Hännilän kartano A) Hännilän kartano kuvattuna 12.5.2006 (S&J). Tämä kuva Hännilän kartanosta on kirjasta Etelä-Savon rakennusperintö (1984 ~ kuva: HH). Kuvateksti kertoo: Hännilä, Kaihlamäki, aikoinaan Sarvikosken kartanoon kuulunut tila ja Beckerien sukutila 1800-luvun puoliväliin saakka. Runoilija ja Suomen kieliopin kirjoittaja Reinhold von Becker (1788-1858) vietti lapsuutensa Hännilässä. 1860-luvun alkupuolella perusti A.Qvist tilalle terva- ja tärpättitehtaan, jonka tuotteita kehuttiin hyviksi, mutta sen toiminta lakkasi jo v.1865. Vuonna 1874 perusti Matti Ikonen Hännilään pitäjän ensimmäisen kaupan. Hänen aikanaan hankittiin Hännilään pitäjän ensimmäinen puhelin, gramofoni, sähkövalo, polkupyörä, moottoripyörä ja auto. 1900-luvun alussa sai kartano vetensä puuputkia pitkin läheisen Kaihlamäen päällä olevasta lähteestä. Sähkö saatiin Äkryn ylämyllyltä. Nykyiset, taitekattoiset rakennukset ovat vuodelta 1914 ja navetta vuodelta 1936. Yksityiskäytössä (1984). Tässä kuvassa näkyy Matti Ikosen omistama Hännilän kartano, jonka pihalle on kertynyt Ikosen palveluksessa ollutta henkilökuntaa perheineen juhliin. Kuvan vuosiluvuksi on merkitty 1925. Matti ja Vilho istuvat keskellä tummissa puvuissaan. Kartano sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä Kangasniemen kirkolta lähteen Toivakkaa kohti. Matti Ikonen oli aloittanut ensimmäisen kauppansa jo 15.4.1877 omistamassaan Hännilän hovissa. Kirkonkylän kaupparakennuksensa Matti Ikonen aloitti v. 1878. Matti Ikonen syntyi 1.1.1852 vanhempiensa Vilpun (Filip) ja Riikan (Fredrika) kolmantena lapsena - kaikkiaan kuudesta lapsesta toiseksi vanhimpana poikana. Koulunkäyntimahdollisuudet olivat silloin niukat ja Matilta "opiskelut" jäivät kiertokouluun. Kirjoitus- ja laskutaitoa matkaan toki tarttui, vaikka kerrotaankin, ettei Matti koskaan myöhemmällä iälläkään oppinut jakolaskua. Matti Ikonen oli jo 1880-luvulta alkaen aktiivisesti mukana Kangasniemen kunnallispolitiikassa ja oli v.1896 ajamassa jopa Mikkelin lyseon opetuskielen muuttamista suomeksi. Vuonna 1874 Matti Ikonen oli solminut avioliiton Kaihlamäen kylässä sijaitsevan Hännilän kartanon omistajan Juho Ylösen rikkaan lesken Serafiinan (Sere) kanssa. Vaimo kuoli parin vuoden kuluttua ja kaksi tytärtäkin kuolivat pieninä. Rikkaaksi kartanon isännäksi tulleen Matti Ikosen leskimieskausi päättyi nopeasti - helmikuussa 1877 hän avioitui Laukaasta kotoisin olleen Mathildan (Thilda) kanssa. Hänkin kuoli melko pian (1881) - ainoa tytär avioliitosta oli kuollut jo aiemmin. Kolmannen avioliittonsa Matti Ikonen solmi v.1884 - vaimo löytyi jälleen Laukaasta: Hilma Elisabeth Engström, joka kuului huomattavan rikkaaseen sukuun. Heille syntyi viisi poikaa, joista neljä kuoli aivan pienenä, vain Vilho Jalmari Ikonen varttui pojista aikuismieheksi ja myös aikoinaan myöhemmin jatkoi isänsä liiketoimia. Matti Ikosen kymmenen vuoden aikana solmimat kolme avioliittoa toivat kaikki Matti Ikoselle huomattavaa vaurautta, joten taloudellinen pohja hänen liiketoiminnalleen oli kunnossa. Noina aikoina rahallinen vauraus merkitsi myös mahtiasemaa "kunnallispolitiikassakin". Matti Ikosen kolmas vaimo kuoli v.1910 ja neljäs vaimo löytyi 