JUANKOSKI
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 23.12.2015)

A) Juankoski - näkymiä:

Juice Leskisen aukio:

Juice Leskisen muistopatsas kuvattuna kahdesti 28.2.2012 (S&J) Juankosken keskustan nimikkoaukiolla.

Juicen muistolle oma tori, tilateos ja näköispatsas - 28.2.2012 (S&J). Erään kuvaushetkellä sattumalta paikalla saapuneen muukalaisen kommentti muistomerkkikokonaisuudesta: 'Eipäs ole kovin häävin näköinen. Eivät lumia edes viitti pois ottaa.'

Juice ~ 24.7.2011 (S&J).

Juice-taideteos ~ 24.7.2011 (S&J)

(Juankosken nettisivut, 2012): JUICEN TORI, JUICE LESKISEN NÄKÖISPATSAS JA JUICE AVENUE:
Juankosken tori on nimetty tunnetun edesmenneen muusikko-kirjailija-lauluntekijä Juice Leskisen mukaan. Juice Leskinen syntyi Juankoskella vuonna 1950 ja eli paikkakunnalla lapsuutensa ja nuoruutensa ajan. Tori nimettiin Juicen mukaan 1980-luvulla ja vuonna 1995 hän sai torille myös oman näköispatsaan, jonka on suunnitellut virolainen kuvanveistäjä Villu Jaanisoo. Patsas on sijoitettu torin monumenttiin. Monumenttiin ovat ikuistaneet ”kädenjälkensä” myös monet muut Juankoskelta lähtöisin olevat taiteilijat, kuten Eija Ahvo, Kaj Chydenius sekä Jori Sivonen. Juicen torilla käydään nykyään kauppaa markkinoiden muodossa ja se toimii myös useiden tapahtumien pitopaikkana.

