PORI - sivu #22:
KESKUSTAN ALUE: Hallituskatu, Isolinnankatu, Itäpuisto, Pohjoispuisto.

(Svala & Jukka Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 13.1.2016)

Puistojenristeyksen aluetta (Itäpuiston alkua):

A) Tapio Jokisen lähettämä (25.2.2012) kuva, jonka takana leima: Satakunnan Punaisen Ristin Satakunnan Piirihallitus.
Kuvassa näkyy Puistojenristeys Itäpuiston suuntaan. Vasemmalla kulmassa ravintola 'Puistokeskus' ja siitä edempänä naapurissa tornilla varustettu Porin entinen VPK:n palokunnantalo. Itäpuiston alussa kukkakioski.


Juhani Vinbergin kuva: EMW-merkkinen ambulanssi vakinaisella palokunnalla 1950-luvun loppupuolella, mahdollisesti 1956.

Rumpalipatsas Itäpuistossa:

B) Rumpalipojan patsas - kuva ja teksti: Antti Suominen, 2007 (kiitos käyttöluvasta).


Väinö Tannerin muistokivi Rumpalin puistossa:

Väinö Tannerin muistokivi - n. 20m rumpalipojan itäpuolella - kuva ja teksti: Antti Suominen, 2006 (kiitos käyttöluvasta).

Antinkadun ja Itäpuiston risteys:

C) Säästöpankin kulmalla - Antinkadun ja Itäpuiston risteyksessä järjestettiin 10.10.1962 'näytös', jossa varusmiehiä oli laitettu makaamaan katuasfaltille yhtä monta kuin kyseisessä risteyksessä oli eri liikenneonnettomuuksissa yhteensä loukkaantunut. Kuvan otti SK-kuvaaja Antti Suominen ('Näin minä sen näin'-kirjasta). Itselläni on jonkinlainen muistikuva tällaisesta 'mielenilmaustapahtumasta', joten ehkä olin paikalla.
Kadun oikealla puolella talon päädyssä Gösta Ratsulan mainos: Hyvien pukimien suurmyyjä Porissa. Tori sijaitsee oikealla heti seuraavan kulman takana. Torin kohdilla Antinkadun vasemmalla puolella 'Liikekulma', jossa nuorison suosima 'Liikebaari'.

Yrjönkadun ja Itäpuiston risteys:

D) Yrjönkadun ja Itäpuiston risteysaluetta kuvattuna 1980-luvun alkuvuosina ('S&J'). Itäpuiston puolella Friitalan tehtaanmyymälä ('Naisten muodin suurmyymälä').

(Antti Suominen): "Lumetonta joulutoria Eetunaukiolla maanantaina 16.12.2013."

Eetunaukio autiona 23.1.2014 ('S&J'). Itäpuistoa Yrjönkadun risteyksestä itään - 'Ice Cream House Strongbow' - 'JaBa Daba Duu'.


Juhani Vinberg: Yrjönkadun ja Itäpuiston kulma ~ "Vuorenmaantalo", Antinkatu 11.


Teuvo Vehkalahti kuvasi Itäpuistoa Yrjönkadun risteyksestä länteen 22.8.2014 - kiitos käyttöluvasta. Punaisia pikkumökkejä oltiin siirtämässä jo talvisäilöön.


Yrjönkadun ja Itäpuiston risteysalueen koilliskulmassa Ratsulan vaatetusliike - kuvattu tammikuisena iltana 22.1.2014 ('S&J'). Vertaa edelliseen kuvaan.


Yrjönkadun ja Itäpuiston risteysalueen luoteiskulmassa kultasepänliike 'Kultajousi' - kuvattu 22.1.2014 ('S&J'). Oikealle kävelykatua - ja ollaan torilla.


Pirkko Helo: "Kuvassa isäni Olavi Portin hallin edessä joskus 1930-luvulla."

Itäpuistoa Yrjönkadun ja Isolinnankadun väliltä:

E) Yrjönkadun ja Itäpuiston risteyksen aluetta kuvassa, jonka ajoitus ja kuvaaja on epäselvä. Kuvan lähetti 7.3.2012 Riku Kiiskinen. Jäätelökioski ja lastenvaunuja työntävä mieshenkilö ajan hengessä mukana. Taustalla hotelliravintola Juhana Herttua.

Itäpuiston näkymiä melko samalta kohtaa kuin edellisessä kuvassa - Yrjönkadun ja Isolinnankadun välillä. Taustalla hotelliravintola Juhana Herttua. Itäpuiston kävelyosalla kuvassa 'Kesä Cafe'. Kyseessä ajoitukseltaan tuntematon matkamuistokuva, ehkä 70-luvulta? (= 'Matkalahja Oy' ~ made in Italy).

(Sami Majaluoma, sähköposti 6.12.2013): Mielestäni kuva ei ole 70-luvulta, vaan 80-luvun puoliltavälin.


Entinen hotelli-ravintola Juhana Herttua:

Hotelliravintola Juhana Herttua Itäpuiston ja Isolinnankadun kulmassa kuvattuna kuvapostikortissa, jonka postimerkissä vuoden 1970 leima (kuva: Fred Runeberg) - lähetti 'TA', 13.3.2012. Lippurivin alla ('Valokuvaamo') kävin otattamassa ylioppilaskuvani.