60. ikävuottaan lähestyvälle Ikoselle nyt Liperistä: Johanna Matilda (Tilda) Pösö. Avioliitto oli lapseton. Avioliittojensa kautta merkittävästi vaurastunut Matti Ikonen oli Hännilän hovin haltijana merkittävä mies myös maanviljelijänä. Hänen haaveenaan kerrotaan olleen omistamiensa alueiden laajentaminen niin, että hän pääsisi omaa maata myöten Hännilästä kirkolle asti. Hännilän joessa hänellä oli Äkryn ylämylly, joka vuonna 1897 paloi, mutta se kunnostettiin palaakseen lopullisesti v.1917. Hännilässä oli myös tiilitehdas ja siltatyömaille tilalta toimitettin rakennuskiviä. Puhelimen Matti Ikonen ensimmäisenä Kangasniemessä hankki v.1889 Hännilän ja kauppansa välille. Myllylle oli myös puhelinyhteys, sinne Matti soitti ja kertoi, milloin "sähköt sai katkaista naisväeltä kysymättä". Matti Ikonen jäi Kangasniemen historiaan monien eri teknisten vekottimien ensimmäisenä kokeilijana: puhelimen lisäksi Matti Ikonen hankki aikanaan paikkakunnan ensimmäisen auton, gramofonin ja radion käyttöönsä. Kun paikkakunnan silloinen rovasti Pfaler näki Matti Ikosen ensi kertaa huristelevan moottoripyörällä, kerrotaan pappismiehen todenneen lyhykäisesti: Tuolla se paholainen menee!. Kunnallisneuvos Matti Ikonen kuoli 1.7.1928 - vaimo Tilda kuoli v. 1933. Matin poika Vilho J. Ikonen myi Hännilän kartanon vuonna 1928. Kartanon myöhempiä omistajia ovat olleet mm. Artur Granroth, Järvenpää, Uuno Rutanen, J.E.Heiskanen ja Hannes Kortekallio. Kirjoitushetkellä omistajana Kleemola. (Marjatta Siitari, sähköposti 9.2.2011): Hännilän hovin omistaja Matti Ikonen ja hänen kolmas vaimonsa Hilma saivat heinäkuussa 1897 mieluisia vieraita. Hilman velipuoli, insinööriopiskelija Väinö Ekquist oli kihlannut Dresdenissä saksalaisen Frida Köhler-Ruderischin. Väinö toi 20-vuotiaan Fridan ensivierailulle lankonsa kartanoon, Hännilän hoviin. Vierailu päättyi traagisesti. Frida kuoli 28. heinäkuuta 1897 kaulatautiin. Siitä uutisoitiin lehdessä seuraavasti: Päivälehti 1.8.1897: ”Viime keskiviikkona kuoli Kangasniemellä Hännilän hovissa 20 vuoden iässä neiti Frida Köhler-Roderisch, kotoisin Dresdenistä Saksin kuningaskunnasta. Hän oli tänä kesänä seurannut tänne sulhastaan, joka on kotoisin Suomesta Laukaan pitäjästä. Neiti Roderisch oli tullut Imatralta, jonka läheisyyteen nuori pari aikoi asettua asumaan, Kangasniemeen vierailemaan, mutta siellä sai hän kaulataudin, joka oli kuolemaksi. Kuoleman edellisenä päivänä oli lääkäri leikannut neiti Ruderischin kipeän kaulan auki, poistaakseen sinne syntyneen mädän, mutta leikkauskaan ei mitään auttanut. Vainajata jäi suremaan sulhanen täällä Suomessa ja kasvatusvanhemmat ynnä sukulaiset Saksassa." Frida on haudattuna Kangasniemen hautausmaalle. Vuorineuvos Väinö Tammenoksa e Ekquist (1870-1943) teki merkittävän uran monien tehtaiden johtajana ja mm. Chymoksen perustajana. Ikosten kauppiassuvun vaiheita on aiemmin käsitelty tarkasti jo sivulla #35 ~ LINKKI : Ikosten kauppiassuku. Hännilän kartano kuvattuna 12.5.2006 (kuva: S&J). (Herrasväen asuinpaikat, 2012): HÄNNILÄN KARTANO, Kangasniemi: Kaihlamäen kylä N:o 4, Pinta-ala 277 ha (1830), Torppia 2 (1830). Omistajat: Hännilän ensimmäinen säätyläisomistaja oli 1700-luvun puolivälin tienoilla kersantti A. von Becker. Hänen jälkeensä 1790–1827 omistajina oli nimismies Limatius ja majuri S. O. Stålhane. 