PORI - sivu #21:
Raatihuone (puisto) ja Junneliuksen palatsi.

(Svala & Jukka Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 9.11.2014)

Porin raatihuone ennen sotia:

A) Tämä kuva on Sandbergin ja Viherjuuren Pori-kuvateoksesta vuodelta 1936. En ole ennen nähnytkään kuvaa Cedercreutzin 'Karhu'-patsaan aiemmasta versiosta. Kieltämättä aika oudon ja kömpelön näköinen ensinäkemältä. Ilmeisesti tätä karhuveistosta yleisestikin vierastettiin, sillä se korvattiin nykyisellä Karhu-patsaalla vuonna 1938. Tämä 'hylätty' Cedercreutzin karhu-patsas siirrettiin ilmeisesti vesitornin viereiseen puistoon, mutta sieltäkin se katosi ilmeisesti melko pian. Tämän varhaisemman karhupatsaan seikkailuista olisi kiva saada lisätietoja. Minun aikanani ainakaan, 50-luvun lopussa, vesitornin viereisessä puistossa ei tätä veistosta enää ollut. Koko puisto oli jo tuolloin päästetty totaalisesti repsahtamaan - lasten kahluuallas oli vuosikaudet kuivillaan täynnä törkyä. Suojaisena paikkana kyseinen puisto keräsikin noina aikoina lähinnä toisenlaisen 'Porin Karhun' ystäviä.

(Wikipedia, helmikuu 2010): Satakunnan karhu (tunnetaan myös nimellä 'Porin karhu') on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin suunnittelema veistos. Se sijaitsee Porissa, kaupungin raatihuoneen edustalla. Veistos pystytettiin vuonna 1938. Veistosta ennen samalla paikalla oli sijannut kaksi muutakin Cedercreutzin suunnittelemaa karhuveistosta.

(Marja-Liisa Nore, 7.7.2015): Porin Näyttämön henkilökunta raatihuoneen puistossa syksyllä 1930.

Porin Työväenyhdistyksen näytelmäkerhosta muodostettiin vuonna 1909 Porin ensimmäinen ammattiteatteri Porin Työväen Teatteri. Sille syntyi vastapainoksi porvarillinen Porin Näyttämö vuonna 1925, joka jatkoi Raittiusseura Alphan teatteritoimintaa. 1920-luvun lopulla käynnistettiin neuvottelut teattereiden yhdistymisesta Porin Näyttämön johtokunnan puheenjohtajan Kaarlo Saarenheimon johdolla. Neuvottelut johtivat lopulta vuonna 1930 tehtyyn päätökseen teattereiden yhdistymisestä. Uusi Porin Teatteri aloitti toimintansa syksyllä 1931. Sen ensimmäisenä johtajana toimi Porin Työväen Teatteria vuodesta 1928 johtanut Pekka Niskanen.
Kuuluisimpia Poriin Teatteriin kiinnitettyinä olleita näyttelijöitä ovat olleet muun muassa Siiri Angerkoski, Leo Lastumäki, Tommi Rinne ja Sylvi Salonen. Tunnetuimpia teatterinjohtajina toimineita ovat puolestaan Helge Ranin, Glory Leppänen, Matti Kassila ja Ilmari Unho.

Porin raatihuoneella 1950-luvulla :

B) (Antti Suominen): "Vuonna 1959 valatilaisuuden Porissa järjesti Porin Prikaati, joka silloin sijaitsi Turussa. Ohimarssi suoritettiin Hallituskadulla 2.8.1959. Kuvattu raatihuoneen edustalla."

Porin raatihuone 1960-luvulla :

C) Porin raatihuone vuoden 1962 kuvapostikortissa ~ J.Lahden kokoelmista (kiitos).

(Tapani Vainio): "Hallituskatua ja raatihuone vuonna 1965 (kuva: Aimo Vainio)".