Tapio Jokinen lähetti (25.2.2012) nämä kaksi kuvaa SPR:n naistoimikunnan juhlasta hotelliravintola Juhana Herttuassa 19.3 1960: Muistan, kuinka porilaiset pitivät Juhana Herttuaa tyyriinä ravintolana ja sanonta kuului: "ravintola Juhana Herttua, jossa on Iivana Julman hinnat".

Hotelliravintola Juhana Herttua lopetti toimintansa jo vuosikymmeniä sitten, entiset hotellin tilat ovat toimineet erilaisina opiskelija-asuntoloina. Alakerrassa on pyöritetty vuosien aikana erilaisia 'drinkkibaareja ja pubeja'. Eräs Porin Isolinnankatua käsitellyt pitkä televisiodokumentti keskittyi muutamia vuosia sitten hyvinkin perustellisesti kuvailemaan ko. rakennuksen omistajan silloisia liiketoimia ja sukuselvityksiä.

Entinen hotelliravintola Juhana Herttua kuvattuna 23.1.2014 ('S&J'). Nyt Omenahotellina - katutasossa Cafe Solo.

Isolinnankadun ja Itäpuiston risteyksen kohdilla:

F) Isolinnankadun ja Itäpuiston risteysaluella sijaitsee tämä Eetu Salinen patsas - kuvasi Jarmo Pyytövaara 18.11.2011 (kiitos). Patsasta siirrettiin muutamia metrejä äskettäin tehdyn alueen muutostöiden aikana. Kuvausajankohdasta johtuen vesiallas on peitetty ja ympäristö muutenkin aika karu. Patsaan teki Aimo Tukiainen vuonna 1955. Lahdessa julkistettiin vuonna 1966 Veikko Leppäsen tekemä Eetu Salinin patsas.

Eetu Salinin patsas Salininpuistossa - kuva ja teksti: Antti Suominen, 2010 (kiitos käyttöluvasta).

Eetu Salinin patsas lähikuvassa - kuvasi Jarmo Pyytövaara 18.11.2011 (kiitos). 90-luvun alkupuolilla Porin reissuillani osan perheestä viettäessä aikaansa ostoksilla Anttilassa itse usein odottelin Eetu Salinin patsaan luona. Kerran oli tyttärenikin mukanani odottamassa. Ajan käydessä pitkäksi hän aloitti pehmoleluaasinsa perusteellisen kylvettämisen Eetu-patsaan vesialtaassa ja ohikulkijoilla oli hymyä huulilla.


Eetunaukio * Itäpuiston 'avaruutta' Yrjönkadulta itään:

Eetunaukiolla - esiintymislavakin löytyy - kuva ja teksti: Antti Suominen, 2010 (kiitos käyttöluvasta).

Eetu Salinin patsaalla 23.1.2014 ('S&J'). Itäpuiston ja Isolinnankadun risteysalue.

Itäpuiston päästä näkymä pohjoiseen Isolinnankadulle. Oikealla 'Yhteisökeskus' Vähäuusikadun risteyksessä - 23.1.2014 ('S&J').

Porin kauppahalli:

G) Porin kauppahallin ovet aukaistiin ensimmäisen kerran joulukuussa 1927. Liha- ja leikkelemyymälöiden pöydät oli tehty italialaisesta marmorista ja seinät päällystetyt emaljoidulla sinkkilevyllä. Tämä Antti Suomisen kuvaama otos kauppahallista kesältä 1967 on kirjasta 'Muistojen Pori' (Jaakko Leppänen-Antti Suominen, Satakunnan Kirjateollisuus - 1986).

Tässä yhteydessä työryhmältämme erikoiskiitokset Satakunnan Kansan lehtikuvaajana pitkän ja ansiokkaan uran tehneelle Antti Suomiselle, joka lokakuussa 2010 antoi lupansa käyttää omia historiallisia kuviaan sivustollamme - näin harrastusprojektimme sai merkittävän 'ammatillisen avun' ja hänen kuviensa myötä aukeni sivustollemme aivan 'uutta' kuvamaailmaa muisteltavaksi.

Hallia oli vuodesta 1890 asti kaavailtu rakennettavaksi - aluksi torin etelälaidalle, mutta vasta tehtailija A.Hellmanin hanke rakentaa halli 'Yrjönkadun' ja 'Isolinnankadun' välille tuotti tuloksen. Porilaiset ottivat hallin heti omakseen - tavarataloja ei tuolloin tietenkään ollut ja nyt sai kerralla tutustua esim. Aaltosen, Iivarisen, Mäkisen, Lavikon, Lehdon, Sundelinin ja monen muun kauppiaan erilaisiin myyntituotteisiin.

Kautta vuosikymmenten kauppahalli on käynyt Porissa ankaraa kilpailua varsinaisten torikauppiaiden kanssa. Kauppahallin läntinen sisäänkäyntihän osuukin melkein torille.
Kuvaava on seuraava alkuaikojen kauppahallin mainos:
Yhden läpikulun aikana tarpeet keitosta jälkiruokiin ... Ei enään tarvis kulkea ruokatarpeita etsimässä liukkaalla torilla, jonka mukulakivien koloihin saastainen lika ja bakteerit pesiytyvät. Nyt on mukava astella lämpimän kauppahallin Mettlacher-laatoilla päällystetyllä ja joka ilta kiiltäväksi pestyllä lattialla, nähdä hyvin järjesttettyjä ja valaistuja, siistejä ja hygieenisiä myymälöitä, joista voi ruokatavaransa saada puhtaina ja tuoreina.


