PORI - sivu #7:
Urheilukeskuksen alue * Isomäki * Tiilimäki * lentokenttä * keskussairaala ~ Helsingintien ja Raumantien rajaama alue.

(Svala & Jukka Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 13.1.2016)

Urheilukeskus ~ golf-kentän alue (savikuopat):

A) Vasemmalla: Porin urheilukeskuksen ja Isomäen ('Porin metsä') alue sijoittui Tiilimäen kaupunginosasta länteen. Alue rajoittui pohjoisessa kuudennenosan vieressä itä-länsisuunnassa kulkeneeseen Pori-Rauma-valtatien alkuosaan, lännessä Pori-Rauma-valtatiehen (sen takana Musan kaupunginosa). Alikäytävältä länteen johtavan Rauman tien ja varsinaisen urheilukenttien alueen väliin jäi aukea alue, jossa alkuaikoina ei ollut 'mitään' - länsipäässä oli savikuopat, joissa oli vettä ja sorsiakin. Avaralle niitylle kehitettiin sittemmin golfkenttä. Tässä kuvassa kesältä 1966 tämän kirjoittaja istuu alueen kuivatusta edistäneen kaivannon ylittävällä sillalla. Taustalla alueen lisätäyttömaata kukkulaksi asti nykyisen golfkentän keskellä (kuva: PJ). Uusi Helsingintien nimekseen saanut väylä kulkee Luvianpuistokadun eteläpuolella entisten 'joutomaiden' halki. Lammikoista ainakin osa on säilynyt. Urheilutie kulkee samoin pelikentiltä Luvianpuistokadulle Tapionkadun kohdille.
Oikealla: Tämän kirjoittaja nojailee kesällä 1966 pensaan edessä. Takaa vasemmalla alkaa näkyä savikuopat, joita joskus kutsuttiin komeasti myös 'sorsalammiksi' (kuva: PJ)

Savikuoppien vesi oli samean harmaata, mutta 'sorsalampi'-sana antoi paremman mielleyhtymän. Jotkut siellä kalastivatkin. Kuvattu kesällä 1966 ('PJ').

(A.Salonen, sähköposti 11.11.2012): Noilla kuvissa olevilla lammikoilla (kaivannoilla) on myös surullinen historiansa. Muistan niihin hukkuneen lapsia, kun olivat menneet varomattomasti uimaan tai seikkailemaan omatekoisilla lautoillaan. Vielä enemmän hukkui pieniä (ja isompiakin) seikkailijoita kuitenkin Teknisen koulun/opiston luona olevaan hiekkakuopan lammikkoon. Ei tainnut sinunkaan aikoinasi olla minkäänlaisia varoituskylttejä kaivantojen reunoilla äkkisyvistä ja savesta johtuen liukkaista reunoista?

(JJ, 16.11.2012): En tosiaan muista siellä minkäänlaisia varoituskylttejä olleen. Vesi oli kyllä noissa kuvan lammikoissa niin savisen harmaata, ettei sinne uimaan kai monenkaan mieli tehnyt, mutta lautoilla seikkailu olikin sitten asia erikseen. Onneksi itse en tainnut sitä puuhaa koskaan kokeilla, vaikka siellä rantapuskissa lauttojen jämiä olikin. Muistan kyllä itsekin noita hukkumisonnettomuuksia sattuneen - liian monta.

(A.Salonen, sähköposti 18.11.2012): Jos poikaporukoissa, joissa oli tuon ikäisiä jehuja kuin olet noissa kuvissa, joku 'johtoasemassa' oleva älypää sai päähänsä lähteä porukalla lautalla seikkailemaan, siinä tarvittiin kyllä pikkukaverilta melkoista luonnetta, jos pystyi kavereiltaan hullunrohkeista jutuista 'kunnialla' kieltäytymään.


(Pirjo Simola): Meitä lapsukaisia kokemassa katiskaa Sorsalammella silloisen Rauman liikenneympyrän vieressä v. 1965-66. Valkopipoinen on Päivi Mansikka-aho ("Wanha Pori").

