kniemi83

83. Mielenkiintoisia kangasniemeläisiä autoja (autoja Kangasniemellä):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 26.10.2018)

A) Tässä kuvassa tarkastuskarjakko Helmi Halttunen (oikealla) istuu Papumäen Martta-emännän kanssa punaisen Nash-auton astinlaudalla. Ratissa itse omistaja Kalle Liukkonen. Kuva on otettu 1930-luvulla. Harvoin sai tarkastuskarjakko autokyytiä, matkat taloihin taittuivat lähinnä hevoskyydillä (kuva 'Makkolan perinnekirjasta' - 1986 ~ Aune Ikonen).

Ensimmäisiä autoja Kangasniemen kirkolla ja pitäjillä/kylillä:

Kangasniemen kirkonkylän perinnekirjassa-kirjassa (1984) kerrotaan Eemil Hämäläisen ajaneen taksia vuosina 1930-70.

Samainen kirja kertoo, että ensimmäisenä pirssiautoilijana lienee kirkonkylällä aloittanut toimintansa Oiva Marttinen 1920-luvulla. Hänellä oli ollut käytössään Ford-viiksi-hoppa-nimellä tunnettu ajopeli.
Kangasniemen ensimmäisen henkilöauton kerrotaan olleen kunnallisneuvos Matti Ikosella vuodesta 1909.

1920-luvulla Salmenkylässä oli Esa Laitisella käytössä myös samanlainen auto kuin Marttisella - Laitinen ajoi vuoteen 1931 asti.
Aatu Hokkanen teki myös 1920-luvulla henkilöautollaan vähäisiä kyytimatkoja.
Varsinaiset 'pirssiautoilijat' tulivat kirkonkylään 1930-luvulla. Kilpailu oli kovaa, koska autoilijoita oli useita.
Eelis Pynnönen osti 'Buick'-merkkisen henkilöauton v.1930, auto oli maksanut n. 60.000 markkaa, rekisteri oli #M1020. Eelis ajoi taksia ja linja-autoa 1930-70.

Toivo "Dodge" Pynnönen ajoi taksia 1930- ja 1940-luvuilla.
Muita kirkonkylän varhaisia 'pirssipioneereja' olivat Albin ja Vilho Reinikainen (1930-40), Yrjö Laurikainen (1930-luku), Frans Toivakka (1920-30), Eino Hurri (1930-40), Toivo Hurri (1940-60), Eino Laitinen (1930-luvun lopulla), Reino Makkonen (1940-luvulla) ja Otto Valkonen (1930-luvulla).

Myöhempiä tunnettuja kirkonkylän taksikuskeja olivat mm. Eino Tullinen (1940-l.), Aatu Närväinen (1930-60), Paavo Lahikainen (1950-60), Olavi Langinkoski (1950-l.), Olavi Tiihonen (1940-50), Matti Laitinen (1950-l.), Saima Laitinen (1960-70), Vilho Pylvänäinen (1960-70), Erkki Muurinen (1940-l.), Jussi Riikonen (1940-l.), Erkki Tissari (1950-60), Esko Luhanko (1940-70) ja Esko Reinikainen (1940-70).

Tämä kuva on peräisin Aino Käyhdyn (o.s. Makkonen) kotialbumista. Kuvan taakse on kirjoitettu seuraava teksti: Kauppias Basilius Siitarin omistama auto vuosimallia 1923-24. Merkki: "Rykby" - ajamassa Erkki Siitari.. Kuva on otettu kauppias Siitarin tontin kulmilla siten, että taustalla näkyy vanhan postitalon kulmaa (vrt. sivumme #56). Auton merkki lienee Star-Rugby.

(Antero Lähteenmäki, SAHK:n historiatoimikunnan vetäjä, sähköposti 23.3.2015): Ford T Touring n.1925. Rugby ja Star olivat samanlaisia. Amerikkalainen Star muutettiin Englantiin kuuluvissa maissa Rugbyksi, ettei sitä sekoiteta toiseen Star-merkkiin, jota tehtiin Englannissa. Sama koskee alempana olevaa samanlaista autoa.

Alkuperäinen kuvateksti: Ensimmäinen linja-auto n.1920-luvulla (kuva: Reino Makkonen).

Samainen alkuperäiskuva kuin edellä - tämä kopio on peräisin (Reino Makkosen siskon) Aino Käyhdyn kotialbumista, missä kuvalla on alkuperäisenä tekstinä albumissa: Albin Luokkasen linja-auto. Voi, miten hieno ajankuva varhaisesta linja-autoliikenteestä. Yksi veikkonen on ilmeisesti polkupyörineen passitettu kyydin ajaksi katolle istumaan viuluaan vinguttamaan. Kuvan oikeassa äärireunassa pilkottaa kirkon tapuli.

