82) Kangasniemeläisiä henkilö- ja ryhmäkuvia.

(Svala & Joutsi * aloitettu: lokakuu 2006 ~ viimeisimmät muutokset tälle sivulle #1: 12.2.2014)

Henkilökuvat ~ sivu #2.

Henkilökuvat ~ sivu #3.


Tälle sivulle on koottu henkilökuvia ('potretteja') kangasniemeläisistä henkilöistä.
Näitä henkilö- tai ryhmäkuvia on ollut vaikeampi sijoittaa varsinaisella sivustolla jonkin tietyn sivun asiayhteyteen.
Näistä tällä sivulla esitellyistä henkilöistä ja kuvauspaikoistakin olisi erittäin mielenkiintoista saada lisätietoja:

E-MAIL (lisätietoja tekijöille) .

Sivu I

A Tässä kuvassa on Iina Lammenranta. Kuva on peräisin Sirkku Svalan (1897-1939) pienestä valokuva-albumista, jossa on henkilökuvia hänen 'aikalaisistaan' - lähisukulaisista ja ystävistä. Tämän nimenomaisen valokuvaan liittyy mielenkiintoinen historiallinen dokumentti. Valokuvan takaa löytyy nimittäin silloisen nimismiehen N.J.Langinkosken omakätinen kirjoitus (leimaus on valitettavasti kehno):

'Neiti Iina Lammenranta, Kangasniemen pitäjässä, Rekolan kylästä, oikeutetaan matkustamaan 6 kuukaudeksi Orivedelle. Kangasniemi 27/7 1918, N.J.Langinkoski (leima)'.

Elettiin siis 'kansalaissodan' levottomia aikoja ja poikkeusoloissa on ilmeisesti tarvittu matkustamiseen nimismiehen myöntämä lupa, joka ainakin tässä tapauksessa on käytännöllisesti yhdistetty valokuvasta kehitettyyn 'henkilöllisyystodistukseen'. Iina Lammenranta kuului Sirkku Svalan ystävättäriin, mutta lisätietoja hänestä oli kiinnostava saada.

LISÄTIETOJA:
(21.11.2006): Iina Lammenranta on ollut ammatiltaan opettajatar. Hänen viimeisin työpaikkansa lienee ollut Helsingin Tapanilassa, sillä hänen muistetaan esittäneen sieltä käsin toivomuksensa tulla haudatuksi 'aikanaan' Kangasniemelle.


Tässä toinen kuva Iina Lammenrannasta samaisesta Sirkku Svalan albumista. Etunimi on esiintynyt ilmeisesti myös muodossa "Ina". Käsilaukku on ollut neitokaisille tärkeä kapistus jo tuolloin 20- ja 30-luvuilla. Mitähän 'aarteita' Iinallakin laukussaan on?


LISÄTIETOJA: (8.9.2008): Svalan vanhojen perhekuvien joukosta löytyi tämä kuva, jonka Iina Lammenranta on postittanut 'postikorttina' toukokuussa 1912 ilmeisesti Sääksmäeltä rouva Amanda Svalalle Kangasniemen kirkonkylään. Iina oli siis opettajana kaukana Kangasniemeltä. Kaksi postileimaa 'Walkeakoskelta' 9.V.1912 ja yksi leima 10.V.1912 Kangasniemeltä (kirjoitettu myös venäläisin kirjaimin). Postimerkki valitettavasti revitty irti jossakin vaiheessa.

Kortissaan Iina kirjoittaa (8/V-12) S:mäeltä: Tässä lähetän 'lasteni' kuvat, näette koko pomperijoukon. Terveisiä Makkosen perheelle. Tulen sinne heti helluntain jälkeen, jos se vaan sopii niinkun siitä talvella puhuitte. Voikaa parhaiden, Iina..


Kuvassa valokuva-albumi, jonka Iina Lammenranta oli antanut Sirkku Svalalle 7. kesäkuuta 1916. Kuvat 'S&J' (15.11.2009).


(Maire Kousa, Lappeenranta ~ sähköposti 2.2.2014): Minulla on näppituntumaa opettaja Lammenrantaan. Lammenranta - sekä Lehtonen - olivat molemmat opettajiani kansakoulussa aikoinaan Tapanilassa.