(Pirjo Ramberg): Sorsalammella käytiin lapsena sorsia ruokkimassa. Lapsuuden koti ihan liki.

Tässä osasuurennoksessa näkymä kesältä 1966 Urheilukeskuksen pohjoispuolen niittyalueelta silloisten savikuoppien yli länteen, kohti Musaa, Raumantietä ja Käppärän reuna-alueita (kuva: 'JJ'). Nykyisin alueen halki kulkee länttä kohti siis 'Helsingintienä' karttaan merkitty uudisväylä.

Tämän kirjoittaja kuvattuna Urheilukeskuksen pohjoispuolen niittyalueen keskellä sijainneen Hiekkakasan harjalla kesällä 1966 ('PJ'). Olin lyseolaisen kesälomalla töissä jäähallin rakennustyömaalla kesän 1971 aikana (hierarkian alimpana 'lautapoikana'), jolloin työmaa oli vasta aivan alussa. Tuolloin työn kuvaan kuului olla juuri tällä samaisella hiekkakasalla ottamassa vastaan jäähallityömaalta sekajätemaata tuovia kuorma-autoja. Nykyinen Karhuhalli taitaa sijaita aika tarkalleen tämän hiekkakasan kohdilla.


Golfia pelattiin varsinaisen urheilukeskuksen pohjoispuolisella viheriöllä, taustalla edelleen 'Kuudesosa'. Kuvattu elokuussa 1982 (S&J). Kartalla tätä tietä kutsutaan nykyisin nimellä Stadionpolku, joka johtaa Kymmenenenosan kautta Kuudenteenosaan Päärnäistenkadun kohdalta.

Kirsi Moilanen oli laittanut huhtikuussa 2014 tämän kuvan 'Wanha Pori'-sivustoon. Kuva on otettu samalta golf-kentän aukiolta kuin edellinenkin vuosien 1978-79 aikoihin Ässien mestaruushuumassa: Kymppärin pojat 1970-luvulla, Hesen parkkipaikalla silloin oli vielä Mäntyluodon pikatie ja urheilukeskukseen mentiin polkua pitkin.


Pesäpallokenttä sijaitsi 'minun aikanani' vielä stadionin takana pohjois-eteläsuuntaisesti, kuvattu elokuussa 1982 (S&J). Pori oli noina aikoina melkoinen tyhjiö pesäpallossa, polkupyörällä tuli muutaman kerran käytyä Ulvilassa UPV:n pelejä katsomassa. Taustalla stadionin huoltorakennuksessa erottuu teksti 'Urheilubaari'.

Tällaisena muistan Porin urheilukeskuksen (kuvattu elokuussa 1982 ~ S&J). Neljä jalkapallokenttää pareittain. Kuvauspaikka oli silloisen pesäpallokentän takarajalta kohti jäähallia Isomäen metsikössä. Ensimmäisenä näkyvä nurmikenttä oli ns. 'ykköskenttä', jolla juniorit pelasivat vain harvakseltaan. Tässä maisemassa tuli 60-luvun keskivaiheilla illat vietetyä. Ensin omia jalkapalloharjoituksia ja iltamyöhään asti muiden pelaamisia seuraillen.

Porin stadion urheilukeskuksessa:

B) Porin stadion kuvattu 23.1.2014 (S&J) Tiilimäen puolelta.


Porin urheilukeskuksen stadionin pääkatsomo kuvattuna pian valmistumisensa jälkeen kesällä 1966 (kuva: P.Joutsi).

