TAMPERE (sivu #7):

Keskusta-alue Tammerkosken ja Hämeenpuiston välissä.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 20.7.2020)

Tampereen kaupungin sivullemme #8.

Hämeenkadun näkymiä:

A) Impressionistinen Bertel Strömmerin pulavuonna 1929 ottama kuva Hämeenkadun länsipäästä itään syyssumun aikaan. Hämeensilta on ilmeisesti vielä rakenteilla (valmistui juuri samana vuonna).


Keskustan yleisnäkymiä:

Näkymä Pyynikin näkötornista itään Tampereen ydinkeskustan suuntaan 10.6.2017 (S&J).

Tirkkosen talo Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmassa:

B) Tiia Monto kuvasi Tirkkosen talon vuonna 2013 (Wikipedia, CC BY-SA 3.0).

Tirkkosen talo on Tampereella Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmassa sijaitseva kolmikerroksinen liiketalo, joka on valmistunut vuonna 1901. Jugendtyylisen talon suunnittelivat arkkitehdit Lars Sonck ja Birger Federley, ja sen rakennutti kauppaneuvos Nikolai Tirkkonen.
Talossa sijaitsi J. Tirkkosen kangas-, lanka- ja muotitavaraliike, jonka Nikolai Tirkkosen isä Juho Tirkkonen oli perustanut vuonna 1869. Talon valmistuttua liikkeen myymälätilat sijaitsivat kahdessa kerroksessa ja niiden pinta-ala oli yhteensä 1 200 neliömetriä. Vuonna 1907 taloon rakennettiin putkipostijärjestelmä, jolla siirrettiin rahaa ja kassakuitteja liikkeen pääkassan ja myymälän kassojen välillä. Putkipostijärjestelmä on säilynyt, vaikka se ei enää olekaan käytössä. Tirkkosen liikkeen erikoisuutena olivat "valmistusosastot", joista tärkeimpiä olivat vuonna 1920:
* sairaalaosasto, joka varusti monet valtion-, kunnan- ja yksityissairaalat sekä sanatoriot ja pensionaatit vuode- ja pukutarpeilla.
* naistenvaateneulomo, jossa valmistettiin pääasiassa alusvaatteita.
Vuosien kuluessa Tirkkosen liikettä uusittiin ja laajennettiin, ja se toimi 1980-luvulle saakka (Wikipedia, 2020).

Tirkkosen hieno kauppatalo 1910-luvun asussaan (kuva: J.Holmsten-Heiniö). Liikkeen nimikyltissä lukee O & J.Strandell (Vaatetusliike) * (museovirasto).


Tirkkosen talona itäpuolen naapurina Kauppakadun varrella: Kansallis-Osake-Pankin talo, johon punaisten esikunta siirtyi räjähdyksen vaurioittamasta Teknillisestä opistosta vuoden 1918 sodan aikana (museovirasto).

Tirkkosen talo Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmassa ja sen takana Kauppakadun varrella Kansallis-Osake-Pankin talo - kuva kesältä 2009 (Google Maps).


Tampereen ylioppilastalo (entinen Suomen Yhdyspankin talo) * Kauppakatu:

Tampereen ylioppilastalo - kuva kesältä 2009 (Google Maps) * Tiia Monto (Wikipedia, CC BY-SA 3.0).