(Marja-Leena Härkönen, Espanja ~ sähköposti 11.2 2014): Muistan entisen alakoulun opettajamme Ina Lammenrannan Tapanilan ajoiltani. Minulla on sellainen mielikuva, että jo äitini oli hänen oppilaansa. En muista, milloin Lammenranta Tapanilaan tuli ja kuinka kauan hän siellä oli. Hän asui koulurakennuksen yläkerrassa. Neiti-ihmisiähän naisopettajat meidän koulussamme olivat kaikki siihen aikaan.

LINKKI: Ina Lammenranta Tapanilassa opettajana. (kuvaruutu 'E' Tapanilan sivullamme).

B Tässä kuvassa on Helmi Kovanen. Kuva on peräisin Sirkku Svalan (1897-1939) pienestä valokuva-albumista, jossa on henkilökuvia hänen 'aikalaisistaan' - lähisukulaisista ja ystävistä.

Helmi Kovanen oli omaa sukuaan Himottu. Hän oli Lyyli Himotun sisko. Helmi avioitui sittemmin Kovasen kanssa ja muutti Mikkeliin kauppaa pitämään. Helmi Kovasen (o.s. Himottu) tytär Airi Kovanen muutti sittemmin Helsinkiin ja toimi pitkään taloudenhoitajana mm. tunnettujen arkkitehtien "Gesellius-Lindgren & (Eliel) Saarinen" vuonna 1902 rakentamassa asuin- ja ateljeerakennus Hvitträskissä.
Helmin muita lapsia olivat Telle (Helmi), Eero ja Aune.

Lyyli Himotulla oli myös veljet Eelis ja Väinö. Väinö otti myöhemmin käyttöön sukunimekseen 'Huurtomaa'. Hänen lapsiaan ovat Aune ja Tauno.

Helmi Kovasesta löytyy toinen kuva ja lisätietoja sivustomme 'Lyyli Himottu'-sivulta: kuva ja lisätietoja.

C Tämä kuva on teksteineen suoraan Esko Pylvänäisen kuva-albumista. Lisätiedot olisivat tervetulleita.

Olisivatkohan nämä yhdeksän 'arvokasta herraa' kokoontuneet jonkun rakennusprojektin alkamisen merkeissä? Onko kuvassa rakennustavarapinoja kuin töiden aloittamista odottamassa? Eivät kyllä itse 'työvaatteissa' ...
Ovatko kunnan luottamismiehinä tunnetut herrat 'vain tupakkatauolla' jonkun kokouksen yhteydessä? Ovatko nimet kuvatekstissä loogisessa järjestyksessä vasemmalta oikealle - ja oikein?

D Tässä Svalan suvun perhealbumista löytyneessä kuvassa neljä kangasniemeläisnaista pitämässä 'ompeluseuraa kahvittelun merkeissä'. On epäselvää, kenen huushollissa ollaan, mutta henkilöistä on kuvan taakse kirjoitettu seuraava listaus: - ? -, Tyyne Pyykkönen, Edit Laitinen, postinhoitaja Varonen.
Tuntuisi luonnolliselta, että nimien kirjoittaja olisi tarkoittanut nimijärjestystä vasemmalta lukien?

E Tässä Svalan suvun perhealbumista löytyneessä kuvassa ollaan jossakin seurakunnan naisten tilaisuudessa - kaksi pappia ja 23 kylän naista mukana kuvassa.
Kuvan taakse on kirjoitettu päivämäärä '29.6.1940' ja kuvan henkilöiden nimiäkin on onneksi kirjattu ylös.
Takarivin seitsemän naista vasemmalta: opettaja Itkonen, Elsa Svala, Hilja Jung, Ida Pynnönen, Vesterinen, Ida Pyykkönen ja Olga Makkonen.
Keskellä seisomassa: vasemmalta pappi Niilo Heikkilä, Eila Moilanen, Anna Nyman, Fiinu Innanen (seisoo edempänä), Itkonen, Aino Niemimaa, Lyyli Pynnönen, Riikka Manninen, Taimi Kuronen (taaempana), Josefina Viinikainen ja pappi Pasi Aalto.
Eturivissä istumassa vasemmalta Frans Toivakan täti tai äiti (?), Hilda Hurri, Amanda Svala, Elin Topelius, Halttunen, Hänninen ja Hilda Lindgren.

Kuvan taakse on nimiä kirjoitettu siten, että henkilöiden sijainnin ja nimien 'yhteensaattamisessa' on saattanut tapahtua tulkinnallisia virheitä. Korjaukset tervetulleita.

'Herättäjän seuroista' Vieno Mertasella 1960-luvun lopulla.

