A) Rautatieaseman edusta ~ Hämeenkadun ja Rautatiekadun risteysalue: Puolimatkankadun (vuodesta 1957 Itsenäidyydenkadun) ja Hämeenkadun yhdistävää alikulkutunnelia rakennetaan vuonna 1936 - kuvasi Bertel Strömmer kulman Hospitz-hotellista. Alikulkuaukko näkyy jo - sen yläpuolelle tuli asemaravintola. Alikulkutunnelin tilat toimivat talvisodassa pommisuojina. Tampereen vanhasta ja uudesta rautatieasemasta tarkemmin Tampere-sivullamme #1. .

B) Hotelli Emmaus (Hospiz): Bauerin talon tontille valmistui Bertel Strömmerin ja Heikki Tiitolan suunnittelema Suomen suurin hotellirakennus, Hospiz Emmauksen talo, vuonna 1936. Kuvassa aseman tunnelin rakentaminen ratapihan alitse jatkuu - kuvannut Bertel Strömmer. Kuvattu siis rautatieaseman suunnalta. .

C) Kauppias Karl Hjorth (1857-1919): Hämeenkadun varrelle rakennetun Hjorthin talon tyylin määräsi sen vuonna 1935-36 rakennettu ensimmäinen osa (kuva: Bertel Strömmer). Kuvan liikemainosteksteistä erottuvat seuraavat: Helsingin Osake-Pankki - Hjorth - Husqvarna - Kuusinen - Petit. (Pekka Suuronen, 'Erä'-lehti): Kielitaitoinen ja lyseota käynyt Karl Hjorth (1857-1919) muutti Eurajoelta Tampereelle v. 1881. Hän perusti Kauppatorille sekatavarakaupan, jonka nimi oli Hjorth & Co. / Hjorth & Kumpp. Kauppa lähti liikkeelle suotuisien tuulien saattelemana. Vuonna 1895 haulitehtaan omistaja, väri- ja tapettitehtailija Rudolf Winter ja kauppias Karl Hjorth ryhtyivät kimppaan ja perustivat yhtiön nimeltä Tampereen Haulitehtaan Osakeyhtiö. Haulitorni sijaitsi Pyynikillä. Hämeensiltaa itään rautatieaseman suuntaan - 3.7.2010 (S&J). Taustalla hallitsevana Hämeensillan talo (ravintolat Vanha Posti ja Hämeensilta). Tunnetaan myös Instrumentariumin talona. Paikalla sijaitsi aiemmin Scheelen puinen apteekkirakennus. Nykyisen Hämeensilta-talon paikalla (Hämeenkatu 13) sijainnut Scheelen apteekkitalo, jonka arkkitehti Lambert Patterson suunnitteli v. 1890. Rakennuksen edessä oli vossikkapirssi. Rakennus edusti Kyttälän uuden kauden arkkitehtuurityyliä uusrenessanssia, jonka tyylipiirteitä Petterson oli opiskellut Dresdenissä. Rakennus oli 20 metriä pitkä, 12 mtriä leveä a harjakorkeudeltaan 9,54 metriä korkea. Katutasossa oli apteekki varastohuoneineen. Huoneissa oli mosaiikkilattiat. Rakennuksessa oli neljä asuinhuonetta ja seitsemän kaakeliuunia. Varsinaisen apteekirkennuksen jatkeeksi rakennettiin vielä 26 metriä pitkä puinen asuinrakennus, jossa oli 11 huonetta ja kymmenen kaakeliuunia. Nykyisen vanhan postitalon paikalla oli aidattu puutarha. Postitalo valmistui 1926 ja Suomen Pankin talo 1940. Hämeenkatu 14 * Ruuskasen talo valmistui 1900-luvun alussa (kuva: E.M.Staf). Kaarlo Petteri Ruuskanen rakennutti vuosina 1993-1900 nuorikolleen Thekla Johanna Bangelle komean, pilastereilla ja koristeellisilla kapiteeleilla varustetun kivirakenteisen uusrenessanssipalatsin kosken rannalle. Ruuskanen oli perustanut Tampereelle vaatimattoman tukkumyyntiä harjoittavan siirtomaatavarakaupan. Varat liikkeen perustamiseen hän sai uitettuaan Reposaari-yhtiön palveluksessa tukkilautan Näsijärveltä Nokian virran suulle. Liike menestyi ja hänestä tuli Tampereen varakkain mies vuosisadan vaihteessa. Ruuskanen oli antanut arkkitehti Lambert Pettersonille malliksi häämatkallaan Venetsiassa näkemänsä palatsin kuvan. Hän oli opastanut arkkitehtia: "Sisältä saat järjestää niin kuin parhainten taidat, muta ulkoa sen täytyy tulla tämäntapaiseksi". Maalari Felix Franf maalasi pääportaikon ja suurimpien asuinhuoneiden koristemaalaukset. Ruuskanen kuoli vuonna 1909. Thekla oli kuollut jo kaksitoista vuotta aikaisemmin näkemättä miehensä hänelle rakennuttamaa palatsia koskaan valmiina. Rakennus vaurioitui vuoden 1940 pommituksissa. Remontin yhteydessä rakennusta korotettiin arkkitehtien Martti Lampenin ja Märta Blomstedtin suunnitelmien mukaan. Viimeinen Ruuskasen suvun edustaja muutti talosta pois vuonna 2008, jonka jälkeen uudet omistajat halusivat palauttaa rakennuksen asuinhuoneistot alkuperäisen hengen mukaiseksi. . .

D) Vanhaa Kyttälän puutalojen kaupunginosaa: Yleiskuva Tampereelta vuodelta 1866, näkymä Sorinahteelta kaupunkiin. Etualalla kuvassa on Kyttälän puutaloja. Ollaan siis rautatien ja Tammerkosken välisellä alueella - kuva etelästä pohjoiseen (rautatie aikoinaan oikealla, Tammerkoski kuvasta vasemmalle). Matala vaalea rakennus kuvan oikeassa reunassa keskivaiheilla on Hatanpään mylly, sen takana vasemmalla olevat vaaleat rakennukset kuuluivat Finlaysonille. Näiden oikealla puolella on Masuunin ja Pellavatehtaan rakennuksia. Kuva ja tiedot Massunmäki -kirjasta. Juuri tästä suunnasta v.1918 valkoisten pääjoukot lähestyivät punaista Tamperetta ankarin taisteluin. .

E) Kyttälän kaupunginosaa Tammerkosken itäreunan aleilta: Puuvillatehtaankadun ja Kyttälänkadun risteysaluetta - kuvattu 2.7.2010 (S&J). Kuvan oikeassa alakulmassa näkyvässä kerrostalon liiketiloissa toimi myohemmin (heinäkuussa 2021) Tapas Bar Inez. Osoitteessa Kyttälänkatu 1 (korkea tiilitalo keskellä) toimi kesällä 2021 Kameratori (Valolinna). Kuvan vasemmassa ylänurkassa Johanneksen kirkon torni. Etualalla parkkihalli P-Hämppi rakenteilla. Hotelli Cumuluksen ikkunasta näkymä (2.7.2010 * S&J) Koskipuiston, Pikku Kakkosen puiston ja Tammerpuiston yli hotelli Tammerin suuntaan - oikealla vanhaa Tampellan tehdasaluetta. .