' ... Sit tua noi nii ... siit porilaisuurest, tiäksää': A) Tapio Jokinen lähetti 19.10.2012 tämän Timo Koiviston kirjoituksen porilaisuurest, tiäksää. Lehti ja ajankohta ei lähetyksestä käynyt ilmi. Mainittakoon, että kyseinen Timo Koivisto toimi tämän kirjoittajan äidinkielen opettajan sijaisena muutamia kuukausia Porin lyseossa vuoden 1965 aikoihin. Hyvin leppoisa porilainen mies, hänen porilainen verensä ehti siinä ajassa kuohahtaa vain kerran kunnolla.

Kokemäenjoen pienveneilyä: B) Kokemäenjoen suistoalue tarjoaa pienveneilijöillekin mieluisat harrastusmahdollisuudet - ajoitukseltaan tuntematon matkamuistokuva (= 'Matkalahja Oy'). Tapio Jokisen lähettämä (10.2.2012) kuva isänsä vaihtokaupalla hankkimasta paatista jokirannassa 1950-luvulla - kuvassa Tapio äitinsä kanssa: Isäni heräteostos, johon äiti ei ollut yhtään mieltynyt. Turkulainen pariskunta oli tullut loppusyksystä veneellä Turusta Poriin ja heitä arvelutti paluumatka. Sosiaalinen isäni pika-tutustui heihin jokirannassa ja sitten alkoi kaupan hieronta. Isä sai hiukan rahaa ja pariskunta lähti meidän vanhalla IFA:lla, jota isä ei erityisen suuresti autona arvostanut, paluumatkalle Turkuun. Veneessä oli henkilöauton moottori jonka isä kunnosti, mutta ajelut sillä oli lyhyitä koeajoja. Mitään suurempia retkiä ei sillä ikävä kyllä tehty. Isä pelkäsi veneessä, sitä hän ei ollut ottanut huomioon kauppoja tehdessään. Minun loppuni oli kerran hiuksen varassa tuossa kirkon takaisessa laiturissa. Isä remontoi kajuutassa konetta ja minä kuljin veneen reunalla, josta putosin veteen. Muistan painuneeni jo syvälle pinnan alle ja uimataidottomana olisin sinne jäänytkin, jollei isä olisi kuullut molskausta ja hypännyt perääni poimimaan minut sieltä. Muistan vieläkin hyvin sen nolottavan häpeän tunteen, kun likomärkänä hän kuljetti minut polkupyörän tangolla kotiin. Ilman minkäänlaisia nuhteita tai torumista. Kummallisinta minusta oli, että he olivat päinvastoin jostain syystä hyväntuulisia. Suoritinkin sitten uimakoulun melko pian Isomäen maauimalassa, josta minulla on dokumentti tallella. En tarkkaan muista kuinka siinä kävi, mutta vene häipyi vähin äänin, kun omakotityömaamme Musassa vei isältä kaiken vapaa-ajan.

Porilaista linja-autoliikennöintiä: C) Kaksi Lähiliikenne Pori Oy:n linja-autoa kuvattuna vuonna 1954. Nämä linja-autot kuvassa ovat Sisu LG-50L-merkkisiä (kylkinumerot 3 ja 4 - vuosimallia 1948 ja 1949). Autoilla ajettiin linjaa Pori-Friitala. Kuvan 8.10.2011 lähettänyt 'AV' arveli kuvassa olevan kuljettajan nimen mahdollisesti olevan Jaakko Ala-Myöntäjä. (Markku Kaanaa, sähköposti 3.10.2015): Laittaisin kuvatekstin muotoon "Kaksi Porin Linja-auto Oy:n (myöhemmin Lähiliikenne Pori Oy) linja-autoa" --- Perusteluna: Yhtiön nimi muuttui v. 1978 kun Porin Linja-auto Oy tavallaan jaettiin Porin sisällä liikennöivään yhtiöön, mikä liitettiin Porin Linjat Oy:hyn 1983 (?) ja ko. Lähiliikenne-yhtiöön mikä jatkoi mm. liikennöintiä Ulvilaan. Myöhemmin myös Lähiliikenne myytiin Porin Linjoille, ehkä 90-luvulla. Käyttämäni termit "liitettiin - jaettiin ym." eivät ole virallisia mutta kuvaavat tapahtumaa. En tiedä miten jakaminen ja myynti Porin Linjoille virallisesti toteutettiin siis fuusiona-kauppana vai jotenkin muuten. Tämä Volvo-merkkinen linja-auto on vuosimallia -38 ja viimeiset vakiovuoronsa se kulki Veikko Juhalan ajamana reitilla Pori-Siikainen (Lähiliikenne Pori