Pitkänpellon talomuseo (Paappala): A) Kuvassa on Pitkänpellon talomuseoalue Paappalassa/Vehmaskylässä (lähellä Kuvasmäkeä). Museoalue muodostuu seudun perinteistä rakennustapaa edustavasta talonpoikaistalosta aittoineen, tuulimyllyineen ja pihapiireineen. Tämä kuva on kirjasta Etelä-Savon rakennusperintö (1984 ~ kuva: HH). Pitkänpellon talomuseoalueella (Paappalassa/Vehmaskylässä - lähellä Kuvasmäkeä) pidettiin sunnuntaina 27.7.2008 kesäkirkko (kuva: S&J). Päärakennuksen pärekatto oli kunnostettu - Kangasniemen kotiseutuyhdistys on Kunnallislehden avustuksella järjestänyt haastekeräyksen Pitkäpellon talomuseon hyväksi. Pitkänpellon talomuseossa 20.7.2009: Tämän kuvaruudun kaikki seuraavat kuvat on otettu vierailulla Pitkänpellon talomuseoalueella 20.7.2009 (S&J): 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12.

B) Kuvassa on Kuvasmäen Kankaan pohjalaistyylinen talo, Paappalankylä. Rakennettu 1870-luvulla. (kuva: Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa - kesät 1937-38). Tämä kuva on Toini-Inkeri Kaukosen (Niemimaa) kesien 1937-38 aikana valmistamasta tutkimuksesta Kangasniemen pitäjästä ja sen kansanomaisista rakennuksista ( Savotar IV ~ 1949, Savolaisen osakunnan kotiseutujulkaisuja). Kaukonen kirjoittaa: "Raittikamarit olivat joko yksinäishuoneita tai pienempiä eteisellä varustettuja. Raittikamarit vastaavat lännempänä Suomessa esiintyneitä ns. pihanpää- eli pihatuparakennuksia . Erään talon raittikamaria sanottiin elinklaisten tuvaksi , se on nimittäin tehty aikoinaan asunnoksi vanhalle emännälle. Samoin ovat Keski-Suomessa paikoitellen esiintyvät, Pohjanmaalta saaduksi vaikutukseksi oletetut syytinkituvat olleet talon vanhusten asuntoina. Isoissa taloissa oli ennen ollut useitakin raittikamatreita pitkin pihamaata. Maitokamareita, joskus uunillisiakin, on vieläkin paikoitellen pihamailla erillisinä. Suomenmaa VI:ssa mainitaan Kangasniemen kautta entisaikaan kulkeneen melkoisen liikenteen Mikkelistä Jyväskylän kautta Pohjanmaalle päin. Kangasniemeläisetkin tekivät markkinamatkoja Pohjanmaan kaupunkeihin asti. Markkina- ja matkareissuilla tapahtuneesta tutustumisesta länsisuomalaisiin asuntoihin ja rakennuksiin varmaankin osaksi juontavat juurensa eräät Kangasniemen kansanomaisissa rakennuksissa esiintyvät länsisuomalaiset, jopa pohjalaiset piirteet. Myös Pieksämäellä mainittiin tämän kirjoittajalle, että vanhat miehet käydessään ennen Kokkolassa suolanhakumatkoilla saivat vaikutteita mm. pohjalaisista rakennuksista." (Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa, 1937-38). Kaukonen jatkaa: "Paappalan Kuvasmäessä on Kankaan talon kaksikerroksisessa asuinrakennuksessa selvää pohjalaista vaikutusta, johon tämän talon 1870-luvulla rakentanut isäntä lienee markkina- ja tavaranhakumatkoilla tutustunut. Taloon oli siihen aikaan saatu tarvittavat hirret omalta 'pohjoispellolta', ja tupa oli ollut aluksi sisäänlämpiävä. Kerrotaan isännän rakentaneen näin ison asuinrakennuksen siksi, kun hänellä oli paljon lapsia, että tulisi tilaa parillekin perheelle." ' (Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa, 1937-38). Presidentti Urho Kekkonen äitinsä Emilian (o.s. Pylvänäinen) seurassa. Presidentti Urho Kekkosen esivanhemmat Kangasniemeltä: äiti Emilia o.s. Pylvänäinen Kangasniemen Kuvasmäen Tarkkalan talosta: (Tommy Koukka): Suomen Tasavallan 8. presidentin Urho Kekkosen äidin puoleiset sukujuuret ovat Savosta, Kangasniemeltä. Presidentin esiäiti Marketta Priha Kouvolasta lähti isonvihan aikoihin ruotsalaisen sotilaan