PORI - sivu #13:
Viides kaupunginosa, Aittaluoto, Herralahti, Kalaholma.

(Svala & Jukka Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 18.3.2017)

Porin Viidennessäosassa:

A) Porin Viidennenosan eli Viikkarin länsilaidalla - Isolinnankadun varrella lähes sijaitsi 31.10.1981 (S&J) tämä kuvassa näkyvä Porin Kumikorjaamo (kyltissä: Puh. 13292, M.Turunen * General Rengas). Kun tämän kuvan ottamisesta on ehtinyt kulua jo likimain 30 vuotta, en enää tarkalleen pysty mielessäni sijoittamaan rakennuksen paikkaa, mutta olen melko varma, että kyseinen kumikorjaamon rakennus sijaitsi jossain Isolinnankadun pohjoispään poikkikadun varrella heti lähellä Isolinnankatua.

(Antti Suominen, sähköposti 14.3.2011): Porin Kumikorjaamo sijaitsi mielestäni Kruununprinssinkadulla, nykyisellä Tullipuominkadulla, joka on Valtakadun jatke Viidennen osan puolella. Oheisessa (alempana olevassa) kuvassa kyseinen talo on ensimmäinen vasemmalla. Siitä näkyy vain pieni osa. Seuraava poikkeava katu on Isolinnankatu, henkilöauton (Peugeot 403) edessä. Kuvan ottamisajaksi olen merkinnyt lokakuun 1959. Samalta kadulta on muitakin kuvia, joten lienee ollut talven ensilumi kyseessä.

Antti Suomisen vuonna 1959 ottama kuva M.Turusen Porin Kumikorjaamon seutuvilta länteen Valtakadulle.

Tullipuominkadun (Valtakadun jatkeena) ja Isolinnankadun risteyskohdilla nykyisin Oikeustalo ~ 23.1.2014 (S&J).

Tullipuominkadun (Valtakadun jatkeena) ja Isolinnankadun risteyskohdille jätetty siivu vanhaa rakennuskantaa ~ 23.1.2014 (S&J). Vanhassa tiilitalopalasessa toiminnassa Savisiipi ja kodinkoneliike Konemylly Oy.

Paanakedonkadun viereisen entisen jääkiekkoareena Juhannuslehdon ja Herralahden seutu:

B) Antti Suomisen upea otos (kiitos!) seuraavin saatesanoin: 12.10.1958 pelattiin RU-38 - TuTo -jalkapallo-ottelu Herralahden kentällä. Katsojia oli yli 3.500. RU-38 voitti ja nousi mestaruussarjaan (ja voitti hopeaa 1959). Takana vasemmalla Juhannuslehdon huoltorakennus niine portinpylväineen, jotka vieläkin ovat näkyvissä. Silloinkin oli ahdasta parkkipaikalla. Etualalla nykyinen Paanakedonkadun kevyen liikenteen väylä..
(Jukka Joutsi, 13.7.2014): Tämä kyseinen TuTo-ottelu oli muuten tämän kirjoittajalle sikäli eräänlainen rajapyykki noilta vuosikymmeniltä, että se oli viimeinen "merkittävä" ottelu Porissa, jota EN ollut paikanpäällä katsomassa. Olin tuolloin täyttänyt vasta viisi vuotta, mutta muistan vielä kyseisen ottelun nostattaman "kohun" kotipiirissämme. Seuraavasta kaudesta 1959 alkaen olinkin paikalla lähes aina 70-luvun alkupuolelle asti, kun jotain erikoisempaa porilaisessa jalkapalloilussa oli tapahtumassa. Kuvan automallien katselu on mahtavaa nostalgiaa! Tunsin tuolloin automerkit paremmin kuin nykyiset. On Isettaa (sen ajan etuovinen "mopoauto"), "Sitikkaa". "Pösöä", Ifaa, Popedaa, Mossea, Renaultia, Skodaa, Volkkaria ja muita ajan klassikoita. Mukava näky on myös tuo kuorma-auto, jonka lavalla on henkilökuljetuksiin tarkoitettu koppi. Yleisiä silloin.
"Muistomerkkeinä" säilytetyt Juhannuslehdon portinpylväät näkyvät tässä kuvassa erinomaisesti Herralahden pääkatsomon etupuolella jääkiekkoareenan lankkuaidassa.

