PORI - sivu #12:
Kokemäenjoen itäisempiä ranta-alueita * Kahdeksas kaupunginosa ~ Aittaluoto, Tupala, Kalahoma, Ruosniemi ...

(Jukka Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 13.1.2016)

Kokemäenjoen pohjoisrannan teollisuutta:

A) Kokemäenjoen pohjoisrantaa - Porin Puuvilla - kuvattuna 24.12.2008 (Jarmo Pyytövaara).

Terttu Lähteenlahden kuvaamana Porin Puuvilla.

Puuvillatehdas tuntemattoman ajan kuvapostikortissa - lähetti TA 13.3.2012.

Kirkon itäpuolen jokivarsilla:

B) Hiihtokisat Kokemäenjoella 1898. Kuvasta kiitokset: Mikko Alhanen. Kirkon asennosta voi päätellä "kisakeskuksen" sijainnin joen jäällä aika tarkasti. Liekö yhteislähtölajina tuolloin ollut kysessä "pikasprintti perinteisellä"?

Hennalan kerrostalo Rosenlewin työntekijöille (1920-70):

C) Oy W. Rosenlew Ab rakennutti työntekijöilleen 1920-luvulla Aittaluodonkadun varrelle kolmikerroksisen asuinrakennuksen, jota porilaiset yleisesti kutsuivat 'Hennalaksi'. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon heti uuden paperitehtaan käynnistyttyä v.1921. Lännenpuoleinen pääty valmistui hieman myöhemmin ja se varattiin aluksi sulfiittitehtaan työntekijöille. Rakennus purettiin kokonaan syyskesällä v.1970.
Nimi 'Hennala' tuli kansan suuhun Lahden Hennalan pahamaineisesta kansalaissodan 1918 jälkeisestä vankileiristä. Nimen antajakin muistetaan - kirjaltaja Armas Rintala.
Hennalan oli piirtänyt professori Armas Lindgren yhdessä arkkitehti Bertel Lindquistin kanssa. Valmistumisensa aikoihin Hennala oli hyvin ajanmukainen asuintalo, jonka erikoisuuksia olivat vesijohdot, viemärit ja ennen kaikkea nykyaikaiset vessat - kaksioissa omat ja yksiöissä yhteiset toisen kanssa. Keskuslämmitystä talossa ei sen sijaan ollut. Asukkaat saivat itse huolehtia asuntojensa lämmityksestä. Kuva on kirjasta 'Muistojen Pori' (Antti Suominen-Jaakko Leppänen, 1986).

Kolossaalinen Hennalan asunrakennus kuvattuna vanhassa postikortissa - tekstissä 'sijoitettu' Aittaluotoon.

Tuhannet kulkijat ehtivät kuluttaa puolen vuosisadan aikana (1920-70) Hennalan betoniportaiden askelmia, jotka uurtuivat keskeltä parin sentin syvyydeltä. Pieni kissanpoikanen luo viimeisiä silmäyksiä purettavaksi tuomitun Hennalan suurelle takapihalle. Suuri tupakeittiö puuliesineen oli huoneistojen keskeinen tila. Kuvat kirjasta 'Muistojen Pori' (Antti Suominen-Jaakko Leppänen, 1986).

Hennalan purkaminen on alkanut syyskesällä 1970. Kuvan lähetti 'VA' 8.10.2011 - kuvaaja Sven Raita.

Erkki Laurilan kuva Hennalan purkamisesta (1970).

Rosenlewin tehtaat:

D) Tapio Jokinen lähetti tämän kuvan (10.2.2012): Isäni oli työnjohtajana Oy W. Rosenlew ab:n Automossa. Tässä kuvassa Rolls-Royce Silver Ghost 40-50 Hooper Tourer 1920. Kuva on otettu v.1954, Rosenlew omisti auton. Tietojeni mukaan auto siirtyi jossain vaiheessa Porista Kankaanpäähän Pallo-Paidan omistukseen. Muutimme 1962 Ouluun jossa isäni toimi UKO-Auton korjaamopäällikkönä.