mukaan, ja heidän tiensä johti Kangasniemelle. Sukututkija Seppo Priha on tutkimuksissaan osoittanut, että Priha-suku polveutuu Kouvolalle nimensä antaneesta Kouvo-suvusta. Kouvojen hän puolestaan selittää juontuvan 1100-luvulla Saksan Böömissä vaikuttaneesta von Riesenburg aatelissuvusta. _________ Presidentti Urho Kekkosen äiti Emilia Kekkonen o.s. Pylvänäinen oli syntyjään Kangasniemeltä Kuvasmäen Tarkkalan talosta. Emilian vanhemmat olivat Aatu Pylvänäinen (s. 19.1.1847 Kangasniemi, k. 26.2.1915 Kangasniemi) ja Amanda Manninen (s. 14.1.1862 Kangasniemi, k. 23.4.1932 Kangasniemi). Presidentti Kekkonen tapasi isovanhempansa ja muisteli heitä kirjassaan Vuosisatani näin: “Muistan hyvin heidät molemmat, sillä vietin useat lapsuuden kesäni Kangasniemellä äitini kotitalossa. Kuvasmäen Tarkkalaan olen monta kertaa myöhemminkin palannut. Äitini äiti oli hyvin touhukas ihminen. Hän oli lyhyt ja tukeva. Hänellä oli aina esiliina sidottuna tiukasti vyötäisille. Kun näen maalauksia tuon ajan vanhoista naisista, muistan mummuni”. (Kekkonen 1981, 15). _________ Amanda Manninen avioitui Kuvasmäkeen Äkryntaipaleen kylästä, missä hänen vanhempansa Heikki Manninen (s. 15.9.1816 Kangasniemi, k. 12.3.1871 Kangasniemi) ja Eeva Lampinen (s. 4.3.1821 Laukaa, k. 1.9.1888 Kangasniemi) asuivat. Heikin kuoltua Eeva avioitui Leivonmäeltä saapuneen Juho Laitisen (s. 13.6.1845 Leivonmäki, k. 11.11.1900 Kangasniemi) kanssa. Tämän kirjoittaja on Amanda Mannisen parikymmentä vuotta vanhemman siskon Anna Helena Mannisen ja tämän puolison Paavo Halttusen pojanpojan pojantyttären poika. Heikki Mannisen isä Tuomas Manninen (s. 18.6.1786 Kangasniemi, k. 14.6.1868 Kangasniemi) oli torppari Äkryntaipale nro 6:ssa. Heikin äidin Eeva Nojosen (s. 13.3.1777 Kangasniemi, k. 5.2.1844 Kangasniemi) kuoltua isä Tuomas avioiutui Anna Pylvänäisen kanssa (s. 26.8.1815). Kirkonkirjojen mukaan Tuomas Mannisen isä Matti Manninen (s. 13.7.1746 Kangasniemi, k. 8.9.1803 Kangasniemi) oli talollinen Äkryntaipale nro 5:ssä -1774-89 ja Äkryntaipale nro 6:ssa 1790-1803. Kekkosen Mannis-esi-isillä näyttää kaikilla olleen kaksi vaimoa, niin myös Matilla. Hänen ensimmäisen vaimon Helena Seppäsen (s. 1747 Kangasniemi, k. 12.12.1769 Kangasniemi) kuoltua lapsivuoteeseen 22-vuotiaana, Matti avioitui parin vuoden kuluttua Katariina Mannisen (s. 30.9.1751 Kangasniemi, k. 23.3.1800 Kangasniemi) kanssa. Matti Mannisen vanhemmat olivat Heikki Matinpoika Manninen (s. 26.5.1726 Kangasniemi, k. 18.5.1746 Kangasniemi) ja Maria Tuomaksentytär Kuitusen (s. 12.6.1724 Kangasniemi, k. 1791 Kangasniemi). Presidentin esi-isän Tuomas Mannisen äiti Katariina Manninen oli kotoisin Hokanniemen kylästä. Hänen isänsä Iisak Manninen (s. 1724 Kangasniemi, k. 26.4.1790 Kangasniemi) muutti 1757 Mannilan kylästä torppariksi Hokanniemi nro 11:een. Iisak oli ruotusotamies ja oli sotilasnimeltään Manström. Katariinan äiti Maria Smedfeldt (s. 2.7.1725 Kangasniemi, k. 19.1.1795 Kangasniemi) oli myös sotilassukua. Maria Smedfeldtin vanhemmat olivat sotilas Mauno Smedfeldt (s. 1680, k. 10.11.1765 Kangasniemi) ja Marketta Priha (s. 1702, k. 23.4.1773 Kangasniemi). Kangasniemen vuosien 1757-65 rippikirjan mukaan sotilas Smedfeldt asui Pylvänälä nro 1:ssä. Haudattujen luettelon mukaan Mauno kuoli vanhuuteen 85-vuotiaana. Marketta kuoli myös vanhuuteen 71-vuotiaana. Rippikirjoihin Marketan syntymävuodeksi on merkitty 1693. Kangasniemellä 1700-luvulla oli tavallista, että pappi saattoi arvioida kirkonkirjoihin henkilön iän kymmenenkin vuotta todellisuutta