PORI - sivu #15:
ALUE: Rautatienpuistokatu, Itsenäisyydenkatu, Presidentinpuistokatu (Aravat - Kiertokatu).

(Svala & Jukka Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 19.12.2015)

Rautatienpuistokatu 10 B (1953-59):

A) Asuin ensimmäiset elinvuoteni 1953-59 kuvassa näkyvän kerrostalon ensimmäisen kerroksen päätyosakkeessa. Pihan puolellekin riitti ikkunoita ilmeisesti kolme ~ kuvattu 23.1.2014 (S&J). Kuvasta käy hyvin ilmi silloinen 'aitiopaikkani'lasten huoneen ikkunasta seurata kellarikerroksen lastaustöitä.


Alla olevaan kuvaan verrokkikuva samalta paikalta noin 56 vuotta myöhemmin ~ 23.1.2014 (S&J).

Tämän kirjoittaja poseeraa äitinsä kanssa Rautatienpuistokatu 10B:n pihapuolella olleen tukkuliikkeen varaston lastausportailla. Taustalla näkyy linja-autoasemalle asti - 'Keskuskartano' puuttui vielä. Kuva lienee otettu vuosien 1957-58 tienoilla. Valitettavasti tätä alkuperäistä kuvaa (paperikopiota) on jossakin vaiheessa leikattu rajaukseltaan pienemmäksi, joten näkökulma ympäröivään maisemaan jäi tässä muodossa turhan suppeaksi.
Lastenhuoneemme ikkuna oli muuten juuri kyseisen varaston lastauspaikan kohdalla ensimmäisessä kerroksessa, joten tavaroiden purkuoperaatioiden katselu ikkunasta oli aina 'pakollinen ohjelmanumero' - lastausmiehiä ilmeisesti huvitti, kun uskollisesti yksi katsoja seurasi hommia naama litteänä lasia vasten.
Seuraava piinallinen, mutta lopulta helpotuksen tuonut erityismuisto juuri kyseiseen ikkunasta katseluun liittyen on jäänyt mieleen: olin edellisviikolla kesämökillämme syönyt takan edessä toffeekarkkeja ja heittänyt aina päällyspaperit takkatuleen. Onnettomasti sitten kerran tahmea toffeekarkin paperi olikin tarttunut sormeen kiinni, eikä takkaan heittäessä sormesta irronnutkaan - tuli sen sijaan tarttui karkkipaperiin ja paloi sormessa kiinni ollessaan kuin soihtu. Apujoukot pelastivat 'uhrin' nopeasti, mutta sormi ehti saada palovammoja. Ihmeellistä kyllä kesämokin lääkekaapin salvat kai auttoivat sen verran heti, etten muista sormen särkeneen 'kestämättömästi' missään vaiheessa.
Sormi kuitenkin turposi valtavaksi palloksi ja kaupunkiin palattuamme saimme hoito-ohjeeksi seurata viikon ajan, josko sormen turvotuspaine puhkeaisi luonnostaan. Tarkkailun takarajaksi annettu viikko kummitteli mielessäni, sillä tietenkin isoveljet jaksoivat muistutella, miten lääkäri tulee 'puukolla sormen leikkaamaan', ellei se sitä ennen omin voimin 'puhkea'. Jännitys oli siis potilaalla kova päivien kuluessa.
Armon aikaa taisi olla enää päivä tai kaksi jäljellä, kun taas seurailin ikkunasta lastaushommia - yhtäkkiä palloksi paisunut sormi varoittamatta poksahti puhki. Helpotus oli melkoinen, lääkäri puukkoineen haihtui kerralla mielestä kummittelemasta.

Tämän kirjoittaja jääkiekkomaalivahtina Rautatienpuistokadun ja Kiertokadun välisellä alueella vuosien 1956-57 tietämillä. Perheemme oli muuttanut heti syntymävuotenani v. 1953 vastavalmistuneeseen kerrostaloon 'Rautatienpuistokadun' varrella (#10). Muutimme pois 'Kuudenteenosaan' v.1959 palataksemme 'Rautatienpuistokadulle' viereiseen kerrostaloon (#12) v.1967.
Tuo maalivahdion maila oli mitä ilmeisimmin sahattu vanerista 'mallin mukaan' - eristysnauhaakin oli näemmä laitettu kuin maalivahti Liesmällä Juhannuslehdossa. Jalkasuojukset oli kursittu kasaan jostain, käsissä räpylää ja kaiketi naapuruston isoin kinnas. Muistan maalivahdin varusteita valmistetun Kiertokadun kerrostalon käytävä- ja kellaritiloissa isoveljieni kaveriporukoissa talkootöinä. Sujuvasti käyttivät silmäneulaa ja ompelulankaa silloiset koulupojat, kun vain kunnon tarve oli. Tuota kuvassa päässäni olevaa päähinettä muistan kutsutun 'lentäjänlakiksi'.
Maalin takana näkyvä liukumäkenä toiminut hiekkakasa viittaa 'Kiertokadun' länsipuolelle tuolloin rakenteilla olleisiin kolmikerroksisiin kivitaloihin. Rakennustyömaat olivat kiinnostavia seikkailukohteita varsinkin pihapiirin isommille veijareille.