Satakunnan Kansan kuvaaja Antti Suominen tallensi Raatihuoneen Uuden Vuoden ilotulitukset 31.12.1960/1.1.1961. Kuvaaja itse muistelee kuvaustapahtumaa:
(Antti Suominen, sähköposti 31.12.2011): Ohessa kuva vuodenvaihteen 1960-61 ilotulituksesta Porin raatihuoneelta. Oli minun vuoroni olla työssä uutena vuonna. Tämä kuva on otettu uudehkon kerrostalon ylimmän kerroksen parvekkeelta Pohjoispuisto 3:ssa. Asunnon omisti rakennusmestari Kauko Santala. Perhe oli muualla illan vietossa, mutta sain avaimen ja luvan kuvan ottoon. Tuleva vaimo pääsi mukaan "kassia kantamaan", joten se ilta jäi hyvin mieleen erikoisuutena. Vuodenvaihteen ilotulitukset raatihuoneelta järjestettiin vielä 1991, jonka jälkeen siirryttiin turvallisempaan paikkaan Kirjurinluotoon. Parin vuoden jälkeen raketit ammuttiin vielä kerran raatihuoneelta 1994 ja vuodesta 1995 ilotulitukset on järjestetty Kirjurinluodosta. Kirjurinluodosta on ammuttu raketteja aikaisemminkin, kun Pori täytti 400 vuotta maaliskuussa 1958. Tässä historiaa kylliksi yli viidenkymmenen vuoden takaa. Vanhat traditiot vain pitävät pintansa.

Kuvassa näkyy alavasemmalla vielä rakennus, missä toimi O.Cederlöfin Parturi-Kampaamo 80-luvun alkuun saakka. Olin raatihuoneella muutamina vuodenvaihteina ilotulituksia katsomassa, tästä kuvatusta ilotulituksesta ei ole jäänyt muistikuvaa.

Porin raatihuone ja sen läheinen Raatihuoneenpuisto 1970-luvulla:

D) Benz Porin VPK:n 110-vuotisjuhlaparaatissa 17.6.1973 raatihuoneen edustalla - äänessä VPK:n soittokunta.

Porin raatihuone ja sen läheinen Raatihuoneenpuisto 1980-luvulla:

E) Tämä kuva Porin raatihuoneesta ja sen edustalla sijaitsevasta puistosta on otettu 1.7.1981 ('S&J').

(Wikipedia, helmikuu 2010): Porin raatihuone kuuluu Porin tunnetuimpiin nähtävyyksiin. Vuonna 1841 valmistuneen uusklassisen rakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Sen arvoa korostaa rakennuksen edessä keskustan suuntaan avautuva edustuksellinen Raatihuoneenpuisto, jota on hoidettu historiallisia arvoja kunnioittaen ja vaalien.
Porin aikaisempi raatihuone oli punainen puurakennus, jonka edustalla oli kauppatori. Alkuperäinen rakennus paloi kokonaan Porin palossa, jonka jälkeen kauppatori siirrettiin nykyiselle paikalleen ja entiselle paikalle perustettiin raatihuoneenpuisto. Uusi raatihuone edustaa tyylillisesti empireä eli uusklassismia, ja sen erikoispiirre on katonharjalla kohoava pyöreä ja suippokattoinen kellotorni.

Tästä 80-luvun alkupuolen otoksesta ('S&J') voi raatihuoneen seinässä olevan tekstin lukemista kokeilla (alla kerrotun 'urbaanilegendan' mukaan).

(Wikipedia, helmikuu 2010): Julkisivua hallitsee neljän pilasterin kannattelema päätykolmio, jossa on latinankielinen kirjoitus CURIA ARCTOPOLIS, kirjaimellisesti suomennettuna "Karhukaupungin Oikeus" (Arctopolis on latinankielinen väännös Porin ruotsinkielisestä nimestä Björneborg). Kansanhuumori on tulkinnut tekstin tarkoittavan "Kuri ja ankara poliisi". Tekstin päällä on Porin kaupungin karhuvaakuna.
Porin raatihuone toimi Porin kaupungintalona vuoteen 1961, jolloin Porin kaupunki osti raatihuoneen vieressä olevan Junneliuksen palatsin, joka on nykyisin kaupungintalona. Kaupungintalon vaihdoksen syynä oli tilan puute.

Mainittakoon vielä tuosta 'CURIA ARCTOPOLIS'-tekstistä raatihuoneen julkisivussa - muistan tekstiin liittyneen tarinan hiukan eri muodossa kuin tuossa edellä olleessa Wikipedia-lainauksessa.
Muistamani jutun mukaan porilaismies oli pikkutunneilla palaamassa läheisestä hotelli Otavasta ja raatihuoneen kohdalla hänen epävarma kulkunsa oli saanut poliisit ottamaan miehemme 'Mustaan-Maijaansa', jolloin väsynein silmin mies oli vilkaissut raatihuoneen seinään ja lukenut tekstin muodossa 'Kurja armoton poliisi'.

