KUOPIO (sivu #8)
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 7.9.2017)

Puijo:

A) Kuopion Puijon ensimmäinen näkötorni - Mikkelin kirkkoherra A.G. Nordqvist kertoo muistelmissaan, että hän oivalsi ensimmäisenä Puijon kauneuden matkailukohteena. Tornin rakennutti ”Puijo aatteen isä” raatimies C.R Dahlström v.1856. Matkailijoille Puijon torni tarjosi upeat näkymät. Näköalatorni oli pohjaltaan nelikulmainen, 16m korkea rakennus, fasadeiltaan kolmella ikkunalla varustettu rakennus, jonka katolle oli rakennettu näköalatasanne kaiteineen.

Näkymän Puijolta ikuisti kuuluisa kuopiolainen taiteilija Ferdinand von Wright 1850-luvulla.

Kuopiolaiset Könösen sisarukset Niemisjärveltä Puijon tornia esittävän kulissin edessä vuonna 1931. Puijoa esittävä fondi on eräs tunnetuimpia markkinakuvaajien taustoja - sitä käytettiin Kuopiossa näytösluontoisesti vielä vuonna 1979 (kuva: U.Könönen).

Valokuvaaja Jäniksen vuonna 1931 ottama talvikuva Puijon näkötornilta. Kuva on peräisin Anna Lukkarisen kuva-albumista - lähetti Tapio Lukkarinen (29.4.2011).

Puijon vanha torni hyvin vanhassa kuvassa - lähetti "Turkka" 6.3.2012.

Puijon vanhan tornin huipulla. Kuva: I.Raninen.

Helsingin Sanomat muisteli 8.3.2012 palstallaan '50 vuotta sitten' uutista Puijon vanhan tornin purkusuunnitelmista (8.3.1962).

Puijon uusi torni valmistunut - vanha torni sinnittelee vielä vierellä. Tuntemattoman kuvaajan otos vuodelta 1963.

Puijon hyppyrimäet kuvattuna 17.6.2006 (Anna Riege) - julkaisu lisenssin puitteissa.

(Wikipedia, 2012): Puijon hyppyrimäet on neljän erikokoisen hyppyrimäen muodostama kokonaisuus Kuopion Puijolla. Kuopion ensimmäinen hyppyrimäki rakennettiin Huuhanmäelle Niiralan kaupunginosaan vuonna 1901. Kaupunki rakennutti vuonna 1928 Puijolle uuden hyppyrimäen näkötornin luoteispuolelle. Vuonna 1949 valmistui 90 metrin normaalimäki ja vuonna 1958 viereen 50 metrin harjoitusmäki, joka purettiin vuonna 1998, jolloin rakennettiin 120 metrin suurmäki.
Mäkihyppy oli jo päässyt hieman hiipumaan, kunnes vuonna 1995 Keski-Euroopan leudon talven takia Puijolle avautui mahdollisuus järjestää FIS:in maailmancupin kisa. Kuopiolainen mäkihyppyvalmentaja Mika Kojonkoski näki tilaisuuteen ja siitä lähtien vuoteen 2011 saakka, Kuopiossa on hypätty vuosittain maailmancupin kisa, pois lukien vuosi 2002.

Puijon torni kuvattuna sen juurelta 22.4.2012 (S&J).

Puijon tornin juurella 'Puijon maja' ~ 22.4.2012 (S&J).

'Puijon maja' ja tornin oma varjo kuvattuna tornista ~ 22.4.2012 (S&J).

Puijon tornista pohjoiseen aukeava maisema ~ 22.4.2012 (S&J).

Lisää kuvia Puijolta.

Riistavesi (entinen kunta) ~ liitettiin Kuopioon 1973 :

B) Riistaveden seurakunnan informaatiotaulu (28.2.2012 - S&J).

(Wikipedia, 2012): Riistavesi oli Pohjois-Savossa sijainnut Suomen kunta. Se liitettiin Kuopion kaupunkiin kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1973. Riistaveden naapurikunnat olivat Juankoski, Kuopio, Siilinjärvi, Tuusniemi ja Vehmersalmi. Riistaveden taajama sijaitsee valtatie 9:n eli entisen valtatie 17:n varrella, ja siellä on noin 2 000 (2006) asukasta. Riistaveden tiilikirkko on vuodelta 1934 (Eino Pitkänen).