Veljessarja Rautatienpuistokatu 10 B:n olohuoneessa - tämän kirjoittaja siistissä otsatukassaan äärioikealla. Muutimme ko. asunnosta pois vuonna 1959. Kuvan takana on näkyvissä samainen vuosiluku leimattuna, mutta olisikohan kuva sittenkin otettu jo aiemmin? Kovin 'jäsenneltyjä arkkitehtuurisia muistikuvia' minulle ei ehtinyt jäädä tästä asuinpaikasta, muistan toki paljon yksittäisiä tiloja, tavaroita, tuntemuksia ja tilanteita.

Yhtä tarinaa kerrottiin noilta 50-luvun vuosilta pitkään 'minun tekemisenäni' (itse en kyllä muista tapauksesta mitään) - shakkilaudalta oli kadonnut yksi nappula. Minulta kai kokemuksien valossa kysyttiin ensimmäisenä, tiesinkö asiasta mitään. Kielsin koskeneeni nappuloihin. Kuinkas ollakaan, mainittu nappula löytyi pian eräästä kukkapurkista multaan kaivettuna. Taas minut kutsuttiin tenttiin - ja edelleen kielsin. Vielä minulta kysyttiin, mitenkähän shakkinappula oli joutunut kukkapurkin multaan. Tähän olin vastannut: Jos se oli mennyt vaikka ittellään.


Rautatienpuistokatu 12 B (1967- ):

Tässä osoitteessa Rautatienpuistokatu 12 B asuin vuodesta 1967 alkaen siihen asti, kunnes ensin armeija ja sitten heti lennossa perään opiskelu ja työ veivät muualle. Asuntomme oli alakerran päätyhuoneisto - parveke kuului kuvioon mukaan. Tämä kuva on otettu 1.7.1981 (S&J).
Vuosina 1953-58 perheemme asui naapuritalossa (10 B), vastaavassa ensimmäisen kerroksen eteläpäädyn osakkeessa, joten nämä nurkat olivat jo valmiiksi jotenkin tuttuja, vaikka edelliskerralla poismuutettaessa olinkin ollut vain 6-vuotias.
Tässä talonpäädyssä sujuivat siis keskikoulu- ja lukioajat kouluajanlaskulla sanottuna. Porin lyseoon oli yli kilometrin matka yhteen suuntaan. Kellarikerroksessa toimi useita vuosia Ennu Vesalaisen tukkuliike.

Rautatienpuistokatu 12 B ~ kuvattu 23.1.2014 (S&J). Päädyssä yläpuolellamme pitkäaikaisina naapureina Ällit ja Kiurut.

Rautatienpuistokatu 12 B ~ 23.1.2014 (S&J). Parveke päädyssä osui olohuoneen kohdalle - tuota puuhäkkyrää parvekkeellamme ei aikanamme ollut. Usein toistui, että olin unohtanut ulos lähtiessäni avaimet kotiin - ja kun palasin, kotona ei ollutkaan ketään. Silloin reitti ja systeemi oli selvä: parvekkeen vierestä jalalla ponnistus alakerran tukkuliikkeen ikkunapelliltä, käsin kiinni parvekkeen reunaan ja siitä heivasin itseni ylös ja parvekkeen ovi oli aina auki. Oli varmaan aika hurjan näköistä päiväsaikaan, kun moisen kiipeämisen tein. Silloin sitä vielä moiseen temppuun kykeni. Huoneeni ikkuna oli kuvassa kulmasta ensimmäinen pihan puolella.

Rautatienpuistokatu 12 B ~ 23.1.2014 (S&J). Kuvattu itäpuolen leikkipuiston puuistutusten lomitse. Jätekatoksia ei minun aikoinani ollut.