Oy). Kuva on otettu 1980-luvulla ja auto pääsi mukaan Tapio Rautavaara-elokuvaan 'Kulkuri ja joutsen', mikä osin filmattiin Ulvilassa (1999). Kuvan lähetti 'AV' 8.10.2011. (Pauli Mäkinen, sähköposti 17.1.2016): "Tuossa edellä linja-autokuvissa, mainitaan ihan oikein, että kuljettaja on Jaakko Ala-Myöntäjä. Kuvausvuosi 1954. Sitten siinä seuraavassa kuvassa, jossa on se Juhalan väreissä oleva Volvo, kuljettajana poseeraa sama mies: Jaakko, "Jaska" Ala-Myöntäjä. Kuvien välillä on aikaa kulunut noin 45 vuotta, sillä Volvon etupäässä killuva hinauspuomi paljastaa tilanteen olevan Kulkuri ja joutsen elokuvan kuvauksista, jolloin kyseistä autoa hinattiin traktorin voimin. Sitähän ei elokuvassa tietenkään näy. Tämä kuvapari voisi olla tervehdys ja kunnianosoitus vielä tänäkin päivänä Leineperissä asustavalle Jaskalle, hänen kotitielläänkin on oma bussipysäkki, joka tietysti on nimetty Jaskan pysäkiksi. Tuo auto, joka on alunperin A.Ahlstömin seka-auto, on nykyään entisöitynä Virossa." Sookarin Mersu vuosimallia 1959 Luvian reitiltä (kuva Sookarin nettisivuilta) - huikea kuva itselleni sikälikin, että 99% varmuudella olen aikoinani tällä linjurilla matkustanut 60-luvun alkupuolella Porista kesämökillemme Luvian Lemlahdelle useita kertoja. Paras paikka oli istua heti kuskin vieressä 'koneiston päällä' (ystävälliset kuskit sallivat moisen erikoispaikan valtaamisen). Porista lähdettäessä noustiin kyytiin alikäytävän jälkeen nykyisen urheilukeskuksen kohdilla olleelta bussipysäkiltä. Hurjin muisto Sookarin kyydistä kaupunkiin: vanhemman mallin linjurissa oli takana tavallisen 'tupakkaosaston' sijasta karsina, jossa kaupunkiin vietiin eläviä sikoja. Tuoksupuoli oli ikimuistoinen. (Sookarin nettisivut, historia - 2011): Sookari oy on liikennöinyt Luvialla jo vuodesta 1924. Perheyhtiön perustaja oli Väinö Sookari, joka aloitti linja-auto liikenteen välillä Luvia-Pori. Ensimmäinen linja-auto oli T-Ford. Sodan jälkeen kaikki mahdollinen - porsaatkin - kulki kätevästi linja-autossa. Kerrotaan, että luvialaisisännän Sookarin linja-auton perään tekemä porsaslaatikko ei kestänyt puukaasuauton työntöä Knapernummen ahteessa. Väinö Sookari pyysikin, että sotainvalidi Arvi Haapanen tekisi kunnollisen laatikon, joka komeilee kuvan entisöidyn linjurin perässä. Vuonna 1966 yhtiön johtoon siirtyi Väinön poika Pertti. Tuolloin liikenteessä oli 4 linja-autoa. Nykyisin yhtiön ohjaksissa on Pertin poika Harry Sookari, joka on ottanut vetovastuun vuonna 1997. Tällä hetkellä käytössä on 6 autoa. Kuvassa Harry Sookari uusimman linja-auton vieressä. Kuva Sookarin nettisivulta. Kaija Mäntylä: Oheinen kuva löytyi vanhoja albumeja selatessa. Auton katolla olevan kyltin mukaan ajanut Pori-Ruosniemi reittiä. Ajankohdasta minulla ei ole tietoa. (Europeana.eu): "Porin ensimmäinen linja-auto, Porin Auto Omnibus, liikennöi 14.1.1924 lähtien noin puolitoista vuotta. Kuljettajana autoilija Frans Mattila. Auto liikennöi linjoilla Pori - Vähärauma, Pori - Ruosniemi, Pori - Friitala, Pori - Toejoki, Pori - Koivisto, Pori - Harjunpää. Auton omistivat insinöörit John M. Gylphe, Matti Ikonen ja John Pettersson sekä konttoripäällikkö Adolf Söderström ja prokuristi Väinä Warvikko." (Orvo Lähteenmäki, 2015): On reitti mennyt tietysti Toejoen kautta, silta yli virran. Ihan kuin olisi rintamamiestaloja taustalla ja oikealla ? Oiskohan kuvattu kuitenkin 40 - 50 luvulta. Ketjut päällä.