(Antti Suominen, 15.7.2014): Otin kuvan Heikkilän talon katolta juuri ennen ottelun alkua. Tiedäthän Heikkilän veljekset: Olavi, Lasse, Simo ja Antti. En muista, asuivatko pojat silloin enää siellä. Ulkorakennuksen saunassa käytiin jääkiekko-ottelujen jälkipelitkin.


Juhannuslehdossa sijainnut Porin Seurahuone. Kirkon lähellä sijainnut Juhannuslehto eli ”Luntin” puisto on ollut yksi Porin vanhimpia puistoja, jossa sijaitsi Porin Seurahuone puutarhoineen.

Juhannuslehdon Seurahuoneen menulista vuodelta 1895.

Juhannuslehdon Seurahuone ikivanhassa postikorttikuvassa.

JUHANNUSLEHDON jääkiekkoareenan tarkka sijainti (punainen X) näkyy hyvin tästä 50-luvun ilmakuvasta. Etualalla Herralahti ja ylh. vasemmalla Pallokenttä. Herralahden kentän aitojen sisällä - takasuoran puolella oli koripallokenttä (Porin Pyrintö, Porin Veto ja Porin Kärpät). Kori- ja lentopallokenttä näkyy lehtipuiden lomasta vaaleampana hiekka-alueena.

Viidennen kaupunginosan eli Viikkarin näkymiä:

C) Antti Suominen kuvasi ja kertoi: Porin Maanmitkulma 1955. Samana vuonna Armfeltinkadun nimi oli muutettu Säveltäjänkaduksi. Samalla kertaa Hevostori muuttui Sibeliuksenpuistoksi, jossa nykyään vietetään Viidennenosan päivää toukokuussa.


(Helena Vitikainen): Isouusikadun ja Varvinkadun kulma. Paikalla nykyisin uusi kerrostalo Varvinkaari. Kuvassa siis lapsuuteni kotikulma.

(Helena Vitikainen): Kuvassa on Varhon pappa Varvinkadun ja Isouusikadun kulmassa. Lapset kuvassa ovat kaikki kulmakunnan lapsia. Varhon mamma ja pappa rakastivat lapsia ja me saimme leikkiä heidän pihassaan. Heillä oli iso piha, jossa pelasimme kymmnetätikkua ja muita mukavia pelejä. Varhon pappa opetti meitä. Siihen aikaan naapurit vielä välittivät toisten lapsista. Kuva on vuoden 1946 tienoilta.Vasemmalla on siskoni Pirkko, minä olen istumassa rattaiden vierellä, siskoni Ulla vieressä, Veljeni Juha ei ollut tuolloin vielä syntynyt. Nimikyltin alla takana Ulla Wikstedt. Vaajakarin Marjaliisa on eturivissä. Takalan lapsilla on kaikilla vaaleat lierihatut.


Markku Neiramaan kuva - kevättalvella 1966 Herralahdenkadulla.

(Outi Lehtimäki): Maaherrankatu 24 - Satakunnan Vaneri - eli "Viikkarin Vaneri". Johtajana Rinne.


Viidennessäosassa on säilytetty kuin muistomerkkinä vanhan porilaisen kioskin mallikappale. Vesitornin kupeella oli vastaava. Erkki Halonen lähetti kuvan 14.8.2014.

Viidennessäosan katuidylliä kuvasi Irja Väisänen kesällä 2015 - kiitos käyttöluvasta.

Markku Harell lähetti 11.7.2014 tämän kuvan (kiitos). Ruhtinaankadun ja Paanakedonkadun risteyskulmatalo kuvattuna 1920-luvulla - talossa ollut kauppaliike ja ilmeisesti kauppiasperhe poseeraa kaupaan portailla.