Jo Kuudennessaosassa asuessamme huusholliimme liittyi tämä äänekäs koira 'Mörri', joka muutti mukanamme Rautatienpuistokatu 12 B-asuntoonkin ja eleli ympäristön kauhuksi mukana kuvioissa vuoden 1977 tienoille asti. Muistan erityisesti yhden tapauksen koiran ympäriltä, olin koiran kanssa kahdestaan kotona ja havahduin koiran raivoisaan haukkumiseen pihapuolen ikkunan edessä olevalla pöydällä - meinasi väkisin mennä lasista läpi kuvassa näkyvä hammasrivi paljastettuna. Pihalla näkyi ikkunahyökkäyksen kohde - naapurirapussa tuolloin asunut vanha naisihminen 'Ellida B', joka oli ollut viemässä roskia pihakulmassa olleeseen roskalaatikkoon. Sain hädin tuskin koiran pois ikkunalta rauhoittumaan. Kohta soi ovikello, pelkäsin samaisen 'EB':n tulevan moittimaan koiran aggressiivista käytöstä häntä kohtaan. Aavisteluni olivat osuneet oikeaan - oven takana oli todellakin samainen 'EB' ja olin valmis ottamaan vastaan 'ripityksen'.
Onneksi elämä on kuitenkin yllätyksiä täynnä. 'EB' ottikin taskustaan ison valkoisen paperiin käärityn nyssäkän ja ojensi sen minulle sanoen: Päätin tuoda koirallesi nämä luut, kun se äsken hymyili minulle niin herttaisesti ikkunasta.

Edellisessä koiratarinassa kerrottu ikkunanäkymä 'omasta' huoneesta pihapuistoon kuvattuna kesällä 1969. Puiston takana siis 'Aravat' hevosenkengän muotoisen Kiertokadun läntisemmän osan varrella.

Isäni työnurkkaus kuvattuna 12 B:n asunnossamme 30.6.1981 (S&J).


Kiinanmuurin läntisimmän osan harjannostajaiset 1950-luvun alkupuolella (Rautatienpuistokadun kerrostalot valmistuneet v. 1953): Aravat ~ Uusi ja vanha kohtaavat. Harjannostajaiset Kiinanmuuriksi kutsutun kerrostalon ensimmäisessä osassa 1950-luvun ensi vuosina. Etualalla vielä yksi Keskiriihien alueen vanhoista rakennuksista, jotka olivat vuokraviljelijöiden käytössä, ensin viljan kuivauksessa, sitten varastoina. Aravien alue oli tyypillinen sotien jälkeisen ajan aluerakennuskohde. Vuonna 1949 saatiin päätökseen sodan jälkeinen asutustoiminta, joka kohdistui toisaalta rintamamiehiin, toisaalta siirtoväkeen, joka oli pääosin maatalousväestöä. Sen jälkeen oli vuorossa taajamaväestön asunnonhankinnan tukeminen samana vuonna luodun Arava-järjestelmän puitteissa. Sen myötä suomalaiseksi joka perheen asunnoksi vakiintui 2h+k. Sotakorvaukset saatiin maksetuksi vuonna 1952, mikä vapautti resursseja rakentamiseen. Rakennustekniset uudistukset pääsivätkin vauhtiin vuonna 1953, kun betoni ja harjateräs vapautuivat säännöstelystä. 1950-luvulla kokeiltiin monia uusia tekniikoita, kuten paikalla valettuja betonielementtejä, betonipalkkivälipohjia ja betonipilarirunkoja. Kiinanmuuri rakennettiin kuitenkin vielä perinteisesti tiilistä muuraamalla. Kuva: Kuvaamo Raita, Satakunnan Museon arkisto.

(Matti Joutsi, 6.11.2015): Löytyipä jännä kuva. Lapsuuden leikkipaikkoja. Asuttiin kuvan oton aikaan oikealla olevasta talosta seuraavassa oikealle (ei näy kuvassa). 50-luvulla rakennustyömaat oli arkea leikkipaikkoinakin. Etualueella olevalle niitylle rakentui kulmakunnan mukuloitten (ja niitä riitti !!) urheilukenttä. "Aravien Ilves", "Riihikedon Urheilijat", "Voittamaton Armada", "Aravien Yritys" ym ym. Kenttä katosi aika pian kerrostalon alle (lisää jänniä 'raksoja'). Muutettiin vielä "6.osa-harhailun" jälkeen takaisin Araville 60-luvun lopulla. Silloin tuohon oikealla näkyvään taloon. 1. kerroksen vasemman ikkunan takana oli meidän perheen "pikkupoikien" huone. "Kiinan muurikin" oli jo silloin kunnon muuri. Tuossa kuvassa näkyy vielä rautatieasemakin.