Adi Malisen tiedon mukaan ('Kangasniemen kirkonkylän perinnekirja', 1984) Kangasniemellä ensimmäisen linja-auton omisti vuonna 1923 Saari ja Hietaniemi.

Linja-autokuskeja (1920-luvun ja 1970-luvun väliseltä ajalta): Albin Luokkanen, Eino Tullinen, Toivo Hurri, Vilho Vainio, Otto Valkonen, Arvi Inkilä, Kauko Mikkola, Adi Tullinen, Eelis Pynnönen, Vilho Kokki, Olli Oksanen, Matti Laitinen, Pentti Pelkonen, Vilho Pyykkönen, Esa Laitinen ja -?- Reinikainen.

Tähän kohtaan Rauno Seppänen lähetti joulukuussa 2008 mielenkiintoisia tarkennuksia:
(Rauno Seppänen, sähköposti 16.12.2008): (Edellä oleva) luettelosi päättyy näin: "... ja -?-Reinikainen." Ilmeisesti kyseessä on Vilho Reinikainen, joka oli kotoisin Kangasniemen Vuojalahdelta. Hän ajoi jonkin aikaa Albin Luokkasen linja-autoa.
Linja-autokuskien listasta puuttuu Aatu Marttinen.
Olli J. Olkkosen vuonna 1983 kirjoittamassa kirjasessa "Kangasniemen posti 100 vuotta" on hivenen puutteellista ja erheellistäkin tietoa postinkuljetuksesta sekä auto- ja linjaoikeuksien myynnistä.
Ensiksi Olkkonen kirjoittaa postinkuljetuksesta kirjasessaan sivulla 33: "Luokkasta itseään avusti Martta-sisar." Tähän kohtaan pitäisi lisätä: "ja Heikki-veli."
Edelleen: Albin Luokkanen ei myynyt kuin toisen linja-auton ja sen linjaoikeudet vuonna 1931 Savonlinja Oy:n edeltäjäyhtiölle Honkanen, Nojonen & Hälikkä. Albin Luokkanen ja Aatu Marttinen olivat ostaneet 10.12.1927 tehdyllä kauppakirjalla 18-paikkaisen Rochet-Schneider-bussin. Tällä bussilla Aatu Marttinen liikennöi Kangasniemen ja Mikkelin väliä.
Luokkanen lunasti myöhemmin tuon bussin itselleen. Hän myi sen 18.6.1931 yhtiölle Honkanen, Nojonen & Hälikkä. 12. joulukuuta 1935 tehdyllä kaupalla Albin Luokkanen myi toisen linja-autonsa ja sen linja-oikeudet vasta perustetulle Savonlinja Oy:lle.
Ja vielä: Albin Luokkasen veli Heikki Luokkanen kuljetti postia hevosella 1930-luvun alussa Kangasniemen ja Hankasalmen välillä. Heikki Luokkanen oli tehnyt postinkuljettajan valan niin Venäjän vallan kuin myös itsenäisen Suomen aikana.

SIIKÄSELÄSSÄ ensimmäinen kuorma-auto oli Antti Laitisella ja Reino Suurosella yhteisenä - ostettu käytettynä v.1949 (vm. -42 Ford) puutavaran ja soran ajoon.
Ensimmäinen henkilöauto Siikaselällä oli Ukonmäen Eino Pylvänäisellä, hän osti 'BMW'-autonsa 1950-luvun alkupuolella. Ensimmäinen taksi Siikaselällä oli Kalervo Aarniolla (Morris Oxford) 1950-luvun lopulla (Siikaselän/Hyyrylän perinnekirja - 1987; Irma Hokkanen & Pentti Laitinen).