Heikinlinna ~ Varvinkatu 15:

D) Tämä mielenkiintoisen näköinen pihamiljöökuva julkaistiin v. 1974 kirjassa 'Pori' - kaikki tiedot puuttuivat. Laitoin kuvan aluksi sivulle, missä pyydettiin tunnistamaan pihan sijaintipaikka. Hyvänä 'tuntomerkkinä' mainostin tuota erikoista pyöreää, mahtipontistakin pylvästä kattolipan tukena.
Sijaintiongelma selvisi 7.4.2014, kun Markku Harell lähetti kohteesta lisää kuvia ja tietoja. Kyseessä on osoitteessa Varvinkatu 15 sijaitseva Heikinlinna, jonka pihasta kyseinen kuva oli otettu. Markku Harellille kiitos ongelman yksityiskohtaisesta selvittämisestä.

(Markku Harell, sähköposti 7.4.2014): Kyseessä on Heikinlinna-nimellä tunnettu kerrostalo osoitteessa Varvinkatu 15A/B. Laitan ohessa lisäksi kaksi kuvaa samasta pihasta kuin ensimmäinenkin, näkyypä se mainittu "pylväskin".
Asuimme kyseisessä Heikinlinnassa 1960- ja osin 1970-luvulla. Kyseinen auto kuvassa on talonmies Hietasen Lada, talossa oli aikanani kolme Hietasen veljestä vuorotellen talonmiehinä - Veikko, Unto ja Asko Hietanen.
Heikinlinnan valmistumisvuosi oli 1942. Rakennuttaja oli Porin lyseon käynyt ja pankkialalla toiminut Heikki Konrad Paloheimo (ent. Brander). Hän oli syntynyt 1890 Porissa. Talossa oli 50 asuinhuoneistoa ja 7 erillistä liiketilaa. B-rapussa oli 25 huoneistoa, A-rapussa vastaavasti 24. Ja erillinen talonmiehen asunto (pihanpuolella keskellä taloa). Isännöitsijänä oli J.Viljanen, hän oli tarkka ja tasapuolinen mies, kuten liitteenä olevasta kuitistakin ilmenee.

Markku Harell lähetti (7.4.2014) tämän isännöitsijä J.Viljasen ilmoituskuitin vuodelta 1974 (Heikinlinna).

Markku Harell lähetti (7.4.2014) kuvan Heikinlinnan pihalla leikkivistä lapsista. Hän otti kuvan v. 1969. Lapset - edessä Maarit Welling, takana (vas.) Juha Halminen ja Vesa Harell.

Myös Markku Harellin lähettämä (7.4.2014) ja v. 1969 Heikinlinnan pihassa kuvaama. Lapset vasemmalta Esa Mäkipää, Juha Halminen, Vesa Harell, Maarit Welling ja Jari Neuvonen.


Irja Väisänen kuvasi Heikinlinnan kesällä 2015 - kiitos käyttöluvasta.

Kumikorjaamo Murre:

E) Satakunnan Kumikorjaamon (M.Murre) mainos RU-38:n kesäkuun 1965 Suomensarjan länsilohkon käsiohjelmasta. Isolinnankadun eteläpäässä (#32) - lähellä linja-autoasemaa sijaitsi tunnettu porilainen kumikorjaamo, jota piti Murre. Se jatkoi toimintaansa nimellä 'Satakunnan Kumikorjaamo - Jukka Murre' vuoteen 2014 asti.


Satakunnan Kumikorjaamo (Murre) Itätullinkadun länsipäässä kuvattuna 23.1.2014 (S&J) kauppakeskus BePOP:in sisäänkäynnin toivotusten lomitse. Kaupungin päättäjien oma hämmästyttävä viesti samoihin aikoihin Kumikorjaamon omistajille oli kuitenkin 'tervemenoa'. Peltilehmä on pyhä eläin.