Pekka Lehtonen: Kuljetusliike V.Lehtonen. Porin Sirkustorilla 50-luvun lopulla. Auto on Chevrolet (Letukka). Poria juhlitaan 400-vuotispäivänä 8.6.1958. Kuorma-auto on kuvattu nykyisen Satakunnankadun ja Rautatienpuistokadun liikenneympyrän kohdilla kääntymässä nykyiselle Tasavallankadulle Kilometritalon editse. Taustalla näkyy Kiinanmuuri ja sen matalampi osa sekä Rautatienpuistokadun rakennus 12 (johon tämän kirjoittaja muutti v.1967 - alakerran päätyikkunat näkyvissä kuvassa. Kuvaushetkellä 1958 asuimme kuitenkin vielä kuvan ulkopuolisessa naapurikerrostalossa #10.

Aravat (Kiertokatu):

B) (Kuva ja tiedot: 'Muistojen Pori'): Ensimmäisiä aravataloja alettiin rakentaa 'Kiertokadun' varrelle syksyllä 1949. Jo vuoden kuluttua peltoaukealle oli noussut kuusi seitsenkerroksista pistetaloa. Valkoiset rakennukset olivat kaupungin vuokrataloja, muut kuuluivat 'Asunto-Oy Keskuspuistikolle'. Kuva on otettu kaakosta siten, että vasemmalta toisen ja kolmannen talon välistä pilkottaa Cygnaeuksen kansakoulu ja oikealta toisen kerrostalon takaa näkyy ammattikoulu.


(Kuva ja tiedot: 'Muistojen Pori'): Aravatalojen keskelle valmistui v.1953 laaja puistikko, jonne kevään ja kesän aikana istutettiin sekä havu- että lehtipuita ja pensaita. Ympäröivissä kerrostaloissa asuvilla lapsilla oli tilaa telmiä puistoalueen useilla leikkikentillä. Isoa keskushiekka-aluetta jäädytettiin talvisin luistinradaksi.

(Nimimerkki 'Nimetön', 5.11.2011): Muutin Araviin viisivuotiaana Kiertokatu 10:een. Rakennus oli vielä rakennustelineiden peitossa. Keskuspuisto oli suuri aukea kenttä pienelle ihmiselle, mutta kavereita ja kaverien kavereita ja sisarusten kavereita oli moniin porukkaleikkeihin : kymmenen tikkua laudalla, purkkista, kirkon rottaa, kloppia, lautaa ja naryhyppyä yhdellä ja kahdella narulla. Voi mitä lapsuusmuistoja tuosta puistosta.

Matti Halmeenpään ilmakuva Satakunnan Kansalle ~ projekti alkoi olla päällisin puolin kuvaushetkellä valmis.

Presidentinpuistokadun ja Kiertokadun varteen syntyneet Aravat kuvattuna postikortissa (No. 14310) ilmeisesti melko pian valmistumisensa jälkeen aivan 1950-luvun alussa.

Alkuperäinen kuvateksti: Aravataloja IX kaupunginosassa. Kuva kirjasta 'Pori - Kokemäenjoen kaupunki' (1957).


Presidentinpuistokadun varrella olevan kerrostalon pihanäkymä kuvattuna 26.4.2012 (Jarmo Pyytövaara).

Edelleen samalla paikalla - 23.1.2014 (S&J).


Kiertokadun hevosenkengän pohjoista 'sisäkärkeä' ~ kuvattu 23.1.2014 (S&J).


Edelleen Liisa Lappalaisen kuva-albumista - Luistinlinnan pihasta kesällä 1963. Mä oon toi baby fammun sylissä, takana äitini ja isäni, rippilapsi on serkku.
Tämän kirjoittajalle talon nimi 'Luistinlinna' on muistissa tuttu, mutta tarkalleen en tiedä enää, mikä 'Aravien' kerrostaloista nimenomaan on kyseessä.


Kiertokadun ja Käsityöläisenkadun risteyksestä näkymä linja-autoaseman suuntaan - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Minun aikoinani keskimmäisen rakennuksen alakerran liiketiloissa toimi televisioiden korjaamo. Jotkut näkivät yllätyksekseen ko. firmassa korjattavana pitkään olleen vastaanottimensa ikkunalla hintalapun kanssa myytävänä.