vanhemmaksi. Suomen Sukututkimusseuran kotisivuilla olevassa sotilasluettelossa vuodelta 1721 (Transport av manskap från svenska regementen till Finland 1721) mainitaan Mauno Smedfeldtin (Måns Smedfelt) tuodun Suomeen Skaraborgin läänistä Ruotsista. Kangasniemen pitäjänhistoriassa Antero Manninen kirjoitti, että “Suuren Pohjan sodan jälkeen, jolloin Kangasniemen pitäjään sijoitettiin ummikkoruotsalaisia sotamiehiä, pidettiin jokunen ruotsinkielinen jumalanpalvelus vuosittain, ja tämä järjestelmä pysyi voimassa kauas seuraavalle vuosisadalle, vaikka mainittujen sotamiesten jälkeläisten täysin suomalaistuttua pitäjässä harvoin oleskeli ketään, joka ei suomen kieltä taitanut” (Manninen 1953, I:289). Mahdollisesti Mauno Smedfeldtkin on ollut ummikkoruotsalainen. Mauno Smedfeldt ja Marketta Priha vihittiin Kangasniemellä 22.9.1723. Kirkonkirjoissa kummallekaan ei ole merkitty patronyymiä. Sukututkija Seppo Prihan mukaan Priha-nimisiä ei 1700-luvun alussa asunut muualla kuin Valkealan pitäjään kuuluneessa Kouvolassa, jossa asui Marketan vanhemmiksi sopivat rusthollari ja nimismies Gabriel Niilonpoika Priha (s. n. 1660 Valkeala, k. 4.5.1718 Valkeala) ja rusthollari Akseli Niilonpoika Priha (s. 1661 Valkeala, k. 13.7.1742 Valkeala). Valkealan seurakunan kirkonkirjat eivät anna vastausta, kumpi veljeksistä olisi ollut Marketan isä. Tuohon aikaan tapana oli antaa lapsille omien vanhempien nimiä. Maunon ja Marketan lapsista tunnetaan Kalle (s. 9.4.1724 Kangasniemi), Maria (s. 2.7.1725 Kangasniemi), Hedvig (s. 24.4.1730 Kangasniemi) ja Gabriel (s. 27.6.1732 Kangasniemi). Lasten nimien perusteella voisi ajatella Marketan olleen Gabriel Prihan tytär. Lähes varmana kuitenkin voidaan pitää, että Marketta oli Niilo Prihan (s. n. 1635 Valkeala, k. n. 1668 Valkeala) lapsenlapsi. Mahdollisesti Mauno Smedfeldt saapui Ruotsista Kangasniemelle Kouvolan kautta, mistä otti mukaansa Prihan sotilassukuun kuuluneen Marketta-neitosen. Avioliitto solmittiin vasta Kangasniemellä. Kouvolan Prihat alkuaan Kouvoja ~ Kangasniemelle muuttaneen Marketta Prihan isoisä Niilo Niilonpoika oli Kouvolan Prihan ratsutilan isäntänä 1664-67. Hän oli isänsä ratsumies vuosina 1656-59 Venäjän ja Tanskan sodassa ja Viipurin ratsurykmentin ratsumies 1659-66. (Priha 1985, 105). Presidentti Urho Kekkonen kävi marraskuussa 1974 hirvijahdissa Kangasniemellä lapsuuskesiensä maisemissa: Presidentti Urho Kekkonen kävi hirvijahdissa marraskuussa 1974 äitinsä Emilia Pylvänäisen synnyinkodin maisemissa Paappalan hirviseurueen mukana. Hirvi jäi kaatamatta. Kenttälounas syötiin Kuvasmäen Tarkkalan talossa, jossa Urho Kekkonen oli viettänyt monia lapsuuskesiään. Ennen metsälle menoa presidentti oli vieraillut LM-Pukineen tehtaalla, jossa hänelle, adjutantille, turvamiehille ja hirvijahdin ajomiehille lahjoitettiin Kangasniemen vaakunalla varustetut värikkäät turvatakit. Presidentin takkiin oli kirjailtu lisäksi teksti UKK (Erkki Laitinen, Kangasniemen historia IV * 2015). Tarkkala, Paappala 5 : MS lähetti tämän kuvan Tarkkalan talosta 4.11.2008. (MS, sähköposti 4.11.2008): Tarkkala, Paappala 5 : Tarkkalan talo oli isäntä Uuno Pylvänäisen (1916-2005), hänen vaimonsa Helmin ja neljän tyttären kotina. Vanhaemäntä ja kaksi tytärtä asuvat talossa edelleen. Uunon isä Siilas Pylvänäinen oli Emilia Kekkosen os. Pylvänäinen veli. Tarkkalan pellonaitojen yli hyppien UKK treenasi itsensä Suomen mestariksi. (MS, sähköposti 5.11.2008): Tarkkalan nuori isäntä Uuno Pylvänäinen ja Helmi Romo Harjunmaalta vihittiin juhannuksena 1943.

