|
Porin Kuudennenosan keskustasta erottava ratakuoppa:

A)
Porissa on kaupunginosat nimetty numeroilla. Kuudesosa rajoittuu Porin rautatieasemalta Mäntyluodon ja Reposaaren satamiin jatkavan rautatien länsipuolelle. Pohjoisreunan muodostaa länteen johtava valtaväylä 'Maantiekatu' - eteläreunassa 'Kalevanpuisto'. Lännessä rajakatuna on 'Rauhanpuisto'. Kaupungin varsinainen keskusta sijaitsee kuvasta oikealle, itään. 'Kuudesosa' esiintyy joissakin yhteyksissä myös nimellä 'Päärnäinen', joka ei kyllä ollut kovin yleisessä käytössä omana asuinaikanani 1959-67. Puhekielessä kankea 'Kuudesosa' oli saanut muodon 'Kuukkari'.
Kohdassa, jossa kyseinen Maantiekatu ylittää satamiin johtavat raiteet, sijaitsee kuvassa taustalla näkyvä Valtionsilta.
Valtionsillan takana kuvassa erottuu Porin vesitorni, jolla vieläkin on kuulemma paineentasaustehtäviä. Kuvattu 1.7.1981 (S&J).
Tämän kirjoittaja asui Porin Kuudennessaosassa (Laamanninkatu 1) - kuvassa näkyvän ratakuopan vasemmalla länsipuolella Nummi-yhtiö' nimisessä puutaloasuntokorttelissa vuodet 1959-67.
Radan takana kulkee junaradan suuntaisesti proosallisesti 'Ratakatu'.
Tämä kuvassa näkyvä itäpuolen radanvierusniitty toimi useat vuodet poikaporukkamme jalkapallokenttänä - silloin ei niityn kasvit kyllä koskaan ehtineet pelien alla kasvaa noin täyteen mittaansa.
Pelejä eivät keskeyttäneet kuin ohipuuskuttavat, pitkät tavarajunat, joita tuolloin vielä vetivät upeat mustat höyryveturit. Tapana oli laskea satamaan menevien ja sieltä tulevien tavarajunien vaunut - niinpä tavarajunia yleisesti kutsuttiinkin nimellä 'laskujunat'.
Muita pelipaikkoja olivat läheiset virallisten puistojen nurmikkoalueet, mutta niissä pelejä häiritsivät polkupyörin salakavalan äänettömästi liikkuneet puistovahdit eli 'Puisto-Paavalit'. Tämä ratapenkkakenttä ei kuulunut 'Puisto-Paavalien' reviiriin, joten pelit sujuivat täällä rauhassa.
Kuvausaikaan 80-luvulla radan ylittäminen onnistui vielä jalkamiehiltä ja pyöräilijöiltäkin - myöhemmin radan reunat on aidattu ja kulku radan yli estetty. Sitä oli useaan kertaan yritetty vastaavin aidoin ja puomein estää jo 60-luvullakin, mutta siinä onnistumatta.
Radan yli oli näillä kohdin kaksi ylityskohtaa: 'Esivallankadun' jatke ratojen yli keskustaan (kuvauskohdassa), eteläisempi toinen ylityspaikka oli viereisen Laamanninkadun jatkeena.
Aidan tulo ratavierustoille on merkittävästi hankaloittanut kuudesosalaisten kulkua keskustaan - nykyisin pääsee siis vain mainitun Valtionsillan kautta tai kauempaa etelästä palo- ja poliisiaseman kohdilta alikäytävästä. Onneksi ei tuolloin omana aikanamme uhkasakkojenkaan voimalla annettu periksi!

Sama radanvieruskenttämme paikka kuvattuna 32½ vuotta myöhemmin (23.1.2014 - S&J) - tuossa viidakossa ei enää paljoa pelailtaisi. Valtionsiltakaan ei näy läpi.