1820-luvulla omistajiksi tulivat taas von Beckerit. Komissiomaanmittari G. G. von Beckerin jälkeen 1850-luvun puolivälissä isännäksi tuli A. Qvist, sitten 1890-luvulla kunnallisneuvos Matti Ikonen ja 1920-luvulla vuoteen 1928 hänen poikansa Vilho Ikonen. Sen jälkeen omistajina ovat olleet J. A. Järvenpää, Uuno Rutanen, J. E. Heiskanen ja vuodesta 1957 Hannes Kortekallio. Vuodesta 1980 lähtien Hännilä on kuulunut Klemolan suvulle. Yksityiskäytössä - rakennukset: mansardikattoinen, kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1914. Navetta on vuodelta 1936. ('Von Beckerien sukuhistoriaa', 2012): von BECKER, Jakob Reinhold. s. 9.1.1752. Vapaaehtoinen henkivartiokaartissa. Furiiri 29.1.1777. Kersantti Savon Jalkajääkärijoukoissa 4.9.1783. Kersantti Porin rykmentissä 28.8.1788. Erosi esikuntavänrikkinä. Kuoli lapsettomana Hännilän kartanossa Kangasniemellä 26.2.1827 keuhkotautiin. Avioitui Pihlajärvellä Kuorevedellä 28.3.1796 Ulrika Stenbergin (s. 1.5.1752, kuoli Kuorevedellä 28.7.1813 hammassärkyyn!) kanssa. von BECKER, Ulrika. s. 4.2.1757. k. naimattomana, katoaa Kangasniemen kirkonkirjoista 1815. Frans (Georg Gustav Gideonin poika, taulu 18) s. Hännilässä Kangasniemellä 31.10.1838. Aliupseeri 9. suomalaisessa linjapataljoonassa 4.12.1854. Portepévänrikki 7. suomalaisessa linjapataljoonassa. Vänrikki Susdalskan jalkaväkirykmentissä 8.3.1860. 5. suomalaisessa linjapataljoonassa 5.2.1862. Sijoitettu Viaporin linnoitusrykmenttiin 17.7.1863. Aliluutnantti 24.11. sv. Ero 7.11.1864. Aliluutnantti Daugavan jalkaväkirykmentissä 5.2.1867. Luutnantti 12.3.1868. Ero esikuntakapteenina 1871. Kuoli Pietarissa mielisairaalassa 26.2.1875. Avioitui maakartano Ukraintsevossa lähellä Saranskia Pensan kuvernementissä 24.2.1860 Olga Alexandrovna Olferjevin (s. Uda lähellä Saranskia 27.2.1824 k. Pietarissa maaliskuussa 1916) kanssa. Lapset: 1) Olga. S. Mikkelissä 17.2.1862. Opettajatar. K. Pasveginissä Kanadassa 15.11.1918. Hallinnoi Sarvikosken tilaa Kangasniemellä. Meni avioon siellä 9.1.1910 Kanadassa asuvan maanviljelijä Anselm Auleenin (s. 1860) kanssa. 2) Maria. s. Viaporissa 1.9.1863. K. Helsingissä 7.3.1935. Hallinnoi Itä-ahon tilaa Kangasniemellä. Avioitui Kangasniemellä 24.6.1891 senaattori Eugraf Nymanin (s. Pietarissa 22.12.1862 k, Helsingissä 18.4.1934) kanssa. 3) Alexander. s. 4.1.1866. liikemies. k. 1926. Valmistui yksityislyseosta Helsingissä 14.6.1887. Sittemmin asui jonkin aikaa Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa. Toimessa Kansallisosakepankin pääkonttorissa Helsingissä. Suomen meijeriyhdistyksen asiamiehenä Englannissa 1.7.1896. Osallistui säätyvaltiopäiville 1904-05. Suomen määräaikainen kauppa-asiamies Lontoossa 1918-1920. k. Helsingissä 4.1.1926. Avioitui Helsingissä 9.9.1898 Irma Elisabet Nybomin (as. n. 280) (s. siellä 14.5.1872. k. siellä 9.1.1951) kanssa, joka oli pankinjohtaja Fredrik Christian Jeremias Nybomin ja Aina Johanna Maria Baeckmanin tytär. 4) Vladimir. s. Sarvikoskella 24.10.1867. k. siellä 23.6.1868. 5) Konstantin. s. Sarvikoskella 21.9.1869. k. Pietarissa 3.11.1873.