Muistan, että jomman kumman kuvassa näkyvän 7-kerroksisen talon ylimmässä kerroksessa asui kansakoulun 3.ja 4.-luokkien opettajani Sakari Sumiala - ikkunat puistoon päin. Olimme isomman poikajoukon kanssa tehneet koulussa jotain asiaankuulumatonta - tai jättäneet asiaankuuluvaa tekemättä - en muista tarkalleen mitä sillä kertaa, mutta olimme joka tapauksessa saaneet käskyn mennä opettajan kotiin asioita selvittämään (vuoden 1963 tienoilla). Ripityksen aikana Sumialan iso ajokoira alkoi vinkua remmi suussa ulos - opettaja määräsi joukostamme kaksi poikaa 'yhteiskuntapalveluun' eli käyttämään koiraa ulkona. Vielä ovensuusta - poikien ja kiskovan koiran lähtiessä portaikkoon, Sumiala huusi poikien perään kaikuvaan käytävään jyrkän varoituksen siitä, ettei ajokoiraa saanut missään tapauksessa ulkoiluttamisen aikana päästää irti.
Jäimme pienentyneellä joukolla Sumialan luokse, yksi oppilaskavereistani seisoi ikkunan luona ja antoi minulle salaa merkkejä tulla katsomaan. Hivuttauduin ikkunaan ja näin kaukana alhaalla puistossa Sumialan ajokoiran juoksevan riemuissaan vapaana remmi vaakasuorassa perässä - kaksi luokkakaveriani rämpi kauhusta kankeina kaukana perässä. Sumiala näki kai elkeistämme, että alhaalla oli jotain erikoista ja tuli katsomaan - nähdessään koiransa tilanteen häneltä pääsi kahden yhteisen lukuvuotemme antaumuksellisin ja pisin kirous. Saimme kaikki pikaisen käskyn lähteä alas puistoon koiraa ottamaan kiinni, mutta eihän vapautta maistamaan päässyt koira vieraille koltiaisille itseään kiinni antanut. Opettajan oli itsensä tultava ajallaan alas ja koiran kyllästyttyä leikkiinsä meni se häntä heiluen istumaan isäntänsä vierelle. Sumiala otti remmistä kiinni - ja lähetti koko rangaistuskomppanian yhdellä lyhyellä komennolla koteihinsa.

Kiertokatu 14 kuvattuna 23.1.2014 (S&J) - Kiertokadun ja Käsityöläisenkadun risteyksen kohdilla. Minun aikoinani alakerran liiketiloissa toimi pitkään parturi. Toukokuussa 2009 paikalla oli toiminut 'Porin Riding Sport - myymälä ja ompelimo'. Kuvaushetkellä 2014 liiketiloissa taisi toimia taas kampaamoalan yrittäjä.

Samainen Kiertokatu 14 kuvattuna 23.1.2014 (S&J) - Kiertokadun ja Käsityöläisenkadun risteyksen kohdilla.

Kiertokatu 19:n edustalla 23.1.2014 (S&J) - kuvaussuunta etelään Kiinanmuuria ja rautateitä kohti.

Kiertokadun ulkokehältä B-rappu ja postikärryt (Kiertokatu 21) ~ 23.1.2014 (S&J).


Aravien päiväkoti Kiertokadun 'hevosenkengän' sisäpuolella on vallannut paljon 50- ja 60-lukulaisten alkuperäisiä seikkailupaikkoja - kuvattu 23.1.2014 (S&J).

(Antti Suominen, 1.1.2015): Löytyi kuva Aravien leikkipuistosta. Siinä Sinikka ja Anja karhupatsaan kera joskus 1950-luvun alussa. Kyseessä on raatihuoneen edustalla 'kokeillusta' karhupatsaasta, joka aikansa paikalla oltuaan siirrettiin jäähylle aravien puistoon. Toinen, lähes yhtä kömpelöltä näyttänyt karhuversio rahdattiin koeajan jälkeen vesitornin viereiseen puistoon.


Kiertokatu 18, tässä talossa asui monta tuttuani vuosien varrella - kuvattu 23.1.2014 (S&J).

Kiertokadun varrella vasemmalla näkyvässä talossa (Kiertokatu 18) asui minun aikoinani monta tuttua ja näissä ympyröissä tuli aikaa kulutettua - 23.1.2014 (S&J). Ensimmäiset muistikuvat näiltä nurkilta ovat jo 50-luvun lopulta, kun ensimmäisen 'jakson' asuimme Rautatienpuistokadun varrella (10B silloin). Isoveljilläni oli silloin oma, laaja kaveriverkostonsa näillä kulmilla.

Aravien päiväkodin 'terassiosaa', kattolaudoitukset remontin tarpeessa - 23.1.2014 (S&J).

