A) Tampereen vanha rautatieasema (1876-1936): Tässä vuoden 1902 (tai aiemmassa) postikortissa Tampereen silloinen rautatieasema. Korttia julkaistu myös värikäsiteltynä. (Koskesta voimaa, Jouni Keskinen): Tampereen vanha puinen asematalo oli alunperin rakennettu 1876. Vuosien saatossa se kävi kuitenkin pieneksi ja pääsi rapistumaan vaikka taloa oli useaan kertaan jatkettu ja paikkailtu. Niinpä vaatimukset uuden, Tampereen arvon mukaisen, asemarakennuksen saamiseksi lisääntyivät 1920-luvulla. 1930-luvun alussa Tampereen asema oli pilan kohteena jopa Helsingin lehdissä. Tampereen kaupunki ja valtio olivat tehneet periaatepäätöksen uuden aseman rakentamisesta jo 1926, mutta rakentaminen viivästyi kun rautatiehallitus ei laman aikana myöntänyt hankkeeseen varoja. Tampereen vanha rautatieasema kuvattuna tässä 1910-luvun loppupuolen asussaan. Tampereen kaupunki oli perustettu Tammerkosken länsirannalle jo vuonna 1779, rautatiet saavuttivat kaupungin Hämeenlinnasta 22.6.1876. Rautatieaseman suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander. Asema muistutti paljon Lahden, Toijalan ja Vaasan tuon ajan asemia (Vaasan asemarakennus ainoa säilynyt) Tampereen ensimmäinen rautatieasema palveli vuoteen 1936 asti, jolloin samalle paikalle valmistui monumentaalista funktionalismia edustanut uusi tiilinen asemarakennus (Otto Flodin ja Eero Seppälä). Tässä Tampereen rautatieasema kuvattuna vuonna 1886. Kuvassa näkyvä Tammelan silta purettiin 1930-luvun alussa, jolloin rakennettiin tunneli ratapihan ali. (Koskesta voimaa, Jouni Keskinen): Kulkiessaan kaupungin halki rautatie haittasi muita liikennejärjestelyjä. Tärkein näistä oli katuliikentaan johtaminen Hämeenkadulta Tammelan kaupunginosaan. Vielä 1920-luvulla liikenne Tammelaan hoitui Hämeenkadun päästä alkaneella rautatien yli Tammelankadulle johtaneella sillalla. Silta kävi kuitenkin ahtaaksi ja kämpelöksi liikenteen lisääntyessä. Jo vuosina 1919-1921 istunut raitiotiekomitea päätyi ehdottamaan sillan purkamista ja tunnelin rakentamista rautatien ali Tammelaan. Tunnelin rakentaminen koettiin kuitenkin ongelmalliseksi ja kalliiksi Hämeenkadun itäpään ja Puolimatkankadun (nykyinen Itsenäisyydenkatu) suuren korkeuseron takia. Pitkään julkisuudessa käydyn keskustelun jälkeen tunneli päätettiin 1930-luvun alussa lopulta kuitenkin rakentaa. Tämän Tampereen rautatieaseman kuvan ajankohdaksi on arveltu vuotta 1920. Pellavasäkkejä lastataan Tampereen rautatieasemalla v.1921, niitä ollaan viemässä varastoon. Auton lasti oli 3000 kiloa kerralla. Kuljettaja on Viljami Kiviaho, apumiehinä Boman ja Lindberg (Tampereen museot). Auton lavan kyljessä lukee Tampereen Pellava-Tehdas. Kaivinkone asematyömaalla kesäkuussa 1934. Tunnelin valmistuttua alettiin uuden asemarakennuksen pohjustustyöt. Vanha puinen asemarakennus taustalla. Kuva: Aamulehti 7.6.1934, Tampereen museoiden kuva-arkisto. Näkymä asematyömaalta elokuussa 1934. Entistä asematoria oli alennettava yli kolme metriä, jotta asemarakennuksen toinen kerros saatiin ratapihan tasolle. Taustalla Tammelaa. Kuva: Aamulehti 2.8.1934, Tampereen museoiden kuva-arkisto. .