Riistaveden linja-autoaseman laituripihaa, ilmoitustaulu ja roskakori - kuvan ajankohta epäselvä. Ilmeisesti 1960- tai 1970-luvulta. Kuva: Taina Takala. Tanssipaikan mainos voi auttaa ajoittamisessa - milloin oli suosionsa huipulla Kuopion seudulla 'Satu & Systeemi'-niminen esiintyjäkokoonpano?

Tämän kirjoittajaa alkoi sen verran kiinnostaa tuo 'Satu & Systeemi', että piti etsiä todellakin sen ajoitusta - ja löytyihän se 1970-luvun loppupuolelta. Seuraava katkelma 'Uusi Laulu'-lehden historiikista: 1970-luvun lähestyessä loppua 'Uusi Laulu'-lehden sisältö muuttui yhä vahvemmin underground-henkiseksi, jolle ei ollut mahdotonta esimerkiksi julkaista tajunnanvirtakirjoituksia tai vaikkapa psykedeelistä jättijulistetta tuntemattomasta Satu & Systeemi -lavabändistä. Sisällöllisen uudistumisen myötä lehden julkaisijakin vaihtui jälleen kerran. Vuoden 1978 lopulla uudeksi julkaisijaksi tuli Uusi Laulu -yhdistys.

Ilmakuva kesäiseltä Riistavedeltä (julkaisusta 'Kahtapuolta valtaväylän - Riistaveden seurakunta 90 vuotta' - kuvaajan nimeä ei ole mainittu). Riistaveden kirkko näkyy kuvassa etualalla, luonnonkauniilla paikalla - maantien oikealla puolella jyrkän rantatörmän päällä.

(Niilo Lintunen - julkaisusta 'Kahtapuolta valtaväylän - Riistaveden seurakunta 90 vuotta):
Vanha sanonta kirkosta keskellä kylää ei pidä paikkaansa Riistaveden kohdalla. Asia ei ole ainutlaatuinen maamme seurakunnissa. Usein oli ensin kirkko ja sitten rakentui kylä, jos oli rakentuakseen. Kirkon paikaksi valittiin jokin sopiva harjanne tai vesistörikkaassa pitäjässä vesiteiden yhtymäkodassa oleva niemennokka. Asutus muodostui sitten aikanaan kirkon ympärille. Asutustakin tärkeämpi oli hautausmaan sijainti kirkon välittömässä läheisyydessä. Saattokellojen soitto oli tärkeä hautaukseen kuuluva osa ja tämän vuoksi oli soiton ajoituksen kannalta tärkeää, että kellonsoittaja näki hautausmaalle.
Suurten riitojen ja monien tiukkojen äänestysten jälkeen Kivisalmen harjanteelle Sillanpään tilalle noussut Riistaveden kirkko täyttää kaksi vanhoista vaatimuksista. Kirkon paikka on vesiteiden yhtymäkohdassa ja hautausmaa on kirkon vieressä, tämä uudempi. Lähellä kirkkoa olisi ollut seurakunnan vanhempikin, vuonna 1886 yhtiömuotoisena perustettu, hautausmaa, jos kirkko olisi rakennuttu ensimmäisen suunnitelman mukaan. Kylää kirkon välittömään läheisyyteen ei sen sijaan maastosta johtuen muodostunut. Kärhämä kirkon paikasta antoi kuitenkin hyvän lopputuloksen. Maisemallisesti kirkko seisoo kauniilla paikalla ja vieressä kulkeva Joensuun tie tekee kirkkomatkan helpoksi. Harva enää kirkkoonkaan kävellen tulee, vaikka sijainti olisi asutukseen nähden keskeisempikin.
Monivaiheisen soutamisen ja huopaamisen jälkeen Riistaveden Ryönällä syntynyt arkkitehti Eino Pitkänen teki yhdessä arkkitehti Harry W. Schreckin kanssa kirkon järjestyksessään neljännet ja lopulliset piirustukset. Eino Pitkäsen isä, Antti Pitkänen, oli puolestaan rakennustöiden valvoja kun siihen vaiheeseen päästiin vuonna 1934. Varsinaiset kirkon rakennustyöt urakoivat rakennusmestarit K. A. Honkavaara ja Heikki Kokkonen, joka toimi myös vastaavana mestarina. Istumapaikkoja kirkkoon tuli 370. Riistaveden kirkko on tiilestä muurattu, rapattu pitkäkirkko.