Jukka Murren kumikorjaamon tarinasta sen viimeinen luku - Jarmo Pyytövaaran kuva syksyltä 2014 (kiitos käyttöluvasta).

Isolinnankadun itäpuolta:

F) Säveltäjänkatua kuvattuna itään Isolinnankadun alkuristeyksestään - 23.1.2014 (S&J).

Isolinnankadun varrella, Isouusikadun risteyksen kohdalla, kauppahallin sisäänkäyntiä vastapäätä tämä vanhempi säilytetty puurakennus - 23.1.2014 (S&J). Kuvaushetkellä tiloissa toimi 'Yhteisökeskus', jonka tiloissa oli esillä romukauppias Altti Forssin kokoelmista vanhoja Pori-kuvia. Rakennuksen tiloissa vuosien varrella ehtinyt olla monenlaista eri käyttöä.

(Pekka Sulamäki, sähköposti 19.2.2015): "Yhteisökeskus" on toiminut myös poliisiasemana.

Syntymäkotini Itälinjakadulla:

(Tämän kuvaruudun sisältämät aiemmat virheelliset tiedot korjattu 28.3.2012.)

G) Tämän lehtikuvan sain vuosia sitten porilaisesta sanomalehdestä otettuna kopiona (veljeltäni) - kuva on lehteen saatu Satakunnan museon kokoelmista. Lehtikuvan julkaisun ajankohdasta ei ole säilynyt tietoa, mutta alkuperäinen kuva esittää syntymäkotiani Itälinjakadulla pihan puolelta kuvattuna 1940-luvun loppupuolella. Meidän perheemme asui rakennuksen pohjoispuolessa (kuvassa oikea puoli).
Pikkupoika, joka istuu kaiteella, on yksi isoveljistäni. Hän muistaa vieläkin kuvaustilanteen. Hänen kanssaan pihalla ollut äiti ei ollut halunnut tulla kuvaan mukaan ja oli siirtynyt mielestään riittävän kauas pois kuvasta omalle talon nurkalle. Veljeni jäi naapuriperheen (Erämies) edustajien kanssa poseeraamaan naapurien portaikolle. Kuten lopullisesta kuvasta näkyy, äiti ei siirtynyt sittenkään riittävän kauaksi kuva-alueelta.

Perheeni asui siis vuonna 1953 tässä talossa, kun kyseisen vuoden syyskuussa synnyin. Oma asuinaikani jäi tässä talossa todella lyhyeksi, sillä perheemme muutti vuoden 1954 puolella vasta valmistuneeseen kerrostaloon Rautatienpuistokadun varrelle.
Itselläni ei siten luonnollisestikaan ole tähän kuvassa olevaan taloon minkäänlaisia tunnesiteitä. Perheeni asuinaikana rakennuksen toisessa puoliskossa (kuvassa vasemmalla) oli asunut Heikki Erämies perheineen ja heidän luonaan vanhempani vielä myöhempinäkin vuosina vierailivat kylässä. Yhteen sellaisen vierailuun liittyy ainoa muistikuvanikin kyseisestä talosta: kylässä ollessamme Erämiesten lapsien huoneen lattialle levitettiin Helsingin Olympialaisten 1952 pelikorteista jonkinlainen itsekehitelty leikkipeli - korteissa oli kisoissa menestyneiden urheilijoiden mustavalkoisia kuvia. Välähdyksenomainen näkömuistikuva korteista salamyhkäisen kiehtovissa jonoissa lattialla - siinä ainoa 'aito' muistikuvani synnyinkodistani, sekin siis muutamia vuosia poismuuton jälkeen.

Jarmo Pyytövaaran 7.4.2012 suorittama tilauskuvaus samaisesta Itälinjakatu 22-24:n rakennuksesta - kiitos vielä. Perheemme asutti rakennuksen (kuvassa) vasenta eli pohjoista puolta.