(Wikipedia, 2020): Ylioppilastalo (käytössä myös nimiasu Yo-talo) on Tampereella Tammerkosken kaupunginosassa sijaitseva rakennus, joka on ollut alun perin pankki. Talon on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström, ja se on valmistunut vuonna 1901. Koristeellisessa ja mielikuvituksellisessa julkisivussa on uusrenessanssin ja varhaisen wieniläisjugendin piirteitä. Rakennus on suojeltu rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin ja maisemallisin perustein.
Ylioppilastaloa on kutsuttu aiemmin Suomen Yhdyspankin taloksi. Nykyisen nimensä se on saanut vuonna 1967, kun Tampereen yliopiston ylioppilaskunta muutti tiloihin. Ylioppilaskunta toimi rakennuksessa kevääseen 2013 asti. Sittemmin siellä on järjestetty muun muassa musiikkiteatteriesityksiä. Talo kuului alkuaan Suomen Yhdyspankille. Katutasossa sijaitsi näyttävä pankkisali ja kellarissa pankkiholvi. Yläkerrassa oli kaksi asuinhuoneistoa johtajille. Kun pankki vuonna 1938 muutti avarampiin tiloihin Kauppakadun toiselle puolelle, Tampereen kaupunki osti kiinteistön. Se sijoitti sinne muun muassa taksoitusviraston ja huoltotoimiston. Myöhemmin talo kävi vanhanaikaiseksi ja epäkäytännölliseksi, joten kaupunginvaltuusto antoi sen vuonna 1966 tamperelaisten ylioppilaskuntien käyttöön.
Ylioppilastalon viralliset avajaiset pidettiin helmikuussa 1967. Tiloissa toimivat ylioppilaskunta Tamy ja ylioppilaslehti Aviisi, ja siellä oli lisäksi opiskelijoille tarkoitettu lehtisali ja televisiohuone. Talossa aloitettiin myös ravintolatoiminta 1960-luvun lopulla. Kellaritiloihin perustettiin ensin ravintola Tiiliholvi. Koska opiskelijat vierastivat sen arvokasta miljöötä, anniskeluoikeuksia päätettiin laajentaa koskemaan myös talon ensimmäistä kerrosta. Juomien lisäksi siellä pääsi nauttimaan musiikkiesityksistä, tansseista ja klubitunnelmasta. Ylioppilastalosta tuli muun muassa keskeinen manserockin esityspaikka.
Talousvaikeuksien vuoksi ylioppilaskunta joutui vuonna 1978 luopumaan ravintoloidensa omistuksesta, mutta 1990-luvulla se ryhtyi uudelleen ravintoloitsijaksi. Ylioppilastalon ravintolatoiminta yhtiöitettiin vuonna 1997, ja Tamy oli osakeyhtiö Yo-talon pääomistaja, kunnes se vuonna 2008 luopui osake-enemmistöstään. Vuonna 2013 ylioppilaskunta muutti pois talosta uusiin toimistotiloihin, jotka sijaitsivat lähempänä yliopistoa. Rakennus palasi näin Tampereen kaupungin haltuun. Ravintola Yo-talo jatkoi kiinteistössä vuokralaisena, mutta se ajautui konkurssiin tammikuussa 2017. Konkurssipesä myi Yo-talon liiketoiminnan ja irtaimiston ravintola-alan konserni Restamaxille.

Hämeenpuiston näkymiä:

C) Hämeenkadun länsipäässä sijaitsee poikittain etelä-pohjoissuunnassa Hämeenpuisto. Mainittujen väylien risteyskulmaan valmistui 1920-luvulla 'Tuulensuu'-niminen kuusikerroksinen asuin- ja liiketalo. Kuvasi rakennusvaiheessa kaupungin arkkitehti Bertel Strömmer.

Tuulensuun liike- ja asuinrakennus juuri valmistunut 1920-luvulla, jonka klassista tyyliä julkisivut edustavat - kuvasi Bertel Strömmer kirkon tornista. Hämeenkadun länsipäästä erottuu seuraavia liikemainostekstejä: Helsingin Osake-Pankki - M.Tolkin (?) Vaatetusliike - Y.Kivisen Vaatetusliike - Kahvila. Hämeenkadun päässä näkyy siis vielä vanha rautatieasema.

Kuvanveistäjä V. Rich. Rautalin viimeistelemässä Tuulensuun räsytäskonsoleita - kuva: Bertel Strömmer.

Tampereen työväentalo (Lenin-museo) ~ Hämeenpuiston varrella:

D) Tampereen työväentalo, joka vuoden 1918 Tampereen piirityksen aikana näytteli suurta osaa punaisten joukkojen hermokeskuksena muutamien muiden päämajojen ohella.