Presidentinpuistokadun ja Kiertokadun läntisemmästä risteyksestä näkymä Kiertokadulle (Kiinanmuuri jää kuvaajasta lähivasemmalle) - 23.1.2014 (S&J).

Kiertokadun länsipuolen kerrostalo kuvattuna Rautatienpuistokadun puoleisesta puistosta - 23.1.2014 (S&J).

Kiinanmuuri Satakunnankadun varrella Aravien 'suojana':

C) Tässä kuvassa Liisa Lappalainen kuvattuna vuonna 1966 kotinsa lähettyvillä (kotiosoite oli Presidentinpuistokatu 24). Taustalla 'Kiinanmuuri' ja sen oikealta puolelta näkyy Rautatienpuistokadun varrella olevia kerrostaloja. Kuvan vasemmassa reunassa Satakunnankadun varrella olevia kerrostaloja ja Keskon liikerakennus, jonka kohdilla kuvan ulkopuolella vasemmalla rautatieasema.


Kiinanmuuri kuvattuna 23.1.2014 (S&J) Kiertokadun ja Rautatienpuistokadun välisestä puistosta - kaupungin keskustan puolelta.

Kiinanmuurin itäsiipeä kuvattuna 23.1.2014 (S&J) puiston puolelta.

Kiinanmuuri kuvattuna Rautatienpuistokadun varrella olevan kerrostalojonon pihojen puolelta - 23.1.2014 (S&J). Asuin vuodesta 1967 kuvan oikeassa äärireunassa näkyvässä kerrostalossa (Rautatienpuistokatu 12 B) ja huoneeni ikkuna oli ensimmäisessä kerroksessa viimeinen pihanpuolella. Kiinanmuuriin kuului oma kolmikerroksinen matalampi siipensa myös Rautatienpuistokadun puolelle. Kiinanmuuri hallitsi pihanäkymää eteläpuolelta, ei sentään aurinkoa pimentänyt.

Kiinanmuurin matalampi kerrostalosiipi Rautatienpuistokadun eteläpäässä - kuvattuna 23.1.2014 (S&J).

Samainen Kiinanmuurin kerrostalosiipi Rautatienpuistokadun varrella - 23.1.2014 (S&J). Taaemman kerrostalon päädyn alakerrassa asuimme vuodesta 1967 eteenpäin.

Kiinanmuuri Rautatienpuistokadun ja Satakunnankadun kulmassa - kuvattuna 23.1.2014 (S&J). Kulman liiketilassa toimi minun aikoinani Tuuloksen sekatavarakauppa.

Kiinanmuurissa (Satakunnankatu 18-20-22) oli kuvaushetkellä 23.1.2014 (S&J) menossa laaja 'linjasaneeraus 2012-14' - eli suomeksi kai yksinkertaisesti 'remontti'. Entinen monivuotinen Tuuloksen sekatavara toimi nyt remonttimiesten työmaaparakkina.

Kiinanmuuri kuvattuna 23.1.2014 (S&J) rautatieaseman suunnalta.

Kiinanmuuri kuvattuna 23.1.2014 (S&J) Satakunnankadun puolelta.

Presidentinpuistokatu, Satakunnankatu ja 'Aravien kentän' niittyaukea:

D) 'VA' lähetti 1.8.2011 nämä kaksi kuvaa 'Aravien kentästä', joka sijaitsi Presidentinpuistokadun eteläpuolen peltoalueella. Kuvien lähettäjä ei tiennyt otosten kuvaajaa eikä kuvien ottamisajankohtaa. Kuvien pelit näyttävät ihan puulaakitason peleiltä, Aravien kentällä ei noina aikoina virallisia pelejä juurikaan pelattu. Tämän kirjoittaja muistaa kuitenkin olleensa Aravien kentällä katsomassa keväällä 1969 SM-sarjaan valmistautuneen Porin Ässien harjoitusottelua Valkeakosken Hakaa vastaan.


Presidentinpuistokadun varrella olevia kerrostaloja Aravien puiston puolelta kuvattuna - 23.1.2014 (S&J).

Presidentinpuistokadun eteläpuolen kerrostalorivi - 23.1.2014 (S&J).

Presidentinpuistokadun ja Kiertokadun läntisemmän risteyksen kerrostalo - 23.1.2014 (S&J).

Linja-autoasemalla (valmistui 1956):

E) Porin linja-autoasema - kuvattu 23.1.2014 (S&J)
.