Uusi stadion vihittiin valmiina käyttöön upeine pääkatsomoineen syksyllä 1965. Tämän kirjoittaja vietti noina vuosina paljon 'laatuaikaansa' urheilukeskuksen eri toiminnoissa mukana ollen - pelaten tai sivusta seuraten. Ei ollut ihme, että osuin polkupyöräni kanssa sattumalta paikalle, kun Porin stadionin pääkatsomon rakentamisen aloitusseremoniat olivat käynnistymässä. Umpiautoja ja juhlapukuiisa herroja oli kentän viereinen niitty mustanaan.
Tulevan katsomon perustaan heitti pikkulapiolla ensimmäiset betonikokkareet silloinen eduskunnan puhemies Kauno Kleemola, joka oli ollut ministerinä monissa Kekkosen hallituksissa. Kleemola upotti betoniin myös jälkipolville metallisen lieriön, johon oli tallennettu jälkipolville ajan 'dokumentteja'.
Kauno Kleemola kuoli diabetekseen 12.3.1965, joten pääkatsomon rakentamisen aloittamisen ajankohdan määrittämiseen se ainakin antaa ehdottoman takarajan.
Tämän kirjoittajalla on myös sellainen muistikuva, että kesäkauden 1965 päätteeksi myöhään syksyllä pidettiin uuden stadionin viralliset 'vihkiäiset' (pääkatsomokin siis valmistuneena), jolloin muiden juhlallisuuksien viimeisenä ohjelmanumerona oli silloisten D-junioreiden välinen ottelu RU-38-Karhut, jossa itse olin mukana hölkyttelemässä. Paikalla muistan olleen paljon valokuvaajia - ja filmiryhmiäkin.
Uudella urheilukeskuksen nurmikentällä oli kuitenkin varmuudella pelattu jo ainakin kaudella 1964, kun paikalla ei ollut vielä mitään huolto- eikä katsomorakennuksia. Muistan esim. Uudenkaupungin Roiman pelaajien noituneen olosuhteita silloisella uudella kentällä, heidän 'pukusuojanaan' kun oli kentän vierelle raijattu tavaravaunua muistuttava puuparakki.

Piirikunnalliset yleisurheilukilpailut Porin stadionilta elokuussa 1982 (S&J).

Yleisnäkymät Porin stadionilta - molemmat 23.1.2014 (S&J).

Keihäänheittäjäpatsas Porin stadionin edustalla ~ Sami Nordlund kuvasi 11.8.2015 (kiitos - käyttölupa 2016-1-B).

(Yle Uutiset, 30.7.2015): Keihäänheittäjä Matti Järvinen päätyi yllättäen patsaaksi Poriin:
Kalevan kisoihin Poriin tuleva urheilukansa pääsee ihailemaan Kalervo Kallion Keihäänheittäjä-patsasta kunnostettuna – keihäs jälleen kourassa. Moni on ihmetellyt, miksi Helsingin Kisa-Veikkojen Matti Järvisen patsas on Porissa. Vastaus löytynee taiteilijan taitavasta suhdetoiminnasta. Klassisessa heittoasennossa veistoksena poseeraava keihäänheittäjä Matti Järvinen ihmetyttää stadionin pääsisäänkäynnin vieressä Porissa. Olympiakultaa Los Angelesissa 1932 voittanut huippuheittäjä syntyi Tampereella ja edusti Helsingin Kisa-Veikkoja. Porilaisen urheilupyhätön viereen ulkopaikkakuntalaisen olympiavoittajan patsaan sijoittaminen on mietityttänyt monia.
Porin taidemuseon intendentti Anni Saisto lupaa selvittää Järvisen arvoitusta. Hän löytää museon käytössä olevasta Arvo Mäen arkistosta lehtileikkeen patsaan paljastustilaisuudesta, joka oli 6.12.1966.
– Siitä ilmenee, että veistos oli taiteilijalla valmiina jo useita vuosia ennen sen paljastusta, kertoo Anni Saisto.
Lisää patsaan taustoista selviää Porin kaupungin taide- ja muistomerkkilautakunnan kokouksen elokuisesta pöytäkirjasta 1966. Kaupunginhallitus on 12.8.1966 päivätyssä kirjeessä ilmoittanut hankkineensa Kalervo Kalliolta veistoksen sijoitettavaksi Porin urheilukeskusalueelle. Teoksen paljastus ei kuitenkaan ehdi tulevaksi Porin päiväksi, mikä oli alkuperäinen suunnitelma, vaan se paljastetaan vasta itsenäisyyspäivänä. Täysin yksimielisiä kaupungissa ei ole veistoksen hankinnasta oltu. Taide- ja muistomerkkilautakunnan pöytäkirjassa on moitteen sävy: "Asiasta keskusteltiin ja kiinnitettiin huomiota siihen, että noinkin huomattava taideteos oli hankittu pyytämättä siitä toimikunnan lausuntoa."
Ilmeisesti taiteilija on onnistunut kauppaamaan teoksensa omia reittejään Porin päättäjille kuultuaan kaupunkiin rakennettavasta uudesta urheilukeskusalueesta. Mikä yhteys Matti Järvisellä on siis Poriin?
– Vastaus kuuluu: ei mikään. Hauska yhtymäkohta on, että patsaan paljastukseen jälkeen seuraavan vuoden elokuussa oli myös Kalevan kisat. Patsas on siinäkin mielessä ajankohtainen, Anni Saisto vertaa.
Saisto muistuttaa, että Kalervo Kallion isä oli Kyösti Kallio.
- Hänellä oli varmaan keskimääräistä paremmat edellytykset suhdetoimintaan ja siten oman taiteensa edistämiseen yhteiskunnan yläkerroksissa.