F (Matti Mertanen, sähköposti 17.6.2007):
Kangasniemellä on pidetty kodeissa perinteisesti erilaisia hengellisiä tilaisuuksia, seuroja, ompeluseuroja, kinkereitä jne. Herättäjän seurat aloitettiin v 1956, perustajajäseniä mm. kirkkoherra Matti Tukia ja kunnanjohtajan puoliso Marja Pikkarainen. Vuonna 2006 vietettiin seuroja 50-vuotismerkeissä ja samalla nimi muuttui Siioninvirsiseuroiksi.
Seuroja pidetään kodeissa eri puolilla kirkonkylää ja joskus pitäjälläkin, niissä nautitaan yleensä ensin alkukahvit, lauletaan Siioninvirsiä ja pappi tai maallikko puhuu jostakin aiheesta, mikä on noussut sydämelle. Virren aloittaa joku seuravieras ja toiset yhtyvät siihen sitten mukaan.
Tässä ollaan kokoonnuttu Vieno Mertasen kotiin. Ensimmäisessä kuvassa on kahvit juotu, on seurustelun aika.
Oikealta: rovasti Matti Tukia, rouva Luhta (srk:n puutarhurin puoliso), Linnea Erkkilä, Aili Nykänen, Hilkka-täti (Tukian taloudenhoitaja), Kaisa Hyvärinen, Aino Viinikainen ja Marja Pikkarainen.

Oikealla Aino Viinikainen ja sitten seurakunnan työntekijä, jonka nimi ei ole muistunut vielä mieleen.

Oikealla Elsa Tenhola (joka toimi mm. kotitalousopettajana yhteiskoulussa) ja ruustinna, hammaslääkäri Ilmi Tukia.

Viimeisessä kuvassa on Martti Hyvärinen. Hän toimi 1960-luvulla uskonnon ja psykologian opettajana yhteiskoulussa, oli 1970-luvun alussa Utsjoen kirkkoherrana jonkun vuoden ja valittiin vuonna 1975 Kangasniemen kirkkoherraksi. (kuvatekstit: Matti Mertanen)

G Kangasniemen metsänhoitoyhdistyksen puuhamiehiä ja luottamushenkilöitä kuvattuna ilmeisesti joskus toiminnan alkuajoilla. Metsänhoitoyhdistys perustettiin paikkakunnalle 18.3.1933 ja yhtenä merkittävimmistä puuhamiehistä asiakirjojen mukaan on toiminut kunnan ja seurakunnan metsien hoitajana 1925-55 toiminut Simo Kinnunen.
Kuvassa vasemmalta: Adolf Närväinen, Simo Kinnunen, Akseli Viinikainen, Tauno Kuitunen ja pitkäaikainen metsänhoidonneuvoja Väinö Lukkarinen.

Kangasniemen metsänhoitoyhdistyksen hallitus vuosilta 1952-53. Vasemmalta Heikki Toivakka, Toivo Ylönen, Alho Ursin, Väinö Lukkarinen, Mauno Puolakka, Aati Laitinen, Simo Kinnunen ja Hugo Ursin.

Metsäpäivien osaanottajia vuodelta 1955: (vasemmalta) kunnanlääkäri Matti Mäkipentti, Reino Honkanen ja Mauno Puolakka. Metsäpäivät olivat metsänhoitoyhdistyksen järjestämiä, päivän pituisia koulutustilaisuuksia metsänomistajille. Päivien aiheina saattoi olla mm. metsänviljely, taimikonhoito, heinäntorjunta, metsänparannusasiat, leimauskilpailut, puunhankinta, metsäkoneet jne...

H Marjatta Siitari lähetti (4.11.2007) tämän kuvan Kangasniemen työväenyhdistyksen laivareissulta Otavaan vuodelta 1931. Nuorisolla on yllään juhlatamineet.

(Marjatta Siitari, sähköposti 4.11.2007): Kirkonkylän nuorisoa n.1928. Tunnen vain: kolmas vasemmalta on Vilho Arkko (s.1911) ja kolmas oikealta Toivo Arkko (s.1906).

Siiri Laitinen tunnisti (4.11.2007) kuvasta kaksi henkilöä lisää: 3) Otto Savolainen (kahden oikean keskiosan tummapukuisen nuorukaisen väistä kurkkiva vaaleampipukuinen mies) ja 4) Tyyne Ylönen (kahden oikeanpuoleisimman miehen välistä kurkkiva hattupäinen nainen).