HYYRYLÄSSÄ liikennöitsijä Vilho Korhonen aloitti linja-autoliikenteen Hankasalmelta Rutakosken ja Synsiön kautta Kangasniemelle v.1938. Liikennöinti keskeytyi sodan aikana alkaen uudelleen v.1945 hankasalmelaisen Albin Kempin toimesta. Liikennöiminen alkoi pienellä kuorma-autolla, johon oli sijoitettu istuimet matkustajille. Postinkuljetus kuului myös kyseiselle liikenteenharjoittajalle vuosina 1947-57.
Vilho Korhonen palasi linja-autoliikennettä harjoittamaan vuodesta 1948 alkaen myös ja hän hoiteli vuodesta 1957 alkaen (A.Kempin jälkeen) myös postinkuljetukset. Varsinainen 'posteljooni' aloitti virallisesti vasta 1960-luvulla.
Hyyrylän ensimmäinen kuorma-auto oli Rutakosken Juho Ylösellä 30-luvulla kauppatavaran kuljetukseen. Väinö Reinikainen harjoitti ammattimaista kuorma-autotoimintaa (puutavaran ajoa) vuosina 1946-48 häkäkaasu-Fargolla.
Rutamäen Tapio Laitinen hankki v.1948 'Chevrolet'-merkkisen kuorma-auton puutavaran ajoon, mutta hän suoritti ajoneuvollaan myös kirkko- ja seurakyytejä.
Rutamäen Mikko Laitinen osti v.1951 kuorma-auton soranajoon.
Ensimmäisenä taksiauton hankki Hyyrylässä v.1952 Tapio Laitinen ('Popeda'). Hän ajoi taksia vuoteen 1972 asti. Rutakosken Sulo Marttinen ajoi taksia vuodet 1954-60, jonka jälkeen hän luovutti taksihomman Pynnölän Arvo Laitiselle, joka jatkoi vuoteen 1966 saakka ('Siikaselän/Hyyrylän perinnekirja - 1987; Irma Hokkanen & Pentti Laitinen).

B) Kansakoulun opettaja Otto Purokarin Ford-henkilöauto ja Valdemar Kastepohjan Indian-merkkinen moottoripyörä kuvattuna Hiekkain talon pihassa 1920-luvulla. Kuvassa mukana myös Iida ja Aatu Pynnönen. Kuva on julkaistu Perinnealbumissa v.1979 - om. Edina Pynnönen.

Marjatta Siitari lähetti tämän autoilijakuvan 24.3.2013 saatesanoilla: Romojen vanhoista valokuvista löytyi tällainen autoilija. Ei tietoa henkilöstä eikä paikasta.. Kaikki lisätiedot siis tervetulleita, auton merkkikin on hakusessa? Vuosimallista saisi vihjeitä kuvausajankohtaan.

(Kimmo Romo, sähköposti 27.3.2013): En ole vanhojen autojen tuntija millään tavalla, mutta tuo kaipaamasi automerkki / aikakausi voisi olla amerikkalainen Star ja jostain 1925 paikkeilta? Ainakin muodot ja erityisesti tuo jäähdyttimen muoto sopisi, vaikkakin keulakoriste vaikuttaa hieman erilaiselle, ja onhan toki samaa jäähdyttimen runkoa voitu käyttää monessa muussakin merkissä. Ja vaikka Romoja olenkin, niin ei tiettävästi mitään linkkiä meidän sukuhaaraan.

C) Kuvan takimmainen auto on Kangasniemen nimismiehen N.J.Langinkosken Buick-27. Ratissa on mitä ilmeisemmin Fabian Hokkanen ("Vaapi").
Kuvan lähettäneen (1.12.2006) MH:n mukaan kyseessä oleva kuva on todennäköisesti otettu Terijoella 'Suomen Nimismiesyhdistyksen vuosikokousmatkalla'.

Tämän Langinkosken Buick oli sittemmin Kangasniemen poliisien 'yhteisomistuksessa' ja viimeisenä sitä käytti Edvard Pynnönen (vrt. poliisien ryhmäkuva sivulla 36 vuodelta 1949).
MH kirjoittaa (7.12.2006): Pynnösen myytyä auton se pysähtyi matkalla Jyväskylään jo Paappalan mäelle. Hakijoiden soitettua hädissään myyjälle tämä antoi neuvon, että kyllä se kulkee, kun vain laittaa siihen bensaa! Väljä kone oli tosi hupa polttoaineelle.

(Antero Lähteenmäki, sähköposti 23.3.2015): Buickin edessä oleva auto näyttää Studebakerilta. Siltaa ylittää Ford T Touring 1926. Rekisterikilvessä M 198 on 20-luvulla käytetty vuosittain vaihtuva lisäkilpi 1927.

Autoreissulla A.Lehtovaara, Lauri Viinikainen ja Vilho Svala. Rekisterikilven (M198) yläpuolella erillisessä laatassa numero '1927', joka voisi hyvinkin olla kuvausajan vuosiluku. Vilho Svalan tiedetään noina aikoina tehneen pitkiäkin automatkoja eri puolille Suomea - eri matkaseurueiden kanssa hän vieraili usein mm. Iisalmen Runnin kylpylässä. Eräiden arveluiden mukaan tässä kuvassa saattaisi olla kyseessä juuri matka Runnin kylpylään.