B) Matti Ikosella (1852-1928) oli Kangasniemen ensimmäinen henkilöauto - kuvattu Hännilän kartanon edessä v.1915. Naisten autoiluhatut ovat olleet melkoisia luomuksia! Edellinen kuva kokonaisuudessaan: Hännilän kartano Kaihlamäen kylässä 1910-luvun puolivälissä. Kartanon edessä on Matti Ikosen ensimmäinen auto. Tilan jouduttua pois von Beckereiltä vuoden 1850 vaiheilla sen ovat omistaneet mm. A.Qvist, joka perusti tilalle terva- ja tärpättitehtaan, ja kunnallisneuvos Matti Ikonen, jolta tila siirtyi liikemies Vilho Ikoselle (kuva: Antero Ikonen). Matin poika - Vilho J.Ikonen ja 'Hännilän ryökkynät ajelulla v.1915 ilmeisesti samalla autolla. Kuva on otettu Ikosen kauppakartanon sisäpihalta (vrt. sivu 35). Hännilän kartano kuvattuna 12.5.2006 (S&J). Äkryn perinnekirjassa (1988) Heikki Manninen kirjoitti seuraavasti Äkryn urheiluseuran 'Kaiun' historiikkiosuudessa: Kukkamäen ollessa isäntänä Hännilän kartanossa on siellä pidetty seuran iltamien ohjelmaharjoituksia ja talon emäntä Ida Kukkamäki oli toiminut laulunohjaajana. Siihen aikaan oli kartanossa iso palvelusväki ja he olivat myös ohjelmissa mukana. Soittajina olivat olleet sen ajan iltamissa A.Puikkonen ja Otto Kuitunen eli 'Vilpun Otto'.

C) Maire Langinkoski ohjaa limusiinia Hännilän kartanon kujalla, takapenkillä Helve Langinkoski - kolmas nainen toistaiseksi tunnistamatta (kuva: MH, 2006)

D) Hännilanjoella v.1935 ylämyllyn paikkeilla. Kuvan alareunassa teksti : 'O.S.O. Uitto Äkryn joella'. Mitähän kyseinen 'O.S.O.' tarkoittaneekaan? (Jouko Laitinen, sähköposti 26.9.2008): Veikkaukseni on, että lyhennys 'O.S.O.' tarkoittaa 'Otavan Saha Osakeyhtiö', jolla nimellä Otavassa sijainnut saha 1930-luvulla toimi. Sahan nimihän vaihtui omistajavaihdosten yhteydessä useita kertoja. Ylempänä tällä sivulla oli jo seuraava teksti: "Hännilän joessa Matti Ikosella oli 'Äkryn ylämylly', joka vuonna 1897 paloi, mutta se kunnostettiin palaakseen lopullisesti v. 1917 (tai v. 1918 - tiedot vaihtelevat eri lähteissä). Äkryn mylly: Tämä kuva Äkryn myllystä on peräisin Äkryn perinnekirjasta (L.Pohju): Äkryn mylly on seistä mököttänyt Äkrynkosken partaalla lähes 300 vuotta. Kuvassa oleva myllyrakennus on rakennettu v. 1829. Nämä näkymät kuvassa ovat vuoden 1950 tienoolla. Taustalla myllytupa silloisessa muodossaan. Kuvassa näkyy tukkiränni, joka uiton aikana oli tärkeä rakenne. Taustalla näkyy katto rakennuksesta, jossa on ollut pieni kauppa, rakennus on myöhemmin ollut käytössä madallettuna. Tämäkin kuva Äkryn myllyn seutuvilta on peräisin Äkryn perinnekirjasta (L.Pohju). Kuva on tekstin mukaan vuodelta 1940 ja taustalla pilkottaa Kolhojärvi. Äkryn mylly oli vesimyllyistä suurin. Sen rakensivat Hännilänjoen Äkrynkosken partaalle Kaihlamäen ja Äkrynmäen isännät. Omistajina oli lähes 20 talollista, v. 1780 mylly sai toimintaluvan. Mylly oli laitteistoltaan monipuolinen, siellä jauhettiin viljaa ihmisille ja eläimille, erikoisuutena oli ryynien ja hiutaleiden valmistuslaitteet. Hyvää oli kuulemma ollut siellä jauhettu talkkunajauhokin. Myllyä käyttivät kauempanakin asuvat, joten jonotusta oli jatkuvasti sesonkiaikaan. Perimätieto kertoo, että aamuyöstä tulivat ensimmäiset hevoset myllyn pihalle ja myllymiehet loikoilivat myllytuvan lattialla vuoroaan odotellen. Mylly oli yhteisomistuksessa v. 1930. Sen osti monin osuuksin itselleen silloin Albin Halttunen. Toiminta jatkui kuitenkin