Autoiluun liittyviä kuvia Porista (sijainti/paikka epäoleellista): D) Sami Nordlund kuvasi 12.1.2016 Porin uuden kirjastoauton (käyttöönotto 4.1.2016) - kiitos (käyttölupa 2016-1-B). Sami Nordlund kuvasi 18.4.2015 erilaisia kuorma-autoja Porissa - kiitos (käyttölupa 2016-1-B). Markku Ilari Manninen lähetti (20.10.2017) tämän kuvan (käyttölupa 2017-6-A, kiitos): "Autoja jobbaillut isäni kiersi liikkeitä ja olin usein mukana. Tämä noin -63-vuosimallin BMW 1800 on ollut myynnissä jossain porilaisessa liikkeessä. Kuva on otettu 1964-65 vaatteistani päätellen. Taustamaisemasta voi päätellä, että ollaan kaupungin reuna-alueilla." (Jukka Joutsi, 23.10.2017): "Kuvan oikeassa reunassa olen näkevinäni rautatieaseman viereisiä kerrostaloja Satakunnankadun ja nykyisen Karjalankadun varrelta (Lounainen Linjakatu vuoteen 2008 asti). Kuvaussuunta olisi siis raviradan tienoilta ratavartta pitkin länteen aseman suuntaan. Voin olla aivan väärässä, mutta siellä seuduilla oli autoalan yrityksiäkin. Kuvan vasemalla reunalla olisi siis Helsingin valtatien takana Tiilimäen ja lentokenttäalueen rajamaita?" Pori ja moottoripyörät: (Erkki Rautio, sähköposti 26.2.2017): "Hei, onko tämä tuttu tapaus? Ehkä ensimmäinen sarjatuotannossa ollut kotimainen moottoripyörä oli Porissa 1920-luvulla valmistettu Kipinä. Valmistajana oli Taavi (Taavetti) Koskinen, joka oli porilainen monitoimiosaaja. Hänellä oli Magneettiliike Kipinä sekä samassa yhteydessä autokorjaamo ja autokoulu. Satakunnan autokorjaamoalan historiikissa mainitaan, että 10-15 moottoripyörää olisi valmistettu. Moottorina oli Porissa valmistettu noin 200 kuutioinen sivuventtiilimoottori. Ainakin pari moottoria ja yksi moottoripyörän runko on säilynyt. Jos jostain löytyisi edes yksi hyvä valokuva, moottoripyörän voisi "rekonstruoida". Olen kysynyt Satakunnan museosta ja Rosenlewin museosta olisiko heillä lisätietoa aiheesta, mutta sitä ei ole löytynyt. En tiedä missä Koskisen firma sijaitsi. Olin vuosia sitten yhteydessä Koskisen tyttäreen, mutta mitään kuvia tai muuta dokumentteja ei ole säilynyt. Tässä kuitenkin vielä kuva korjaamosta:". (Markku Neiramaa, 25.3.2017): "Tuossa ylemmässä kuvassa oleva Kipinän verstas taisi sijaita 1920-luvulta lähtien osoitteessa Varvinkatu 21. Porin Pesula sijaitsi näissä tiloissa muistaakseni ainakin 1960-luvun lopulla. Jotain yhtäläisyyttä vielä jäljellä rakennuksesta."