Heimo Manninen tunnisti (12.11.2007) kuvasta vielä yhden uuden henkilön: 5) Aati Tissari kuudes vasemmalta, kurkkii baskeripäisen naisen oikealta puolelta taaempaa.

Matti Ukkonen oli löytänyt (27.3.2012) tämän samaisen kuvan Kangasniemen työväenyhdistyksen historiikista ja lähetti alkuperäisen kuvatekstin, josta löytyy lisää nimiä:

I Marjatta Siitari lähetti (11.12.2007) tämän kuvan, jossa on mukana hänen äitinsä Tyyne Arkko (myöh. Siitari) äärimmäisenä oikealla.
Marjatta tunnisti kuvasta vielä äitinsä vasemmalla puolella olevan neitokaisen Raija Frimaniksi (myöh. Jalava). Muut ystävättäret ovat jääneet tuntemattomiksi.
Kuvauspaikkaa on vaikea edes arvuutella, ajankohta lienee 30-luvun alkupuolella, jolloin valkoiset sukat lienevät olleen muodin kovinta huutoa?

J Tämä kuva on peräisin Kangasniemen seurakunnan arkistosta - mitään tarkempia kuvan 'taustatietoja' ei valitettavasti ole toistaiseksi saatavilla. Ilmeisesti jokin seurakunnan rakennusprojekti on valmistumassa ja viisi kahvittajaa pitää rakentajien tarjoilusta huolta. Ollaanko esim. Pappilanniemen 'kirkkoherranviraston' rakennuksella - sehän valmistui v.1955? Kuvasta lienee aikalaisten helppo tunnistaa joitakin kahvittajia ja kestitettäviä?

K Nämä Philip ('Filip') ja Väinö Suurosen kuvat ovat peräisin Martti Väinölän kirjoittamasta kirjasta 'Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57'.
Martti Väinölä kirjoittaa (1957): Kun on kysymys kangasniemeläisistä, ei voida unohtaa paria tunnettua pitäjän poikaa Philip ja Väinö Suurosta, jotka kumpikin ovat tehneet nimensä tunnetuksi koko maassa.

Philip Suuronen syntyi Harjumaan kylässä 26.3.1864. Poika huomattiin jo lapsena lahjakkaaksi ja äiti avusti häntä käymään 25 km päässä kirkonkylässä kansakoulun. Koulunkäynti jatkui Jyväskylän lyseossa ja yliopistolukujen päätyttyä Suurosesta tuli filosofian ja lakitieteen kandidaatti. Vuosina 1903-07 hän toimi Pellervo-Seuran sihteerinä, siirtyi siitä eduskunnan palvelukseen ja toimi merkittävällä paikalla yksikamarisen eduskunnan ensimmäisenä sihteerinä v.1907-1909. Hän kuoli nuorena v.1909.
Erittäin lahjakkaana ja tarmokkaana miehenä Philip Suuronen ennätti mm. osuustoiminnan hyväksi suorittaa suuriarvoisen työpäivän. Mm. vuosisadan alussa perustettavien keskusliikkeiden Hankkijan, Valion ja SOK:n sääntöjen laatimiseen Philip Suuronen osallistui ratkaisevasti.

'Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008'-kirjassa Philip Suuronen saa myös ansaitsemansa huomion:
Philip Suuronen, Kangasniemen Harjunmaassa syntynyt lakimies, välitti osuustoiminta-aatteen pitäjäämme. Toimiessaan J.K.Paasikiven jälkeen Pellervo-seuran sihteerinä (1903-08) hän laati lukuisia ohjekirjoja osuustoimintajärjestöille. Vuodesta 1908 Suuronen teki uraauurtavaa työtä vastavalitun eduskunnan ensimmäisenä sihteerinä. Hän kuoli äkillisesti vuonna 1909 (Marjatta Bell).

Kauppaneuvos Väinö Suuronen syntyi Kangasniemen Unnukkalassa 14.7.1887 ja siirtyi opinnot päätettyään liikealalle. Osuustoiminnalliselta kannalta merkittävin oli hänen työskentelynsä Keskusosuusliike Hankkijassa v. 1911-22, jonka jälkeen hän siirtyi valtion Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaiden myyntipäälliköksi. Monella muullakin tavalla Väinö Suuronen teki suuriarvoista työtä maatalousosuustoiminnan hyväksi. Hän kuoli vuonna 1956.