vuoteen 1965 asti, jolloin jo kotitarvemyllyt söivät hankkeet myllyvanhukselta. Monen vanhemman ihmisen mielessä on muistikuva myllymatkasta pikkulapsena. He kertovat muistavansa hevoskuormat viljasäkkeineen sekä uittoaikaan tukkimiehet. Myllymiehiä tuli pitkistäkin matkoista. He joutuivat odottamaan vuoroaan, oli hulinaa ja rähinää. Myllyn yhteydessä oli saha, sekin osaltaan toi lohtua lisää. Nykyisin mylly toimii museona. Myllyrakenteet pelasti hävittämiseltä Tauno Pohju ostettuaan v. 1965 myllytilan. Hän teki mittavan työn säilyttääkseen tuleville polville tämän ainoan myllyn seudullamme. Nykyisin myllyn omistaa Timo Pohju, hän haluaa säilyttää ja pitää kunnossa tämän monenlaisia aikoja nähneen myllyvanhuksen. Myllymuseossa on tallella entinen laitteisto. Sinne on kerätty pieni kokoelma työ- ja tarvekaluja. Myllyn toimintaan liittyi paradoksi, kun syksyisin oli vettä koskessa vähiten, oli kaikilla suuri tarve saada vilja jauhetuksi. Keväisin, kun vettä oli runsaasti, oli viljaa vähiten. Myllyn toimintaa haittasi pakkasaikaan joenpohjan hyytäminen, se aiheutti paljon vaivaa. (Äkryn perinnekirjasta): Kuvassa Albin Tiihonen, Äkryn myllyn mylläri. Hän toimi myllärinä vuoteen 1965. Työvuosia ehti kertyä yli neljäkymmentä. Albin Tiihonen kuoli v. 1970. Mylläri Tiihonen tunnettiin rauhallisena ja hyvänä ihmisenä. Hän, emäntänsä Katrin ja neljän tyttärensä kanssa asui ja viljeli myllytilaa. He kasvattivat karjaa, lehmät ja hevonen Pekka elelivät myllyn tuntumassa. Vanhan myllyn ympäristöön sisältyy paljon sellaista, mihin ihmiset ja heidän tekemänsä työ ovat jättäneet jälkensä. (Äkryn perinnekirjasta): Kuvassa Katri Tiihonen äitinsä Miina Salosen ja tyttäriensä kanssa. Lypsytarha oli kosken rannalla. Silta oli tuolloin heikkorakenteinen.

Kangasniemen Osuuskaupan Hännilän sivumyymälä E) Tämä kuva Kangasniemen Osuuskaupan Hännilän sivuliikkeestä on peräisin kirjasta Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57. Kirjassa Martti Väinölä kirjoittaa: Sotavuonna 1918 avattiin Osuuskaupalle kolmas sivumyymälä (aiemmin Läsäloski, 1907 ja Kutemajärvi, 1908) Hännilässä. Tontti ostettiin Hännilän kartanon silloiselta omistajalta, maanviljelijä Juho Kukkamäeltä 500mk:n kauppahinnalla ja siihen rakennettiin talo. Myymälä aloitti toiminnan 1.2.1918. Paikkakunnalla toimi aikaisemmin mv. Albin Toivakan hoidossa jakelupaikka ja hän oli myös yksi myymälän alkuunpanijoista. Hänen mukanaan olivat Tobias Manninen ja Mooses Laitinen. Kiinteistöä on myöhemmin useaan otteeseen korjattu ja kunnostettu. Pitempiaikaisista myymälänhoitajista mainittakoon Lauri Laitinen, joka hoiti myymälää v.1923-38. Hänen jälkeensä tuli hoitajaksi Tapio Laitinen. Tällä hetkellä (1957) myymälää hoitaa Toivo Sarapalo, joka otti tehtävän vastaan v.1954. Nykyisin (1957) myymälätoimikunnan muodostavat rouvat Katri Tiihonen ja Ida Heiskanen sekä maanviljelijät Vilho Halttunen, Aleks Roponen ja Alho Ursin. Kauppias Lauri Laitisen tyttäret Maija ja Lea (Laitinen) antoivat haastattelussa 31.10.2008 hieman edellisestä tietolähteestä poikkeavia muistelmia: (Maija ja Lea Laitinen, 31.10.2008): Isämme Lauri Laitinen aloitti kauppiaana v.1923 ja toimi hommassaan 30 vuotta eli vuoteen 1953 asti. Lapsista Maija ja Tapio olivat usein apulaisina. Lauri-isän jälkeen kauppaa hoiti 20 vuotta Toivo Sarapalo ja hänen jälkeensä kymmenen vuotta Aimo Lahikainen 80-luvulle