Edellisen kuvan pesäpallokentän päällä oli talvisin junioripelaajien kiekkokaukaloita - kuvan ajankohta tai kuvaaja ei tiedossa (Urheiluarkisto). Juniorien peliasut ilmeisen NHL-vaikutteisia.

(Ari Peltola, sähköposti 14.4.2013): Tunnistin itseni ko. kuvasta. Olen se kuvan keskellä oleva valkosukkainen sinipaitainen Toronton pelaaja. Kyse on korttelikiekon ottelusta Toronto-Detroit. Vuosi on 1970 tai 1971. Oli sykähdyttävää nähdä itsensä näin monen vuoden jälkeen 11-12 vuotiaana kiekkoilijana. Kuvan ottajaa en tiedä, mutta Esko Selin oli silloin korttelikiekon puuhamies. Mainittakoon, että Toronto voitti silloin mestaruuden ja puolustuksessa luuti ja tehoili muuan Arto Javanainen.

Samainen 'pikkupata' Ari Peltola keräilysarjan kuvassa: Jääkiekko 70/71 nro.336 Ari Peltola Ässät (Kuvajulkaisut oy)

.

Pikkuveijari valmistautumassa jäätaistoon.Taustalla Porin stadion. Kuva kirjasta 'Pori' (1974) - kuvaajan nimeä ei ole mainittu.


Isomäen metsikön kaupunginpuoleisessa reunassa - myöhemmän jäähallin vieressä sijaitsee Porin maauimala. Tämä kuva on vuoden 1966 kuvapostikortista - tarkemmat tiedot puuttuvat. Kuvan lähetti 'TA' 13.3.2012. Pikkupoikana tuli jonkin verran vierailtua, sitten käynnit harvenivat - eikä uimataidolla voi juuri kehuskellakaan. Uintikilpailuja käytiin perhepiirissä katsomassa, jolloin ainoana houkuttimena olivat tosin illan päättäneet pellehyppykilpailut. Viimeisimmät vierailuni maauimalaan sijoittuvat aikaan, jolloin olin kesätöissä viereisellä jäähallin rakennustyömaalla 70-luvun alkupuolella. Kahvituntisin päästiin 'poikkeusluvalla' ilmaiseksi sisälle uimalan kahvioon (näkyy taustalla matalien pukuhuonerakennusten yhteydessä).

Porin maauimala talvisaikaan verkkoaidan takaa - kuvattu 23.1.2014 (S&J).

Isomäen jäähalli:

C) Porin Isomäen jäähalli - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Tekojäärata tälle paikalle 1964 - katettiin jäähalliksi 1971.

LINKKI: Porin jääkiekkohistoriaa erikoissivullamme #28.

Maauimalasta ja jäähallilta takaisin kaupunkiin - urheilukeskus levittäytyy. Kadulla nykyisin nimenä Metsämiehenkatu - 23.1.2014 (S&J). Paljon muistoja yhteen kuvaan.