Yksi isoveljistäni, joka ehti talossa asustella noin kahdeksan ensimmäistä vuottaan muisteli noita aikoja seuraavasti:
(Matti Joutsi, sähköposti (28.3.2012): Osoitteemme oli 'Itälinjakatu 22' eikä 20 - olit aikoinaan kuvannut väärän talon (vrt. kuva alempana). Siinä on sellainen osoitejako - paritaloja kun ovat, että numerot lähtee pohjoisesta ja etenevät talo kerrallaan niin, että se vihreä talo on 18 ja 20, sitten julkisivupuolelta oikealle mentäessä tulee seuraava (vaaleampi, siniharmaa), joka on 22 ja 24. Siinä oli meidän asuntomme silloin (22).
Isolinnankadulta kun tultiin Itätullinkatua (ent. Troilinkatua) alas, niin meidän talon vasen pääty näkyi jo kauas. Muistan, että julkisivun ensimmäisestä ikkunasta päädystä päin näkyi hyvin Troilinkadulle. Odoteltiin siinä ikkunassa isää töistä naama lasissa. Se huone oli varmaan ns. lastenhuone. Seuraava ikkuna oli keittiö ja naapureilla vastaavasti 'peilikuvana' myös keittiö seuraavana. Muistan, kun äidillä oli 'kiireistä' asiaa naapuriin Erämiehen Suomalle, niin hän koputti keittiön seinään ja puhuivat asiansa väliseinän 'läpi'. Se sen ajan ääneneristysnormeista.
Pihan puolella ensimmäisessä kerroksessa oli olohuone. Hienot näköalat Herralahden viikille. Nukkumasysteemeistä minulla ei ole mitään muistikuvaa. Yläkerrassa minusta oli vain yksi huone (en ihan varma). Joka tapauksessa isän piirustuspöytä oli ylhäällä. Muistan, että siellä oli pukkisänky.
Vintin portaat oli jännä paikka, missä pelattiin "pallokoulua". Istuttiin vintin rapulla ja palloa heitettiin vuorotellen jokaiselle. Jos sai kopin, pääsi aina yhden portaan ylöspäin.
Toinen jännä paikka oli "alusta" eli kellariosan halkovarasto. Haloista väsättiin majoja ynnä muita. Kellarissa oli myös asuntojen yhteinen sauna. Siitäkin jotakin muistikuvaa - esim. kiukaasta ja siitä, että tukan pesu oli kamalaa puuhaa.
Itälinjakadulla lapset pelasivat usein pesäpalloa.. Minua osui kerran pesäpallomaila päähän, kun änkesin liian lähelle syöttölautasta.
Me myytiin asuntomme vuonna 1953 Karttusille, jotka omistivat kämpän ainakin vuoteen 2007 saakka - heidän lapsistaan Johannes ja Jouko pelasivat RU-38:ssa jalkapalloa ja jääkiekkoa. Talo-osuus pysynyt heillä pitkään, nyt kolmannessa polvessa. Talossa 14 - 16 pitkään omistajina Forssell ja Huhtala.
Paljon on muistoja ko. talosta, aloitin koulunkäynnin 'Synkkärissä' siitä talosta Taisin kulkea ekaluokan ja osan tokaa ... vai vain osan ekaa? Linja-autoasemaa rakennettiin silloin.

Minulla oli 80-luvun alussa tarkoitus kuvata samainen syntymäkotini, mutta silloin erehdyin kylmästi talosta. Tulinkin kuvanneeksi pohjoispuolen naapuritalon osoitteesta Itälinjakatu 20. Oikea talo olisi ollut seuraava oikealle. Ehti kulua kolmekymmentä vuotta ennenkuin kuvausvirheeni paljastui.

Itälinjakadun samoilla kohdilla 25.7.1993 (S&J) ~ pysäytyskuva VHS-filmiltä.