asti. Tässä kuvassa samainen Osuuskaupan Hännilän sivuliike kuvattuna v.1928. Myymälänhoitajana toimi tuolloin Lauri Laitinen ja häntä oli edeltänyt Vilho Laitinen. Kuva Perinnealbumista. Maija ja Lea Laitisella oli (31.10.2008) hallussaan tämä sama valokuva ja tiesivät kertoa, että oven viereisessä, oikeanpuoleisessa ikkunassa kurkkii heidän veljensä Tapio Laitinen. Maija ja Lea antoivat samalla käyttöömme kirjan Kangasniemen Osuuskauppa 1907-1947 ~ 40-vuotiskertomus (kirjoittanut Wiljam Sarjala). Kirjaan Sarjala on Hännilän kaupasta koonnut seuraavan tietopaketin (1948): Myymälä avattu 1.2.1918. Tontti ostettu Hännilän kartanon silloiselta omistajalta mv. J.Kukkamäeltä 500:- hinnalla. Myymälänhoitajina ovat olleet Pekka Kuittinen, Emil Lavi, Juho Varonen, Otto Kurki, Vilho Laitinen ja 8.11.1923 lähtien Lauri Laitinen ollen hän liikkeen pitkäaikaisin työntekijä tähän (1948) mennessä. Apulaisena on toiminut neiti Maija-Liisa Laitinen. Vuonna 1947 myynti oli 3.958.948:- mikä on 6,2% osuuskaupan yhteisestä myynnistä. Myymälää ovat paikkakunnalle erikoisesti touhunneet mm. Topias Manninen, Mooses Laitinen ja Albin Toivakka. Tulkoon tässä yhteydessä mainituksi, että Toivakka on osuuskaupan alkuaikoina toiminut jakelupaikan hoitajana Pöyhössä. (Maija Laitinen, 31.10.2008): Lauri-isäni pyysi minut avukseen myymälään kun olin 14-vuotias. Muistan, että niihin aikoihin oli ympäristöömme muuttanut paljon evakoita ja liikkeemme toiminta oli vilkastunut isälle jo ruuhkaksi asti hoitaa yksin. Tämä kuva Hännilän kaupasta on mainitusta W.Sarjalan kirjoittamasta Kangasniemen Osuuskaupan 40-vuotiskertomuksesta (1948). Kuvaajaa ei mainita. Edelliseen kuvaan verrattuna rakennukseen on rakennettu lisäosaa (kuvan vasemmalla näkyvään) päätyyn. Kangasniemen Kunnallislehti uutisoi 4.3.1976 Kangasniemen Osuuskaupan Hännilän myymälän muuttamisesta itsepalvelumyyntiin. Myymälänjohtajana toimi Aimo Lahikainen ja vakituisina myyjinä Liisa Lahikainen ja Maija Laitinen.

Ristikankaan kauppa G) Ristikankaan entinen kaupparakennus kuvattuna 20.7.2009 (S&J). Kaupparakennus sijaitsi Kangasniemeltä Toivakkaan johtavan johtavan tien varressa, Makkolaan johtavan tien risteyksessä. Rakennuksessa toimi kauppa vuosina 1914-85 - viimeinen, pitkäaikainen kauppias oli Lasse Kinnunen. Nämä allaolevat kuvat kyseisestä Kinnusen entisestä kaupparakennuksesta ovat kaikki päivämäärältä 20.7.2009 (S&J):

Äkryntaipaleen kylän kadonnutta asutusta: H) Unnukkalan perinnekirja (1990) antaa arvokasta, talteen kerättyä tietoa eri kylien kadonneesta asutuksesta. Sivulla 56 luetellaan seuraavat Äkryntaipaleen kadonneet asutukset, joista osa on kirjoitushetkellä ollut jo kokonaan kadonneita, osasta on ollut jonkinlaiset rauniot jäljellä ja osa autiona, mutta vielä pystyssä: Sammakkoniemi (Siljus & Tilda Hokkanen ~ Otto ja Olga Hokkanen, 1966), Lohiniemen Vanhapaikka (Janne Väisänen, 1870), Lohiniemen mökki, Loviisan mökki (Loviisa Suuronen, viimeksi 1939 Hilma Kohvakka, purettu 1944), Viinikaisen torppa (Malakia ja Anna-Leena Viinikainen, lapset Taavetti ja Otto - vuoteen 1920) ja Eteisniemen torppa. Kaihlamäen kylän kadonnutta asutusta: Samasta lähteestä kuin edellinen: Reivinsaari (alkujaan asuntona ollut kolmiseinäinen kalliokolo. Myöhemmin rakennettu mökki - Vihtori Rytkönen ; myöhemmin Otto ja Hilma Penttinen, 1972.) ja Haaparinne (Väinö Hohlanen viimeisenä asukkina 1985).