D) Albin Luokkanen kuljetti tällä 'yhdistelmäautollaan' postia ja matkustajia, kuvattu ilm. 30-luvun alussa 'Kalliolan koulun' edessä.

(Antero Lähteenmäki, sähköposti 23.3.2015): Tässä kuvaruudussa: Ford AA seka-auto 1928. Rekisteri ilmeisesti 1930. Ford TT linja-auto 1924-25. Kaksi kuvaa Ford BB seka-autosta vuosilta 1932 ja -33.

Samaisen Albin Luokkasen 'postiauto', joka teki kai linja-autonkin virkaa - kuvattu vuoden 1924 tienoilla. Auto oli kuomukattoinen Ford, kansan suussa 'tervahöyry'. Vasemmalta Albin Luokkanen itse, tuntematon autokauppias, Martta Luokkanen ja toimistonhoitaja Elsa Andersson. Kuvauspaikka tuntematon. Kuva kirjasta 'Kangasniemen posti 100 vuotta' (1983).

Albin Luokkasen 'sekajuna' kuvattuna v.1934 Mikkelissä. Vasemmalla Otto Valkonen ja Albin itse oikealla (Fordson).

Ikosen kauppakartanion edessä liikenneruuhkaa - kuormuri kuvattu ilm. 1933-35. Auto edessä lienee sama A.Luokkasen 'Fordson' ('sekajuna') kuin edellisessä kuvassa.

MH lähetti 12.11.2012 tämän 'Kangasniemen postiauton' kuvan - henkilöt, kuvausaika ja -paikka ei tiedossa.

E) Eemil "Emppa" Hämäläinen ja hänen Studebacker-merkkinen henkilöautonsa (vuosimalli 1937-39?). Hämäläinen ajoi taksia vuodet 1930-70 ('Kirkonkylän perinnekirja'). Eemil asui Lyyli-vaimonsa (Lyydia) kanssa 'Satamatien' varrella nykyisen Roiton talon eteläpuolella vieläkin olevassa talossa. Tämä kuva on otettu kyseisen talon edestä ja taustalla oikealla näkyy poliisi Lahikaisen talo. Hämäläisestä ja hänen asuinpaikastaan on sivustollamme kerrottu lisää sivulla #71.

(Antero Lähteenmäki, sähköposti 23.3.2015): Kuvassa oleva auto on Studebaker Commander 1938.

F) Eelis Pynnönen kuvattuna henkilöautonsa vierellä v.1929. Mukaan päässeet neitokaiset ovat Vilma Hokkanen ja Hellä Salovaara. (Kuva: EP).

(Antero Lähteenmäki, sähköposti 23.3.2015): Kuvassa oleva auto on Buick.

Tässä kuvassa Eelis Pynnösen linja-auto kuvattuna vappuna 1931 aivan kotitalonsa edustalla eli kirkkoaukiolla. Kyseessä lienee 'juhlijoiden vappumatka'? Normaalioloissa Eelis Pynnönen liikennöi linjurillaan Kangasniemen ja Mikkelin väliä, kuten bussin kyljestäkin näkee. Bussin kyljessä merkin yhteydessä lukee 'General Motors Trucks - GMC' (Kuva: EP).

Adi Malinen (1984): Eelis Pynnösellä oli käytössä 21-istumapaikkainen linja-auto 1930-luvulla, jota silloisilla teillä pidettiin isona autona.

Ilmeisesti samainen Eelis Pynnösen vuoden 1931 'vappuajo' on taukopaikalla (melkoisessa liejuvellissä!). Matkustajina 13 naista, neljä miestä ja yksi topakka pikkupoika (istumassa etupyörän lokasuojalla) - tunnistuksia, kiitos?!
(lisäys ~ 25.11.2006): Pikkupoika on nyt tunnistettu Pentti Telatieksi, joka matkalla on ollut Kerttu-äitinsä kanssa (seisoo vierellä). Kuvasta löytyi uusi laadukas kopio Esko Pylvänäisen kuva-albumista (kiitos - Tuija Hokkanen, 2015).

G) Matkahuolto sijaitsi sota-aikana kunnantaloa vastapäätä - bussit seisoivat Osuuskaupan ja Ikosen leipomorakennusten edustalla. Tämä linjabiili kuvattu aikavälillä 1941-43.