Vanhempia porilaisten liikeyritysten mainoksia: E) Nämä neljä mainosta ovat Porin Kärppien 5-vuotisjuhlakirjasesta vuodelta 1937. Tällaisiin mainoksiin on kuin huomaamatta tallentunut mielenkiintoista paikallishistoriaa, jonka virallisesta 'tallentamisesta' ei vuosikymmenten kuluessa ole juurikaan piitattu. Kuitenkin esimerkiksi N.Sisävuoren makkaratehtaalla on ilman muuta - kirjaimellisestikin - oma tärkeä 'siivunsa' Porin paikallishistoriassa. Lisää mainoksia Porin Kärppien 5-vuotisjuhlakirjasesta vuodelta 1937. A.Johanssonin karamellitehdas: A.Johanssonin karamellitehdas: Porin karamellitehtaan perusti A. Johansson vuonna 1908. Tehtaan alkuaikoina siellä valmistettiin kovia karamelleja ja pastilleja. Myöhemmin siirryttiin myös pehmeiden makeisten valmistukseen. Vuodesta 1937 lähtien tehdas ryhtyi valmistamaan myös suklaakonvehteja. Tehdasta laajennettiin vuonna 1938 ja tämän jälkeen tuotantoon tulivat myös marmeladi sekä luonnonmehut. Makeisosastolla valmistettiin tämän jälkeen suklaan ja pastillien lisäksi makeismarmeladia, toffeeta, rakeita sekä erilaisia pehmeitä ja kovia makeisia. Niin sanotulla marjanjalostusosastolla valmistettiin puolestaan pöytä- ja leipomomarmeladia sekä mehuja. Tehdas käytti voimanlähteenä sähköä ja höyryä. Koneina käytettiin muun muassa erilaisia rouhimiskoneita ja vakuumikattiloita. Tehdas työllisti normaaleina aikoina kolmekymmentä henkeä. Sodan aikana raaka-aineiden puute vaikeutti etenkin makeisten valmistusta. Mehujen valmistus jatkui, vaikka makeutusaineista, marjoista ja hedelmistä oli myös kova pula. Normaaleina aikoina raaka-aineista siirappi, marjat ja hedelmät saatiin kotimaasta. Sokeri, kaakao, kaakaovoi ja hedelmäsoseet tilattiin ulkomailta. Karamellitehdas sijaitsi alkuaikoina Antinkatu 25:ssä. 1930-luvulla tehtaan osoite oli Mikonkatu 10. Sen toiminta loppui 1960-luvulla. A.Johanssonin karamellitehtaan hinnasto vuodelta 1943.

Porin pullotettua historiaa: F) Porilainen Mika Svensberg on keräilytutkimuksissaan erikoistunut (n. kuuden vuoden ajan) porilaisiin limonadi- , mehu-, olut- ja viinatehtaisiin, tehtailijoihin sekä juoman valmistajiin ja pullojen etiketteihin. Pyynnöstämme hän ystävällisesti oli valmis listaamaan porilaisia 'pullottajia'. Tietojen täydennyksiä otetaan mielellään vastaan: (Mika Svensberg, sähköposti 18.12.2012): Tässä listaa tiedossani olevista porilaisista juomatehtaista, tehtailijoista/valmistajista: -1600-luvun puolivälistä tunnetaan 17 oluenpanijaa, -1752 yksi oluenpanija -1847-1852 Aittaluodon oluttehdas -1871-1877 Wilhelmina Södermanin panimo -1872-1876 Elias Wessmanin panimo -1886-1887 August W Begström -1880-1882 Carl Leon Lindequist -1853-1880 Bayerska ölbryggeribolag -1880-1882 Bayerska ölbryggeriet i björneborg -1882-1896 Björneborgs bayerska ölbryggeri bolag -1896-1898 Bayerska bryggeriet- Bayerin olutpanimo -1854-1873 G.A Bäckmans bryggeri -1873-1898 C.F Bäckmans bryggeri -1873-1888 Lars gustav Östling -1890-1892 John W Lejman -Anna Östling -1895-1900 Ernst Asplund -1900-1910 Hilmer Edlunds ölbryggeri -1898-1928 Bäckmans ölbryggeri ab Bäckmanin olutpanimo osakeyhtiö -Bäckman C.G oluttehdas -Gröhn Za, Ernst - Landen Oskar H -1862-1898 Fr. Ed. Grönvall -1898-1918 Karl Fredrik Grönvall -1895-1896 Alarik Grönvall -1896-1918 Hugo Grönvall -1873-1894 Nya bryggeriet uusi panimo Fredrik Erland Grönvall -1894-1919 Uusi panimo Karl Fredrik Grönvall -1919-1928 Oy Satakunnan mallasjuoma oy -1928-1972 Porin oluttehdas oy -1972-2009 Oy sinebrychoff Ab -1908-? kaljatehdas K.F Grönvall -1911-? Tilda Sofia Rolig`in kaljatehdas -1911-? Kaljatehdas