Kangasniemen Kaiku ry. perustettiin Äkrynkosken Ylämyllyllä 20.10.1917: I) Kangasniemen Kaiku ry. perustettiin Äkrynkosken Ylämyllyllä 20.10.1917. Heikki Manninen kirjoitti v.1988 Äkryntaipaleen perinnekirjaan yksityiskohtaisen historiikin Kaiun toiminnasta. Olen tehnyt sen johtopäätöksen, että juuri tämä Kaiku on ollut Äkryssä se henkinen selkäranka, joka on toiminut sen asukkaiden yhteishengen luojana kautta vuosikymmenien. Sen riveissä on kokoonnuttu urheilemaan, on järjestetty juhlia, retkiä iltamia ja tansseja., kirjoitti Heikki Manninen. Suunnistuksen oppimestari Heikki Manninen pitämässä Äkryn seuran Kaiun nuorille harrastajille suunnistuksen oppituntia Äkryn koululla vuonna 1957. Osanottajia oli useita kymmeniä. Kuva: Heikki Manninen, Äkryn perinnekirja (1988). Kaiku järjesti toimintansa alussa hiihtokilpailuja Kaihlasen jäällä. Seuran perustaja Emil Lavi oli hiihtäjistä tunnetuin ja hänellä nähtiin ensimmäiset sidesukset, joskin niissäkin oli vielä kantaremmit. Muilla hiihtäjillä oli vielä 'nahkanäystimet' - monojen roolissa käytettiin lähinnä töppösiä. Väinö Liukkonen muisteli aikoinaan, että eräänä talvena Kaiku oli järjestänyt hiihtokilpailut Etelä-Sorvalissa, jossa latu oli kulkenut reittiä Sorvali-Kinninmäki-Tuomioja-Kaihlasenpää-Tiuteri-Vinkulanniemi-Hännilän kauppa-Kolhonselkä-Sorvali. Liukkonen ei ollut enää muistanut voittajaa, mutta toiseksi oli sijoittunut Huugo Paappanen, vaikka hän oli kilpailun aikana poikennut kaljoilla Hännisen kaupassa. Hiihdon ohella Kaiku järjesti 1920-luvulla usein maastojuoksukilpailuja. Vuonna 1920 oli järjestetty maastojuoksu reitillä Ristikangas-Hännilä-Ristikangas (noin 10km). Voittaja oli ollut Edvard Pynnönen, mutta suurimman 'mediakohun' saivat aikaiseksi kanssakilpailijat Vihtori Kuitunen ja Albin Viinikainen, jotka kilpailun aikana olivat pidättäneet kaksi murtovarasta, jotka he olivat tavoittaneet saaliineen reitin varrelta. Varoja Kaiku hankki iltamilla - vuoteen 1928 mennessä Kaiku oli järjestänyt iltamat 31 kertaa. Iltamien ohjelmat esitettiin Äkryn koululla ja tanssimaan mentiin lähiseudun taloihin kuten Ristikankaalle, Kauppilaan, Askolaan, Alakylään ja Vehmaskylään. Vuonna 1928 oli eräänä sunnuntai-iltana pidetty iltamia koululla. Kesken näytelmäesityksen joku huusi: Koulun ulkorakennus palaa!. Näytelmä keskeytyi ja Matti Halttunen ennätti hädin tuskin pelastamaan hevosensa palavan rakennuksen seinustalta leikkaamalla räimät poikki. Rakennus paloi poroksi ja sen syttymisen syytä ei koskaan saatu selville.