Ensimmäiset toimet uuden linja-autoaseman saamiseksi nykyiselle paikalleen Porissa tehtiin jo syksyllä 1950, vaikka asema lopullisesti valmistuikin vasta vuoden 1956 tienoilla. Kuvan ottanut Satakunnan Kansan kuvaaja. Porin aikaisempi linja-autoasema (matkahuolto) oli sijainnut Isolinnankadun pohjoispäässä - nykyisen Nortamonkadun risteyksen tienoilla.
Alkuperäinen kuvateksti Antti Suomisen kirjassa 'Muistojen Pori': Ensimmäinen askel linja-autoaseman rakentamiseksi otettiin, kun asemakaavassa varattiin Itsenäisyydenkadun ja silloisen Koivistontien väliltä tontti, joka asiantuntijoiden mielestä oli tarkoitukseen varsin sopiva ja riittävän tilava. Itse aseman rakentamisessa oli ensimmäisenä vaiheena vanhan Koivistontien 'hävittäminen'. Tarpeettomaksi käynyt tie siirrettiin syksyllä 1950 täytemaaksi kaupungin eri puolille. Ennen kuin itse linja-autoaseman rakennustöihin ryhdyttiin, olivat vuorossa aseman tontin perustyöt ja alueeseen liittyvien katujen kunnostaminen.

Antti Suomiselle vielä tässäkin yhteydessä kiitokset kirjansa kuvamateriaalin käyttöluvasta sivustollamme.

Porin uuden linja-autoaseman valmistumista hidasti rakennustyömaalla 28.4.1955 syttynyt uhkaava tulipalo. Puhalluslampun liekki oli sytyttänyt ilmassa olleet bitumikaasut tuleen. Palava bitumi ja korkkieristeet nostattivat muhkean savun. Palokunnan onnistui kuitenkin sammuttaa palo nopeasti ja vahingot jäivät lopulta pelättyä vähäisemmiksi. Kuva Satakunnan Kansan arkistosta ('Muistojen Pori' - koonnut Antti Suominen).

Melkoinen tungos vastavalmistuneen Porin linja-autoaseman laitureilla toukokuussa 1956. Laiturit sijaitsivat vielä tuolloin linja-autoaseman etupuolella. Kuva julkaistiin aikoinaan Satakunnan Kansassa - aiheena oli lisävuorojen ajaminen, jotta kaikki helluntaipyhien viettoon matkanneet olisivat mahtuneet mukaan.
Linja-autoaseman MR-ravintolan alla sijaitsi keilarata, jossa tämän kirjoittaja pikkupoikana 50-luvun loppupuolella isän mukana kävi katselemassa eksoottista keilaamista. Ääni- ja tuoksumaailma on vieläkin vankasti mielessä. Mitähän kyseisissä keilaustiloissa on nykyisin?

(Jenni Kämäri, sähköposti 10.6.2015): "Ainakin 90-luvulla linja-autoaseman alakerrassa oli vielä ampumarata. Pääsin kerran sinne katsomaan erään nuoren miehen seurana. Mahtaako olla siellä vieläkin? Siis rata, ei nuori mies."

Maaliskuun 1. päivänä 1956 Suomessa koettiin kaksi historiallista tapahtumaa: Tohtori Urho Kekkonen otti vastaan presidentin viran ja SAK aloitti yleislakkonsa. Ensimmäiset lakkopäivät Porissa olivat sujuneet rauhallisesti, ellei elintarvikkeiden hamstrausta oteta lukuun. Sanomalehdet eivät ilmestyneet, mutta niiden 'korvikkeina' lakkolaiset saivat lukea monisteita. 10.3.1956 lakkolaiset olivat alkaneet pysäytellä omavaltaisesti Porista johtavilla maanteillä autoja ja vaatineet nähdäkseen ajolupatodistuksia.
Linja-autoasemalla lakkolaiset yrittivät estää liikennöitsijöitä ajamasta linja-autojaan. Autoista kivitettiin aluksi ikkunoita rikki, mutta kun tilanne oli kärjistymässä vaarallisemmaksi, paikalle hälyytetyt poliisit joutuivat turvautumaan pamppuihin. Nykyisellä Keskusaukiolla tuolloin sijainneet asemalaiturit olivat melkoisen mellakan näyttämönä. Linja-autoaseman katolle oli kiivennyt rähinää seuraavaa yleisöä.
Molemmat yllä olevat kuvat julkaistiin Satakunnan Kansassa ja Antti Suominen sisällytti ne myös kirjaansa 'Muistojen Pori', missä oli koottuna SK-.kuvaajien otoksia lehden ilmestymisvuosilta.