Keskussairaala (Tiilimäki):

D) Jari-Juha Kivini lähetti (11.2.2012) tämän ilmapostikorttikuvan Tiilimäellä sijaitsevasta Keskussairaalasta. Taustalla näkyvät Tiilimäen kolmikerroksiset puuasuintalot Maamiehenkadun varrella ja yläreunassa olevan mäntymetsikön suojissa sijaitsi varhainen Tiilimäen jalkapallokenttä. Sittemmin kenttäalueen aivan lähituntumaan rakennettiin huoltoasema ja kenttä poistui lopullisesti kai 1960-luvun puolivälin aikoihin. Kenttää oli alettu rakentaa vuoden 1909 aikana. Tarkemmin vielä Tiilimäen kentästä (kuvakin) toisaalla Porin jalkapallohistoriikissamme vuoden 1949 kohdalla.

(Jari-Juha Kivini, sähköposti 11.2.2012): Tuo Tiilimäen kenttä oli kai ensimmäinen kaavoitettu urheilukenttä Porin keskustan alueella. Kenttä sijaitsi nykyisen Tiilimäen Nesteen paikalla (ex-"Kesoil"). Muistan jostain lukeneeni, että aikoinaan suunnitteilla ollut Porin urheilukeskus olisi ajateltu sijoittaa tuon kentän välittömään läheisyyteen, elikkä hieman sinne lentoasemalle päin - nykyiselle puistomaiselle alueelle. Vanhoissa Porin kartoissa kentän kiersi muistaakseni joku Urheilukatukin. Tuolloinhan seutu ei ollut vielä rakennettua, vaan peltoalaa riitti. Kuvassa takavasemmalla näkyvät rakennukset ovat nykyisen Maamiehenkadun varrella. Talot rakennettiin sodan jälkeen ja ne piti myöhemmin purkaa, mutta vielä ne siinä pönöttävät.

Tiilimäellä, Keskussairaalan kupeessa, sijaitsee tämä sairaanhoitajaopisto - ajoitukseltaan tuntematon kuvapostikortti. Lähetti 'Karhu', 15.3.2012.

Tiilimäen entinen urheilukenttä:

E) (Arto Aro): "TUL:n Piirijuhlat Porissa 1935, paikka: Tiilimäenkenttä. Valokuvaamo H Seppänen, Tandefeltinkatu 26."

Porin lentokenttä (Tiilimäen itäpuolella ~ Helsingintien varressa):

F) Porin lentoasema ajankohdaltaan tuntemattomassa kuvapostikortissa - lähetti "Karhu", 15.3.2012.

Porin lentoasema talvipäivän jo hämärtyessä - 23.1.2014 (S&J).

Sisänäkymä Porin lentoasemalta - 23.1.2014 (S&J).

Porin lentoaseman edustalta löytyy tämä'Vampire'-muistomerkki. Suomen suihkulentotoiminta oli aloitettu Porissa 22.1.1953. - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Veistos oli paljastettu 22.1.2013, jolloin suihkulentotoiminnan alusta oli tullut kuluneeksi 60 vuotta. Muistomerkin tekijä taiteilija Marko Tienhaara.

Näkymä Porin lentoaseman kiitoradoille - 23.1.2014 (S&J).


Porin lentoaseman sammutusauto Scania 124C ~ Sami Nordlund kuvasi 26.9.2015 (kiitos - käyttölupa 2016-1-B).

Porin lentoasemalla Avion Express -yhtiön Airbus A320 ~ Sami Nordlund kuvasi 15.9.2015 (kiitos - käyttölupa 2016-1-B).

Porin lentoasemalla Casa C-295M (CC-3) ~ Sami Nordlund kuvasi 7.10.2015 (kiitos - käyttölupa 2016-1-B).