Tapio Jokinen lähetti tämän kuvan (12.2.2012): Kuva on otettu Oy W. Rosenlew ab:n Automossa 1954. Oikealla on Automon johtaja Arvo Vaarne ja sitten isäni työnjohtaja/autoteknikko Olavi Jokinen. Prikat rinnuksissa hymyilevä saattaa olla Wessmannin Topi ? Muiden henkilöiden nimistä ei ole muistitietoa. Takana on aito Rolls-Royce Silver Ghost 40-50 Hooper Tourer 1920.
Oy W. Rosenlew ab:n Automo sijaitsi Siltapuistokadun varrella joen pohjoispuolella. Rosenlew-yhtymä osti vuonna 1937 purku-uhan alaisena olleen tiilimakasiinin valtiolta. Rakennuksesta tehtiin tehtaan varasto ja kuljetuspalvelun eli Automon autotalli. Se palveli aina 60-luvulle saakka yhtiön autovarikkona. Tiilinen autotalli jatkui Tehdaskadun suuntaisena jonka toisessa päässä oli Automon pääportti. Portilla päivysti pienessä kopissa, jopa jouluaattoisin, vanhempi porttivahti - usein Leppäkosken Topi Kullaalta. Joulunviettoomme perinteisiin kuului, että aattoiltana veimme termospullossa hänelle kaffeet & asianmukaiset kastamiset ja vaatimattoman pikku lahjan.

(JJ - 26.2.2012): Toinen vasemmalta on RU-38:n jalkapallojoukkueessa 50-luvulla kunnostautunut Eino Wessman.

(Markku Harell, sähköposti 6.4.2014): Oy Rosenlewin Automon kuvan henkilöistä - Rolls Roycen edessä toinen vasemmalta pitkäaikaine RU-38 jalkapalloilija Eino "Epi" Wessman, seuraavana asentaja Sulo Saarenpää, sitten asentaja Pentti Phil (pelasi myös jalkapalloa ja jääkiekkoa PPT:ssä). Kasvot Philin ja Jokisen välissä - huoltomies Urho Lundell (nyrkkely). Kahta en tunnista. Takana näkyvä rakennus oli automon sepän paja, jossa seppänä toimi Noormarkusta "Emppu" Tuominen.

Työkuvia Oy W. Rosenlew ab:n tehtaalta sota-ajalta (SA-kuvat, lisenssi OK).

Seikun sahan alue Aittaluodossa (Rosenlew vuoteen 1988 asti):

E) Tapio Jokisen lähettämässä (9.2.2014) Sisu-Viestissä (vuoden 1969 numero 11) oli juttua Seikun sahan kahdesta uudesta Sisu-autosta.

Seikun sahan historiaa: 1872 Fredrik Wilhelm Rosenlew perusti sahan, 1882 sahalle tuli sähkövalo, 1923 sahan laitteet uusittiin, 1940 saha uusittiin kokonaan, 1967 tukinuitto sahalle päättyi, 1970 sahaa uudistettiin laajalla investointiohjelmalla, 1973 rakennettiin uusi sahalinja, 1976 uusittiin sahan päälinja, 1988 Rosenlew fuusioitiin Rauma-Repolaan, 1991 toimii osana Yhtyneet Sahat Oy:tä, 1996 UPM-Kymmene konserni, 2004 UPM-Kymmene Wood Oy, 2006 aloitettiin liimapuupalkkien valmistus yhteistyössä Anaika Engireengin kanssa, 2007 Saha- ja vaneriliiketoiminnat eriytettiin, sahaliiketoiminta osaksi UPM-Kymmene Oyj:tä.

Tapio Jokisen lähettämästä (9.2.2014) Sisu-Viestistä 1969/11 - Seikun sahan uusi autohankinta.

Tapio Jokisen lähettämästä (9.2.2014) Sisu-Viestistä 1969/11 - Seikun sahan uudet väripotretissa.