L Tässä kuvassa poseeraa Malviina Hokkanen vuonna 1914. Otos on 'Koittilan perinnekirjasta' (omistaja Lyyli Tyrväinen).
Kuvatekstin tekijä Anneli Tyrväinen on ansiokkaasti kirjoittanut Malviinan vaatetuksesta ja taustalla olevasta täkistä:
Kuvassa emännällä on paras kirkkovaate yllään. Hamekangas on muherlankaista, ohutta ja se on kaupasta ostettua. Väri on juhlavan mustaa.
Kirkkohameet olivat niin pitkiä, että helmat viistivät maata. Hameen helmassa oli nurjalle puolelle kudottu kaunis, värillinen, pykälaitainen, paksu nahka, ettei hameen helma olisi kulunut.
Asuun kuului talvella musta silkkihuivi. Sitä kutsuttiin kihlasilkiksi, koska sulhanen osti sen usein morsiamelleen kihlajaislahjaksi. Kesällä huivi oli vaaleampi. Kenkinä talvella olivat suutarin tekemät lapikkaat ja sukkina olivat kotona kudotut villasukat, jotka sidottiin nauhoilla polven alapuolelta, etteivät ne olisi valuneet makkaroille nilkkoihin. Kesällä nuoremmilla naisilla oli kaupasta ostettuja remmikenkiä ja sukkina olivat pumpulisukat.
Takkina oli tällä emännällä pitkä, kuviollinen ja lämmin toppanuttu. Takissa oli takana rypytyksellä koottu väljyys, että saatiin helmaan tarpeeksi leveyttä.
Kuvassa on taustalla kotona villalangasta toimikkaaksi kudottu, vaaleanpunainen, vanulla sisustettu täkki, joka oli käsin koristeellisesti ommeltu.

M Tässä kuvassa poseeraa ent. Lahtosen apteekkitalon edustalla olevan suojatien reunalla Pertti (Albert) Pulliainen Hokan Käräjäniemestä. Hän kantoi postia Kangasniemen kirkolta Mannilaan vuosina 1948-73 eli noin 25 vuotta. Kulkuneuvona oli polkupyörä tai sukset, joskus matka taittui jalan.
Kuva on 'Hokan perinnekirjasta' (1987 ~ ryhmätyö, kuvan haltijaa ei mainita).

Kirjassa ei myöskään mainita kuvan ottajaa tai kuvaamisen ajankohtaa, mutta taustalla näkyvästä 'Kunnallislehden' toimituksen sijaitsemisesta ent. Lahtosen talossa voi päätellä, että postimies Pulliainen on kuvattu kyläreissullaan vuoden 1980 tietämillä (muutamien vuosien varauksella molempiin suuntiin).

N) Tässä kuvassa poseeraa rannalla vasemmalla Ritva Tervonen ja oikealla pankinjohtaja Reino Tenhola. Kuvan antoi käyttöömme (15.8.2008) Marketta Wessler (o.s. Pikkarainen), jonka Aaro-isän kuva-arkistosta tämä kuva on peräisin.
Ritva Tervonen toimi Kangasniemen yhteiskoulussa englanninopettajana vuosina 1960-62 ja Reino Tenhola ehti toimia samaisen yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtajana kahteen eri otteeseen eli vuosina 1932-48 ja 1954-61 (yhteensä 23 vuotta).
Edellämainituista vuosiluvuista tälle kuvalle löytyisi siis 'yhteiskoulun kautta yhteys' vuosien 1960-61 tienoille. Lisätietoja kaivataan.

(Jouko Laitinen, sähköposti 28.9.2012): FK Ritva Tervosesta ja pankinjohtaja Reino Tenholasta otetusta kuvasta kaivattiin lisätietoja. Luulenpa, että yhteiskoulun opettajia on ollut vierailulla pankinjohtaja Tenholan ja yhteiskoulussa kotitalouden opettajana tuolloin toimineen rouva Elsa Tenholan mökillä kirkonkylän lähellä sijaitsevassa saaressa. Tenholan pariskunnalla oli tapana kutsua toukokuussa vähän ennen lukuvuoden loppua keskikoulun ylimmän eli 5. luokan oppilaat opettajineen mökkisaareensa. Meidän luokkamme oli siellä toukokuussa 1962 ja mukana oli muistaakseni myös luokanvalvojamme Ritva Tervonen. Kuvassa olevien vaatetuksesta päätellen kuva ei ole kuitenkaan otettu sillä kertaa, koska sää oli silloin kesäisen lämmin. Toki yhteiskoulun opettajat ovat voineet vierailla Tenholoiden saaressa muulloinkin. Kuva on päätynyt kunnanjohtaja Pikkaraisen perheen valokuvakansioon luultavasti sitä kautta, että rouva Marja Pikkarainen toimi näihin aikoihin yhteiskoulussa tyttöjen käsityön opettajana.