(Heikki Ylikangas, Tie Tampereelle - 1993): Tampereelle perustettiin sotilaallisin muodoin operoiva järjestyskaarti elokuussa 1917. Se muuttui punakaartiksi lokakuussa ja sille laadittiin säännöt.
Viimeistään lokakuussa aloitettiin sotilaalliset harjoitukset. Opeteltiin tähtäystä, kiväärin purkamista ja puhdistusta. Tampereen työväentalo (Taiston talo), jonka liepeillä harjoitukset järjestettiin, sai näin sen perusluonteen vastaisesti kasarminomaisia piirteitä. Kaartin järjestäytyminen ja vähittäinen aseistautuminen tuottivat välittömän seuraamuksen: Tampereen suojeluskunnan.


(Seppo Välimäki, sähköposti 20.1.2015): "Toisin kuin Tampere-sivustoltasi ymmärsin, Taiston talo ei ollut sama kuin nykyinen työväentalo Hämeenpuistossa. Taiston talo sijaitsi Kyttälässä osoitteessa Aleksanterinkatu 29. Näin ainakin vielä kansalaissodan aikana, jolloin sitä käytettiin ainakin naiskaartin, valkosotilaiden ja sotavankien majoituspaikkana. Paikkaa puolustaa esim. se, että Lapuan suojeluskuntalaiset yöpyivät talossa 3.4.-4.4. välisen yön, ja Aleksanterinkatu 29 sijaitsi juuri edellisenä päivänä vallatulla alueella. Ensimmäistäkään kuvaa en ole talosta löytänyt. Etsintää ei helpota, että välillä taloa tituleerataan raittiusyhdistyksen, raittisusseuran, työväenyhdistyksen tai Taiston taloksi, tai pelkästään Taistoksi. Vaikkei talo ole säilynyt, se oli luultavimmin kivitalo, sillä se säästyi Kyttälän palossa 1918. Talolla vietettiin jos jonkinlaisia isompia ja pienempiä kekkereitä (mm. teosofien esitelmiä), joista ilmoiteltiin ahkerasti paikallislehdissä. Yleensä ilmoituksissa ei ole osoitetta - kaikki paikalliset tiesivät talon - mutta parin isomman tilaisuuden yhteydestä vuodelta 1910 onnistuin löytämään osoitteen. Luin jostain toiminnan pysyneen samassa paikassa koko kymmenluvun. Myöhemmin Taiston talo on ollut eri osoitteessa, ja taitaapa se toimia edelleenkin."

(Seppo Välimäki, sähköposti 20.1.2015): "Jonkin verran löysin vielä lisätietoja Finnasta osoitteen perusteella. Taiston talo oli kuin olikin kaksikerroksinen puutalo. Vielä 1937 vietettiin talossa sen 50-vuotisjuhlia, mutta talvisodassa 1940 se pommitettiin niin hajalle, että todennäköisesti talon tarina päättyi siihen.".

(Koskesta voimaa, 2016): "Perustettu Ulkotyöväenyhdistys majoittui ensin vuonna 1893 raittiusyhdistys Taiston taloon. Huoneiston vuokra kuitenkin kohosi ja yhdistys muutti Työväentalolle vuonna 1896. Vuonna 1907 yhdistys aloitti oman talon rakentamisen, joka valmistuikin seuraavana vuonna kaupungin antamalle lahjatontille."


Kangasniemeltä Länsi-Savosta viitisenkymmentä vuotta sitten Tampereen Epilään työn perässä muuttanut Viljo Häkkinen poseeraa kuvassa Tampereen työväentalonedustalla lehtikuvassa, joka on päivätty 30.4.1998.