Kari Ahlforsin esille tuoma kuvapostikortti Porin linja-autosemasta, kertoi ostaneensa kortin 1980-luvulla Kehityksen Kirjakaupasta. Linja-autoasema on kuvassa vielä vaiheessa, jolloin bussit lähtivät nykyiseltä Keskusaukiolta. Nykyinen laiturialue on kuvassa vielä hiekkakuoppana. Olisikohan Karhumäen veljesten kuvaama postikortti - silloin netistä voisi löytyä tuon sarjanumeron avulla tarkka kuvausvuosi.

(Ari Malonen, 2.3.2014): Tullibaarin alkuperäinen paikka puutalossa. Tarina kertoo, että lihasopan sekaan lorautettiin kirkasta - asiakkaiden toimesta.


Tuulikki Rosendahlin esille tuoma kuva Porin linja-autoasemasta vuodelta 1966 (kiitos). On ollut vilkasta liikennettä kuvausaikaan - yli 40 linja-autoa odottamassa kyytivuoron alkamista ja matkustajia parveilee ruuhkaksi asti laitureilla. Liekö ollut jokin erikoisempi matkustuspäivä vai oliko se aina tuollaista ruljanssia? Linja-autoaseman eteläosassa sijainneen ravintolan alakerrassa toimi pitkään keilahalli, jossa tuli käytyä pikkupoikana usein.

Tuulikki Rosendahlin esille tuoma kuva Porin linja-autoaseman länsipuolelta vuodelta 1966 (kiitos) seuraavin saatesanoin: Minulla on vain sellainen muistikuva että tämä olisi Vappupäivä, ehkä ilma on pelästyttänyt ihmiset pois. Taustalla kuuluisa Tullibaari. Vastaavasti kerrostalon kulmassa alakerrassa (missä lukee kuvassa HALLI) oli pitkään kahvila.


Jarmo Pyytövaara kuvasi Porin linja-autoaseman 28.12.2011 ulkoa ja sisältä.

Linja-autoaseman edustan aukiolla ('Keskusaukio'):

F) Näkymä linja-autoaseman laiturialueelta Keskuskartanon suuntaan - Jarmo Pyytövaara kuvasi 28.12.2011. Hotelliravintola 'Amado' näkyy olevan mainoksesta päätelleen edelleen toiminnassa Keskuskartanon edessä olevassa matalammassa rakennuksessa. 'Amado' taisi aloittaa 'KarhuKruunun' (American Bar) jälkeen 80-luvun alussa?

Herttainen kuvapostikortti Keskusaukion puistoalueelta 1960-luvulta. Ajan jäätelökioski kruunaa kuvan.

Linja-autoaseman edusta-aukion etelälaidalla sijaitseva Keskuskartano kuvapostikortissa vuonna 1960. Lähetti 'TA', 13.3.2012. Näkyvissä liikemainostekstejä: Helsingin Pankki, Karhun Kruunu, Karhu-Baari, Satakunta, PYP-pankki ja 'Tekstiili-Kemikali'. Oikealla Kupla-Volkkarin yläpuolelta jää liikkeen nimi epäselväksi.


'Keskuskartano' linja-autoaseman edustan aukion eteläreunalla - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Liikenimistä näkyvissä: 'Hotelli-Ravintola Amado', 'Kakkoskaluste', 'Kirpputori', 'Mattoliike Niemi' ja 'Mode'. Katu vasemmalle - Uusikoivistontie, katu oikealle - Rautatienpuistokatu.

Tuulikki Rosendahlin esille tuoma kuva vuodelta 1966 (kiitos) - Keskuskartanon pihanäkymää eteläpuolelta. Kuvan yläreunassa alkamassa vasemmalle Rautatienpuistokatu. Keskuskartanon alakerran "kauppakeskuksen" läpihän kulki käytävä, joka ajallansa oli erikoista ja sitä piti käydä toistuvasti aistimassa.

(Leena Lampinen, 26.2.2014): Kesällä tuossa pihassa oli tosiaan pallokenttä ja talvella luistinrata. Kenellä nykyisin on luistinrata omalla pihalla?!

Itsenäisyydenkadulta näkymä etelään ~ kun ei ollut vielä "mitään":

G) (Mika Parkkali) ~ Itsenäisyydenkadulta (Viikkarin eteläiseltä rajakadulta) näkymä etelään vuonna 1939, kun peltoaukeilla ei vielä näy juuri mitään, vain kaukana rautatieasema ja tyttöjen ammattikoulu - "Riihiketo" nimensä mukaisesti.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Porin sivulle #16

Takaisin Pori-sivujemme alkuhakemistoon.