Tässä 1.7.1981 otetussa kuvassa (S&J) näkyy edellisen kuvan ottopaikka radan toisella puolella vaalean muuntajan luona. Varsinaisessa ratakuopassa kulkee kaksi raideparia - toinen Mäntyluotoon ja Reposaareen, toinen veturitalleille. Tämä kuva on otettu ylempää 'Kuudennenosan' puolelta järjestelyraiteelta, joka loppui juuri 'Nummi'-yhtiön korttelirakennuksen kohdalla stoppariin. Kyseinen este näkyy aivan kuvan äärireunassa vasemmalla.
Asuinaikanamme 1959-67 onnistui yhden höyryveturin myöhästyä jarrutuksessaan ja liukua stopparista läpi ratamontun kulkupolulle lenkalleen roikkumaan.
Taustalla näkyy 'Valtionsilta' , jolla näkyy kuvaushetkellä kaupunginpuolelle juuri laskeutuvan Vähärauman paikallisbussi. Sillan kaupunginpäässä (linjurista oikealle, puiden takana) näkyy korkea kerrostalo, jonka rakennusvaiheessa katolta putosi rakennustöissä ollut nuorimies. Hän oli katolla nostanut käsivarassa levyä ja tuuli oli tarttunut kantamukseen - nuorukainen putosi suoraan kaikki kerrosvälit alas lautakasaan - ja säilyi hengissä. Muistan kaveria haastatellun (lehtiuutisessa) onnettomuuden jälkeen ja hänen ainoan suuremman murheensa silloin olleen, ettei päässytkään putoamisensa takia Kanariansaarille nakkilalaisseuransa ryhmämatkalle mukaan.

Tämä kuva on otettu 1.7.1981 (S&J) melkein samalta paikalta kuin edellinen, mutta nyt päinvastaiseen suuntaan eli etelään rautatieasemalle. Vasemmalla erottuu vaalea poliisi- ja paloasema. Rautatieasema jää juuri näkymättömiin ratapihan kaartuessa vasemmalle.
Nuorimies on kuvassa juuri polkupyörällään ylittämässä kaupungin suuntaan ratakuoppaa , mikä siis ei nykyaikana enää onnistu.
Muistikuvissani yli 40 vuoden takaa (asuinajaltani 1959-67) tämä ratakuoppa on paljon jyrkkäreunaisempi ja muutenkin 'jännempi'. Raideparin kuvaajan puolella näkyy vaaleaa hiekkamaata, niillä kohdin hypättiin pituutta ja kolmiloikkaa ja rahdattiin pennejä ratakiskoille tavarajunien litistettäväksi. Järjestettiin joskus myös tyhmänrohkeita kokeita, kuka uskalsi olla tavarajunan tullessa kyykyssä lähimpänä kiskoja. Veturimiehet eivät eleistään päätelleen ko. tempuista pitäneet.
Rataparin poliisiaseman puolella näkyy kuvassakin vielä rinteessä hiekkakaivantoja. Sinne kaiveltiin luolia, kuoppia ja kätköpaikkoja käynnissä olleiden seikkailujen vaatimusten mukaisesti - kovin vaatimattoman matalilta nekin 'hiekkarinteet' kuvassa näyttävät. Myös raiteiden hiekkarinnepuolelle mahtui pituushyppypaikka.
LISÄYS (JJ, 28.11.2010): Edellisessä kuvassa oikealla oleva yksinäinen pistoraide on alempana kuvaruudussa B olevan vuoden 1995 vesitornista otetun valokuvan (J.Pyytövaara) mukaan purettu kokonaan pois - eli laitettu 'rullalle'.

Muuntaja saanut kylkeensä paikallisten töhrijöiden jäljet ~ 23.1.2014 (S&J).

Paikallinen 'Incredible String Band'-fani iskenyt ihailunsa inspiraatiossa muuntajaan ~ 23.1.2014 (S&J).

Kohdalle, jolla tätä kuvaa ottaessani 23.1.2014 (S&J) seisoin, oli 60-luvulla jätetty ratamontun reunalle irtolava. Sen päätylevyyn naapurustomme pojat (en itse onneksi ollut tässä projektissa mukana) olivat keksineet kiinnittää tukevasti noin metrisen Y-kirjaimen muotoisen ritsapuun ja hylätyn polkupyörän sisäkumista oli järjestynyt kätevästi venyvä ritsakumi. Koeammukseksi oli valikoitunut n. 10 cm halkaisijaltaan ollut kivenmurikka ja kolmen pojan yhteisvedolla oli kiskottu 'liikkuvat taakse' ja ammus matkaan.
Ritsapyssy oli ilmeisesti ylittänyt suorituskyvyltään reilusti poikien odotukset, sillä ammuskivi oli lentänyt kuvaussuuntaan - koko kuvassa näkyvän ratamonttualueen yli - Ratakadun varressa kuvassa näkyvistä kolmesta talosta keskimmäisen asuinrakennuksen keittiönikkunasta sisään!
Ilmeisesti hiukan väritetyssä versiossa osattiin lisäksi kertoa, että kivi oli osunut perheen juuri aterioidessa keittiön pöydän ääressä sen keskelle sijoitettuun soppakulhoon.
|