(Antero Lähteenmäki, sähköposti 23.3.2015): Tässä kuvaruudussa olevia: Chevrolet 1937 linja-auto häköponttöineen, Volvo Diesel linja-auto, rekisterit 1948 ja -49, Fargo eli sama kuin alla ja Sisu linja-autot.

Molemmissa kuvissa Kangasniemen ja Mikkelin välinen linja-auto kuvattuna v.1949 - kuskina Ville Vainio. Kuvat lähetti 'VA' 8.10.2011. Joku ehkä tunnistaa kuvien rahastajaneidot.

(Hannu Anttila, Helsinki - sähköposti 9.12.2015): Kuvassa #1 on vasemmalla äitini Meeri Anttila ( os. Kuitunen ) ja Vainion oikealla puolella on äitini mukaan Laila Hokkanen.

Kangasniemen ja Mikkelin (ja Joutsan) väliset linja-autot kuvattuna v.1949. Kuvat lähetti 'VA' 8.10.2011. Henkilöiden tunnistukset olisivat tervetulleita.

Kuvassa Fargo LFK-6-20 vuodelta 1947 - linja-auto liikennöi reitillä Mikkeli-Kangasniemi-Toivakka-Jyväskylä (Savonlinja). 'VA' lähetti kuvan 8.10.2011.

H) 'Osuuskaupan' uusia autoja (Citroën Camionette) kuvattuna 50-luvun lopulla päämyymälän edustalla.

I) Jussi Svalan 'Bedford'-merkkinen kuormuri 'Kirkkoniementiellä' vanhan seurakuntatalon ja srk:n puutarhan kohdalla. Jussi kertoo ostaneensa ensimmäisen 'Bedford'-merkkisen kuormurinsa uutena v.1956. Tämän kuvan hän itse sijoittaisi 1960-luvun alkuun.

Jussi Svalan auto kuormattavana - kuormaajana Jussilla oli kuvan ottoaikoihin Pauli Lahikainen. Auto on Sisu (vm. 1964).

Seppo Saksan puukuorma-auto Volvo Kangasniemen kirkon edessä olevalla parkkipaikalla v.1962. Kuorma-autoille oli tuolloin parkkeerausruudut kuvan alueella, sekä samalla kohtaa tien eteläpuolella samansuuntaisena kaistana. Käsinlastatun kuorman suuri korkeus 'hirvittää'... (kuva: Seppo Saksa).
Autoilijat Seppo Saksa ja Jussi Svala ostivat yhdessä ensimmäisen kourakuormaimen Kangasniemelle v.1963. Kuormain oli 'Hiab'-merkkinen.
Seppo Saksa (1991): Tällä erilliskuormaajalla tehtiin työtä melkein pyöreitä vuorokausia, kuormattiin omat ja monien muiden puutavaran kuljetuksia suorittavien halot niinkuin muutkin puutavarat kyytiin.
Jussi Svala muistelee (14.7.2007), että ylikuormista tuli muutamia kertoja sakkoja, esimerkiksi Haminan matkalla Jussi ja Seppo Saksa olivat ajaneet peräkkäin - ja molemmille oli napsahtunut ylikuormasta sakot. Kangasniemen poliisit eivät Jussin muistaman mukaan koskaan ylikuormista sakottaneet.
Jussi ei muista puukuormien koskaan matkan aikana hajonneen, joskus saattoi yksittäisiä puita kuormasta pudota tielle aiheuttaen vaaratilanteita perässä ajaneille. Yhden puun putoamista kuskin oli vaikea itse havaita.

Auto tukkilastissa Kortessalmella v.1948. Autonomistajat vasemmalla: Oiva Muurinen ja Veikko Tiihonen sekä apumiehet Vilho Luokkanen ja Antti Pynnönen.
Tukit kuormattiin miesvoimin köysillä vetäen kyytiin. Kuormien koko vaihteli tuolloin 10-15 kuutiometriin. Kuormuri on Ford Thames eli 'Thempsi'. Kuva: Lauri Lahtinen.

(Antero Lähteenmäki, sähköposti 23.3.2015): Alin kuva ~ englantilainen Fordson oli ensimmäisiä kuorma-autoja, joita tuotiin sodan jälkeen. Rekisteri valkopohjainen 1947 tai -49.

