle ovi oikealle.

Google-Mapsin kuva TePaKe-rakennuksesta toukokuulta 2009 - rakennus säilynyt ennallaan, liike vain lopetettu.

Käpylänkadulla Kaarron (myöh. Harrelan) kauppa:

Porin Käpylänkadulla perustettiin Aili ja Yrjö Kaarron kauppa vuonna 1931. Kuva on samalta vuosikymmeneltä, ja mukana on myös hevosmies Niilo Rosengren kaljaa kauppaan tuoneen hummansa kanssa. Kuva julkaistiin aikoinaan Satakunnan Kansassa (Harreloiden albumista).Kuvan lähetti Tapio Jokinen (3.6.2013).

Tapio Jokinen lähetti (3.6.2013) nämäkin aikoinaan Satakunnan Kansassa julkaistut kuvat (Harreloiden albumi) Kaarron/Harreloiden kaupasta. Kahden edellisen kuvan ottamisen välillä lienee kulunut aikaa pari vuosikymmentä, mutta kaupassa kaikki pysynyt ennallaan - hyllyt tavaroineen, käärinpaperit tiskillä, vaa'at vastapainoineen.

(Matti Joutsi, sähköposti 1.12.2013): Kuvassa tiskin takana iso, ryhdikäs mies - Yrjö Harrela. Ikäluokkani muistaa miehen futiskentiltä PoPa:n maalivahtina. Olisiko ollut ennen Eero Saloa.

'Kuudennenosan' rakennuksia:

D) Kalevanpuiston ja Väinönkadun kulma risteyskulma - Maija-Riitta Saikkosen maaliskuussa 2009 ottama kuva. Kuvassa Kalevanpuiston oikealla (pohjoispuolella) olevat rakennukset kuuluvat kuudenteenosaan. Kadun eteläpuoli (kuvasta vasemmalle) kuului kymmenenteen kaupunginosaan - Kalevanpuisto toimi siis kaupunginosien rajana.

(Matti Grönlund, sähköposti 8.7.2012): Kuvassa on entinen kotitaloni, pari vuotta sitten juuri myytiin velipojan kanssa Faija vainaan kämppä pois.

Antti Suominen kuvasi 2014 Tiilitehtaanpuistokadulla. Muutamat laatikkotalot pistävät silmään.


Kuudennenosan puutalorakennuksen idyllinen pihanäkymä - Eeva Karhunen, 2008.

'Kuudennenosan' muita osia ja rakennuksia:

E) 'Sataneule' Neuvosmiehenkadulla 10.2.2011 (Jarmo Pyytövaara).

Keskellä 'Kuudettaosaa' - molemmat kuvannut Maija-Riitta Saikkonen maaliskuussa 2009. Kalevanpuiston ja Väinönkadun seutuja?

(Matti Grönlund, sähköposti 8.7.2012): oikeanpuoleisessa kuvassa ainakin Väinönkatu, kuvassa vasemmalla "Ukkola" - vihreä seinä ja seuraava (punainen) talo on Arstilan "torppa".

Tuomarinkadun ja Hakkisenkadun kulmaus (J.Pyytövaara, 25.12.2011).

Lisää tietoja ja kuvia Porin Kuudennenosan lisäsivullamme.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Porin sivulle #5

Takaisin Pori-sivujemme alkuhakemistoon.