VIIPURI suomalaisena jalkapallokaupunkina (1944 asti) :

(Jukka Joutsi * viimeisimmät muutokset: 11.9.2020).

Viipurin palloilusta ennen 30-lukua (erikoissivullemme).

Viipurin jalkapallohistoriaa * 1930 (erikoissivullemme).

SM-sarja 1931 - Viipurin Sudet nousijana kuudes - ViPS putosi pääsarjasta 'jumbona':

HIFK voitti toisen kerran peräjälkeen Suomen mestaruuden v.1931 kahdeksan joukkueen yksinkertaisessa sarjassa (vain seitsemän peliä).

Viipurin joukkueista nousija Sudet sijoittui kuudenneksi ja varmisti paikkansa seuraavalle kaudelle pääsarjassa. ViPS jäi 'jumboksi' ja putosi ylimältä sarjatasolta.

Kauden 1931 Viipurin Susien A-sarjan joukkue. Esittelyssä oli toimittaja Hugo Valpas (Jalkapallokirja 1933) käyttänyt kertomansa mukaan lähinnä kauden 1932 tietoja - osittain pelaavat joukkueet tietenkin kaudella 1933 hiukan uusituissa kokoonpanoissa, mutta runko on tänäkin vuonna sama. Kuva oli siis kaudelta 1931.

Tämä kuva Viipurin Reippaan vuoden 1931 jalkapallomiehistöstä on kirjasta 'Viipurin Reipas 1891-1951' (Ranne Roni). Pelaajien nimet näkynevät näytöltäkin. Peliasun värit olivat siis oranssi ja musta.

Viipurin Reipas pelasi kauden 1931 cup-muotoisessa 'B-sarjassa' - Vaasan IFK onnistuttiin voittamaan 3-1, mutta tie nousumahdollisuuksiin katkesi tappioon ÅIFK:lle niukasti 0-1. ÅIFK nousikin ylimmälle sarjatasolle seuraavaksi kaudeksi.

________________________________

Viipurilainen Talikkalan Toverit edusti TUL:a ja voitti sen mestaruudet vuosina 1931 ja 1933. Ensimmäisen mestaruutensa v.1931 se sai voitettuaan finaalissa jatkoajalla Helsingin Kullervon 1-0. Voittomaalin teki Eino A. Wuokko, josta myöhemmin tuli TUL:n pääsihteeri.

SM-sarja 1932 (=A-sarja) - Viipurin Sudet viidentenä:

HPS voitti sarjamuotoisista SM-sarjoistamme ensimmäisen kaksinkertaisena sarjana pelatun. VPS voitti hopeamitalit ja HIFK pronssiset.
Viipurin Sudet sijoittui viidenneksi.

SM-sarja 1933 (=A-sarja) - Viipurin Sudet voitti pronssimitalit:

HIFK voitti kolmannen sarjamuotoisen Suomen mestaruutensa - nousijajoukkue HJK selvisi hopealle.
Viipurin Sudet voitti ensimmäiset mitalinsa Suomen ylimmällä sarjatasolla eli A-sarjassa - sijoitus oli kolmas: pronssimitalit.

Viipurin Sudet kuvattuna Helsingin Pallokentällä - vasemmalta: mv. Simo (Aleksanteri) Maksimov, Paavo Rupponen, Yrjö Leppänen, Arvo Närvänen, Reijo Hintsa, Ville Närvänen, -?- Moisio, Toimi Laine, Niilo Jantunen, Mauno Siren ja Eero Sorvali.

Esittelyssä: Arvo Närvänen, Viipurin Sudet (1933):
Lempinimiltään 'Karjalan Kuningas' ja 'Viipurin Keisari':


Närväsen esittely julkaistiin vuoden 1933 Jalkapallokirjassa.

Hugo Valpas toimitti kirjan 'Jalkapallokirja 1933' ja sen takakannessa oli ylläoleva 'ilmoitus' tai mainos'. SPL:n Viipurin piirin puheenjohtaja ja viipurilaisen palloilun 'napa' Lauri Mäkinen kehui 3.3.1933 päivätyssä ilmoituksessa mahtipontisin sanoin 'Pikku-Kerhoa', jonka jäsenenä hän on kertomansa mukaan ollut jo kuusi vuotta.
Mikä tämä 'Pikku-Kerho' sitten tarkemmin sanottuna oli, se on toistaiseksi jäänyt mysteeriksi.

SM-sarja 1934 (=A-sarja) - Viipurin Sudet neljänneksi:

HPS voitti toisen sarjamuotoisen Suomen mestaruutensa - HIFK hopealla ja Helsingin Toverit (HT) pronssilla. Viipurin Sudet sijoittui neljänneksi.

SM-sarja 1935 (=A-sarja) - Viipurin Sudet jäi kuudenneksi (viimeinen säilyjä):

HPS voitti jälleen Suomen mestaruuden - HIFK hopealla ja Helsingin Toverit (HT) pronssilla. Viipurin Sudet sijoittui kuudenneksi - viisi pistettä erotti kuitenkin putoamispaikalta.

1936:

1937:

Viipurin Reippaan jalkapallojoukkueesta kaudelta 1937 mainitaan Reippaan 60-vuotisjuhlakirjassa (1959) vain kuuluisa Anatol Hasso, joka oli myös erinomainen yleisurheilija, mutta halusi keskittyä jalkapalloon.
Anatol Hasso (s.3.7.1917) oli juniorina kuulunut Viipurin 'ViPK'-seuraan, mutta aloitti Reippaan toisella sarjatasolla ('Itä-Länsi'-sarja) pelaavassa joukkueessa v.1937. Hän jatkoi myös kaudella 1938, jolloin Reippaan onnistui nousta SM-sarjaan.
Hasso oli mukana vielä vuoden 1939 SM-sarjassakin Reippaan riveissä, mutta alkanut talvisota keskeytti sarjan (Reippaan ollessa jumbona).
Anatol Hasso jatkoi pitkää uraansa vielä talvisodan jälkeenkin - mutta ei Viipurissa: välirauhan aikana 1940-41 VPS (SM-sarjassa) ja 1943-1955 HPS (SM-sarjakausia olivat 1945-49).

1938:

Viipurin Sudet putosi kahdeksan peräkkäisen SM-sarjakauden jälkeen.

Viipurin Reipas nousi toiselta sarjatasolta ('B'-sarja eli 'Itä-Länsi'-sarja) SM-sarjaan:

Viipurin Reippaan jalkapallojoukkue onnistui lopultakin nousemaan ylimmälle sarjatasolle. Reipas oli pelannut kaudet 1931-38 B-sarjassa ja joutunut vuosi vuodelta jäämään nousijoiden taakse.
Tällä kaudella Reipas siis voitti ensin 'Itä'-sarjan ja voitti vielä 'Länsi'-sarjankin voittajan - ja nousi siten sarjatasoa ylemmäs.
Reippaan kapteenina toimi tällä kaudella 1938 Eino Louhi, joka pelasi seurassa talvisin myös jääpalloa ja jääkiekkoa. Jalkapalloilijoiden valmentajana ja huoltajana toimivat entiset pelaajat Onni ja Veikko Kosunen.

1939:

Talvisota keskeytti Viipurin Reippaan ensimmäisen kauden SM-sarjassa:

Viipurin Reippaan jalkapallojoukkueen lopultakin päästyä nousemaan kauden 1938 lopuksi SM-sarjaan kohtalo puuttui peliin.
Kauden 1939 SM-sarjakausi jouduttiin lopettamaan talvisodan syttymisen vuoksi kesken. Edustajakokouksen päätöksellä keskeytetty asema jäi voimaan.
Reippaan kausi oli mennyt huonosti. Yhdestätoista pelaamaan ehditystä ottelusta oli tullut vain neljä pistettä kahdella voitolla. Kolmella puuttuvalla pelillään Reipas tuskin olisi sarjapaikkaansa pystynyt säilyttämään.

Vuoden 1939 Viipurin Reippaan edustusjoukkue: V.Räty, V.Paavolainen, T.Leskinen, E.Saharla, V.Pirskanen, O.Miettinen, O.Ukkonen, A.Hasso, K.Kallio, Y.Lievonen ja D.Borisow (huoltaja: Onni Kosunen).

1940: Talvisota päättyi maaliskuussa - Viipuri menetettiin.

Talvisodan jäljiltä ehdittiin pelata vain 'ylimääräinen cup-kilpailu' - Sudet voitti:

Kausi 1940 jäi talvisodan jäljiltä myllerryksien alle. Välirauhan myötä ehdittiin jalkapallossa pelata vain 'ylimääräinen cup-kilpailu', Suomen mestaruustitteliin ei turnauksella kuitenkin päästy.
Finaalissa Sudet voitti TPS:n 2-0.

Talvisodan jäljiltä 'Viipurin Reipas' jatkoi ensin Jepualla ja sitten Lahdessa:

Viipurin menetysen myötä Viipurin Reippaan pelaajat ja johtomiehet joutuivat hajalleen ympäri Suomea ja palloiluosaston toiminta lakkasi moneksi vuodeksi.
Talvisodan loputtua maaliskuussa 1940 Pohjanmaalle Jepuan kuntaan oli sijoitettuna erään armeijan varikon mukana Reippaan aktiivisia urheilumiehiä (erityisesti Eero Tuomela), että 'Viipurin Reippaan' urheilutoimia päätettiin jatkaa Jepualla. Toisen johtomiehen Vilho Mankin (asettunut asumaan Lahteen) kanssa Tuomelan yhteistyö toimi ja vuosikokous 1940 pidettiin kesäkuun alussa Jepualla.
Jalkapallotoimintakin saatiin vireille - Viipurin Reipas pelasi muutamia 'harjoitusotteluita' Vaasan IFK:n kakkosjoukkueen kanssa.

Lahdessa asuva Vilho Mankki kutsui marraskuussa 1940 Viipurin evakossa asuvia urheilumiehiä kokoukseen, jossa päätettiin, että 'Viipurin Reipas' käynnistää toimintansa myös Lahdessa.
Itse Lahteen oli sijoitettu jo yli 5000 karjalaista, joten varma tukipylväs Reippaan toiminnan jatkamiselle Lahdessa oli olemassa.
Virallisesti kaikkien karjalaisten evakkoseurojen kotipaikkakunnaksi oli v.1940 urheilubyrokratiassamme kuitenkin kirjattu Helsinki, jossa Viipurin Reippaan puheenjohtaja J.Fr. Nevalainen ja keskusjohtokunnan sihteeri Veikko Kosunen toki asuivatkin.

1941: Jatkosota syttyi

Talvisodan jäljiltä ehdittiin pelata vain 'ylimääräinen cup-kilpailu' - Sudet voitti:

Lahdessa 'Viipurin Reipas' oli heti alkuvuodesta 1941 aloittanut hiihtokilpailujen järjestämisen ja jalkapalloilijat oli laitettu alkavaa kautta varten mukaan seuran voimistelijoiden vaativiin harjoituksiin.
Keväällä Reippaan jalkapalloilijat pelasivat useita 'tutustumisotteluita' uuden asumisseutunsa eli Lahden jalkapalloseuroja vastaan - ohjaajanaan E.Rosendahl (Ruutia). Edustusjoukkueen lisäksi kesälle 1941 perustettiin kolme eri juniorijoukkuetta.
Kaikki kesäkauden suunnitelmat kuitenkin kariutuivat kesäkuun lopussa alkaneen jatkosodan myötä. Reippaan 50-vuotisjuhlasuunnitelmat muuttuivat itänaapurin toimesta.

1942: Jatkosodan aikaa: Reipas Lahdessa.

Miehet olivat enimmäkseen armeijassa tai ankarissa rintamataisteluissa - kotirintamalla urheiluseurat keskittivät toimintansa nuorisoon - poikiin ja tyttöihin.
Jalkapallossa pystyttiin järjestämään kuitenkin epävirallinen cup-kilpailu kuten v.1940 (ilman Suomen mestaruustitteleitä) - Helsingissä Helsingin Toverit voitti Sudet 6-4.

Keväällä 1942 taistelurintamat näyttivät vakiintuvan entisten rajojen taakse Kannaksella ja kaukana Itä-Karjalassa. Huomattava osa Karjalan ja Viipurin entisistä asukkaista olivat jo ehtineet palata entisille kotiseuduilleen ja siellä yritettiin järjestää lähinnä lyseoiden toimesta jonkinlaista urheilutoimintaakin.

1943: Jatkosodan aikaa:
Reipas Lahdessa ja osa oli palaillut jo Viipuriinkin

Reippaan seuramiehiä oli alkuvuodesta 1943 palannut Viipuriin jo niin paljon, että he järjestivät junioripojille kahdet eri hiihtokilpailut, toiset Monrepoon maastossa, toiset Havin rannasta Pappilanniemen maastossa.
Kevään 1943 myötä aloiteltiin maastojuoksu- ja yleisurheilukilpailut, vaikka kaiken toiminnan yllä oli aina pommitusuhat ja erityismääräykset.
Viipurin Saunalahden kentällä pidettiin myös Viipurin Reippaan jalkapalloharjoituksiakin, mutta ajat olivat erityisen levottomia luonnollisestikin ja nuorisokin matkusteli paljon koulujen kesälomilla pois Viipurista turvallisimmille seuduille länteen. Minkäänlaista sarjatoimintaa ei Viipurin jalkapiireissä saatu kesällä 1943 aikaan - jos vakavissaan yritettiinkään.

Moni Viipurin Reippaan vuosia mukana ollut johtomies ei palannut tässä vaiheessa lainkaan Viipuriin, vaan pysyivät uusilla asuisijoillaan (eniten Lahdessa), jossa myös ylläpitivät pienen mittakaavan urheilutoimintaa nuorisolle Reippaan nimissä.

1944: Jatkosodan ja ankarien rauhanehtojen aikaa:

Viipurin Reippaan vuosikokous 1943 oli pidetty Helsingissä, vuoden 1944 vuosikokous haluttiin vaikeista ajoista huolimatta pitää kotikaupungissa eli Viipurissa.
Niin 30. tammikuuta 1944 Viipurin Reippaan vuosikokous todellakin pidettiin Viipurissa, tarkemmin sanottuna Punasenlähteentorin varrella sijainneessa 'Palatsiravintolassa'.
Kokouksessa päätettiin virallisesti muuttaa seuran kotipaikka jälleen Viipuriksi. Hyvin toiveikas ja iloinen mieliala oli vallalla vuosikokouksessa, vaikka uhan merkit olivatkin jo tarkkaavaisimpien nähtävissä.

Viipurin Reippaan puheenjohtajaksi valittiin Vilho Mankki, joka vielä asui Lahdessa, mutta kävi vakituisesti Viipurissa hoitamassa siviiliammattinsa liiketoimia.
Kevättalvella 1944 sotatilanne muuttui niin uhkaavaksi kuitenkin, että viranomaiset kielsivät kaiken koulutoiminnan kaupungissa. Pojat ja tytöt matkustivat länteen maaseudulle turvaan ja samalla urheilutoiminnan järjestäminen Viipurissa ja koko Karjalassa oli keskeytettävä myös.

Viipurin Reippaan johtokunta oli kuitenkin päättänyt osoittaa 'mielialaa kohottavaa rohkeutta' ja suuret yleisurheilukilpailut ilmoitettiin pidettäväksi Viipurin keskuskentällä 11.6.1944. Mukaan oli saatu joukko-osastoistakin huippunimiä - ilmoittautuneiden määrä oli noussut jo toiselle sadalla. Tulossa olivat mm. Viljo Heino, T.Kurki, Kainlauri, Siltaloppi jne.
Osa kilpailijoista oli saapunut Viipuriin jo hyvissä ajoin, mutta kaksi vuorokautta ennen määräpäivää viranomaiset kielsivät kilpailujen järjestämisen, koska Kannaksen tilanne oli muuttunut 'katastrofimaiseksi'.

Näin päättyi kesäkuussa 1944 urheilutoiminta(kin) Viipurissa ja Reipas oli ollut sitä viimeiseen saakka ylläpitämässä. Valtavat evakkojoukot alkoivat siirtyä pitkin maanteitä Kannakselta sisä-Suomeen päin.
Viipuri joutui toisen kerran viholliselle ja syyskuussa 1944 vihdoin syntyi rauha, joka jälleen määräsi Reippaankin kotipaikan Viipurin jäämään vieraan valtakunnan puolelle.

Ja niin on Suomen historiaa sittemmin kirjoitettu, ettei Viipuri ole sittemmin valtakuntamme piiriin palannut. Naapurivaltion nimi vain ehti vaihtua 'Neuvostoliitosta' taas muotoon 'Venäjä', mutta komento Viipurissa on yhä sama.
Tämän viipurilaisen jalkapallohistoriikkimmekin on aika loppuvuodesta 1944 siirtyä Reippaan mukana 'Lahden jalkapallosivuille' ja Susien mukana vastaaville 'Kouvolan jalkapallosivuille'.
'Viipurin Reippaan' vaiheet sittemmin Lahdessakin ovat olleet fuusioiden kautta epävakaita, mutta silti yhä kirjoitushetkelläkin - kesäkuussa 2010 Suomen jalkapallokentillä esiintyy junioripalloilijoita Reippaan ikimuistoisissa oranssi-mustaraitaisissa asuissaan. Siinä paidassa pelaili junioripelejään aikansa myös eräs Jari Litmanen.

Jalkapallosivustomme ETUSIVULLE.