Tukkien 'köysilastauksesta' löytyy 'Siikaselkä-Hyyrylän perinnekirjasta' (1987) Tauno Hokkasen kirjoittamana seuraava mielenkiintoinen selvitys:
Kuormanteko oli kovaa työtä, joskin kuorman koko oli neljänneksen nykykuormista, tuskin sitäkään. Puut vedettiin kahdella köydellä auton tukkipankoille, köydet kiinnitettiin toinen etu- ja toinen takapankoon, sitten köydet vietiin tukin ympäri alakautta pujottaen. Lisäksi laitettiin kaksi 4- tai 5-metristä noin 10cm vahvuista puuta vinoon tukkipankolta maahan, työ voi alkaa.
Köysistä vetämällä tukki rupesi pyörimään ja kohta se oli kyydissä. Kuorman suuretessa vetovastus samalla kasvoi. Tässä hommassa piti olla kolme miestä, kaksi veti ja kolmas laittoi köyden. Kyllä se kävi kahdeltakin, mutta silloin piti tulla toisen laittamaan köydet. Vetäjien piti olla kuorman päällä. Vuonna 1952 tuli markkinoille ensimmäiset koneelliset nostolaitteet eli 'jousalaiset'. Pinotavaraa lastattiin käsin vielä useita vuosia.

J Kuvassa Aatu Marttinen Haarajoen suunnalta kuvattuna v.1938 Sisu-kuorma-autonsa kanssa. Kuva 'Haarajoen perinnekirjasta' (1990 ~ A.Hokkanen).

K) Tämän kuvan isänsä Arvi Heiskasen DeSoto-autosta lähetti 21.9.2011 Ritva Peltola.
(Ritva Peltola, os. Heiskanen, 21.9.2011): Palopäällikkö Arvi Heiskanen voitti 50-luvun puolivälin tienoilla arpajaisista Ferguson-traktorin, jonka hän myi muistaakseni Reinikkalan kartanoon. Myynnistä saatiin pääomaa oman auton hankintaan. DeSotolla sitten tehtiinkin rengasmatkoja kesäisin eri puolille Suomea. Muistan jollain paikkakunnalla poikien huutaneen ohi ajaessamme " porvarit siinä mennee!" , minkä muistan kovasti huvittaneen isääni, sosiaalidemokraattia.
Kuvassa DeSotolla on ajeltu paloaseman rannasta Ruovedenselän yli katsastamaan omaa Mallatsaartamme, jonka olimme ostaneet Ville Puttoselta ja sen jälkeen laajentaneet yhdellä huoneella. Isäni kuoleman jälkeen saari myytiin Ville Vainiolle.

L) Kangasniemeläinen Paavo Moilanen (asuu nykyisin Pieksämäellä) antoi 15.1.2014 käyttöömme (kiitos!) nämä kuvat Eino Lahikaisen entisöimästä GMC-merkkisestä kuorma-autosta. GMC, alun perin GMC Truck, on amerikkalaisen General Motorsin automerkki (nykyisin maasto-, lava-, paketti- ja kuorma-autoja). Aiemmin yhtiö valmisti myös linja-autoja. Myös GMC on kärsinyt korkeista polttoainehinnoista, sillä merkin jättiläismäiset autot ovat isokulutuksisia. Kangasniemeläiset 'alan miehet' puhuvat näistä autoista 'Kempsuina'.