Kauppahallin karkkikauppa kuvattuna 23.1.2014 ('S&J'). Myyjätär antoi kuvausluvan ja piiloutui sen jälkeen karkkitavaroidensa taakse. Porilaista ujoutta.


('Muistojen Pori'-kirja, 1986 - kuvaaja: Antti Suominen): Porin kauppahallin uskollisimpia asiakkaita oli Maria Vilhelmiina Järvinen eli 'Virtasen Miina', joka maitokannuineen ja ostoskasseineen kävi päivittäin Ruosniemestä asti ostoksilla hallissa vielä viimeisinä elinvuosinaan. Syksyllä 1961 ensimmäisenä Porin päivänä kävivät Pori-Seuran edustajat ojentamassa kukkia ja lahjapaketin kaupungin vanhimmalle asukkaalle. Vilhelmiina Järvinen kuoli 17.7.1966 sadan vuoden ja kymmenen kuukauden ikäisenä.

Mieleen on jäänyt selvästi kauppahallin riemunkirjavan myyntituotteiden yhteistuoksu, jonka vielä nykypäivinäkin eri kaupunkien kauppahalleissa poiketessa kohtaa. Tuoreiden ja isojenkin merikalojen osastoilla tuoksu oli huumaavan 'merellinen'.
Valokuvassa seinällä lukee muuten 'Tupakanpoltto kielletty' ja 'Koiria ei suvaita hallissa'. Muistikuvani on, että kauppahallin seinällä oli myös jossakin kieltolaatta 'Lattialle syljeskely kielletty'. Virtasen Miinaa en itse 'omakohtaisesti' Porin kauppahallista muista.


Pihvimestarin myyntipiste Porin kauppahallissa 23.1.2014 ('S&J'). Rekvisiittaa piisasi.

Kauppahallissa 23.1.2014 ('S&J'). Ei juurikaan muuttunut sitten edellisen käynnin kauan sitten.


Kauppahallin sisäänkäynti Yrjönkadun puolella - kuvattu 22.1.2014 ('S&J'). Oikealla liikkeen ikkunan yläpuolella teksti: Elämisen makua.

Kauppahallin sisäänkäynti Isolinnankadun puolella - kuvattu 23.1.2014 ('S&J').

Antinkadulla:

H) Tämä mainio otos on Antti Suomisen kuvaama - kirjasta 'Muistojeni Pori' (1986). Kuvateksti kirjassa: Autojenkin aikakaudella porilainen luottaa polkupyörään - myös tavarankuljetuksessa. Kuva on Antinkadulta 1970-luvun loppupuolelta.

Tämä kuva on itselleni sikäli erittäin mukava 'muisto', että kuvassa näkyvä iäkkäämpi naispyöräilijä saattuu olemaan minulle tuttu hahmo. Hän kuului Mäkelän sisaruksiin, jotka iäkkäinäkin pitivät kauppaa Porin Kuudennessaosassa, jossa siis itse asuin vuodet 1959-67 'ratakuopan reunalla'. Heidän sekatavarakauppansa sijaitsi korttelistamme muutamien poikkikatujen päässä Käppärää kohti - ehkä Päärnäistenkadulla?
Jo noina vuosina tämä samainen kuvassa näkyvä myyjätär hoiteli 'kolmipyöräisellään' tavaratoimituksia pitkienkin matkojen taakse. Sisarusten palvelualttius ei aina ollut meille pihojen pikkupojille ehkä sitä kaikkein 'ystävällisintä', mutta sen ymmärtää toisaalta, kun ostoksemme yleensä käsittivät vain muutamia kappaleita nallekarkkeja.

Porin rakenteilla olleen uuden postitalon tulipalo torin koilliskulmilla 20.1.1966:

I) Porin postin uudisrakennus liekkimerenä, otsikoi Satakunnan Kansa 21. tammikuuta 1966 uutisen, joka hallitsi lehden etusivua. Keskustassa riehunut tulipalo levisi muutamassa minuutissa koko keskeneräiseen rakennukseen kahta alinta kerrosta lukuunottamatta. Palokuntien ponnisteluista huolimatta - sammutustöissä oli 110 miestä - liekkimeri uhkasi vakavasti lähellä sijainneita rakennuksia.
Pahiten oli vaarassa Hankkijan yksikerroksinen puutalo (kuvassa alhaalla keskellä) Yrjönkadun vastakkaisella puolella, mutta tuli uhkasi myös Rojohopen taloa eteläpuolella - vain kiviseinä erotti asuintalon osakkeet liekkimerestä. Kuumuus ehti aiheuttaa asunnoissa vahinkoja, mutta tuli ei levinnyt (kuva ja tiedot: 'Muistojen Pori'-kirja (1986) - kiitos käyttöluvasta).

Palon epäiltiin saaneen alkunsa lämmityksessä käytetystä öljykamiinasta. Liekit etenivät nopeasti rakennuksen puuosissa, jotka olivat lähinnä betonilaudoituksia ja tukiparruja. Palon raivaustöihin ryhdyttäessä rakennustyömaa oli murheellisen näköinen.
Teknisten tutkimusten valmistuttua päätettiin, että seitsemäs ja kahdeksas kerros puretaan kokonaan, kuudes kerros suurimmaksi osaksi ja viideskin puolittain. Alemmissa kerroksissa oli tehtävä korjauksia (kuva ja tiedot: 'Muistojen Pori'-kirja (1986) - kiitos käyttöluvasta).