(Viljo Häkkinen, sähköposti 15.12.2009): Olen ollut Tampereen 1918 tapahtumista kiinnostunut jo vuosikymmeniä. Täällähän on ns. Tamperepäivän kiertoajelut aina lokakuun alussa. Me poikien kanssa jo kolmisenkymmentä vuotta sitten ideoitiin ja myös toteutettiin ns. Punainen kierros, jossa näytettiin ja kerrottiin mm. pahimmat teloituspaikat j.n.e. Osallistujilla oli usein silmät pystyssä, että onko tällaista voinut tapahtua. Kumma kun ei ole kukaan kertonut.
Mm. juuri tällä paikalla, jossa asumme Epilässä oli ollut kovat taistelut keväällä 1918. Esimerkiksi naapuritalomme oli silloin ollut hirsiseinäinen ja siinä vieläkin asuva leskivaimo kertoi, että ennen kuin talo vuorattiin, niin Lamminpään puoleinen seinä oli tikan hakkaama, kun ilmeisesti valkoisten kuularuiskun suihkut olivat sitä rapanneet. Tilanteen rauhoituttua oli mm. heidän puutarhastaan löytynyt venäläisen sotilaan ruumis.
Em. rouvan mies puolestaan kertoi pikkupoikana katsoneensa, kun Pispalan työväentalon seinää vasten punikkeja teloitettiin. Olemme asuneet täällä Epilässä kohta 50-vuotta, joten kyllä kertomista olisi.

Mainittakoon, että tämän sivuston kangasniemeläinen ylläpitäjä ja Viljo Häkkinen aloittivat muutamia vuosia sitten yhteistyönsä Viljon synnyinseutujen eli Kangasniemen Ruokomäen (Haukiselän) perinnetallennuksien yhteydessä - tulokset löytyvät seuraavat linkistä: Viljo Häkkisen kotiseutumuistelmia Kangasniemeltä.

Erikoista on, että joulukuussa 2009 muun tiedonvaihdon yhteydessä meiltä löytyi Tampereeltakin Viljon kanssa yhteinen tuttu: Arvo Auvinen.
Tampereen kunnallispolitiikassa pitkään vaikuttanut Arvo Auvinen oli Viljolle pitkäaikainen järjestötoveri, tämän kirjoittajalle taas äitini siskonmies.

Arvo Auvinen puhumassa keväällä 1971 metallialan lakon aikana Tampereen jäähallissa (kuvan lähettäjä: Viljo Häkkinen, 27.12.2009).

(Viljo Häkkinen, sähköposti 19.12.2009): Tampellan sorvari Arvo Auvinen oli vuosikymmenien aikainen järjestötoverini. Oli SDP:n ns. paikallista työmiessiipeä. Hän oli valtuuston jäsen vuosikymmeniä ja oli myös kaupunginhallituksenkin jäsen. Oli myös kunnallistoimikunnassakin kuinka ja kauan. Taisipa olla piiritoimikunnassakin. Arvo pysyi verstaalla loppuun saakka.
Viimeiset vuotensa hän vaimonsa kanssa asui rivitalossa Haukiluoman esikaupungissa lähellä Ylöjärven rajaa. Hänen poikansa Esa on Tampereen kaupungin vapaa-aikaosaston isännöitsijä eli vastaa ymmärtääkseni kiinteistöistä, kuten mm. jäähalleista.

Tampereen työväentalo kuvattuna 2.7.2010 (S&J).

Tampereen työväentalo sijaitsee Tampereen keskustassa. Julkisivua on Hallituskadulle sekä Hämeenpuistoon. Se on myös Suomen vanhin tarkoituksellisesti työväentalokäyttöön tarkoitettu työväentalo ja Suomen vanhin kivinen työväentalo. Tampereen työväentalo on rakennettu vuonna 1900.
Taloa on muokattu useaan otteeseen, mm. vuonna 1930 on rakennettu viisikerroksinen lisäosa.
Talossa on tällä hetkellä (2010) sosialidemokraattisen työväenliikkeen eri järjestöjen pirkanmaalaisia ja tamperelaisia toimistoja, Tampereen yliopiston Näyttelijätyön laitoksen tiloja ja juhlasali Konsu, jota saa vuokrata erilaisia juhlia ja tapahtumia varten. Talon omistaa Tampereen Työväenyhdistys (S&J ~ 2.7.2010).