Markku Harell lähetti (22.4.2014) tämän kuvan Itälinjakadulta vuodelta 1945 - ajalta ennen kuin vanhempani olivat kyseisen kadun varrelle muuttaneet (muutto oli tapahtunut 1947). Itselläni on vaikeuksia hahmottaa tätä vanhaa kuvaa. Parilliset numerot olivat siis Itälinjakadun itäpuolella rajana peltoaukeille, parittomat länsipuolella. Lähettäjä oli liittänyt kuvan mukaan vuoden 1946 osoiterekisteristä nimilistaa osoitteen 'Itälinjakatu 7:n' kohdalta:

(Markku Harell, 22.4.2014): Osoiterekisterin mukaan kiinteistön omistajat, jotka ovat omistaneet kiinteistön viidennessä kaupunginosassa osoitteessa itälinjakatu ( Östra Liniegatan ) vuonna 1946. Kyseessä siis käyntiosoite. Eivät välttämättä asuneet kyseisessä osoitteessa: Itälinjakatu 7 ~ Alamäki Martti ja Itälinjakatu 7b Tammi Eeva.
Seuraavat henkilöt ovat hallinneet asuntoa osoitteessa Itälinjakatu (1946) ~ esim. vuokralaiset: Asava Sulo Asiamies - Asava Taimi Rva. , Itälinjakatu * Jalonen Uuno Työm. - Jalonen Lahja Pakkaaja, Itälinjakatu * Jalonen Tyyne Rva. Itälinjakatu * Virolainen Viljami Työm. Virolainen Alina Rva. Itälinjakatu * Virolainen Hetti Leski Virolainen Sulo Valurin apul. Itälinjakatu * Väre Maria Kassanhot. Itälinjakatu . * Nurmilo Vieno Sorvaaja Nurmilo Aune Liikeapul. Itälinjakatu * Salminen Antti Työm. Itälinjakatu * Tammi Eeva Leski Itälinjakatu .

(Matti Joutsi, 22.4.2014): Itälinjankadun vasen puoli Herralahden kentän suunnasta on vielä 1945 siis kokonaan rakentamatta. Rintamamiestaloja nousi aika vauhdilla heti sotien loputtua - muuttivatkin usein jo hiukan keskeneräiseenkin taloon. Itse synnyin (1948) perheemme asuessa Itälinjakadulla. Nimiluettelosta Asava tuttu. Muistikuva, että kulki kenttäsirkkelin kanssa talosta taloon ja sirklasi meidänkin talon edessä puita. Oli myös torikauppias. Ainoastaan muista nimistä vain 'Nurmilo' tuo jotain mieleen. Kiharatukkainen poika, suunnilleen meidän ikäinen, muut nimet on kyllä ihan outoja. Tosi nopeasti ovat nousseet nuo parilliset talot kuvan ottamisen jälkeen.
Sieltä paljon nimiä muistissa: Santala (Valli & Santala), Huhtala, Forssell, Honkanen ja saman talon Erämies. Itälinjakadun itäpuolella oli silloin vielä pelkkiä peltoja ja heinäkasoja ... muistan hyvin elonkorjuun äänet pikkupoikana, kun puimurit louskutti.

(Markku Harell, 22.4.2014): Vuoden 1947 osoiteluettelossa ei ole vielä yhtään asukasta Itälinjakadun itäpuolella - siis parillisissa numeroissa. Tuon vuoden 1945 kuvan on ottanut Sven Raita - porilainen valokuvaaja ja valokuvausliikkeen harjoittaja. Asuimme samassa pihapiirissä osoitteessa Poikkikatu 12 (ns. Jullenmaan talot). Raidan ottamia kuvia pihapiirin lapsista on ollut paljon. Oli kuva onnistunut , hylätty tai huonolaatuinen - aina kaikissa kuvissa on vähintään vuosiluku ja myös usein päivämäärä jne. Kuva on omasta arkistostani. Etualalla kuvassa on allekirjoittanut, takana kolme tyttöa joista kahden sukunimi on Jullenmaa ja kolmannen Kallio, Kaikki asuimme osoitteessa Poikkikatu 12. Laitan vielä selvennykseksi kuvan vuodelta 2008 (GoogleMaps), joka on samasta paikasta ja samaa suuntaan kuin tuo vuoden 1945 kuva, jonka talot ovat vielä samoilla paikoilla - toki maalattuina ja kunnostettuina.