Tämän kirjoittaja muistaa vielä hyvin tuon vuoden 1966 tammikuisen iltapäivän tulipalon (olin tuolloin 12-vuotias). Palosireenien poikkeuksellisen pitkään jatkunut ujellus ja keskustan ylle noussut tulenkajo ja savu saivat Kuudennenosankin nuorison havahtumaan johonkin poikkeukselliseen tapahtumaan. Muistan tuona päivänä olleen erityisen kovan pakkasen, mikä liittyneekin rakennustyömaalla käytettyyn öljylämmityskaminaan.
Juostuamme kauppatorin lounaiskulmaan näky uuden postitalon rakennustyömaalle oli melkoinen. Rojohopen pohjoispuolen naapurina Yrjönkadun varrella (torin koilliskulmilla) sijainnut uudisrakennus oli kauttaaltaan tulessa ylemmistä kerroksistaan. Kovin lähelle palopaikkaa ei katsojat päässeet, mutta viistottain torinkin yli katsottuna kuumuus tuntui ja palon äänet syöpyivät mieleen.
Palomiehillä oli ankaran pakkasen takia vaikeuksia sammutustyön kanssa, vesiletkut olivat jäässä ja hetkittäin vain VPK:n (Martti Laippalan) käyttämän yhden vesiletkun vaatimaton suihku suojeli Rojohopen parvekkeelta kerrosasuintalon väliseinää. Katselijoiden joukossa kiersi jo huhu, että Hankkijan puurakennusta postia vastapäätä Yrjönkadun toisella puolella ei olisi voitu enää pelastaa (toisin kävi).
Jäipä tulipalon seuraamisesta mieleen sellainenkin seikka, että katsomispaikalleni ahtautui HJK:n jääkiekkojoukkueen pelaajia - vieressäni seisoi pitkään HJK:n silloinen tähtipelaaja 'Kiukki' Katainen. Myöhemmin illalla Isomäen kaukalossa pelattiin Karhut-HJK (mestaruussarjaa).


Porin uusi postitalo nykykunnossaan Yrjönkadun ja Valtakadun kulmassa - kuvattu 23.1.2014 (Joutsi).

Porin postitalon pohjoispääty Valtakadun puolelta - kuvattu 23.1.2014 (Joutsi). Idea käyttää tilateosta: hyvä - lopputulos kuitenkin melko vaatimaton.

Yrjönkadun ja Valtakadun risteyksestä jokisiltaa kohti:

J) Uuden postitalon edustalta otettu kuva (23.1.2014 - 'S&J') pohjoiseen Valtakadunristeykseen. Taustalla vielä Hallituskatdun risteys ennen jokisiltaa. Kerrostalon katutasossa oli aikansa uutuus - liikekäytävä, jonka molemmin puolin liiketilat oli sijoitettu. Aikoinaan oli ainakin soitinliike (Pihlajamaa), missä myytiin äänilevyjäkin. Arvohuonekaluja ja viherkasveja muistan liiketiloissa olleen kaupan myös. Valtatie 8 kulki Porin keskustan läpi Yrjönkatua pitkin aina vuoteen 1974 saakka. Linnansillan valmistuttua siirtyi valtatien liikenne kahden korttelin verran idemmäksi Vähälinnankadulle.

Samainen kerrostalo 23.1.2014 ('S&J'). Toiminnassa vielä pitempiaikaiset Huonekaluliike Linna ja Vesan kukka- ja siemenliike.

Samaisen kerrostalon liikekäytävä ~ jäänyt aika kolkoksi nykyajan haasteita vastaamaan - 23.1.2014 ('S&J').

Linja-autoasema (matkahuolto) Isolinnankadun varrella 1950-luvun puoliväliin asti:

K) Näkymä Isolinnankadulta 1940-luvulla. Rahdin käsittelyssä oli omat ongelmansa (1948) Isolinnankadun varrelle sirotellussa linja-autojen lähtökaaviossa. Linja-autoasema (matkahuolto) sijaitsi tuolloin vielä nykyisen Nortamonkadun risteyksen tienoilla ja linjurit seisoivat ripoteltuina Isolinnankadun varrella siellä sun täällä. Autoissa oli kuvan ottoaikaan vielä häkäpöntöt takana. Hevospeli tuntui varmemmalta. Kuvaaja ei ole tiedossa - kuvan lähetti 'RT' 28.10.2011. Hevosen ja linja-auton takaa erottuu talon seinässä tekstin loppuosana '---tarkastusasema'. Taisi olla kysymys lihantarkastusasemasta? Takana näkyvän 14 ikkunaisen puutalon vasemmalla puolella sijaitsi 'matkahuollon kahvila' kaksikerroksisessa kivitalossa. Uusi linja-autoasema Isolinnankadun eteläpäähän valmistui vuodeksi 1956.

Valtakadun ja Isolinnankadun kulmassa, linja-autopysäkkien tuntumassa sijaitsi ravintola Musta Karhu (kuva vuodelta 1939), sittemmin Sininen Lyhty. Kulmatontilla olleet rakennukset purettiin vuonna 1958. Vakuutusyhtiö Salama rakensi paikalle suurehkon asuin- ja liiketalon (Satakunnan Kansan lehtikuva * Suomisen kirja).