M) Kesällä 1993 lukiorakennuksessa pidettiin "messut", jolloin sisäpihalle oli koottu entisöityjen vanhojen autojen esittely. Tässä Heikki Marttinen (vas.) ja Eino Ravolainen (oik. ) ihastelevat Seppo Partin entisöimää vanhaa "GMC"-kuormuria (= "Kempsu"). Koulupihan aidan olivat tuolloin oppilaat maalanneet juna-aiheen mukaisesti värikkääksi kokonaisuudeksi. Kuva: 'S&J'.
(Viljo Häkkinen, sähköposti 2.2.2010): Kenraali Rommelin eli 'Aavikon Ketun' sotakalustoa Afrikan sotanäyttämöltä oli nämä GMC -merkkiset kuorma-autot, joita kohta jatkosodan päätyttyä ja 1940 luvun puolenvälin jälkeen tuotiin maahamme.
Muistan, kun ensimmäinen tuli Kangasniemeen ja se oli näytillä kirkkokankaalla - siinä ei ollut sivuovia lainkaan, vaan niiden tilalla oli sellaiset säkkikankaiset suojat. Sehän oli ymmärrettävää, sillä ei kai Afrikan kuumudessa autossa ovia kaivattu. Pääsin tutustumaa autoon tarkemmin kun olin Oksasen veljesten "kempsussa" apumiehenä ainakin yhden kesän.
Tähän sotakalustoon kuului myös peräkärryjä ja sellainen oli rakennettu puoliperävaunuksi tukkien ajoa varten siihen veljesten autoonkin. Autossa oli myös ns. ryömintävaihde ja se veti jokaisella pyörällä tarvittaessa. Vintturi oli myös nokalla. Kerrankin meillä oli täysi kuorma päällä kun upottiin kylätien savikkoon. Edessä oli sopivalla kohdalla iso puu ja vinssin vaijeri viettiin sen tyven ympäri ja ryömintävaihde päälle, niin auto tuli hitaasti ja myös varmasti savikosta ylös kovemmalle maalle.
Toivakan pitäjän alueella oli siihen aikaan noin 40 000 hehtaaria Valtion maita. Siellä oli ollut suuret hakkuut ja me mentiin ajamaan tukkeja sieltä Leppäveteen. Siellä oli kolme muutakin Jyväskyläläistä tukkiautoa ajossa. Meillä oli ainoa GMC. Ajoimme ylivoimaisesti suurimmilla kuormilla sitä erittäin huonoa metsätietä, jota aluksi oli pari kilometriä ennen maantielle tuloa.
Silloin ei autoissa ollut mitään nostureita vaan tukit vedettiin köysillä kuormaan ns. 'kaljuja' pitkin. Jos kuormattavana oli koivutukkeja, niin ne otti voimille sen takia, kun ne oli raskaita, sekä vääriä konkeloita, jotka eivät pyörineet kaljuilla, vaan ne oli vedettävä kuormaan ns. 'nahkoineen'. Köyttä oli puserrettava niin lujaa että sormet puutuivat koppuraan ja vei aikansa aamulla ennen kuin ne vertyivät toimintakuntoisiksi. Jostakin syystä tukkiklaani oli ajettava tyhjäksi nopeasti ja sen vuoksi me ei oltu kortteeria missään, vaan jossakin kuusen juurella oli kuormaressu meidän tukikohtana. Sen suojassa syötiin eväät ja siellä myös nukuttiin muutama tunti yössä.
Urakan loputtua tulimme Kangasniemen kirkonkylään ja yöksi Savonseudun hotelliin. Oli se karmeaa katsella valkoisia lakanoita vasten omat ja erittäin likaiset vaatteensa, sillä eihän meillä ollut vaihtovaatteita mukana, vaan on tyydyttävä siihen mitä päällä oli.
Urakka oli kuitenkin rahakas, sillä tehtyjä työtunteja tuli todella paljon ja eihän silloin palkasta mitään veroja pidätetty. Se tapahtui vasta jälkikäteen.
Eräänä keväänä 1940-luvun lopulla meitä oli useita autoja ajamassa Hankasalmella Kynsiveden jostain pohjoispäästä suurta halkomäärää k.o. järven jäätä pitkin muistaakseni Niemisjärven pysäkille Jyväskylän radan varteen. Auto, jossa olin repsikkana, oli Oksasen Einon auto. Jostakin syystä tämä puutavaran ajo oli jäänyt niin kevätmyöhäiseen, että jäät alkoivat olla jo pelottavan heikkoja.
Kun ajoimme kuorman kanssa, niin autonhytin ovet olivat avoinna siltä varalta, että jos jää sattuu pettämään, jotta kerkiää hyppäämään hytistä ulos. Onni oli myötä ja me selvittiin ilman ongelmia. Kerrottiin yhden auton pulahtaneen jossain, mutta oli ollut onneksi niin rantavedessä, että oli saatu ylös toisen auton auttamana. Yhtiö maksoi ajosta tämän tilanteen johdosta hyvin, joka oli yksi syy riskin ottoon.
Olimme muutaman yön eräässä talossa, josta on jäänyt mieleen erikoinen vesihuolto. Talon tuvan nurkassa oli vesihana ja siitä sai vettä tarpeen mukaan. Se johtui siitä, että talon vierellä oli korkea mäki sen päällä tai rinteessä lähde ja vesi tuli siitä. Ilmeisesti aika harvinaista.

Samaisilla lukiorakennuksen sisäpihan 'messuilla' v. 1993 ('S&J') esitteillä Veikko Marttisen vaaleansininen 'amerikanrauta' (merkki?).

(Antero Lähteenmäki, sähköposti 23.3.2015): Henkilöauton merkki Buick.

Kangasniemen seurakunnan täyttäessä 350 vuotta vuonna 2004 järjestettiin 'historiallinen kulkue', jossa oli ajoneuvojen osalta mukana kuvassa näkyvä mielenkiintoinen kuorma-auto. Kuvasi H.Hakala.