(Tapio Jokinen, sähköposti 9.2.2014): Olen yrittänyt metsästää huonolla menestyksellä valokuvaa tai kuvia niistä Scania-Vabis täysperävaunuista, jotka tulivat proomukuljetusten tilalle, joilla kuljetettiin Seikun sahalta sahatavaraa Mäntyluotoon maanteitse laivattavaksi. Muutimme 1962 Porista Ouluun ja sen vuoksi minulla ei ole muistikuvaa näistä Sisu- autoista, jotka käsittääkseni tulivat korvaamaan ne Scania-Vabikset? Niissä perusväri oli keltainen, mutta lokasuojat joko siniset tai mustat. Muistini mukaan kirkkaan siniset, mutta voiko muistikuvaan luottaa ? Satakunnan värit - sininen ja keltainen - tietysti olisi looginen vaihtoehto. Satakunnan vaakuna ja maakunnan värit sininen ja keltainen olivat jo Juhana Herttuan vaakunassa vuonna 1557. Ruotsin lipun väreiksi ne vahvistuivat vasta myöhemmin, kun Juhanasta tuli Ruotsin kuningas Juhana III.

Tupala:

F) Jaana Lehtilä: "Juokseva vesi Tupalassa luultavasti siinä 50-luvulla. Kuvassa edesmennyt isoisäni Toivo Heikkilä."

(Arja Wikman, 15.7.2014): Tupalaan mentiin Kuninkaanlahdenkatua ohitse paperi- ja sulfiittitehtaan, tais mennä sieltä Kalaholmaan ja ainakin minä kuljin siitä vielä kävellen Koivistoluotoon sukulaisiin. Tupala jäi heti tehtaitten jälkeen vasemmalle puolen Kuninkaanlahdenkatua. Se oli kiva puutarhayhdyskunta ja paljon nähty vaivaa pihojen hoidossa ja luulen sen olevan edelleen. Hätilä oli puolestaan Karjarannassa - siellä oli niitä pikataloja, joissa asui kaupungin avustamia vähävaraisia lapsiperheitä. Samoin siellä oli myös kolme kiviveistämöä, joista yksi oli isäni.

Aittaluoto / Kalaholma / Lukkarinsanta :

G) Esko Maasalo kuvasi 8.9.1984 Kokemäenjoen päävirran yli johtavan Lukkarinsillan Aittaluodon / Kalaholman ja Ruosniemen välillä (kiitos käyttöluvasta): Mennään rauhallisesti nopeusmerkkien mukaan, Lätällä sai ajaa 65 ja jo yli 8 vuotta aikaisemmin merkintäänsä muuttanut Sv12 vain 40 km/h. Taustalla Varvourinjuovan (tai Varvoorinjuopa) yli menevä lyhyempi silta ja välissä Lukkarinsannantien tasoristeyspuomit. Jotenkin ilmapiiri vaikuttaa hyvin rauhalliselta ja vanhalta.
Kävin usein kaverin kanssa 60-luvulla hänen mummunsa mökillä tuossa joen toisella puolella sillan pielessä oikealla, missä nyt on melkoisia 'kotinionlinnani'-asuntoja samalla paikalla. Porin Tk3-päivystäjä kävi usein Rosenlewilla vaihtamassa vaunuja ja me pojat olimme sillan alla riippuvassa maalauskelkassa katsomassa ja kuuntelemassa junaa altapäin ja saimme joskus tuhkaa niskaamme. Raiteet menivät tehtaille korkeaa pengertä myöden laskeutuen Vaasan pikatielle, jossa oli kahdet raiteet tasossa ja josta peruutettiin sitten puimuritehtaalle ja valimolle. Kaikki pengertä myöden on jo purettu, mutta näkyy ilmakuvissa vielä ja ehkä maastossakin. Ainakin erkanemiskohta nykyisestä on havaittavissa lähempänä jokivartta.


Jukka Voudinmäki kuvasi 13.8.2003 Kokemäenjoen ylittävän Luotsinsillan Aittaluodon suuntaan pohjoisesta (kiitos - käyttölupa 2015-12-L).