Eino Pitkäsen suunnittelema Riistaveden kirkko (1934) - kuvattu 28.2.2012 (S&J).

Riistaveden kirkon alttaripääty (1934) (kuva: Riistaveden srk).

(Niilo Lintunen - julkaisusta 'Kahtapuolta valtaväylän - Riistaveden seurakunta 90 vuotta): Alttarikaidetta uudistettaessa paljastui vanhan alttarikaiteen tekijän tuleville sukupolville jättämä viesti, joka on vähemmän seurakuntalaisia mairitteleva:
”Tämän valmisti Armas Madetoja Pitkässälahdessa 1934 syyskuulla riitaisille riistavetisille. Kun ne hemmetit riitelivät siitä kirkon paikasta toistakymmentä vuotta, niin sen takia minä tein tämän alttarin teille, että saatte polvistua tämän ääreen riitojenne rymppäjäisiä juomaan. Rakkaat riistaveteläiset syökäät, juokaat, naikaat ja iloitkaat, että kauan menestyisitte maan päällä. Amen.”

Kesäkuva Riistaveden kirkosta (Riistaveden srk).

(Niilo Lintunen - julkaisusta 'Kahtapuolta valtaväylän - Riistaveden seurakunta 90 vuotta): Riistaveden seurakunnan aloitettua toimintansa 1.5.1923 papinvirkaa hoiti oman toimensa ohella Vehmersalmen kirkkoherra Toivo Kivekäs. Saman vuoden syksyllä saatiin oma pappi, kun viran väliaikaisena hoitajana aloitti Johannes (Hannes) Hyvärinen.
Uuden seurakunnan kirkkoherran virkaa hoiti lukuisa joukko viran väliaikaisia hoitajia, ennen kuin seurakunnan ensimmäinen vakinainen kirkkoherra Alpo Mustonen aloitti virassaan 1.5.1945. Nykyinen kirkkoherra Hannu Savinainen, järjestyksessä seurakunnan viides, tuli virkaan 1.6.1989.
Seurakunnan ensimmäisenä väliaikaisena lukkarina toimi maanviljelijä Paavo Kumpulainen ja urkurina opettaja Juhani Miettinen. Vuonna 1940 aloitti seurakunnan ensimmäinen vakinainen kanttori-urkuri Erkki Kammonen 32 vuotta kestäneen työsarkansa. Seuraavana kanttori-urkurina toimi Veikko Saari 1973 – 90. Nykyinen, järjestyksessään kolmas, vakinainen kanttori Marjatta Piironen aloitti virassaan 1.1.1991.

Riistaveden kirkon edustalla erillinen kello ~ 28.2.2012 (S&J). (Riistaveden srk, 2012): Kirkonmäellä, pääoven edessä on nähtävillä vuonna 1914 Pietarissa valettu iso kirkonkello.

(Niilo Lintunen - julkaisusta 'Kahtapuolta valtaväylän - Riistaveden seurakunta 90 vuotta): Tasanteella pääoven edessä on nähtävillä iso kirkonkello. Tämä eläkkeellä oleva kello on opetusministeriön kirkon valmistusvaiheessa lahjoittama. Se valettiin Pietarissa Usatshevin tehtaalla vuonna 1914 ja rahdattiin tänne Riihimäeltä. Kellojen määrä ei ole kellotornissa tämän kellon ”eläkkeelle siirtämisen” myötä vähentynyt, sillä alun perin venäläisten sotilaskirkkojen kelloista pienempi, Tuusulan Hyrylästä peräisin oleva, on saanut seurakseen Itävallassa valetun kellon.

Riistaveden kirkon vanhan kellon alasottaminen - kuvattu 5.5.1976. Valokuvan lähetti (4.4.2012) Matti Joutsi, joka kuvassa työnsä puolesta.