________________________________

Nimimerkki "Trogain" kuvasi Tampereen työväentalon vuonna 2011 - julkaisulisenssi: CC BY-SA 3.0.

(Wikipedia, 2020): Tampereen työväentalo , tunnettu myös nimellä Puistotorni, on Tampereella Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmauksessa sijaitseva työväentalo. Se vihittiin käyttöön marraskuussa 1900 ja rakennusta on sen jälkeen laajennettu useita kertoja. Tampereen työväentalossa toimii nykyään Lenin-museon lisäksi muun muassa sosialidemokraattisten paikallisjärjestöjen toimistoja, Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön tiloja, juhlasali Konsu, kaksi ravintolaa ja muita yrityksiä. Talon omistaa Tampereen Työväenyhdistys. Samalla tontilla sijaitsee myös vuonna 1985 valmistunut Tampereen Työväen Teatterin rakennus.

Tampereen työväenyhdistys osti tontin Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmauksesta jo vuonna 1889. Paikalla sijainnut vanha puurakenteinen kansakoulu remontoitiin työväentaloksi arkkitehti Georg Schreckin suunnitelmien mukaan ja vihittiin uuteen käyttöön syyskuussa 1890. Tilanpuutteen vuoksi päätettiin rakentaa uusi kivirakenteinen työväentalo, joka valmistui vuonna 1900. Arkkitehti Heikki Tiitolan suunnittelema rakennus oli aluksi vain kolmikerroksinen. Vuonna 1905 sitä laajennettiin Lambert Petterssonin piirtämällä juhlasalilla, joka tuli talossa neljä vuotta aikaisemmin aloittaneen Tampereen Työväen Teatterin käyttöön. Kaksi vuotta myöhemmin työväentaloa päätettiin jälleen laajentaa. Tuolloin järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voittajaksi selvisi rakennusmestari Heikki Kaartisen ehdotus. Hankkeen toteutus kuitenkin viivästyi rahapulan vuoksi ja se valmistui vasta 1912, jolloin alkuperäistä kivitaloa korotettiin ja sen jatkeeksi Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmaan tehtiin viisikerroksinen uudisrakennus. Samalla Tiitolan uusrenessanssityyli vaihtui nykyiseen jugendiin.

Vuonna 1930 kulmarakennus korotettiin kahdeksankerroksiseksi ja samalla Hallituskadun puolelle valmistui viisikerroksinen lisäsiipi, johon sijoittuivat ravintola sekä konserttisali Konsu. Nämä muutostyöt suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Vuonna 1985 työväentalon yhteyteen valmistui Tampereen Työväen Teatterin uusi teatterirakennus, jonka jälkeen taloa saneerattiin useassa eri vaiheessa vuoteen 1992 saakka. Vuonna 2012 kulmarakennuksen kuudes ja kahdeksas kerros muutettiin kokouskäyttöön soveltuviksi. Samalla otettiin käyttöön nimitys Puistotorni ja tiloja alettiin vuokrata erilaisten kokousten ja muiden yleisötapahtumien pitopaikaksi.

Tapahtumia Tampereen työväentalolla on järjestetty lukuisia suomalaisen työväenliikkeen kannalta merkittäviä tapahtumia, kuten useita SDP:n puoluekokouksia sekä muun muassa ensimmäinen yleinen torpparikokous vuonna 1906. Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue puolestaan piti nykyisen Lenin-museon tiloissa salaisen konferenssin joulukuussa 1905. Se tunnetaan erityisesti Vladimir Leninin ja Josif Stalinin ensitapaamisesta. Rakennuksen tanssiravintolassa oli 1990-luvulla pommiuhkaus, jossa ravintola tyhjennettiin asiakkaista ja poliisi tarkasti tilan pommikoirien avulla kuitenkaan pommia löytämättä.