(Jukka Joutsi, 22.5.2014): Sain varmistetuksi tiedon, että perheemme oli muuttanut vasta valmistuneeseen rintamamiestaloon osoitteessa Itälinjakatu 22 vuonna 1947. Veljeksistämme vanhin muistaa viettäneensä ko. talossa 4-vuotissynttäreitään v. 1947 ja paikalla oli silloin ollut kymmenkunta 'Viikkarin' poikaa juhlimassa. Noista juhlista oli kuulemma puhuttu pitkään perhepiirissä jälkeenkin päin.

Tapani Vainio: Kuva on otettu vuonna 1956 Vanhakoiviston suunnasta Herralahteen päin. Keski-Porin kirkko näkyy kuvan vasemmassa laidassa ('Wanha Pori').


Karhumäen veljesten ilmakuva postikortista 1940-luvulta - Viidettä kaupunginosaa idästä länteen, vasemmalla Itsenäisyydenkatu - kuvauslinjana Itätullinkatu, seuraava oikealle Maaherrankatu. Linja-autoasema puuttuu vielä - pieni valkoinen muuntaja aika tarkkaan tulevan linja-autoasemarakennuksen kohdilla. Vasemmassa ylänurkassa tyttöjen ammattikoulu myöhemmän Rautatienpuistokadun koillispäässä. Miten kuvasta tuleekin niin pienoismallin tuntu?

Itsenäisyydenkatu * Presidentinpuistokadun risteyksestä eteenpäin itään:

Vanha ja uusi uimahalli:

H) Porin uimahalli Itsenäisyydenkadun ja Kuninkaanhaanaukion risteyksen tuntumassa. Sami Nordlund kuvasi 31.1.2009 (kiitos käyttöluvasta). Suureksi yllätyksekseni kuulin 'jälkikäteen', että kyseinen uimahalli oli purettu ja lähelle rakennettu ulkoisesti melkein samanlainen. Vanhassa vierailin tasan kerran - 1990-luvun alkupuolella, kun perheen pikkuväki halusi mennä ko. paikkaan pulikoimaan. Pysyin turvallisesti katsomon puolella.

Uimahalli #1 Antti Suomisen v. 1972 kuvaamana. Ulkoallas ja halli eivät kuulemma kesäisin voineet aina olla 'sopuisasti yhtäaikaa auki'.

(Antti Suominen, 30.9.2014): Olin vihkimässä tätä uimahallia 1971. En silloin osannut aavistaa, että näkisin vielä sen purkamisenkin.

(Eeva-Kaarina Uusivuori, 30.9.2014): Näyttää tutulta, kesähommissa uimaopettajana Porin vapaa-aikavirastossa.

Antti Suominen: Porin edellisen, vuonna 1971 valmistuneen ja nyt jo puretun uimahallin työmaan sosiaalitiloissa oli WC-tilat kolmelle sukupuolelle: Mestarit, Miehet ja Naiset. Kuva vuodelta 1972.


Porin uusi uimahalli valmistuneena entisen lähelle - Sami Nordlund kuvasi 4.8.2013 (kiitos käyttöluvasta). Ihmetyttää - mikä aiemmassa meni niin kuralleen, että purkaa piti - vihitty käyttöön vasta v. 1971. Voiko uimahalliksi rakennettu kompleksi kaatua esim. kosteusvaurioihin? Purkamisen todellinen syy olisi mielenkiintoista saada kuulla.

(Sami Nordlund, sähköposti 18.7.2014): Uusi ja vanha uimahalli ovat siis eri paikoissa. Vanha oli Itsenäisyydenkadun ja Kuninkaanhaanaukion risteyksen tuntumassa, uusi Itsenäisyydenkadun ja Presidentinpuistokadun kulmassa.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Porin sivulle #14

Takaisin Pori-sivujemme alkuhakemistoon.