C) Riepposen kauppa (Hokkasen talossa) Vehmäskylässä: Makkolan perinnekirjan (1986) mukaan Vehmaskylässä, Hokkasen talossa, jossa isäntänä toimi Aatu Riepponen, oli kauppaa harjoitettu vuodesta 1923 alkaen. Kauppaa piti aluksi Lievestuoreen Osuuskauppa, jolloin kaupanhoitajana toimi Matti Manninen (kotoisin Kuvasmäestä). Matin veli Urho toimi kauppiaana pääliikkeessä Lievestuoreella. Kauppatilat Hokkasen talossa sijaitsivat pihanlaidassa erillään olevassa rakennuksessa. Kun Lievestuoreen Osuuskauppa lopetti liikkeen v.1928, isäntä Aatu Riepponen jatkoi yksityisenä yrittäjänä kauppaa vuoteen 1936 asti. Riepposella oli omia kuorma-autojakin, aluksi amerikkalainen "Rokvai" (näin äännettynä, kirjoitettuna ehkä 'Rockway'?) ja sen jälkeen amerikkalainen International. Autoillaan Riepponen kuljetti kauppatavaroitaan, puutavaraa, hiekkaa, kermaa meijeriin ja myös matkustajia kirkolle tai erilaisiin huvitilaisuuksiin. Riepponen välitti myös metsän riistaa Helsingin Carlton-hotelliin, jota piti Tehilla Monthan - Papumäen Eero Ikosen sisko. Vuonna 1936 Hokkasen taloon tuli Mikkelin Työväen Osuuskauppa eli myöhemmin Savonseutu, mikä pysyi talossa vuoteen 1938. Kaupanhoitajana heillä oli Savanterin pariskunta, joka oli sikäli erikoinen pari, että Savanteri itse oli harvinaisen pieni mies - noin 150cm ja vaimo taas hyvin pitkä - varmaankin lähes 180cm. Savonseudunlopettaessa kauppansa v. 1938 Hokkasen talossa Savanteri jatkoi tiloissa yksityisenä yrittäjänä vain joitakin kuukausia, kunnes päätti lopettaa. Viimeisenä kauppiaana Hokkasen talossa toimi taas talon isäntä Aatu Riepponen itse vuodet 1939-40, mutta sota-ajan elintarvikekorttisysteemi vaikeutti toimintaa liiaksi ja Aatu pani kaupanoven lukkoon lopullisesti. Makkolan perinnekirjan (1986) mukaan Hokkasen talon omisti kirjan ilmestymisen aikaan Antti Tahvonen. Asuinrakennus oli yhä sama kuin Riepposen aikaan 1928-40, mutta kaupparakennuksensa Riepponen oli myynyt Leinosen tervatehtaalle Kelkkamäkeen, missä siitä oli kunnostettu työläisten asunto (ja oli kirjan ilmestyessä yhä siellä).

Paappalanmäki: D) Kaksi kuvaa Paappalanmäeltä samalta kohtaa - vasemmalla: värikuva otettu 29.7.2009 (S&J), oikealla: 29.5.1971 (kuva: PJ). Nämä neljä alempana olevaa kuvaa Paappalanmäen laella olevista rakennuksista ovat kaikki päivämäärältä 29.7.2009 (S&J):