________________________________

Työväentalossa toimii myös Lenin-museo (S&J ~ 2.7.2010).

(nimimerkki 'Mette', 9.10.2009): Stalin ei ainoastaan tavannut Leninin Tampereen työväentalolla, hän meni Hämeenpuistoon ja ammuskeli käsiaseellaan ilmaan. Hämeenpuistossa ei usein ole ammuskeltukaan (jos jätetään kansalaissota laskuista).

Lenin-museon sisäänkäynti (S&J ~ 2.7.2010).

Tilanahtaus vaivasi vanhaa työväentaloa ja niinpä vuonna 1907 julistettiin työväentalon tontista suunnittelukilpailu. Neljäntoista ehdotuksen joukosta yhdistys valitsi rakennusmestari Heikki Kaartisen ehdotuksen. Työn toteutus kuitenkin viivästyi rahapulan vuoksi, eikä samasta syystä ehdotus valmistunutkaan lopulta täysimittaisena.
Vuonna 1912 Tampereen työväentalo laajeni kuitenkin lopulta, vaikka valmistuminen viivästyikin muutamalla kuukaudella kolmen lakon takia. Helsinkiläisen rakennusmestari Heikki Kaartisen piirustusten mukaan 12 vuotta vanhaa kivitaloa korotettiin ja sen jatkeeksi rakennettiin viisikerroksinen rakennus esplanadin, eli Hämeenpuiston, ja Hallituskadun kulmaan. Heikki Tiitolan uusrenessanssi vaihtui korotuksen yhteydessä uudisrakennuksen wieniläisjugendiin soveltuvaksi.

Uuden rakennusosan ensimmäiseen kerrokseen tuli liikehuoneistoja, toisessa kerroksessa oli toimisto- ja kansliahuoneita. Kolmannesta kerroksesta löytyi perheiltamasali näyttämöineen sekä isompi kokoushuone, kun taas neljännessä kerroksessa sijaitsi kokoussali, vahtimestarin asunto ja muutamia kansliahuoneita. Ylimmässä viidennessä kerroksessa oli lisäksi pienempiä kokoushuoneita ja kansliahuoneita.
Viisikerroksisen uudisrakennuksen pinta-ala oli 1 970 neliömetriä ja tilavuus 8 856 kuutiometriä. Rakennuksen hinnaksi tuli 265 000 markkaa. Talon vihkiäisjuhlaa vietettiin 26. lokakuuta 1912. Juhlan kunniaksi oli talon katolle vedetty punainen lippu salkoon, joka kuitenkin poliisimestari R. Blåfieldin käskystä riistettiin alas. Talon vahtimestaria sakotettiin ja useita poliiseja erotettiin, koska he eivät menneet "mestaripoliisin" käskystä repimään lippua alas.
Tampereen Työväen Teatterille rakennettiin vuonna 1924 lisätiloja työväentalon seuraavassa laajennusvaiheessa. Teatterin talo oli neljäkerroksinen kivirakennus, johon sijoitettiin teatterin kulissimaalaamo, pukuneulomo sekä teatterin työ- ja pukuhuoneita. Lisäksi rakennusvaiheen yhteydessä rakennettiin pihamaan alle keskuslämmityslaitos ja ajanmukaiset wc-tilat. Uuden rakennuksen pinta-alaksi muodostui 1 037 neliömetriä ja tilavuudeksi 3 700 kuutiometriä, kustannuksia kertyi 1 500 000 markkaa.

Nimimerkki "Trogain" kuvasi Tampereen työväentalon ala-aulassa v. 2011 - julkaisulisenssi: CC BY-SA 3.0.