Isomäen metsä ja sen lenkkeilyalueet:

G) Tämän kirjoittaja tutustumassa kesällä 1966 Isomäen metsäalueella sijainneeseen betoniseen, jo metsittyneeseen juoksuhautaan. Kaikki tiedot rakennelman alkuperästä puuttuvat - tarkempaa sijaintia en enää osaa kuvailla. Onkohan tämä vielä paikallaan? Kyseessä muuten Porin Karhujen sininen veryttelyasu.

(Heikki Takala, sähköposti 14.6.2014): Me käytiin lapsena usein pyöräilemässä ja leikkimässä Isonmäen metsissä, kun asuttiin sairaalanmäen alueella. Muistan hyvin nuo juoksuhaudat hiekkaisessa maastossa. Kävin tänään (n. 50 v. myöhemmin) siellä taas pyöräilemässä ja etsimässä juoksuhautoja, mutta en löytänyt. Niin paljon on tehty uusia teitä ja maasto on muutenkin muuttunut. En anna vielä periksi. Kerron, jos löydän jotain merkkejä vanhoista leikkipaikoistamme. Terv. HT - "Uureltkoivistolt".

(J.Sainio, sähköposti 18.6.2014): Ehkei saksalaisten aikaankaan Porin metsissä tarvittu varsinaisesti juoksuhautoja. On saattanut olla lentokentän läheisten varuskuntien ampumarata ja tuo kaivanto olisi voinut olla maalitaulujen edessä oleva kaivanto eli näyttösuoja? Olisi sopinut tietysti juoksuhautaharjoituksiinkin tarvittaessa.

Isomäen metsäalueella risteili kesällä 1966 erilaisia kaivantoja siltarumpuineen.

Isomäen laululava:

H) Isomäen laululava sijaitsi urheilukeskuksesta Musaan ja Rauman valtatielle johtaneen (nyk. Isomäentie) tien eteläpuolella. Nykyiseltä jäähallin paikalta ei linnuntietä olisi montaa sataa metriä ollut. Nämä kaksi kuvaa ovat päivämäärältä 8.6.1958 (kuvaaja: Antti Suominen - kiitos käyttöluvasta). Kyseessä on Porin kaupungin 400-vuotisjuhlat - yleisöä sanottiin laululavalla tuona päivänä olleen yli 20000. Muistan olleeni paikalla äitini ja isoveljeni kanssa. Jäimme lavan länsireunalle - toisessa kuvassa kyseisen paikan katsojia näkyvissä, mutta meitä en sieltä tunnista. Toisen kuvan lavaan nojaileva poika on aika liki 'ikäluokkaani', muttei minulla noin edustavaa pikkutakkia ollut pidettävänä. Yhdistetyt kuorot ja kaupunginorkesteri, joita johti kapellimestari Arvo Airaksinen, esittivät juhlakantaatin 'Satakunnan sydän'.

Porin uusi, taiteilija Olof Erikssonin suunnittelema lippu kunniantekoasennossa Lippulaulun soidessa. Vasemmalta toimitusjohtaja Toivo Nurmi, apulaiskaupunginsihteeri Jalo Ahlsten ja talousneuvos M.J.Saarnilehto. Kuva ja teksti Antti Suomisen ja Jaakko Leppäsen kirjasta 'Muistojen Pori' (1986).

Antti Suomisen kuva Porin 400-vuotisjuhlilta 8.6.1958 Isomäen laululavalla - kiitos käyttöluvasta.

Isonmäen laululava rakennettiin Porin 400-vuotisjuhlia varten 1958. Kuva 1960-luvulta. Vasemmalla äänentoistosta huolehtineen Karjalan Radion Datsun 1600. Laululava purettiin 1970-luvun lopulla. Kuva ja teksti: Antti Suominen - kiitos käyttöluvasta. Nykyinen jäähallin paikka löytyisi kuvan oikeasta reunasta metsän takaa muutaman sadan metrin päästä.

(Pirkko Kari): Porin 400-vuotisjuhlissa koululaiset lauloivat täällä laululavalla (minä muitten mukana).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Porin sivulle #8

Takaisin Pori-sivujemme alkuhakemistoon.