(Tapani Vainio): "Hiihtolomalaisia sekä höyryveturi vuoden 1956 helmikuussa Kokemäenjoen ylittävän rautatiesillan (Pori- Haapamäki-rata) liepeillä. Kuva: Aimo Vainio)."

(Tapani Vainio): "Kokemäenjokea ylittävä rautatiesilta (Pori-Haapamäki-rata) hiihtoloman aikoihin helmikuussa vuonna 1956 (kuva: Aimo Vainio)."


Sami Nordlund kuvasi Varvourinjuovan ylittävän rautatiesillan 11.8.2015 (kiitos - käyttölupa 2016-1-B). Kalaholman koulu ei ole kaukana (Uusi-Aittaluoto).


Sami Nordlund kuvasi tasoristeyksen Noormarkuntieltä 11.8.2015, hiukan Lukkarinsillasta pohjoiseen (kiitos - käyttölupa 2016-1-B).

Santeri Kivioja kuvasi saman tasoristeyksen Noormarkuntieltä 19.1.2011 (kiitos - käyttölupa 2015-12-E).

Ruosniemi:

H) (Kaija Mäntylä, 26.6.2015): Kuva Ruosniemestä, aikaa en tiedä tarkalleen, mutta veikkaisin 40-luvun alkua. Taustalla Haapasen kauppa. Oikealla äitini Else Kulola (os. Laine) sekä Uuno, Greta, Mirjam sekä Vuokko. Haapasen kaupalta toinen talo Noormarkun suuntaan oli äitini syntymäkoti.


Mika Vähä-Lassila kuvasi Ruosniemen rautatieaseman (kiitos - käyttölupa 2015-11-A).

Jukka Voudinmäki kuvasi 13.9.2005 Ruosniemen rautatieaseman pohjoisen tulosuunnan liikennepaikkamerkin (kiitos - käyttölupa 2015-12-L).

Jukka Voudinmäki kuvasi 13.9.2005 luonnontilassa olevaa rataa Ruosniemen aseman koillispuolella (kiitos - käyttölupa 2015-12-L).

(Pyry Entonen, 19.9.2005): "Kankaanpää-Ruosniemi on tietääkseni lakkautettu 30.6.1985 alkaen. Rata oli poikki noin 9 kuukautta vuonna 1984 siltavaurion vuoksi."

Henkilöliikenne Porin ja Haapamäen välillä lakkautettiin vuonna 1981 ja rataosat Ruosniemestä Kankaanpäähän ja Kihniöstä Haapamäelle poistettiin käytöstä vuonna 1985. Porin–Haapamäen rata on sittemmin katkaistu Ruosniemen seisakkeen pohjoispuolelta purkamalla Kullaalle menevän maantien ylittänyt rautatiesilta penkereineen (Wikipedia, 2016).

LINKKI: Sillan purkukohta (Google Maps-kuva).

Niila Heikkilä kuvasi 20.7.2004 Ruosniemen rautatieasemalla (kiitos - käyttölupa 2015-12-K).


Ruosniemi höyryveturien hautausmaana:

Jorma Lindqvist kuvasi kolme otosta 5.4.1988 Ruosniemen aemalle romutettavaksi tulleita "Risto"-höyryvetureita (kiitos - käyttölupa 2016-1-C).


Hannu Jalkanen lähetti 7.6.2015 tämän lehtikuvan - Satakunnan Osuuskaupan Ruosniemen sivumyymälään kannetaan Sataleivän tuoreita tuotteita.

Aittaluoto:

I) Mika Vähä-Lassila kuvasi Aitaluodossa ilmeisesti asemanakin toimineen nykyisien asuinrakennuksen (kiitos - käyttölupa 2015-11-A).

Jukka Voudinmäki kuvasi 28.6.2005 Aittaluodon ratavartijan asunnon, joka ehkä toimi asemarakennuksenakin ajallaan (kiitos - käyttölupa 2015-12-L).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Porin sivulle #13

Takaisin Pori-sivujemme alkuhakemistoon.