J) Äkryn kouluhistoriikkia: Vasemmalla Äkryn koulun oppilaita vuonna 1927 - opettajana Kirsi Salonen (Äkryn perinnekirja). Oikealla Kangasniemen Kunnallislehden uutinen (6.1.1976) opettaja Kirsti Huikon kuolemasta. Äkryn perinnekirjasta poimittua koulun historiaa: Äkryn koulu rakennettiin v. 1900-1910. Se toimi ns. supistettuna kouluna, yksiopettajaisena v. 1912-1935. Tuona aikana oli opettajana Kirsti Salonen (sittemmin Huikko), joka tuli Äkryyn v. 1924 ja jatkoi aina lukukauden 1961-62 loppuun (sijaisia käytössä tosin loppuvaiheissa). Hän on jäänyt kyläläisten mieliin harrastusten herättäjänä ja toiminnan vetäjänä. Hän perusti esimerkiksi Raittiusseuran ja hänen osuutensa silloiseen kulttuurielämään on huomattava. Äkryn koulu paloi vuonna 1941. Uuden koulun valmistumista viivästytti sotavuodet - uuteen koulurakennukseen päästiin vasta v. 1949. Välivuosina oli koulua pidetty eri taloissa kuten Salokkaassa, Peltolassa, Kauppilassa ja Ilomäellä. Suuret ikäluokat täyttivät uuden koulun. Vuosina 1960-65 oli 120 oppilasta tietoa koulun suojissa oppimassa. Uuden koulun opettajina aloittivat Kirsti Huikko (o.s. Salonen) ja Maire Kinnunen. Oppilasmäärän kasvaessa opettajia oli koulussa jopa neljäkin yhtä aikaa. Vuonna 1945 Alma Naappi keitti vanhan koulun tulipalolta säästyneessä saunassa keitot ja puurot. Keittäjinä jatkoivat myöhemmin Hilja Laitinen ja Maija Hokkanen (o.s. Liiman). Äkryn opettajina toimineita (Äkryn perinnekirjan mukaan): E.Laitinen (1910-12), Aarne Väkiparta (1912-13), Johan Rissanen (1913-1919), Toivo Leppälä (1920 - kevät), Juho Pietarinen (1920-21), Juho Leppälä (1921-23), Elsa Halonen (1923-24), Kirsti Salonen (myöh. Huikko) (1924-1962), Maire Kinnunen (1934-1972), Aarne Manninen (1954-55), Pekka Vuoljärvi (1955-56), Lauri Rautvaara (1956-60), Eila Pesonen (1960-61), Kari Eloaho (1961-64), Lea Viinikainen (1963-64), Matti Martikainen (1964-65), Pirkko Aho (o.s. Kilpeläinen), Lauri Laitinen (alkaen 1965), Aimo Koho (alkaen 1972), Hilkka Vuori (1972-73) ja Mirja Tiihonen (alkaen 1973). Tyttöjen ja poikien käsitöitä oli monina lukukausina opettamassa jotkut muut - usein varsinaisten opettajien lähipiiristä. Sijaisia oli käytössä usein - mm. Eeva-M. Rautvaara, Taimi Kinnunen, Ritva Blomqvist, Taimi Lahikainen ja Meeri Vaheristo. Koulun vahtimestareina toimivat mm. Kalervo Rytkönen (1948-52), Tauno Haapala (1952-56). Äkryn koulun 3. luokka 19.1.1933 opettajiensa Kirsi Salosen ja Eemil Hovilaisen kanssa (Äkryn perinnekirja). Äkryn koulun oppilaita vuonna 1955 - sijaisopettajana Meeri Vaheristo (Äkryn perinnekirja). Äkryn perinnekirja mainitsee nimeltä kuvan oppilaista joitakin - hiukan epätarkasti: Ylärivissä vasemmalta: Meeri Vaheristo, Erkki Albrecht, Esteri Paappanen ja Antti Manninen. Ritva Marttinen, Hannes Hokkanen, Anja Pynnönen, Raili Hokkanen, Martti Malinen ja Sulo Pylvänäinen. Aulis Nieminen, Erkki Halttunen ja Heikki Hokkanen. Maija Laitinen, Irja Paulof ja Tauno Pajunen. Äkryn koulun opettajat vuonna 1987: Vasemmalta Aimo Koho, Mirja Tiihonen ja Lauri Laitinen (Äkryn perinnekirja). Äkryn vuonna 1949 valmistunut koulurakennus - molemmat kuvattu 4.7.2011 (S&J). Äkryn koulun piharakennus - kuvattu 4.7.2011 (S&J). Äkryn koulun piharakennus - mitä ilmeisimmin vuoden 1941 koulupalosta säästynyt saunarakennus (?) - kuvattu 4.7.2011 (S&J).

K) Kaihlamäki: Savon Sanomat julkaisi 14.4.1986 jutun Kaihlamäen kylältä (Helvi Ojala) - jutun keskiössä oli Sajasalon opettajaperhe. Antti Ikosen leikekirjasta - kiitos.

L) Kirjoituksia tämän sivun kohdealueilta: Kangasniemen Kunnallislehden pikku-uutinen kolmannessa numerossaan 28.10.1953. Kaihlamäen Erkki Kinnunen myi juoksijatammaansa Kangasniemen Kunnallislehden ilmoituksellaan 28.10.1953.