PORI - sivu #14:
Itäpuolen kaupunginosat * Vanhakoivisto, Uusi-Koivisto, Impola, Sampola, Koivula, Väinölä.

(Svala & Jukka Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 27.10.2017)

Karjalankatu Uusi-Koiviston ja rautatien välimailla:

A) Karjalankatu kulkee rautatieasemalta rautatietä seuraillen luoteesta kaakkoon - yhdensuuntaisena Uusi-Koiviston eteläpuolella kulkevan merkittävämmän väylän eli Satakunnankadun kanssa. Minun aikoinani tämän kadun nimi oli 'Lounainen Linjakatu'. Nimi muutettiin 'Karjalankaduksi' huhtikuussa 2008. Karjalasta tulleet evakot laskeutuivat aikoinaan erikoisjunistaan tälle kadulle. Ratapiha siis kuvasta oikealle muutamia kymmeniä metrejä.
Tämän kadun varrella on kai aina ollut lähinnä vain firmoja ja niiden varastoja - ei kovin mielikuvituksellista kaupunginosaa. Rautatien vierellä oli kuitenkin aikoinaan kiinnostavia rautatieläisten asumuksia ja työkuvioihin liittyneitä rakennelmia, mutta niistä lienee suurin osa jo kadonnut. Ensimmäisenä oikealla asui rautatieläisten mökissään 1950-luvulla Novarit (purettu). Karjalankatu muuttuu lentoasemalle ja Helsingintielle johtavan alikäytävän jälkeen Mikkolantieksi.

(Esko Maasalo, 11.2.2014): Radan varrella - kaupungin puolella - punainen mökki oli isäni äidin koti hetken aikaa. Mökin kulmilta meni tie Lattomerelle, kun asema ja ratapiha oli vielä vanhassa paikassa, ja mökin emännälle kuului tasoristeyksen vartiointi silloin. Niin muuten kuulostaakin oudolta tuo 'Karjalankatu'.

B) Uusi-Koivisto:


Ravirata Uudenkoiviston eteläreunassa Ravintien ja Voikukantien rajaamalla alueella:

(Antti Suominen): "Kuvassa ravikilpailut sunnuntaina 16.9.1956. Taustalla oleva katsomo paloi myöhemmin. Kuvan olen ottanut sinä päivänä, kun täytin 18 vuotta ja sain aloittaa vuorotyöt kuvaajana."

(R.Laaksonen): "Joo, se oli syksyllä 1968, kun läksimme isoäidin kanssa junalla Kouvolaan, niin katsomo oli vielä paikoillaan. Takaisin tullessa paikalla oli hiiltyneitä keppejä."

Nimimerkki "Kallerna" kuvasi Porin raviradalla kesällä 2011 (lisenssi OK, creative commons).

Porin ravirata on Porissa Uudenkoiviston kaupunginosassa sijaitseva ravirata, jonka omistaa Porin Ravit Oy. Ravirata on valmistunut 1950 ja sen nykyinen katsomorakennus on vuodelta 1969. Kaksikerroksisessa katsomorakennuksessa sijaitsevat totomyyntipisteiden ohella kahvila, anniskeluravintola sekä 600-paikkainen katsomoravintola. Lisäksi raviradan tallialueella toimii Porin kaupungin ympäristöviraston eläinlääkintäyksikkö. Kuninkuusravit Porin raviradalla on järjestetty kuudesti vuosina 1950, 1966, 1972, 1980, 1999 ja 2014.

Porin ensimmäiset ravikilpailut: Ravikilpailujen järjestäminen aloitettiin Porissa muun Suomen tavoin ilmeisesti viimeistään 1850–1860-luvuilla. Nälkävuosien johdosta kilpailuihin tuli 1860-luvun puolivälin jälkeen vajaan kymmenen vuoden tauko, kunnes helmikuussa 1874 pidetyssä Satakunnan Maanviljelysseuran kokouksessa perustettiin Porin Hevosystäväinseura, jonka puheenjohtajaksi valittiin pormestari F. E. Molander. Yhdistys järjesti ensimmäiset kilpa-ajonsa vielä samana keväänä. Vuotuiset kilpailut pidettiin tuolloin Kokemäenjoen Herralahden jäällä, jonne oli tehty virstan eli noin kilometrin pituinen rata. Vuosisadan vaihteesta lähtien kilpailuja järjesti hevosystäväinseuran ja Satakunnan Hevosjalostusyhdistysten Liiton ohella myös Porin työväenyhdistykseen kuulunut Porin Ajuriyhdistys.