Edelleen 80-luvun alun raatihuoneen 'lookia' ('S&J). Porin mieslaulajilla oli perinne laulaa raatihuoneen portailla kerran vuodessa - olikohan se sitten vappuna?
Taustalla näkyvä rakennus kulmassa (Hallituskadun ja Teatterikadun kulmassa) oli ainakin kuvaamisaikoihin seurakunnan kanslia, mistä 'papintodistukset' piti hakea. Kyseistä rakennusta vastapäätä, Hallituskadun toisella puolella sijaitsee Porin vanha ja maineikas teatteri. Jos Hallituskatua jatkaisi hiukan eteenpäin, oikealta tulisi näkyviin Satakunnan museon rakennus. Jos kääntyisi kulmasta oikealle - Teatterikatua alas Kokemäenjoen rannalle, tulisi oikealta näkyviin Porin taidemuseo (ent. vaaka- ja pakkahuone + tullirakennus).

Tämä raatihuoneen kuva on otettu 31.10.1981 ('S&J') . Karhupatsas pilkistää oikealla.

Tässä 80-luvun alun otoksessa ('S&J') erottuu raatihuoneen edustalla puistoa rajaavalla kiviaidalla sijaitseva kuuluisa Karhu-patsas. Nykykäytännön mukaan karhupatsas kuulemma lakitetaan vappuisin. Karhupatsaan kuva otettu 80-luvun alussa myös ('S&J').

Porin raatihuoneen edustan Karhupatsaalla:

F) Tämän kirjoittajan jälkikasvua Raatihuoneen edustan karhupatsaan kimpussa vuoden 2000 aikoihin - kuva P.Joutsi.

Karhupatsas - kuva ja tekstit: Antti Suominen, 2008 (kiitos).

Porin raatihuoneella 2010-luvulla:

G) Raatihuone ja karhupatsas tammikuisen pakkasillan hämyvalaistuksessa - 22.1.2014 ('S&J').

Raatihuone kuvattuna talviaamun sarastuksessa 23.1.2014 ('S&J'). Vaakunan ja kellon välistä kolme patsasta 'huollossa'?

Porin vaakuna - kuva ja tekstit: Antti Suominen.

Antti Suomiselle vielä tässäkin yhteydessä kiitokset kuvamateriaalinsa käyttöluvasta sivustollamme.

Porin Raatihuoneella - kuva ja tekstit: Antti Suominen (kiitos).

Raatihuone kuvattuna teatteritalon kulmalta 23.1.2014 ('S&J').

Raatihuoneen pihan puolta kuvattuna Teatterikadun puolelta 23.1.2014 ('S&J').


Juhana Herttuan patsas Porin Raatihuoneen itäpuolella - kuva ja tekstit: Antti Suominen (kiitos).


Teuvo Vehkalahti kuvasi Raatihuoneenpuiston kukkien väriloistoa 22.8.2014 - kiitos käyttöluvasta.

Teuvo Vehkalahti kuvasi Karhupatsaalta Pohjoispuiston suuntaan 22.8.2014 - kiitos käyttöluvasta.

Porin kaupungintalo eli 'Junneliuksen palatsi' :

H) Tämä kuva Raatihuoneenpuiston itäreunalla sijaitsevasta Porin kaupungintalosta eli 'Junneliuksen palatsista' on otettu 1980-luvun alussa ('S&J').

(Wikipedia, helmikuu 2010) Porin kaupungintalo, tunnetaan myös nimellä Junneliuksen palatsi, on Porissa sijaitseva venetsialaistyylinen renessanssipalatsi. Koristemaalausten suuri määrä tekee rakennuksesta yhden arvokkaimmista uusrenessanssirakennuksista Suomessa.
Palatsin on suunnitellut arkkitehti August Krook, ja sen rakennuttivat apteekkari ja kunnallisneuvos Robert Junnelius sekä konsuli Hugo Rosenlew. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1894 ja se valmistui 1895. Porin kaupunki hankki sen omistukseensa vuonna 1962.
1950-luvulla palatsi oli purkamisuhan alla, sillä sen pohjaratkaisut olivat verrattain epäkäytännöllisiä muuhuin kuin asuinkäyttöön ja sen tekniikka oli vanhentunutta. Palatsi kuitenkin onnistui välttämään purkamisen, joskin hyvin täpärästi.
2006 aloitettiin rakennuksen laajat entisöintityöt, joiden tarkoituksena on palauttaa rakennus lähes täysin takaisin alkuperäiseen loistoonsa. Yli 6 miljoonaa euroa maksavasta entisöinnistä vastaa arvorakennuksiin perehtynyt arkkitehtitoimisto Helander & Leiviskä.