Porilainen bussi lähdössä Noormarkkuun. Kuvausaika ja -paikka hankalia sanoa, varsinkin näin jälkikäteen', kirjoittaa kuvan 31.10.2011 lähettänyt "Santeri". Ennen nykyistä linja-autoasemaa Porin bussit lähtivät Isolinnankadun pohjoispäästä, mutta oliko siellä tuollainen Esso-asema (Sipilä)?

(Esko Steen, sähköposti 27.12.2011): Törmäsin yllä olevassa kuvassa lähes synnyinkotiini (Isolinnankatu 10). Muistan hyvin tuon kulmauksen, jossa linja-auto ja Esson huoltoasema näkyy takana - eli Nortamonkadun ja Isolinnankadun kulma, nuorisotalo paikalla nykyään. Laitan liitteeksi vielä vanhemman kuvan, jossa huoltoasema näkyy olevan rakenteilla. Talo, joka linja-autokuvassa näkyy takana on matkahuolto ( tekstikin näkyy osittain). Olen syntynyt 1950 joulukuussa ja muistan Esson olleen silloin 50-luvulla ja aina loppuun asti tuon rakennuksen päädyssä, kun ei matkahuoltoa enää siinä tarvittu.

Tämän vanhan postikorttikuvan Esko Steen lähetti edellisen kuvan kommenttinsa mukana 27.12.2011. Kuva on otettu aikoinaan viidennenosan päältä länteen torin suuntaan. Alhaalla siis Isolinnankatu ja vasemmassa alakulmassa kauppahalli. Kuvan oikeassa alanurkassa on todellakin rakenteilla edellisessä kuvassa taustalla näkyvä rakennus (matkahuolto ja Esso). Sen nurkilla näkyy kuvassa seisovan linja-autojakin.
Kuvan tarkkaa ajankohtaa on vaikea sanoa, mutta esimerkiksi torin ympäryksen rakennuksista tämän postikorttikuvan voi päätellä olevan hyvinkin iäkkään. Raatihuoneen ympäristöstä erottuu Junneliuksen palatsi vielä omassa korkeusluokassaan. Hotelli Otavan seutu erottuu hyvin - lyseo puolestaan ei oikein näy.


Antti Suomisen kuvaamana (kiitos): "Tuulista ja liukasta 1960-luvulla, viisikymmentä vuotta sitten, Isolinnankadun ja Torikadun nyk. Nortamonkadun risteyksessä."

Valtakatu 1 ~ pihanäkymiä (Signelinnakin):

L) Tapio Jokinen asui osoitteessa 'Valtakatu 1' 50-luvun puolivälin paikkeilla - muutti sitten Musaan ja aloitti koulunkäyntinsä Käppärän kansakoulussa. Hän lähetti (10.2.2012) tämän kuvan 'Valtakatu 1':n pihan lasten vuoden 1953 vappuriennoista: Ahtolan Anneli on vasemmalla - sitten saattaa olla Reiniuksen poikia ja minun vieressäni Anna-Mari Sarpela pitää pikkumiestä kuvassa. Rekvisiitasta päätellen Vappuna (1953) . Tuon lankkuaidan takaa näkyy 'Signelinna', joka tunnetaan myös nimellä 'Newanderin talo'. Sen suunnitteli tiettävästi Euroopan ensimmäinen arkkitehtitutkinnon suorittanut nainen, suomalainen Signe Hornborg. Siihen aikaan siellä asui metsänhoitaja Reinius, jonka vaimo huuteli usein lapsiaan ruotsinkielellä meidän puolelta päivälliselle. Me vastattiin usein kuorossa omalla 'ruotsillamme'. Leikimme usein heidän mukavien lapsiensa kanssa pihamaalla. He kiipesivät vanhempiensa varoituksista huolimatta korkean lankkuaidan yli aina yhtä urheasti.

Tapio Jokinen (14.2.2012): Valtakatu 1:n pihapiiriämme - nyt Isolinnankatu 3 pihanpuolelta. Tämä on 'arkistokuva'. Rakennuksessa oli melko harvinaiset luhtikäytävät.Tontin rakennuksissa ja pihapiirin muissakin taloissa oli muun muassa Rosenlewin työntekijöiden asuntoja. Talot purettiin vuonna 1964. Rosenlew-yhtiöt rakennutti tontille uudisrakennuksen vuonna 1965, Asunto Oy Isolinnankatu 3.

Tapio Jokisen lähettämä (10.2.2012) kuva 50-luvun kotipihastaan osoitteessa Valtakatu 1. Kyseessä oli Isolinnankadun ja Valtakadun luoteiskulmauksen tontti, jota vastapäätä sijaitsi puutalossa ravintola 'Sininen Lyhty' vuoteen 1958 asti:
En muista tämän kuvan ottamisesta paljoakaan. Oletan takanamme olevan henkilön Sarpelan vanhemmaksi tyttäreksi.

Edelleen Tapio Jokisen 50-luvun pihakuva Valtakatu 1:n asuinpaikastaan (lähetti 10.2.2012): Olen liian pitkillä sauvoilla hiihtämässä Valtakatu 1:n pihassa. Takana näkyy Isolinnankadun puoleisen talon toiseen kerrokseen johtavat ulkoraput. Hannulan Matti, vaalea maitotukkainen poika, asui ilmeisesti tuon oven takana rakennuksen päädyssä.