(Antero Lähteenmäki, sähköposti 23.3.2015): Kuvassa GAZ 51 kuorma-auto 50-luvulta (Gorgi Automobil Zavod).

Hienoon kuntoon entisöity 'Volvo N84'-kuorma-auto ~ vuosimalli lienee vuoden 1966 paikkeilla - kuvattuna 16.12.2007 ('S&J') 'Puulan Koneen' eteläpihalla. Auto näkyy olevan 'oikeassa työajossa' eli jonkinlaisessa 'konttoripaperilastissa'. Auton omistaja on Ilmo Ylönen.
Jussi Svala kertoo (17.12.2007) hakeneensa tällä nimenomaisella autolla 80-luvulla tiilikuorman Lahdesta kesämökilleen.

N) Siiri Laitisen Mazda 1300-merkkinen henkilöauto (vuosimalli ilmeisesti 1974) kuvattuna 16.5.2006 (S&J).

Siiri Laitisen Mazda 1300 edelleen tyylikkäänä kehissä - 23.7.2015 (S&J).

Kangasniemeläisten harrasteajoneuvojen kokoontuminen Rantatorilla 17.7.2015:

O) Kangasniemeläisten harrasteajoneuvojen kokoontuminen torilla perjantaina 17.7.2015 (S&J).

Ford keräsi katsojia. Huomaa kuorma-auton kuvassa "Stalin-Elvis" ~ 17.7.2015 (S&J).

Ford Tudor vm.1935 - auton omistajana Juha Marttinen ~ 17.7.2015 (S&J).

Hannu Halttusen omistuksessa oleva Cadillac DeVille 1977 Sedan - 17.7.2015 (S&J).

"Jeeppi" eli "Lantikka" (LandRover?) * omistaja Heikki Hautala - 17.7.2015 (S&J).

Mielenkiintoinen kuorma-auto (ZIL) - lisätietoja kaivataan - 17.7.2015 (S&J).

Dodge Aspen Super Coupe - 17.7.2015 (S&J).

(Mari Jalava, 26.7.2015): Dodge Aspen Super Coupe ~ vuosimalli 1978. Autoa on valmistettu ainoastaan 531 kpl. omistaja Janne Jalava.

Volvo ~ omistaja Tapio Romo - 17.7.2015 (S&J).

Ford Mustang - 17.7.2015 (S&J).

Chevrolet - 17.7.2015 (S&J).

Ford Anglia (Jari Lahikainen) - 17.7.2015 (S&J).

P) Kumpaan suuntaan lähteä? Zetor-traktorikuski ongelmansa kanssa sunnuntaina 1.7.2007 ('S&J') Kangasniemen torilla.

Tämä 'Guard Net Security'-auto oli parkkeerattuna Puulan Koneen edustalle 19.10.2008 ('S&J').

Mersujen kohtaaminen Joutsantien varrella - 23.7.2015 (S&J).

Mersu taitaa olla tämäkin - torikonsertin jälkitohinoissa (ei ambulanssina) - 24.7.2015 (S&J).

Invataksi Satamatien varrelta - 22.7.2015 (S&J).

Kangasniemeläinen Corvette - 23.7.2015 (S&J).

Matkavaunun mallia Satamatien varrelta - 23.7.2015 (S&J).

P) Musiikkiviikot ~ Jenni Vartiaisen kaksikerroksinen keikkabussi Kangasniemen torilla 22.7.2015 (S&J)..

Ford Transit - 23.7.2015 (S&J) - Antti Tuiskun keikka-autona Kangasniemen torilla (Puula-Pop).

Ressu Redfordin keikkabussi (Kutter) - 24.7.2015 (S&J) - Kangasniemen torilla (Puula-Pop).

Mersu "Telaketju"-yhtyeen keikkabussina - 25.7.2015 (S&J) - Kangasniemen torilla (Puula-Pop).

Q) Riisuttu malli - "BHP-Trans" - kuvattu Puulan-Koneen nurkilla 30.9.2014 (S&J).

R) Kalajoelta lähtöisin oleva Sirkus Caliba vieraili Kangasniemellä ~ Kankaistentien hiekkaisella pallokentällä ~ 19.7.2018 (S&J). Mersut kuljetuskalustossa.

S) Tällainen autokaunotar seisoi Teollisuustien varrella 15.9.2018 (Joutsi). Auton merkki ehti unohtua ...

Seuraavalle sivulle #84 (kangasniemeläisiä muita 'kulkuneuvoja').

Sivuluettelo 1-107

etusivulle