(Wikipedia, 2012): Juhani Juice Leskinen (ennen vuotta 2006 Pauli Matti Juhani ”Juice” Leskinen, 19. helmikuuta 1950 Juankoski – 24. marraskuuta 2006 Tampere) oli suomalainen laulaja-lauluntekijä, sanoittaja ja runoilija. Tämän ohella hän toimi muun muassa kääntäjänä ja kolumnistina. Häntä on kutsuttu ”suomalaisen popmusiikin kulmakiveksi” ja ”suomalaisen rockmusiikin isähahmoksi”.
Leskisen tunnetuimpia kappaleita ovat ”Marilyn”, ”Syksyn sävel”, ”Viidestoista yö”, ”Musta aurinko nousee” ja ”Norjalainen villapaita”.[3] Hänen suosionsa oli suurimmillaan 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa, jolloin syntyivät kolmen Tauko-levyn sarja ja Ajan henki. Hänen levyjään on myyty yhteensä yli puoli miljoonaa kappaletta.
Leskisen kirjallinen tuotanto käsittää runoja, lastenkirjallisuutta, henkilöhistoriaa, suomennoksia ja moninaisia kirjoituksia eri lehdissä ja antologioissa. Yhteensä hän julkaisi kaksitoista runokokoelmaa, neljä lastenkirjaa ja neljä muuta teosta. Vuonna 1994 julkaistu Äeti oli ensimmäinen kriitikoitakin miellyttänyt runoteos, ja myös postuumisti julkaistu Kosket sai hyvän vastaanoton.
Lapsuus ja nuoruus Juankoskella 1950–1969: Juhani Leskinen syntyi ja kävi koulunsa Juankoskella, teollisuuspaikkakunnalla Pohjois-Savossa. Hänen isänsä Pauli Heikki Leskinen oli sekatyömies, joka työskenteli muun muassa uitoilla ja maalarina sekä vaikutti urheiluseurassa ja harrastajateatterissa. Äiti Eini oli karjalainen evakko ja kävi töissä kartonkitehtaalla. Leskiset saivat viisi lasta, joista kolme kuoli nuorina. Eloon jäi Juhanin lisäksi vain kahdeksan vuotta nuorempi pikkuveli Arvo. Kun isäkin kuoli Juhanin ollessa 11-vuotias, hän joutui ottamaan vastuuta perheestään. Muutaman vuoden kuluttua äiti meni uusiin naimisiin, mutta Juhani ei tullut toimeen isäpuolensa kanssa. Hän ei muutenkaan viihtynyt pienellä paikkakunnalla, missä oli erilainen kuin muut nuoret, ja muuttikin pois heti päästyään ylioppilaaksi.
Juhani Leskinen kiinnostui kirjoista jo varhain. Hän on kertonut, että oppi lukemaan nelivuotiaana ja on siitä saakka opetellut kirjoittamaan. Leskisen perheessä äiti luki ”minkä ehti”, ja isä harrasti kirjoittamista ja vei poikansakin kirjastoon jo alle kouluikäisenä. Leskinen on maininnut myös isänäitinsä tärkeäksi kielelliseksi vaikuttajaksi. Lapsena hänen toiveammattinsa oli kirjastonhoitaja, ja vaikka hän olikin kiinnostunut kirjoittamisesta, hän ei ajatellut siitä ammattia. Oppikoulussa hän ei ollut erityisen hyvä ainekirjoituksessa, mutta kieliopissa hän oli luokkansa paras. Lempinimensä taustasta hän on kertonut, että eräs hänen ystävänsä löysi sanan 'juice' oppikoulun englannin oppikirjasta ja alkoi kutsua häntä Juiceksi edes tietämättä, mitä sana merkitsi. Viisitoistavuotiaana hän alkoi itsekin käyttää samaa nimitystä.
Juhani aloitti kitaran soiton ja omien kappaleiden tekemisen jo koululaisena. Hän on maininnut saaneensa vaikutteita muun muassa Bob Dylanilta, Lauri Viidalta, Reino Helismaalta ja Juha Vainiolta, ja hän ihaili myös The Beatlesia. Hän aikoi nuorena esitellä M. A. Nummiselle sanoituksiaan, kun tämä oli keikalla Juankoskella, mutta ei lopulta uskaltanut.
Myöhemmin Leskinen on itse pitänyt Juankoskea mielenkiintoisena kasvuympäristönä. Paikkakunta oli poliittisesti jakautunut voimakkaasti vasemmistoon ja oikeistoon, ja myös ero teollisuuspaikkakunnan ja ympäröivän maaseudun välillä oli suuri. Luokkarajat eivät kuitenkaan juuri vaikuttaneet hänen elämäänsä. Merkittävänä lähtökohtana poliittiselle kriittisyydelleen Leskinen on maininnut 1960-luvun lopulla sattuneen välikohtauksen: hänet heitettiin ulos vasemmiston vaalitilaisuudesta, koska ei pidetty sopivana, että työläistaustaisen Leskisen hyvä ystävä oli apteekkarin poika.

Juicen muistomerkki Juankosken toriaukiolla - 24.7.2011 (S&J). Eihän betoni hoitamatta kaunista ole.


Juankosken keskustan kesänäkymiä:

Juankosken toriaukion myyntikojuja kuvattuna 23.7.2011 (S&J).

Kirpputori Juankosken kesässä toriaukion reunamilla - 23.7.2011 (S&J).


Juankosken keskustan talvinäkymiä:

Juankosken Osuuspankin rakennus (näkymä itään) - 28.2.2012 (S&J). Kalevalanpäivän liputus.

Näkymä länteen Juankosken keskustassa - 28.2.2012 (S&J).

Tili ja Kiinteistö Vaittinen - 28.2.2012 (S&J).

Näkymä Juicen aukiolle - S-Market ja grillikioski Atlantis - 28.2.2012 (S&J).

Grilli-Kioski Kebab-Pizzeria Atlantis - 28.2.2012 (S&J).

Keskusraitin eteläpuolella ~ Juankosken Hautaustoimisto - 28.2.2012 (S&J).

Valokuvaamo Plakkari - 28.2.2012 (S&J).