Tapio Jokinen (14.2.2012): Merikapteeni Sarpela oli tuonut meriltä tuliaisina tällaisen gorillanaamarin, jota hän kerran esitteli Valtakatu 1:n lapsille. Isäni otti tapauksesta kuvan. Seison varmuudeksi Sarpelan tyttären Anna-Marin vieressä turvallisesti kauempana pelottavasta otuksesta.

Tapio Jokinen (14.2.2012): Jonkun syntymäpäiviä juhlitaan 50-luvun alussa Valtakatu 1:n santalaatikolla. Olen tyttöjen vieressä pipopäisenä. Pylväässä oli sähkölamppu, jonka katkaisija näkyy korkealla johonka ihan pienemmät eivät ulottuneet. Taustalla lankkuaidan takana häämöttää Signelinna (Newanderintalo), jossa asui metsänhoitaja Reinius perheineen.

Tapio Jokinen (14.2.2012): Samat Valtakatu 1:n pihapiiriä ympäröivät rakennukset nyt kuvattuna Isolinnankadun puolelta. Oikeassa reunassa koivun takaa näkyy tiilinen piharakennus, jossa oli yhteinen pesutupa. Suomenmielisten ja nuorsuomalaisten sanomalehden Kansalaisen (1897-1912) ja myöhemmin Satakunnan Sanomien (1907-1917) ensimmäinen toimipaikka oli Isolinnankadun ja Valtakadun kulman kivirakennuksessa. Tämä on 'arkistokuva', jonka on aikanaan ottanut Satakunnan Kansan kuvaaja Sven Raita.

(Matti Kähkipuro, sähköposti 22.9.2013): Asuin Isolinnankatu 5:ssä seitsemäntoista ensimmäistä elinvuottani. Katselin upeita kuviasi. Kiitokset siitä.


Signelinna:

'Signelinna' yhä pystyssä Valtakatu 1:n entisen pihapiirin pohjoispuolella. Lähetti Tapio Jokinen 11.2.2012: Isolinnankadunkadun alkupäässä Hallituskadun kulmauksessa aivan vastapäätä Keski-Porin kirkkoa on Euroopan ensimmäisen naisarkkitehdin Signe Hornborgin merkittävimpiin rakennuksiin kuuluva Signelinna (Nevanderin talo). Sijaitsee siis edelleenkin. Sarpelan Helmi sai asua jonkin aikaa 70-luvun alussa tuossa talossa kunnes muuttivat Ulvilaan.

Hallituskadun ja Isolinnankadun kulmassa Signelinna - oikealta tulossa Yrjönkadun risteys. Molemmat kuvattu 23.1.2014 ('S&J').

Ydinkeskustaa kirkon ja kauppatorin väliltä:

M) Porin keskustan näkymä Veljekset Karhumäen kuvapostikortissa ilmeisesti 1960-luvun alusta - lähetti 'TA', 16.3.2012.

Valtakadun varrelta:

N) Suomen Pankin rakennus valmistui vuonna 1913 (G.Nyström). Pankki toimi vuoteen 1993 asti, jonka jälkeen rakennus siirtyi Porin kaupungille. Kuvasi Jarmo Pyytövaara 17.10.2011.

Tammikuinen torstaiaamu (23.1.2014 ~ 'S&J') on valkenemassa Valtakadun ja Raatihuoneenkadun risteyksessä. Suomen Pankki nykyisin kaupungin rakennusvalvonnan käytössä. Kuvasta vasemmalle raatihuoneen puisto ja oikealle Pohjoispuisto.

Valtakadun ja Pohjoispuiston risteys - kuvaussuunta itään ~ 23.1.2014 ('S&J').


Autokoulu J.Heurlin Oy sijaitsi kuvaushetkellä 1980-luvun alussa ('S&J') Pohjoispuiston ja Valtakadun kulmassa viistosti Raatihuoneenpuiston eteläreunalla. Kuvassa J.Heurlinin Pori-aiheella maalattu opetuskuorma-auto. Heurlinilla tämän kirjoittaja hankki vuoden 1970 tietämillä moottoripyörän ajokortin. Autokoulu ei enää sijaitse samoissa tiloissa.

Kuorma-auton takana Satakunnan Kansan toimitus (Satakunnan Kirjateollisuus). Sarpin kahvila sijaitsi vielä minunkin aikoinani kuorma-auton peittämässä kulmauksessa. Autosta oikealle sijaitsi aikoinaan Heurlinin autokoulun ohella ainakin Artekin myymälä. Elokuussa 2011 Satakunnan Kirjateollisuuden logot olivat kadonneet, tilalla ainakin 'Wipro Applying Thought'. Sarpin kahvilan paikalla 'Cafe Mai' ja entisten Heurlinin ja Artekin kohdilla ainakin 'Nikamankäsittelijä ja hieroja', antiikkikauppa ja parturi-kampaamoalan liike 'GloHair'.

Sarpin kulma * Selim Palmgrenin lapsuudenkoti
(Valtakadun ja Pohjoispuiston kulma):

O) Antti Suominen kuvasi lapsuudenkotinsa tonttia katselevan Selim Palmgrenin patsaan v. 2001 (Lauri Leppänen, 1955). Kiitos käyttöluvasta.