(Matti Joutsi, sähköposti 24.3.2012): Riistaveden kirkonkellokuvasi toi muistot 36 vuoden takaa mieleen. Olin ev.lut.srk:n rkm:na huseeramassa mukana, kun ko. kello vaihdettiin uuteen. Kuvan kello ei ole mikä tahansa kirkonkello.
Puhuttiin, että se oli yksi Suomen painavimmista kirkonkelloista. Minulla on muistiinmerkintä, että se painoi 2500 kg. Kello ei soinut enää silloin niinkuin piti. Syynä yhtenä se, että venäläiset oli ampuneet siihen kivääreillä luoteja, ja metalliin oli tullut halkeamia. Sitä oli yritetty korjata moneen kertaan, mutta luodin jäljet ja halkeamat oli hyvin näkyvissä. Ongelmallista oli se, miten sen saa sieltä alas ja uuden tilalle.
Uusi moderni kirkonkello oli odottamassa kaikkine tietokoneohjattuine soitto-ohjelmineen. Koko ehkä 1/3 vanhasta. Ääni varmaan puolet parempi.
Naisarkkitehti Mertaoja-Nylund sai tehtäväkseen suunnitella kellolle telineen kirkkopihalle. Vanhaa kelloa ei haluttu hävittää, vaan jättää se jälkipolville muistoksi. Jonkun tiedon mukaan vanhat kirkonkellot yleensä sulatettiin (arvometallia).
Uuden kellon soitto-ohjelman toimittajalla oli silloin lähes monopoli Suomessa, eli 'Rele & Muuntaja' Helsingistä. Sopimukseen kuului asiantuntija-apu vanhan kellon alasotossa. Päivä meni, kun torniin rakennettiin ulkopuolelle lava, joka kesti kellon painon. Sitten Kuopion suurin autonosturi paikalle. Ensin pikku hiljaa hivutettiin kelloa tornin aukosta lavalle (vaikein ja kriittisin vaihe). Kaikki meni ihan ok. Kaveri tosi ammattimies. Lavalta alasnosto olikin rutiinia. Samoin uuden "pikkukellon" asentaminen vanhan tilalle sujui todella sutjakkaasti.
En enää ollut todistamassa kellolle tehdyn uuden pihatelineen tekoa ja vanhan kellon ripustamista siihen - olin helmikuussa 1977 muuttanut Raumalle töihin. Sen muistan, että telineen piirustuksia olin vielä esittelemässä lautakunnalle ko. arkkitehdin myötä. Kaikki pitivät hienona. Nyt ensi kertaa näin sivusi kuvissa toteutun muistomerkin. Teline kuvassa muistikuvan mukaan on ihan piirustusten mukainen. Lähettämäni kuva julkaistiin silloin muistaakseni Savon Sanomissa. Otan kuvassa vastaan vanhaa kelloa. Irrotan nosturin koukusta. Taustalla uusi kello. Kuvasta näkyy se valtava kokoero, mikä kelloilla on.
Minulla on ollut myös 1930-luvun kuva kirkonkellosta, jolloin sitä ilmeisesti oltiin nostamassa uuden kirkon torniin. Ei ollut silloin nykykalustoa - vain pari kolme "riukua" tornia vasten, muutama paksu naru ja muutama talja. Pari ukkoa ohjailemassa hommaa.

Riistaveden kirkonkello vielä kuorma-auton lavalla ilmeisesti vuoden 1934 uuden kirkon valmistumisen aikoihin. Kuva: P.-S:o.

Riistaveden uuden kirkon suurempi kello. Saatu lahjoituksena opetusministeriöltä. Kuva: P.-S:o. Kuvassa kello tavaravaunussa ilmeisesti tulossa Riistavedelle 1930-luvun alussa?

Riistaveden kirkolla ~ molemmat kuvattu 28.2.2012 (S&J).

C) Karttulan näkymiä (Karttula liittyi Kuopioon vuoden 2011 alussa):

Karttulan museo kirkon lähetyvillä 22.4.2012 (S&J).