Työväenaatteen kannatuksen leviäminen ajoi työväenyhdistyksen jälleen tilapulaan ja niinpä vuonna 1930 rakennettiin tontin pohjoisosa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelman mukaisesti. Viimeinenkin puurakennus purettiin alta, Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmauksessa sijaitseva 1912 valmistunut viisikerroksinen rakennus muuttui sisätilojen osalta ja sitä korotettiin kahdeksankerroksiseksi. Hallituskadun puolelle rakennettiin kivisiipi, johon tuli ravintola ja konserttisali. Hallituskadun rakennuksen seiniin taiteilija K. Richard Rautalin veisti seitsemän työaiheista korkokuvaa. Tämän rakennusvaiheen jälkeen Tampereen työväentalo oli saanut nykyiset muotonsa.
Suuri muutos oli myös pääportaaseen rakennetut hissit. Kellarikerrokseen sijoitettiin hissien konehuoneet, lisäksi ravintolan varastot jäähdytyshuoneineen, palveluskunnan vaate- ja ruokailuhuoneet sosiaalitiloineen, paini- ja nyrkkeilysali suihkuineen sekä kulissivarasto. Lisäksi pihamaan alle tehtiin lisätilaa polttoainevarastolle. Talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi nyt liikehuoneistoja sekä Hämeenpuiston puolella yhdistyksen toimisto ja leipomo.
Toiseen kerrokseen tuli ravintolan keittiö ja 450 neliömetrin kokoinen uusi ravintolasali. Kolmanteen kerrokseen tehtiin konserttisali ja vanhan osan c-sali yhdistettiin samalla konserttisalin eteiseksi. Neljänteen kerrokseen ei tehty paljoakaan muutoksia, sillä konserttisali oli kaksi kerrosta korkea. Viidenteen kerrokseen tuli ainoastaan pieniä kokous- ja kansliahuoneita sekä lokero- ja kylpyhuoneita, yhteensä 22 kpl.
Ensimmäinen uusi kerros, kuudes kerros, oli samanlainen kuin viides kerros. Seitsemänteen kerrokseen tehtiin yksi kokoussali ja toinen pienempi kokoushuone eteistiloineen. Hallituskadun puoleinen osa jäi ullakkotiloiksi, jonne pienillä kustannuksilla oli mahdollista saada useita asuttavia huoneita. Työväentalon ylimmässä, kahdeksannessa kerroksessa oli yksi isompi ja toinen pienempi kokoushuone eteistiloineen. Koko rakennusvaihe maksoi yhteensä 8 100 000 markkaa ja uusien rakennusosien pinta-ala oli 3 836 neliömetriä, tilavuus 17 177 kuutiometriä.
Vuoden 1930 rakennusvaiheen jälkeen työväentalossa oli kolme suurempaa liikehuoneistoa, oma leipomo ja yhdeksän suurempaa salia, joihin kuului mm. kaksi ravintolasalia, teatteri- ja konserttisalit, biljardisali ja neljä muuta iltama- ja konserttisalia. Lisäksi talossa oli pienempiä toimisto- kanslia- ja kokoushuoneita kaiken kaikkiaan noin 70 kpl. Työväentalon hyödynnettävissä oleva kokonaispinta-ala oli 8 400 neliömetriä ja tilavuus 41 000 kuutiometriä. Tampereen työväenyhdistykselle työväentalon rakentaminen ja korjaaminen oli tullut kuluneiden 40 vuoden aikana, eli vuoteen 1930 mennessä, maksamaan tasan 10 miljoonaa markkaa.

Tampereen Työväen Teatterille haviteltiin omaa taloa jo 1940-luvulla. Suunnitteluvaihe päättyi kuitenkin vasta vuonna 1979, ja lopulta vuonna 1985 arkkitehtipariskunta Marjatta ja Martti Jaatisen piirtämä TTT:n uusi päänäyttämörakennus valmistui tontin eteläosaan.

Kulmauksessa kuvaushetkellä ravintola Teatterikulma . Aiemmin ravintolan nimenä taisi olla pateettisempi Koivu ja tähti (S&J ~ 2.7.2010).

Tampereen kaupungin sivullemme #8.

Tampereen sivustomme hakemistoon (etusivu).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle