Viipurin Reippaan vuosikokous 1943 oli pidetty Helsingissä, vuoden 1944 vuosikokous haluttiin vaikeista ajoista huolimatta pitää kotikaupungissa eli Viipurissa.
Niin 30. tammikuuta 1944 Viipurin Reippaan vuosikokous todellakin pidettiin Viipurissa, tarkemmin sanottuna Punasenlähteentorin varrella sijainneessa 'Palatsiravintolassa'.
Kokouksessa päätettiin virallisesti muuttaa seuran kotipaikka jälleen Viipuriksi. Hyvin toiveikas ja iloinen mieliala oli vallalla vuosikokouksessa, vaikka uhan merkit olivatkin jo tarkkaavaisimpien nähtävissä.
Viipurin Reippaan puheenjohtajaksi valittiin Vilho Mankki, joka vielä asui Lahdessa, mutta kävi vakituisesti Viipurissa hoitamassa siviiliammattinsa liiketoimia.
Kevättalvella 1944 sotatilanne muuttui niin uhkaavaksi kuitenkin, että viranomaiset kielsivät kaiken koulutoiminnan kaupungissa. Pojat ja tytöt matkustivat länteen maaseudulle turvaan ja samalla urheilutoiminnan järjestäminen Viipurissa ja koko Karjalassa oli keskeytettävä myös.
Viipurin Reippaan johtokunta oli kuitenkin päättänyt osoittaa 'mielialaa kohottavaa rohkeutta' ja suuret yleisurheilukilpailut ilmoitettiin pidettäväksi Viipurin keskuskentällä 11.6.1944. Mukaan oli saatu joukko-osastoistakin huippunimiä - ilmoittautuneiden määrä oli noussut jo toiselle sadalla. Tulossa olivat mm. Viljo Heino, T.Kurki, Kainlauri, Siltaloppi jne.
Osa kilpailijoista oli saapunut Viipuriin jo hyvissä ajoin, mutta kaksi vuorokautta ennen määräpäivää viranomaiset kielsivät kilpailujen järjestämisen, koska Kannaksen tilanne oli muuttunut 'katastrofimaiseksi'.
Näin päättyi kesäkuussa 1944 urheilutoiminta(kin) Viipurissa ja Reipas oli ollut sitä viimeiseen saakka ylläpitämässä. Valtavat evakkojoukot alkoivat siirtyä pitkin maanteitä Kannakselta sisä-Suomeen päin.
Viipuri joutui toisen kerran viholliselle ja syyskuussa 1944 vihdoin syntyi rauha, joka jälleen määräsi Reippaankin kotipaikan Viipurin jäämään vieraan valtakunnan puolelle.