Karttula on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asui 3 499 ihmistä. Karttulan naapurikunnat olivat Kuopio, Maaninka, Suonenjoki ja Tervo.
Karttulan asutuksen rakenne on nauhamainen. Kuopioon johtavan seututien 551 varrella on kolme taajamaa: Pihkainmäki, Syvänniemi ja kirkonkylä. Matkaa Kuopion keskustasta Pihkainmäkeen on 22, Syvänniemelle 32 ja kirkonkylään 45 kilometriä. Viime vuosina Karttulaan on muuttanut paljon lapsiperheitä varsinkin Kuopiosta, ja siksi väestön ikärakenne on suhteellisen nuori.
Ensimmäinen suomalainen jalkapalloammattilainen ja yksi suurimmista suomalaisista jalkapalloilijoista Aulis Rytkönen syntyi Karttulassa.
Karttula liittyi Kuopioon vuoden 2011 alussa. Kuntaliitoksen jälkeen laajentuneen kaupungin nimi on Kuopion kaupunki ja vaakunana toimii Kuopion kaupungin vaakuna.
Kylät: Pihkainmäki, Airaksela, Haapamäki, Hakulila, Hautolahti, Humalaniemi, Joutsensalmi, Juurikkaniemi, Karttula, Keihästaival, Kemppaanmäki, Koivujärvi, Koivulahti, Koskenkylä, Kuivaniemi, Kuttaniemi, Käpysalo, Lietemäki, Lyytikkälä, Nuutila, Punnonmäki, Riitlampi, Riuttala, Salinmaa, Sammankontaus, Soinlahti, Syvänniemi, Vaarunjärvi, Valkeistaival, Viitataival, Virmaanpää ja Kuttakoski.
Karttulan paloasemalla Kissakuusentiellä sijaitsevat yksiköt PS131 sammutusauto, PS133 säiliöauto, PS137 miehistö- ja kalustoauto, PS1372 ensivasteauto. Karttulan Airakselassa on Karttulan toinen paloasema, jossa sijaitsee PS211 sammutusauto (Wikipedia, 2016).

.

Ristit kertovat käyttötarkoituksesta ~ kyseessä on Karttulan vapaaseurakunnan kirkko - 22.4.2012 (S&J).


Kuvia Karttulan keskustasta (22.4.2012):

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

Kaikki kahdeksan kuvaa yllä - Karttulan keskustasta 22.4.2012 (S&J).


Karttulan kirkko:

Karttulan kirkko kuvattuna 22.4.2012 (S&J).

Karttulan kirkko - molemmat 22.4.2012 (S&J).


Karttulan kirkkotapuli - molemmat 22.4.2012 (S&J).


Sisäkuvat Karttulan kirkosta - molemmat 22.4.2012 (S&J).


(Karttulan) Airaksela rautatiepaikkana:

Airakselan liikennepaikan nykyinen laitesuojarakennus ja sen edustan ratapihaa - kuvattu 9.6.2017 (S&J).

Lisää kuvia Airakselan liikennepaikalta.

Airakselan liikennepaikan kohdilta ylikulkusillan näkymä itäiselle puolelle - 9.6.2017 (S&J).

D) Nilsiä (liitettiin Kuopioon 2013) - näkymiä:

Nilsiän kellotapulia vastapäätä sijaitsee tämä kerrostalo - 28.2.2012 (S&J).

Kellotapulin ja hautausmaan viereinen taksikoppi - 28.2.2012 (S&J).

Nilsiän kirkko:

Nilsiän kirkko kuvattuna 28.2.2012 (S&J).

(Wikipedia, 2012): Nilsiän kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema, Nilsiässä sijaitseva, vuonna 1905 valmistunut ja 1906 käyttöön vihitty kivikirkko. Tyyliltään kirkko on melko selväpiirteistä kansallisromantiikkaa jossa on uusgoottisia piirteitä. Kirkkoon mahtuu 1200 henkeä. Kirkon rakennusaine on kvartsiitti, joka on louhittu Nilsiän Tahkovuorelta. Kirkon pieneksi erikoisuudeksi voitaneen laskea kivipintainen tornin huippu muun katon ollessa peltiä.
Alttaritauluna on Juho Rissasen 1907 maalaama Jeesuksen Golgatalle menoa kuvaava Ristin tie. 1928 kirkkoon laitettiin sähkövalot ja seiniä korjailtiin muutama vuosi sen jälkeen. Kirkkoa on maalattu sisältä 1955 ja 1984. Kirkossa on 25-äänikertaiset Asko Rautinahon (Urkurakentamo Tuomi) suunnittelemat urut. Kirkon pihalla on Paavo Ruotsalaisen muistomerkki. Kirkon 100-vuotisjuhlan kunniaksi kanttori Petri Karaksela sävelsi ja kirjoitti libreton oopperaan Polvesta polveen.

Nilsiän kirkko kuvattuna talviasussaan 28.2.2012 (S&J).


Nilsiän kivikirkon portinpylväs ~ 28.2.2012 (S&J).