Kondiittoriliike Sarpin myymälään astuttiin komean rinkeliportin alitse. Liikkeen perustaja, kondiittorimestari J.B.Sarpila, puolalaiselta nimeltään Jan Bronislaw Suszycki (liettuaksi Jonas Bronislovas), sai 1901 mestarikirjan ollessaan Venäjällä, josta hän siirtyi Viipuriin ja Turkuun ja edelleen Poriin. Puolasta peräisin olevien reseptien mukaan valmistettiin Katariinan leivoksia ja Varsovan mokkaleivoksia. Leipomon pääsiäisherkkuina tulivat tunnetuiksi baba ja pasha. Lähteet: Teppo Sarpila (2014) ja kirja 'Muistojen Pori' (kuva), Suominen-Leppänen, 1986 - kiitos käyttöluvasta. Teppo Sarpilan mukaan 'herra Aaltosella' oli ollut myös suuri osuus leipomon perustamiseen.

Antti Suomisen tallentamaa tämäkin ~ samasta teemasta. Kiitos käyttöluvasta.

Hallituskadun itäosalta:

P) Hallituskadulla purettiin mm 'Kirkkoapteekin' talo liike- ja kerrostalon tieltä 1960-luvun alussa. Kuva on Antti Suomisen ottama - julkaistu hänen kirjassaan 'Näin minä sen näin' (2003).

Kaupungin keskustaa kuvattuna kirkon tornista - etualalla Yrjönkadun ja Hallituskadun risteys. Kirkkoapteekki näkyy risteyksestä oikealla Hallituskadun varrella. Kuva kirjasta 'Pori - Kokemäenjoen kaupunki (1957)'.

Yrjönkadun ja Hallituskadun kulmassa oli sijainnut tammikuussa 1962 puoliksi purettuna ns. 'kirkkoapteekkirakennus', jonka tiloissa oli Helsingin Sanomien '50 vuotta sitten'-palstalla 25.1.2012 julkaiseman muistelun mukaan harjoitettu hämäräperäistä, suoraa kaupankäyntiä 'ilman tukkukaupan' välikäsiä. Näitä tapahtumia en muista lainkaan - olinhan vasta 8-vuotias tuolloin, enkä vielä juurikaan ostellut kaakeleita ja ovenkarmeja. Mainittua rakennustakaan en muista. Nykyisin risteyksessä sijaitsee koilliskulmassa kirkkomaa, luoteiskulmassa vanha matala kivitalo, jossa kauan ollut baari ('Baarikaappi' nykyisin). Eteläpuolen kulmissa nykyisin persoonattomat kerrostalot.


Hallituskadulla kirkon kohdilla, edessä näkyy Yrjönkatu poikkisuuntaisena (oikealla kääntyen Porin vanhalle sillalle). Kuvasta oikealla Keski-Porin kirkko, hautausmaa ja sankarivainajien haudat ja muistopatsaat. Kuvattu 31.10.1981 ('S&J'). Hallituskadun varressa kauempana taustalla näkyy Porin raatihuone.

Samaa kuvaussuuntaa ja -paikkaa edelliseen verrattuna. Hallituskadun ja Yrjönkadun risteys. Kulmatalo maalattu ('Baarikaappi') - 23.1.2014 ('S&J').


Hallituskadun ja Antinkadun kulma - Osuuskunta Kansan keskustoimipaikka. Jarmo Pyytövaara kuvasi 17.10.2011.

Markku Harell lähetti (21.4.2014) tämän kuvan Kansan pääkonttorista. Hänen tietolähteidensä mukaan 'Kansa' osti rakennuksen vuonna 1908.

Yrjönkatua torilta pohjoiseen:

Q) (Antti Suominen): "Porin puolen kansakoulukisat 29. - 30.5.1948. Avajaiset pidettiin Porin Pallokentällä ja seuraavana päivänä urheilu- ja voimistelukisat Herralahden kentällä. Kuva avajaismarssista Yrjönkatua pallokentälle." Kuva myös Antti Suomisen kankaisesta kisamerkistä, joka ommeltiin housun vasemmalle puolelle. Yhtenäisyyden vuoksi pojat voimistelivat pelkissä lyhyissä housuissa. Kuva on todennäköisesti Sven Raidan ottama.

(Ritva Sinikka Suominen, 16.6.2014): "Siellä sitä voimisteltiin äidin tekemässä harsohameessa. Ojanreunalta käytiin taittamassa pajunoksa, joka taivutettiin renkaaksi. Kaukaa näytti varmaan ihan hyvältä. Esiintymisasussa oli muistaakseni aika kylmä."

(Liisa Keitaanpää, 16.6.2014): "Minäkin olin mukana. Yön olin Cygnaeuksen koululla. Oli uskomattoman jännittävä kokemus lapselle. Minulla on jossain tallella sekä merkki että kisoista tehty pahvikantinen kirjanen. Täytyykin hakea se esille."

Yrjönkatua Hallituskadun risteyksestä kohti siltaa - Sami Nordlund kuvasi 21.8.2015 (kiitos, käyttölupa 2016-1-B).

Teuvo Vehkalahti kuvasi remontissa olleen vanhemman Kokemäenjoen ylittävistä silloista 22.8.2014 - kiitos käyttöluvasta.