Tampereen uusi rautatieasema (valmistui 1936): B) Kiveystöitä uuden asemarakennuksen edustalla elokuun puolivälissä 1935. Uusi asemarakennus näyttää jo päällisin puolin valmiilta. Taustalla näkyy vielä vanha puinen asemarakennus. Kuva: Aamulehti 17.8.1935, Tampereen museoiden kuva-arkisto. Vanha ja uusi asema syksyllä 1935. Vanha puurakennus purettiin pian kuvan ottohetken jälkeen kun aseman tunnelin yli ulottuva osa ja kellotorni rakennettiin. Kuva: Aamulehti 15.11.1935, Tampereen museoiden kuva-arkisto. Asema remontissa välirauhan kesänä 1940. Liput salossa kertovat Juhannuksen vieton olevan käynnissä. Alkuperäiseen ehdotukseen jäkikäteen lisätty aseman kellotorni erottuu kuvassa hyvin. Kuva: Aamulehti 24.6.1940, Tampereen museoiden kuva-arkisto. Eero Seppälän ja Otto Flodinin suunnittelema rautatieasema edusti funktionalistista tyylisuuntaa. Alkuperäiseen suunnitelmaan lisättiin jälkikäteen torni, joka rakennettiin viimeiseksi. Kuvassa asemalaiturien muotoillut katokset. Kuva: Aamulehti 26.9.1935, Tampereen museoiden kuva-arkisto. Tampereen v.1936 valmistunut uusi rautatieasema. Muistan aikoinani kävelleeni rakennusmestari-isäni kanssa Tampereella kyseisen aseman ohi ja isäni kertoneen kuvan oikeassa reunassa näkyvästä julkisivun ainoasta pikkuikkunasta tarinan, jonka mukaan alunperin ikkuna oli piirustuksista puuttunut, mutta Tampereen tuolloinen asemapäällikkö olisi kyseisen ikkunan työhuoneeseensa vaatinut. Kuinka paljon jutussa oli totta ja kuinka paljon 'keksittyä' - se jääköön lukijan ratkaistavaksi. Avara asemahalli pääoville päin kuvattuna. Hallin etuseinän peittävä suuri ikkuna antaa valoa halliin ja ilmeen koko rautatieaseman julkisivulle. Kuva: Aamulehti 15.11.1935, Tampereen museoiden kuva-arkisto. Asemahalli toiseen suuntaan kuvattuna. Kuvassa näkyy käynti asemalaitureille ja asemakonttori. Kuva: H. Rantakallio, Tampereen museoiden kuva-arkisto. Tampereen rautatieaseman odotushalli - kuvattu 3.7.2010 (S&J). Rautatieaseman ratapihan matkustajalaitureilta - 1.7.2010 (S&J). .

C) Tampereen rautatie-elämää: Höyryveturit menossa tallille 1960-luvulla. Nyt alueelle on noussut tornihotelli. Tammerkosken joululehdestä (2016). Reino Kalliomäeltä saatu kuva (kiitos ~ käyttölupa 2015-11-B): "Erkki Nuution kuvaama vuodelta 1966. Paperikuva, liikkeessä teetetty. Dieselveturi Hr11 - #1953. Reino Kalliomäeltä saatu kuva (kiitos ~ käyttölupa 2015-11-B): "Vuodelta 1956. Vielä Tampereella ennen kauttakulkuliikennekokeilua. Ainakin Hr13:sta ajettiin Niirala - Parikkala väliä Sortavalan kautta. Päättyikö kauttakulkuliikenne vasta Parikkala - Onkamo radan valmistumiseen? (vuosiluku muistitieto). Puhelinkommentti: Artikkeli Resiina 3/1989 s.48-50. Kauttakulkuliikenne päättyi 1.4.57, eikä Hr13:sta siis käytetty. Sittemmin suomalaiset veturit ovat rajaliikenteessä käyneet vain Värtsilässä asti (SKS)." (Erkki Nuutio, 18.10.2015): "Kuvasta näkee, että silloin vähän yli kymmenvuotiaalle Jumbolle annettiin arvoa: peltipinnat kiiltelivät peilipuhtaina. Lähdössä on reipas meininki, ovi käyntisillallekin vielä avoinna. 1960-luvulla Jumboja ei Tampereella paljonkaan näkynyt, ilmestyivät aamuvarhain, olivat päiväsajan varikon jonoissa Heikkien seurana, ja häipyivät iltamyöhäään. Siltä ajalta on minulle jäänyt muistikuva näistä 1200-sarjalaisista, kohtalon vuoden 1944 sotavetureista, että Tampellan valmistuskilvet olivat maalattua valurautaa totutun messingin sijaan. Messinki meni sotaan. Onko muistikuvani oikea?" Näinkin pääsi tapahtumaan Naistenlahden rantalaitureilla ilmeisesti 1950-luvulla (Tampereen museot). Tampereen asemalla 2.7.2010 (S&J). (Pauli Kyllönen, 25.4.2011): Kuvassa Tampereen kello 15:00 IC-ruuhka. IC49 Helsinki-Rovaniemi, IC50 Roi-Hki, IC2 917 Turku-Pieksämäki ja IC922 Pm-Tku. Tampereen asemalla 3.7.2010 (S&J). Tampereen asemalla 3.7.2010 (S&J). Tampereen aseman ratapihaa pohjoisesta katsottuna - 3.7.2010 (S&J). 1. 2. 3. 4. Kaikki kuvat #1-4: Tampereen asemalla - 3.7.2010 (S&J). .

D) Tampereen rautatiemuisteluita: Nämä H.A-W:n rautatiemuistelut julkaistiin Tammerkoski-lehden vuoden 1972 joulunumerossa #11-12. .

E) Tampereen rautatieaseman uusi kansiprojekti: Timo Keski-Petäjä kuvasi 20.12.2017 paalutustyötä rautatieasema-alueen Kansityömaalla (kiitos * käyttölupa 2017-12-A). (Resiina-lehti, #4 / 2017): "Tampereen keskusareenan toteutus aloitettiin alkusyksyllä 2017 koepaalutuksilla. Ensimmäisenä toteutetaan Sorinsillan eteläpuolinen osuus. Kreate toteuttaa kannen ja SRV jatkaa sen päälle rakentamisena. Kansi rakennetaan noin kahdessa vuodessa. Kokonaan valmista tarkoitus on olla syksyllä 2021. Entisiä VR:n rakennuksia radan ja Soriskadun väliltä on purettu syksyn aikana, maan tasalle meni mm. entinen VR:n rata-alueen keltainen toimistotalo." .