Satakunnan hevoskenttä valmistui: Herralahti toimi kilpailupaikkana aina vuoteen 1911 saakka, jolloin Tiilimäen kaupunginosaan valmistui Porin ensimmäinen ravirata. Satakunnan hevoskentäksi nimetyn radan avajaisia vietettiin Satakunnan Maanviljelysseuran 50-vuotisjuhlien yhteydessä 4.-6. elokuuta. Kolmipäiväisten hevoskilpailujen lisäksi järjestettiin myös auto- ja polkupyöräkilpailut, joita radalla jatkettiin myös myöhemmin. Radan omisti aluksi paikallisten hevosharrastajien perustama Satakunnan Hevoskenttä Oy, jolta se vuonna 1914 siirtyi kokonaisuudessaan Satakunnan hevosjalostusyhdistysten liiton haltuun.
Uusi ravirata tuli rakennuksineen maksamaan noin 10 000 markkaa, joka nykyrahassa on vajaat 38 000 euroa. Hiekkakankaalle rakennettu kilometrin pituinen rata oli pohjustettu 3 000 kuormallisella savea. Sen leveys oli 12 metriä, kun muiden Suomen raviratojen leveys oli vain 8–10 metriä. Leveämpi rata mahdollisti volttilähtöjen ajamisen. Radan kaarteissa oli 70 senttimetrin kallistukset. Puurakenteisessa katsomossa oli 540 istumapaikkaa ja vajaat 200 seisomapaikkaa. Katsomorakennuksen sekä alueelle johtavan juhlaportin oli suunnitellut Torkel Nordmanin ja Arthur Fagerholmin arkkitehtitoimisto. Lisäksi sisäkentällä oli neljä metriä korkea tuomaripaviljonki, jonka oli piirtänyt piirieläinlääkäri John Engdahl. Koko rata-alue oli ympäröity pystyaidalla. Satakunnan hevoskenttää pidettiin Suomen nykyaikaisimpana raviratana ja sen ansiosta Porissa pysyttiin ajamaan nyt myös valtionajoja. Hevoskentällä järjestivät omia tapahtumiaan myös muun muassa Porin VPK sekä suojeluskunta ja 1930-luvulla se toimi Tiilimäen TT-ajojen lähtöpaikkana.

Uusi ravirata valmistui syksyllä 1949 Uudellekoivistolle: Vuonna 1942 Porin lentoaseman tuntumassa sijainnut ravirata jäi jatkosodan aikana lentokenttää tukikohtanaan pitäneiden saksalaisten rakentaman uuden kiitotien alle. Saksalaiset maksoivat rata-alueesta Satakunnan hevosjalostusliitolle rahallisen korvauksen, mutta Suomen valtiolta ja Porin kaupungilta ei luvattuja korvauksia aluksi saatu. Lopulta kaupunki luovutti hevosjalostusliitolle maa-alueen Uudenkoiviston kaupunginosasta. Sen nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2040 saakka. Sotavuosien jälkeen Satakuntaan oli jo vuonna 1947 valmistunut talkootyönä tehty Kokemäen ravirata, mutta siitä huolimatta myös Poriin päätettiin rakentaa uusi ravirata. Satakunnan hevosjalostusliiton omistama rata valmistui syksyllä 1949 ja se otettiin käyttöön Kuninkuusraveissa 1950. Radan ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Toivo Pohjala, joka oli ollut mukana jo Satakunnan hevoskentän rakennushankkeessa 40 vuotta aikaisemmin.

Raviradan ensimmäinen katsomo oli puinen katettu avokatsomo, jossa oli istumapaikat 1 700 hengelle. Vuonna 1967 se remontoitiin umpinaiseksi ja lämmitetyksi lasikatsomoksi, joka kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo seuraavana syksynä. Uutta katsomorakennusta ryhdyttiin rakentamaan keväällä 1969, ja se valmistui vielä saman vuoden elokuussa. Uuden katsomorakennuksen avajaiskilpailut pidettiin 23. elokuuta, jolloin myös hankkeen puuhamiehenä ollut Toivo Pohjala kuoli helsinkiläisessä sairaalassa. Ravintola- ja istumakatsomon lisäksi rakennukseen tulivat myös tuomariston tilat, jonka vuoksi vanha keskikentällä sijainnut tuomaritorni purettiin samassa yhteydessä (Wikipedia, 2017).


(Tapani Vainio): "Juna kiitämässä Porissa vuonna 1958 raviradan kohdilla (kaksoisalikaytävä) ennen Haapamäen radan erkanemista. Raviradan katsomo näkyy puiden takaa hiukan. Kuva: Aimo Vainio, linssiluteena tällä kertaa pikku veljeni."

Vanhakoivisto:

C) Tapani Vainio: Vanhakoiviston kansakoulun 1. luokka luokkakuvassa syksyllä 1956 koulun ulkorakennuksen takana. Kuvassa on myös opettajamme Sinikka Tiilikainen.

(Kirsti Pirttimäki): Minä olen ylhäällä oikealla Pohjolan Jarin vieressä.

(Seppo Karhula): Ilpo Karhula on kuvassa keskirivissä kauimpana vasemmalla.