Kahvila-Konditoria Vehnänen ja Jounin TV ja Laitehuolto - 28.2.2012 (S&J).

Keskusraitin pohjoispuolella - Juicen aukion naapurissa - Ravintola Pataruukki - 28.2.2012 (S&J).

B) Juankosken kirkko:

Juankosken vanha puukirkko (Tehtaankirkko):

Juankosken vanha puukirkko kuvattuna 28.2.2012 (S&J). Juankosken puukirkko on päätytornillinen pitkäkirkko. Tornin nykyasu on vuodelta 1924. Kirkko sijaitsee Juantehtaan vanhan järvimalmiruukin lähellä. Tasakattoisessa kirkkosalissa on alun perin toiminut ruukin koulu. Myöhemmin rakennukseen on lisätty pappila.

(Juankosken nettisivut, 2012): Juankosken vanha tehtaankirkko on Juantehtaan rakennuttama kirkko vuodelta 1864. Rakennusmestarina toimi pietarsaarelainen Henrik Heselius. Kirkon alttaritaulun on maalannut Mikko Kiljander. Kirkko toimi koulukirkkona vuosina 1862-1924, jolloin kirkkosalin vasemmalla puolella olivat pulpetit ja oikealla puolella kirkonpenkit. Tehtaankirkko oli Juankosken ainoa kirkko vuoteen 1990 saakka, jolloin Ylösnousemuksen kirkko otettiin käyttöön. Nykyään tehtaankirkko ei enää ole jumalanpalveluskäytössä. Nykyisin kirkossa järjestetään konsertteja ja tiloissa on myös seurakunnan nuorisotiloja sekä kokoontumispaikka.


Juankosken moderni kirkko:

Juankosken moderni kirkko kuvattuna 28.2.2012 (S&J).

(Juankosken nettisivut, 2012): Ylösnousemuksen kirkko on Juankosken seurakunnan pääkirkko. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Karvala ja Silvennoinen (suunnittelivat myös Kaavin uuden kirkon) . Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1989 ja kirkko vihittiin käyttöön toukokuussa 1990. Kirkon sisäilmettä hallitsee Hannu Konolan alttarimaalaus ”Liiton merkki”. Tekstiilit ovat Annikki Linturin suunnittelemia ja krusifiksi on Raimo Maanisen valmistama. Kirkossa on lähes 300 istumapaikkaa. Ylösnousemuksen kirkko toimii kesäisin myös tiekirkkona.

Vuonna 1990 valmistunut Juankosken Ylösnousemuksen kirkko - 28.2.2012 (S&J).

C) Juankosken rautatieasema:

Juankosken rautatieasema kuvattuna lumipyryssä 28.2.2012 (S&J).

Juankosken teollistuminen käynnistyi jo 1700-luvun puolivälissä perustetun Strömsdalin rautaruukin myötä. Alueen kehittyminen puuteollisuuden keskukseksi alkoi 1900-luvun alussa, kun kosken partaalle perustettiin puuhiomo, joka sai rinnalleen kartonkitehtaan, sahan ja myllyn. Tehtaan kuljetukset hoidettiin kapearaiteista rataa pitkin Karjalankosken lastauspaikalle, kunnes Juankoski liitettiin Valtionrautateiden verkkoon.
Ratayhteys Siilinjärveltä Juankoskelle avattiin 1957. Tehtaalle rakennettiin oma teollisuusraide. Juankosken asemarakennus valmistui 1960, ja liikenepaikasta tuli miehitetty pysäkki seuraavana vuonna. Ratayhteys Juankoskelta Liukonlahteen valmistui 1968. Rata on ollut pääosin vain tavaraliikenteen käytössä, ja säännöllistä henkilöliikennettä oli vain vuosina 1984-89. Asemarakennus siirtyi Senaatti-kiinteistölle ja edelleen myyntiin 2007. Tehtaan raide on purettu 1990-luvun alussa ('Radan varrella'-kirja, 2009).

Juankosken rautatieasema on hiljentynyt - kaikki viisi kuvaa: 28.2.2012 (S&J).

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)