(Tapio Jokinen, sähköposti 27.2.2012): Vuorineuvoksetar Rosenlewin nimikkoauto oli mahtava Buick. Kuvia en ole vielä löytänyt. Isäni Olavi Jokisen tehtäviin oli järjestää auto kuljettajineen nykyisen Junneliuksen palatsin paraatioven eteen. Vuorineuvoksetar muistaakseni asui siellä. Isäni toimi Rolenlewilla työpäällikkönä vuoteen 1962 asti.

(Elina Rantanen, sähköposti 7.2.2014): Minun isäni Raimo Rantanen (s.1932) oli nuorena miehenä vuorineuvoksetar Rosenlewin yksityiskuljettajana ja ajoi kyseistä Buickia. Isäni oli vuorineuvoksettaren kuljettajana armeijan jälkeen - en tiedä kuinka pitkään, mutta muistan hänen kertoneen tarinoita hienosta Buickista. Valitettavasti en niitä tarinoita muista kunnolla, enkä voi niitä enää tarkistaa, sillä isäni on kuollut 2007.
Muistan isäni kertoneen, että hän oli erään ystävänsä kanssa myöhemmin (80-luvulla ehkä...) törmännyt kyseiseen autoon jossain automuseossa, mutta sitäkään en muista mikä museo ja missä. Minulla on jonkinlainen muistikuva, että (lapsuuden) kotoani saattaisi ehkä löytyä jotain kuvia isäni nuoruusvuosilta ja mahdollisesti Rosenlewin autotalleilta.
En ole itse koskaan asunut Porissa, en edes syntynyt siellä. Isäni oli sieltä kotoisin, mutta muutti Ikaalisiin v. 1956, olen siis syntynyt siellä. Isäni lapsuudenkoti oli osoitteessa Antinkatu 11b - sisäpihalla, sinne mentiin Antinkadun puolella olevasta porttikongista, joka edelleenkin on olemassa. Mummulani oli siis siinä torin laidalla Yhdyspankin talon sisäpihalla ja useinhan siellä käytiin! Vaarini ja mummuni olivat kukkakauppiaita, heillä oli kukkakauppa ilmeisesti Gallen-Kallelankadun puolella, he jäivät eläkkeelle 60-70 -luvun vaihteessa. Juttuja ja tarinoita Porista ja keskikaupungilta olen kyllä isältäni kuullut paljonkin. Mietin vielä, että missä automuseossa se Buick mahtoi olla ... valitettavasti se isäni kaverikin jonka kanssa he kulkivat automuseoita yms. on jo kuollut, että en voi häneltäkään sitä kysyä. Jotenkin mieleeni tuli Kirkkonummi, mutta siitä asiasta en ole lainkaan varma. Porista lähdettyään isäni piti autokoulua Ikaalisissa monta kymmentä vuotta, muistaakseni aluksi hän oli Porissa Vaajasaaren autokoulussa töissä.

Tämän kirjoittaja yritti (8.2.2014) hiukan jäljittää tuota mainittua Rosenlewin Buickia. Alkuvuodesta 2006 nimimerkki 'Kimmo' oli laittanut ylläolevan kuvan autoharrastajien nettisivustolle ja tekstit antavat mahdollisuuden, että kyseessä on tuo samainen Buick:

('Kimmo', 2006): Registration book says that it is a Buick Roadmaster Majestic Sedan, 5-passengers, 140 hp, 2100 kg and production number is 3400986. I haven't been able to find any similar photos of Roadmaster as this car is. Notice the chrome moulding bending downwards in the back. In all of the Buick pictures I have seen the moulding goes a straight line.
This Buick has been in my parents garage for 30 years. It was my fathers first car and my grandfather bought it from a finnish mining councillor in 1962. Mining councillor bought it for his wife. So my grandfather was the second owner. Mileage is 99000 and it's in rather good shape. There is rust in some places and it needs to be painted. Leather interior is not so soft anymore.
This car was originally bought by Sven-Erik Rosenlew who was the Mining Councellor I mentioned. His relatives owned the Rosenlew company and he was main shareholder. He had a 1939 Roadmaster and his wife Karin Rosenlew had this -38 and it was bought by my grandfather afterwards in 1962. I can't really say anything else about the history. I found the "Body By Fisher" -emblem. And the chassis number is 13234467.