K.F.Rolig - -1933- Porin kaljatehdas Martti.Rolig -Rolig & kumpp. -Porin kaljatehdas -Porin kaljatehdas oy -Y.Nuotio&kumpp. (kaljatehdas??) -Kaljakumppanit Nyäng & Grönroos -Kaljakumppanit -Nyängin kaljatehdas Niilo Nyäng -Oskar Sandholm -1899-? Frans Virtasen limonaatitehdas (Frans Fredrik) virvoitusjuoma- ja kivennäisvesitehdas -Gösta Widbom kivennäisvesien tehdas -Mäkisen kauppaliike mehu-ja virvoitusjuomatehdas -1886-1924 John Juselius kivennäis- ja virvoitusvesitehdas, Wesitehdas -1897-? Fredrik Kumlander -Virvoitusjuoma-ja mineraalitehdas -1887-1924 vesitehdas Kumlander, Porin uusi vesitehdas H.Kumlander -1920-193 Hedelmämehutehdas TOIVO - K.A.Aalto -Hedelmämehutehdas VOIMA -Hedelmämehutehdas TELLERVO I.N.KOSKINEN -E.Lindströmin hedelmä-ja virvoitusjuoma liike -1919-1949 Osuusliike KANSA -1949-1982 Porin Juoma OY -Porin vesitehdas -Terveys-ja virvoitusjuomatehdas Ainola -Wirvoitusjuomatehdas Walio -Suominen N.R -Porin Karamellitehdas-marjanjalostus osasto -Porin uusi vesitehdas J.A.Ahola -K.E.Santala -Porin uusi vesitehdas Björneborgs Nya vattenfabrik -Hilmer Edlunds läskedryck fabrik -K.F Heinosen vesitehdas (1890-1912) -1.4.1931-21.5.1965 Salon vesitehdas (EINO SALO) -Esko Kivekäs -Ravintola Liisanpuisto -panimoravintola Beer Hunters -Koskinen Tero -Erkki Lammi -Karhupanimo (2008-2012) -Ruosniemen panimo oy (2011-) -Portteri-ja etikkatehdas F.Sandlund (1876-1879) -John Milanin etikkatehdas (1879-1924) -F.Forströmin etikkatehdas (1893-) -Milanska Bränneriet, Johan Milans Bränneri -K.I.Milan -Kuninkaallinen polttimo 1777-1787 -Jakob Dahlbergin likööritehdas -Johan Ahlqvistin väkiviinatehdas -Magnus Wilhelm Björkroth -J.O Nordvall -C.O. Lindgrenin väkiviinatehdas -Anna Bergiuksen viinanpolttimo -Gamla Ångbränneri bolaget -Emil Forsman -Frans Emanuel Fagerström -Albert Alfred Wikstedt -Carl Gustaf Corell -Björneborgs bränneri aktiebolag (1871-) -Björneborgs bränneri aktiebolag (1876-) -Porin polttimo-osakeyhtiön väkiviinan jalostus ja viinan polttimo -K.Vergius -Emil Westerlund -A.G Hagner -John Bohm -K.A.Nordgren -Viktor Ferninand Sjömann, Victor Sjömanns bränneri -Daniel Viktor Widbom -Porin Wäkijuoma osakeyhtiö -F.W.Petrellin väkiviinatehdas (1870-) -Petrellin polttimo (1880-1914) -Erik Wilhelm Mellin -Gustaf Efraim Ramberg Lisää porilaisista juomatehtaista * etikettikuvia. (Viimeksi muutettu: 11.4.2014)

Pori sota-aikaan: G) Porin ilmatorjuntaa: 34.Rask. Ilmatorjuntapatterista. Taustalla Porin kaupunki - 25.9.1944. ('SA-kuva', lisenssi OK). Ehkä lentokentän reunamilta? Porin ilmatorjuntaa: 34.Rask. Ilmatorjuntapatteri. Tykkimiesten toimintaa tykeillä. (Tykki 76 H.K/16V). Pori 25.9.1944. ('SA-kuva', lisenssi OK). Porin ilmatorjuntaa: 34. Rask. Ilmatorjuntapatteri. Patterin upseerit: patterin päällikkö kapteeni Olli Linnoinmaa, tulenjohtoupseeri vänrikki Saro (pitempi) ja patterinupseeri vänrikki Lahti (lyhyempi). Pori 25.9.1944. ('SA-kuva', lisenssi OK). Saksalaisten lähtiessään suorittamia tuhoamistöitä Porin lentokentällä. Poltettu autokorjaamo. Etualalla salainen yleisajolaitepari, josta ainoastaan renkaat on viety pois. Pori 25.9.1944. Kirkontorni taustalla maamerkkinä ('SA-kuva', lisenssi OK). Saksalaisten lähtiessään suorittamia tuhoamistöitä Porin lentokentällä. Poltamalla ja räjähdyttämällä tuhottuja erilaisia rakennuksia lentokentän laidoilla. Pori 25.9.1944. ('SA-kuva', lisenssi OK). Panssariritareita: Alikersantti Eino Forsten Porista, joka tuhosi kevyellä panssaritorjuntatykillä vihollispanssarin T-26 Tammisuolla. Tienhaaran maasto III/3 Pr. 8.8.1944. ('SA-kuva', lisenssi OK).