Antinkadun pohjoispäätä:

R) Porin 'Suomen Pankin' vanhempi rakennus kuvattuna vuonna 1904 postileimatussa kuvapostikortissa, jonka julkaisun on kustantanut Roneliuksen kirjakauppa. Uusi 'Suomen Pankin' rakennus (edellä tällä sivulla) otettiin siis käyttöön v. 1913. Tämä vanhempi rakennus sijaitsee osoitteessa Antinkatu 6 B - Hallituskadun ja Valtakadun välisellä katuosuudella, itäpuolen keskellä. Kuvan kortista lähetti 'Karhu' (15.3.2013). Markku Harellille kiitos lisätietojen antamisesta.

Markku Harell lähetti 9.3.2014 tämän vanhan postikorttikuvan (Hallituskadun ja Antinkadun kulma) samasta rakennuksesta seuraavin saatesanoin: Kuvassa etualalla G.E.Rambergin kirjakaupparakennus ja sitten etelämpänä Antinkatua kyseinen Pankin rakennus. Rambergin kirjakaupan väki kurkii liikkensä ovelta ja Antinkadun puolella jalkakäytävän penkeillä (!) herrasmiehet paistattelevat päivää ja turisevat. Hieno tunnelma kuvassa!
Rambergin kirjakauppakulman rakennuskin on yhä pystyssä vain hieman 'muunneltuna' - tiloissa toimi elokuussa 2011 'Porin Kunnalliset JHL ry'.


Samainen 'ensimmäinen Suomen Pankin' rakennus sijaitsee edelleen osoitteessa Antinkatu 6B. Markku Harell kuvasi talon 8.4.2014 (kiitos). Muistamme rakennuksen ns. 'Lipsasen talona', nykyään rakennus on Porin kaupungin virastojen käytössa - mm. IT-keskus on rakennuksessa.

Kyseisen rakennuksen pääsisäänkäynnissä vieressä on oheinen muistotaulu: Musiikkineuvos Ilkka "Danny" Lipsanen syntyi Porissa ja asui tässä talossa 1942-52. Paljastettiin 16.07.2008 Porin täyttäessä 450 vuotta. Markku Harell kuvasi 8.4.2014 - kiitos.


Antti Suominen (22.5.2014): Porin Radio ja TV Oy lopettaa toimintansa. Porin Radio aloitti 1937. Kuvassa, 1953, myymälä - Antinkatu 7 (Veini Niemi). Muistojen Pori (1986).

Gallen-Kallelankatu ~ kortteliväli torilta Pohjoispuistoon (tämän sivun kohdealueella):

S) Tämä kuva on peräisin Antti Suomisen ja Jaakko Leppäsen kirjasta 'Muistojen Pori', 1986 (kiitos kuvan käyttöluvasta). Alkuperäinen kuvateksti: Talvisodan lujittama kansallinen yhteishenki antoi leimansa 6.12.1940 vietetylle itsenäisyyspäivälle. Maanpuolustusväki, rintamamiehet ja puolustusvoimien joukko-osasto järjestäytyivät Liisantorille katselmukseen, jonka suoritti sotilasläänin komentaja, eversti N.V.Hersalo. Joukot marssivat Otavankatua, Torikatua (myöh. Gallen-Kallelankatu) ja Yrjönkatua kirkkopuistoon kunnianosoitukseen. Jumalanpalveluksen jälkeen joukot järjestäytyivät paraatiin, jonka eversti Hersalo otti vastaan kauppatorilla. Marssirivistö on kuvattu Torikadulla eli nykyisellä Gallen-Kallelankadulla. Pohjoispuiston kulmauksessa sijainneessa valkoisessa puurakennuksessa, joka sittemmin paloi, sijaitsi ravintola 'Pori'.

(Jukka Joutsi, 8.5.2014): Kuva on otettu siis hotelli Satakunnan kohdilta ikkunasta länteen, Gallen-Kallelankadun eteläpuolta kuvassa, ensimmäisenä Pohjoispuiston risteys ja marssijoukko näkyy taaempana kääntyvän Otavankadulta kuvauskadulle. Etuvasemmalla valaisinpylväässä mainos, jossa lukee 'Kelloliike', aidan päällä useita mainoskylttejä, mm. 'Verhoilija', '---toimisto', 'Autokorjaamo' ja '---- Paja'. Kuvassa Gallen-Kallelankadun ja Pohjoispuiston lähemmässä risteyksessä näkyvä puutalo on edelleen pystyssä. Siinä toimi minun aikoinani ruotsinkielinen oppikoulu - 'Pukkilaksi' kutsuttu. Palaneen Pori-ravintolan paikalla nykyisin kirjastorakennus.


(Raili Parkkinen): "Hotelli Satakunta Gallen-Kallelankadun varrella. Postikortti, josta kuva on, oli lähetetty Porista Saloon 1.6.1941"


Liikekulma * Liikebaari:

Markku Neiramaa: "Omin eväin", tunnelmakuva Liikebaarista vuodelta 1967.

Pohjoispuiston itäpuolta:

S) Tammikuinen torstaiaamu (23.1.2014 ~ 'S&J'). Raatihuoneen puistosta kuvattu etelään Pohjoispuistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Porin sivulle #23

Takaisin Pori-sivujemme alkuhakemistoon.