Junneliuksen palatsi eli myöhemmin kaupungintalo Antti Suomisen kuvaamana vuonna 1964. Kuvaajan oma kertomus otoksen taustahistoriasta ja kahdestakymmenestä lipusta:
(Antti Suominen, sähköposti 10.4.2012): Lähetän ohessa yhden mielestäni mielenkiintoisen ja harvinaisen kuvan Porin kaupungintalosta vuodelta 1964, kuvattu Linhof-merkkisellä kameralla, 9 x 12 cm:n lasilevylle. Kaupungintalon talonmies Eerikäinen soitti minulle ja kertoi, että nyt kannattaisi ottaa kuva, kun juuri saneeratun rakennuksen kaikkiin pidikkeisiin oli nostettu lippu. Sitä ennen eikä tietääkseni sen jälkeenkään lippuja ei ole laitettu kaikkiin seinätelineisiin. Nykyään liput liehuvat vain oven vieressä. Nyt on lisäksi katolle tullut tanko, jossa liehuu Porin lippu.

Porin karhuveistos raatihuoneen edustalla ja taustalla Junneliuksen palatsi kuvattuna 1980-luvun alussa ('S&J'). Muistaisin kyseisen palatsin jo jonkun varhaisemman kaupungin suorittaman remonttityön yhteydessä säilyttäneen lähinnä vain ulkokuorensa, sisäosat oli laitettu kokonaan uuteen uskoon.

(Wikipedia, helmikuu 2010): Ennen kaupungintalona olemistaan palatsi toimi yksityisasuntona. Alun perin ensimmäinen kerros oli Robert Junneliuksen ja hänen vaimonsa Ellen Junneliuksen (o.s. Rosenlew) asunto, ja toinen kerros konsuli Rosenlewin asunto. Perimätietojen mukaan Junnelius halusi vakuuttaa Ellenin suvun siitä, että Ellen oli valinnut itselleen juuri oikean puolison. Junnelius ei näin ollen halunnut rakennuksen kustannuksissa säästellä, ja lähettikin arkkitehti Krookin ottamaan Venetsian ja Firenzen palatseista oppia. Krook suunnitteli talosta kolmikerroksisen, joissa jokaisessa kerroksessa oli tilaa noin 600 neliömetriä.
Vuonna 1900 Robert Junnelius kuoli aivohalvaukseen, ja vuonna 1902 Ellenin veli, vuorineuvos Erik Rosenlew, muutti puolisonsa Karinin kanssa palatsin kolmanteen kerrokseen. Hugo Rosenlew puolestaan menehtyi vuonna 1912, jonka jälkeen Karin Rosenlewin veli, Rafael von Frenckell, osti palatsin kolmannen kerroksen ja muutti sinne 1917. Von Frenckell kuitenkin muutti Helsinkiin jo vuonna 1923, jolloin keskimmäisestä kerroksesta tuli vuokrattavaa tilaa.
Karin Rosenlew jäi palatsin viimeiseksi asukkaaksi. Hän asui siellä vielä senkin jälkeen, kun Porin kaupunki oli rakennuksen vuonna 1962 ostanut, sillä hän tahtoi sen jäävän hänen viimeiseksi asuinpaikakseen. Karin kuoli vuonna 1968.

Muistan kerrotun tarinoita siitä, miten Junneliuksen Venetsiaan oppia hakemaan lähettämä arkkitehti Krook oli projektia varten niin tarkasti kopioinut venetsialaismallejaan, että Junneliuksen palatsin ulkoseiniin tuli jopa sikäläisten gondoliveneiden kiinnitysrenkaat mukaan. Ehkä arkkitehti ennakoi Kokemäenjoen kiusallisia tulvia?

Tässä 1980-luvun alkupuolen otoksessa ('S&J') nuo edellä mainitut 'gondolirenkaat' erottuvat toisen kerroksen ikkunoiden väleissä.

Junneliuksen palatsi taustalla - kuvattu 31.10.1981 ('S&J').

Antti Suominen lähetti (8.7.2011) tämän kuvan seuraavalla kuvatekstillä: Juhana Herttuan, Porin perustajan, patsas Raatihuoneen kupeessa, vinosti vastapäätä kaupungintaloa (Junneliuksen palatsia). tekijä: Sofia Saari 2008.


Kuva ja tekstit: Antti Suominen (kiitos).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Porin sivulle #22

Takaisin Pori-sivujemme alkuhakemistoon.