Nilsiän kivikirkon läheisyydessä (ilmeisesti) seurakuntatalo ~ 28.2.2012 (S&J).


Nilsiän kirkkotapuli (kaukana kirkosta):

Nilsiän kivikirkosta kyvinkin kaukana sijaitseva kirkkotapuli ~ 28.2.2012 (S&J).

Nilsiän kellotapulin läheisyydessä hautausmaalla tämä muistomerkki ~ 28.2.2012 (S&J).

E) Maaninka ~ yhdistyi Kuopioon 1.1.2015:

Näkymä Maaningan keskusraitilta - kuvattu 22.4.2012 (S&J).


Maaningan kirkko:

Maaningan kirkko kuvattuna 22.4.2012 (S&J).

Maaningan kirkko kuvattuna 9.6.2017 (S&J).

Lisää kuvia Maaningalta.

F) Pitkälahti (rautatiepaikkana ~ 11,5 km Kuopion asemalta etelään):

Mika Vähä-Lassilan piirros Pitkälahden asemarakennuksesta (käyttölupa 2015-11-A).

(Mikko Susi, 10.1.2012): "Asemarakennus siirrettiin Vihdin kirkonkylälle, missä vieläkin sijaitsee. Sisäänkäynti ei ole enää kuten kuvassa oikeasta päädystä vaan vasemmalta katsottuna kolmannen ikkunan kohdalla, jossa nykyisin kylmä veranta ~ terveisin, "Nykyinen asukki"."


Pitkälahden asema - kuva kirjasta Finland i bilder (I.K.Inha, 1896). Kuvassa on Pitkälahden asema alkuperäisasussaan - valmistui v. 1889. Ensimmäinen muutoslaajennus tehtiin v. 1902.

Pitkälahden asema kuvattuna noin vuoden 1910 tienoilla kuvapostikortissa (Radan varrella, 2009 - Antti Roivaisen kokoelma).


Pitkälahden saha kuvattuna vanhassa kuvapostikortissa. Pitkälahden sahan perusti savolainen kauppaneuvos Heikki Peura vuonna 1911. Vuonna 1932 paikalle perustettiin vielä puusepäntehdas. Heikki Peuran kuoltua vuonna 1937 H. Peura Oy siirtyi Rauma-Repolan haltuun. Pitkälahden saha lopetti toimintansa vuonna 1971. Nykyisin rakennuksessa toimii autokorjaamo ja varastotiloja. Kuvassa piipun juurella teollisuusraiteella tavaravaunu.

Pitkälahti on kaupunginosa Kuopion kaupungissa, noin 10 kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Se kuuluu Petosen suuralueeseen. Alueella sijaitsee muun muassa ABC-liikennemyymälä ja sen viereen rakennettu Kodin Terra -sisustus- ja rakentamistavaratalo. Tontti on kooltaan noin kolme hehtaaria ja sillä on rakennusoikeutta 16 000 neliötä. Rakennuksen kustannusarvio on 15–17 miljoonaa euroa. Pitkälähdessa sijaitsee myös vanha saha, joka oli toiminnassa 1911–1971. Sahan perusti liikemies Heikki Peura. Alueella oli 50-luvulla paljon asutusta. Myös Pitkälahden vanha koulu on perustettu 1933 sahan työntekijöiden lapsien vuoksi (Wikipedia, 2016).

G) Kurkimäki (rautatiepaikkana ~ 20 km Kuopion asemalta etelään):

Olavi Huotari kuvasi 24.4.2007 Kurkimäen asemamiljöötä (käyttölupa 2015-12-M): T4036 odottaa sivussa kun T4053 ohittaa Kurkimäkeä. 4036:n veturit ovat Sr1 3092+3001 ja 4053:n Sr1 3049". Kurkimäen asemarakennus, tavaramakasiini ja vesitorni jäivät aikoinaan radanoikaisun yhteydessä hieman sivuun nykyisestä ratalinjasta.


Kurkimäen asemarakennus ja ratapihaa kuvattuna 9.6.2017 (S&J). Asemarakennus nykyisin yksityiskäytössä - ja jäämässä puuston taakse omaan rauhaansa.

Lisää kuvia Kurkimäen rautatieliikennepaikalta.

Kuopion sivullemme: #1 #2 #3 #4 #5 #6 #7 #8

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Alkusivun hakemistoon.