O) Marketta Wessler (o.s. Pikkarainen) antoi tämän kuvan käyttöömme (15.8.2008) ja saatesanoina olikin, että kuvan ympärille on jäänyt paljon 'avoimia kysymyksiä'.
Henkilöistä on tunnistettu tähän mennessä seuraavat: eturivissä vasemmalla rehtori Juhani Kärjes ja eturivissä oikealla opettaja Paavo Kauhanen.
Takarivissä vasemmalta toinen Esko S.Hämäläinen, kolmas Leo Ojala ja äärioikealla kunnanjohtaja Aaro Pikkarainen.
Lisätietoja kaivataan.

(Irene Spännäri, sähköposti 20.11.2009): Pulkkisen Pirkon kanssa tunnistettiin, että kuvassa on Kangasniemen kansalaisopiston johtokunta alkuajoilta, 1970-luvulta. Edessä Ritva Tahvonen. Vasemmalla ylhäällä Alvar Viiansalo ja takana toinen oikealta Lauri Pulliainen.
Kuva ilmeisesti otettu ensimmäisessä opiston toimistossa, joka sijaitsi vanhassa apteekin talossa, Otto Mannisen tie 5.

P Marketta Wessler (o.s. Pikkarainen) antoi tämän kuvaruudun kolme otosta käyttöömme (15.8.2008).
Kaksi ylintä kuvaa ovat samasta tilaisuudesta, joka lienee ollut Wiljam Sarjalan viimeinen istunto kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Vuosiluku kyseiseen tilaisuuteen vielä puuttuu, mutta on aikakirjoihin dokumentoituna ja saatavilla.
Ylimmässä kuvassa 'lähtiäislahjaa' luovuttamassa W.Sarjalalle vasemmalta kunnanjohtaja Aaro Pikkarainen, Svante Kupila ja kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Mauri Leikas. Toinen kuva on otettu valtuustosalin perältä samalla kertaa. Kuvaaja ei ole tiedossa.

Tässäkin kuvassa kunnanjohtaja Aaro Pikkarainen on mitä ilmeisimmin mukana 'lahjojen luovuttamisessa', mutta valitettavasti tarkemmat tiedot puuttuvat. Taustalla oikealla Mauri Pynnönen ja Kaisa Viinikainen.

Q Tämä ryhmäkuva on peräisin Kangasniemen seurakunnan kuva-arkistosta, mutta siihen tiedot valitettavasti loppuvat. Mitä-missä-milloin? Kaksikymmentä naista, kymmenen miestä ja neljä lasta. Seurakunnan järjestämä retki jonnekin?

(Marjatta Siitari, sähköposti 17.3.2009): Tunnistin kuvasta yhden naishenkilön, joka istuu maassa seitsemäntenä vasemmalta. Hän oli vanhempieni hyvä ystävä Leena Kalliola, metsäteknikko Kalliolan vaimo Otavasta. Karjalainen Leena toimi erittäin aktiivisesti seurakunnassa, pyhäkoulunopettajana ym. Kuva on naisten hattumuodista päätellen 1950-luvulta.

Kuvia Arvo Paappasen nuoruusalbumista:

R (Tuula Laitinen, kirje 27.12.2008): Olen räätäli Albert Paappasen pojan, Arvo Paappasen tytär. Isäni Arvo syntyi v.1908 ja tuli uskoon vuoden 1944 tienoilla. Hän eli 80-vuotiaaksi. Hän ei koskaan kertonut meille lapsilleen nuoruudestaan ja äitikin kertoi vain lapsuudestaan mummonsa Amanda Tarvosen (o.s. Laitinen) hoidossa Kangasniemellä 'Pasi'-nimisessä torpassa.
Isäni oli maallikkosaarnaaja uskon tulonsa jälkeen ja kävi usein myös Kangasniemellä saarnamatkoillaan (ainakin vielä 1960-luvulla, kenties myös 1970-luvulla). Vaikka olen lapsesta asti näitä kuvia katsellut, niin nyt vasta huomasin, että isä on soittanut jossakin tällaisessa orkesterissa. Muistan kyllä hänen ennen uskoon tuloaan soittaneen hanuria. 1950-luvulla hän osti kitaran ja joskus ainakin johti seurakunnan kitarakuoroa.
1970-luvulla hän oli ostanut viulun ja myöskin pienen haitarin, mutta asuin jo pois kotoa, enkä kovin paljon kuullut hänen soittoaan.
Vuosilukuja en näihin kuviin tiedä, orkesterikuvan olettaisin olevan 1930-luvulta. Isäni on siinä takarivissä keskellä viulu kädessään.

