1.

2.

Kurkimäen aseman alainen Airakselan eli alkujaan Karttulan laiturivaihde avattiin Savon radan valmistuessa 1889. Se oli Karttulan pitäjän ainoa liikennepaikka, mutta sijaitsi kymmenien kilometrien päässä kirkolta, pienen kylätien päässä. Vuosisadan vaihteen tienoilla rakennettiin Bruno Granholmin suunnittelelma Platformskjul I-tyypin liikennerakennus Suonteen tapaan. Tilanpuutteen vuoksi tarvittiin kuitenkin suurempi asemarakennus, joka valmistui v. 1931.
Karttulan kirkolta kuljettiin lähinnä Kurkimäen asemalle maantietä pitkin sekä Iisveden asemalle höyrylaivalla. Karttulöan laiturin merkitys jäikin hyvin paikalliseksi, ja se nimettiin uudelleen sijaintikylänsä mukaan Airakselaksi. Matkaa kyläkeskukseenkin oli useita kilometrejä, ja laiturin tuntumaan syntyi oma pieni yhdyskuntansa, joka sai esimerkiksi oman kansakoulunsa 1924.
Kaksi ensimmäistä asemarakennusta on purettu, ja liikennepaikalla on nykyisin lähinnä laitesuojana toimiva pieni rakennus. Henkilöliikenteen junien pysähdykset Airakselassa loppuivat 2002 Savon radan taajamaliikentyeen päättyessä, mutta kauko-ohjattu liikennepaikka on edelleen käytössä. Liikennepaikalla on sivuraiteet junakohtauksia vasten ja pistoraide romuttamolle (Radan varrella kirja-2009).

3.

4.

5.

6. 7.

8.

9.

10.

11.

(Esko Ampio, 3.7.2017): "Airakselan entinen seisakerakennus onkin pienoismallina. Uuden nimen kyltti puuttuu vielä. Tämä rakennussarja on Mestarimallien tuotantoa. Resiinivalua ja syövyteosia. Kuvassa vielä vähän kesken, piipun alahelmapellin maalaus ja kattotikkaat toiselle puolelle. Vihreä kaappi on junanlähetyspuhelin, joka on käytettävissä silloin, kun asema on miehittämätön. En tiedä onko Airakselassa ollut, mutta muuten yleisesti. Puhelimella sai mm. lähtöluvat miehitetyltä liikennepaikalta, siis junanlähettäjältä."