(Tapani Vainio): "Vanhakoiviston lapsukaisia (Vainio, Laakso, Koskinen, Randen, Valve) Joutsenontie 6:n rappusilla keväällä 1958. Kuvassa äärimmäisenä vasemmalla oleva poika, joka on Seppo Laakso, kuoli äskettäin. Hän oli meitä luokkaa ylempänä. Kuvassa on kaksi maalarimestari Valven poikaa. Juhani (pikku-Jussi), joka on vanhempi, on kolmas oikealta sekä Olli-Pekka kolmas vasemmalta."

(Tapani Vainio): "Pesäpalloa Joutsenontie 6:n pihassa keväällä 1958. Takana näkyy Koskisen talo. Nyk. Sampolan ja Koivulan välimaastossa.

(Tapani Vainio): "Onni ja Lempi Laakson pihakeinussa Vanhakoivistontien varrella 1956. Kaikki kuvassa näkyvät rakennukset on purettu."

(Tapani Vainio): "Syksyllä 1957 Vanhakoivistolla. Etualalla Auteron talo"

(Tapani Vainio): "Keväällä 1957. Näkymä Joutsenontie 6:n ikkunasta Vanhakoivistontielle päin."


(Hannu Jalkanen, 27.4.2015): "Isäni, leipurimestari Teuvo Jalkanen (ent. Sataleipä - kuvassa takana kasvot kameraan) ja konditori Lauri Lönnberg ostivat Leipänuoli-nimisen leipomon Vanhallakoivistolta osoitteessa Ainontie 4. Tämä valokuva ollut lehdessä 16.12.1966. Ilmeisesti Uusi Aika eikä Satakunnan Kansa. Leipomon nimenä oli Pulla-Pojat. Isäni joutui aika pian terveydellisistä syistä johtuen luopumaan omistuksesta ja muutimme Kouvolaan, missä Juho Mannerin leipomossa isäni aloitti työt 23.8.1967. Pari vuotta sitten huomasin Hesarissa uutisen, että leipomorakennus oli tuhoutunut tulipalossa ja pihapiirissä olleen asuinakennuksen näin ominkin silmin siellä vieraillessani päässeen ränsistymään."


Koivula:

Vanhankoivistontietä ja Koivulaa vuonna 1965 - kuva: Aimo Vainio.

Porin Sampolassa:

D) Sampolan asumalähiöstä Porin ydinkeskustan itäpuolelta - kuvattu 2.7.1981 ('S&J'). Ei tämänkään kuvan perusteella Sampolaa aikoinaan suotta kutsuttu nimellä 'Suomen Katowice'. On siinä arkkitehdilla kevät mennyt, kun on piirustuslaudallaan pohtinut, miten saada kuudella muulla betonilaatikolla peitetyksi tämän 'kuvausasukkaan' ikkunasta avautuvasta näkymästä kaikki alkuperäinen luontomaailma pois.

Ei paljon edellisestä parane - kuvattu 2.7.1981 ('S&J'). Umpipihan leikkikentällä kuulemma säilyy lapsilla katsekontakti valvoviin äidin silmiin. On se ruoka-aikaan melkoista syömään-huutamista parvekkeilta. Monet ikäluokat tältäkin leikkikentältä jo lähteneet maailmalle sitten kuvan ottamisen.

Sampolan kerrostalo kuvattuna 1980-luvun alussa ('S&J').

Sampolalaisten henkireikä luontoon - Pori-Haapamäen radan takana pururata pullisteluvälineineen - kuvattu 2.7.1981 ('S&J'). Lenkkeilijöiden korvissa soi tuolloin vielä läheisen lyhytaaltoaseman signaalit This is the Finnish broadcasting company, jotka hurjimmillaan kuuluivat Sampolan asunto-osakkeissa lämpöpattereistakin läpi. Radio- ja tv-lähetyksiä ne häiritsivät 'päällekäyvinä' vuosikaudet.

Santeri Kivioja kuvasi Kouvontien tasoristeyksen Sampolassa 10.1.2014 (kiitos, käyttölupa 2015-12-E).


Tapani Vainio: Porin Väinölänahoa rakentamassa kesällä 1974.

Tapani Vainio: Väinölän uuden kansakoulun avajaisjuhlavieraita autoineen koulun pihalla vuonna 1959 (kuva Aimo Vainio).

(Arja Wikman, 13.7.2014): Kun tämä koulu avattiin, niin sen entisissä tiloissa radioaseman kupeessa olleessa puukoulussa aloitti Malminpään keskikoulu taipaleensa siirtyäkseen vuoden kuluttua vanhan Tipulan tiloihin Liisankadulle. Aloitin Malminpään siellä puukoulussa.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Porin sivulle #15

Takaisin Pori-sivujemme alkuhakemistoon.