(Tuula Laitinen, kirje 27.12.2008): Tässä kuvassa isäni Arvo Paappanen (vasemmalla) tuntemattoman kaverinsa seurassa.

Tässä Tuula Laitisen lähettämässä (27.12.2008) kuvassa hänen isänsä Arvo Paappanen edessä keskellä paljaispäin. Kuvassa lienee yksi ikäluokka rippikoulupoikia - koska mainittu Arvo oli syntynyt vuonna 1908, kuvan vuosiluku lienee vuosien 1922-23 tienoilla.

Samainen Arvo Paappanen kuvattuna tässä 'kansantanhuryhmässä' kaulailemassa tyttöjä (miehistä etumaisena).
(Tuula Laitinen, kirje 27.12.2008): Minulla on myös toinen kuva, jossa isä säestää tätä ryhmää, mutta se on niin kiinni albumissa, että repiää, jos irrotan.

(Tuula Laitinen, sähköposti 31.12.2008): Kun katsoin noita kuvia nyt nettisivultanne hieman suurennettuna, niin eikös tuossa tanhuryhmäkuvassa heti isän jälkeen ole tuo sama mies, joka on toisessa kuvassa kahdestaan isän kanssa!

(Tuula Laitinen, sähköposti 31.12.2008): Tällä hetkellä en tiedä, missä ukki on harjoittanut räätälin ammattiaan. Jossain vaiheessa on kuitenkin heidän talonsa/kotinsa (Albert Paappanen) joutunut pakkohuutokauppaan. Kun Arvo-isä oli siellä Kangasniemellä saarnamatkoillaan, niin joku isäntä oli antanut hänelle öljylampun, jonka hän oli ostanut siitä ukin pakkohuutokaupasta. Se lamppu on nyt minulla. Isä on ilmeisesti kuitenkin käynyt sitä Unnukkalan kansakoulua.
Äiti kertoi, että Albert-ukki olisi ollut oikeuden käynneissä avustamassa/puolustamassa ihmisiä. Albert Paappasella oli muuten kaksi tyttöä ja neljä poikaa, joista isä oli kolmanneksi vanhin. Hänet on vaimonsa Matildan kanssa haudattu Mikkeliin, jossa isää lukuun ottamatta kaikki muut lapset asuivat.
Ukin ja mummin syntymä- ja kuolinajat: Albert Paappanen s. 4.3.1872 ja k. 1.9.1943, Maria Matilda os Kakriainen s. 7.8.1881 ja k. 13.3.1941.

Sukututkimusta harrastavan avustajamme mukaan (3.1.2009) räätäli Albert Paappasen vanhemmat olivat räätäli Carl (Kalle) Paappanen (s. 17.3.1842, Kutemajärvi) ja Anna Lisa o.s. Rytkönen (s. 25.11.1840, Äkry ~ k. 8.9.1882, Kaihlamäki).
Carlilla ja Anna Lisalla oli seitsemän lasta: Selina Elisabeth (s.1864 Kutemajärvi), Alma Carolina (s.1866, Laitiala), Carl Oskar (s.1869, Kaihlamäki), Albert Kallenpoika (s.1872, Kaihlamäki), Heta Erika (s. 1874, Kaihlamäki), Alma Alina (s.1877, Pylvänälä) ja Laura Johanna (s.1882, Kaihlamäki).

(Tuula Laitinen, sähköposti 1.1.2009): En tiedä missä tämä talo siellä Kangasniemellä sijaitsee, mutta se olisi muistini mukaan isäni Arvo Paappasen tekemä. Siksi hänet on kuvattu talon vieressä.

(MS, sähköposti 11.1.2009): Räätäli Albert Kallenpoika Paappasesta s.4.3.1872 Kaihlamäki 9.
Kangasniemen historia kertoo monella sivulla Albertista ja hänen osallistumisestaan yhteisiin asioihin. Harmi, että Kangasniemen historian sisällysluettelossa on virhe: Pitäisi lukea 'Albert Paappanen', niin siellä lukee 'Albin Paappanen'. Teksteissä etunimi on aina oikein.
Kalle Paappasen perhe asui 1800-luvun lopussa Ukonniemellä. Sieltä Albert Paappanen muutti Mikkeliin. 1900 hän avioitui palovartija Daavid Kakriaisen tyttären Maria Matildan kanssa. 1907 Albert ja vaimonsa Maria kahden lapsen kanssa muuttivat Kangasniemen kirkonkylään "Ikosen kartanon maille".
Arvo Paappanen syntyi Kangasniemen kirkonkylässä 27.4.1908. Arvon jälkeen syntyi vielä Toivo, Maini, Eini ja Kaarlo.
1916 tienoilla Albert Paappanen perheineen muutti Laitilaan, josta vasta 1939 muutti Mikkelin kaupunkiin. Kaikki lapset Arvoa lukuun ottamatta muuttivat Mikkeliin.
Arvo Paappanen meni naimisiin Tuovi Laitisen kanssa 1937 ja muutti 1941 Virtasalmelle. Koska Arvon ja Tuovin ensimmäinen lapsi syntyi Kutemajärvi 28:ssa, arvelisin kuvan itserakennetun talon sijainneen siellä.

(Tuula Laitinen, sähköposti 3.2.2009): Tässä on Albert ja Matilda Paappasen perhe arviolta vuoden 1912 alussa. Tuon hetken nuorimmainen, Toivo-poika on syntynyt elokuussa 1911 ja arvioisin hänet kuvassa noin puolivuotiaaksi?
Oikealla on vanhin lapsi Toini, vasemmalla vähän kyykkyasennossa Urho, isä Albertin käsivartta vasten minun Arvo-isäni ja Toivo, Albertin sylissä. Tietysti myös äiti Matilda. Kaksi nuorimmaista, Maini ja Kaarlo eivät ilmeisesti ole vielä syntyneet.

S Nämä kuvat lähetti 27.12.2008 Tuula Laitinen. Hän kertoo kuvien olevan isänsä Arvo Paappasen kuva-albumista, mutta siihen tiedot loppuvatkin (vrt. ed. kuvaruudun kuvat ja tekstit).
Kuva-albumin omistaja oli syntynyt v.1908 - siinä ajoitukseen saatavilla oleva vihje. Koulua Arvo oli käynyt ainakin Unnukkalassa.

Parturissa:

T Tämän erittäin mielenkiintoisen parturikuvan lähetti 27.12.2008 Tuula Laitinen. Hän kertoo kuvan olevan isänsä Arvo Paappasen kuva-albumista, mutta siihen tiedot loppuvatkin.

Tässä kuvassa on ajan henkeä ja parturialasta tietäville varmasti erityisen mielenkiintoinen. Kuva-albumin omistaja oli syntynyt v.1908 Kutemajärvellä - siinä ainoa ajoitukseen saatavilla oleva vihje. Lisätietoja olisi tähän kuvaan erityisen mieluisaa saada.

Parturialalta pitkän tieto- ja työkokemuksen omaava Ulla-Maija Hokkanen tutki pyynnöstämme tätä kuvaa:
(Ulla-Maija Hokkanen, sähköposti 3.1.2009): Voisi olla 50-luvulta? Pöydällä näyttäisi olevan parranajoon välineet, mutta tuoli ei ole siihen sopiva, siitä puuttuu niskatuki. Myös nuo ns. sanotut "kolinapullot" vaikuttavat tavallisilta lasipulloilta, joihin on pumput vain lisätty.
Tuosta hiusmuodista sijoittaisin sen muutoinkin tuolle kyseille vuosikymmenelle. Malli on ns. polkkatukka, jossa niskahiukset tuolloin singlattiin (ohennettiin) veitsellä. Malli on säilynyt eri muunnelmin kestosuosikkina läpi vuosikymmenten. Yksi mahdollisuus olisi tietysti Välisalon Elli, jolla oli myös liike omassa talossaan OMT:llä kunnallislehden talon kohdalla. Toisaalta Reinikaisen Martin äiti piti tietääkseni omassa talossaan liikettä 50- luvulla? Henkilöitä ja paikkaa en siis kuitenkaan tunne.

Henkilökuvat jatkuvat : Sivu #2.

seuraavalle sivulle #83 (autot)

Sivuluettelo 1-107

etusivulle