Kouvolan rautatieasema vuoden 2009 laituriremontin aikaan: A) Tässä 3.6.2009 (S&J) otetussa kuvassa näkyy vielä Kouvolan rautatieaseman laiturien vanhojen betonikatosten kannatinpylväiden torsoja. Timo-Pekka Heima (teksti, 30.6.2009): Tietääkseni uudetkin katokset ovat melko samanlaisia betonisia kuin aiemmatkin, museovirasto ei ole tainnut antaa korvata niitä nykyisin tavallisilla lasi-metallirakennelmilla. (Rakennusperinne.fi, 8.5.2008): Lennokasta betonia vai uutta terästä ja lasia Kouvolan asemalle? Kouvolan rautatieaseman laiturikatokset uusitaan. Museoviraston mukaan ne tulee rakentaa uudelleen nykyisen kaltaisina, koska siltamaiset katokset ovat olennainen osa aseman arkkitehtuuria. Betonirakenteisten katosten alapintojen lennokkaat muodot toimivat vastapainona eleettömän suorakulmaiselle asemarakennukselle. Kouvolan kaupunginarkkitehti Hannu Luotonen ihmettelee kannanottoa. - Eikö nykyarkkitehtuurin keinoin saataisi paikalle soveltuvat katokset? Junaliikennettä nopeutetaan, ja siksi Kouvolan aseman laiturialue muutetaan uuden kaluston ja liikenteen vaatimusten mukaisiksi. Samalla parannetaan saavutettavuutta ja uusitaan teknisiä järjestelmiä. Raiteita siirretään ja katokset rakennetaan uudelleen uusiin paikkoihin. Museovirasto pitää tärkeänä katosten mittojen, materiaalien, rakenneperiaatteen ja rakennustavan säilymistä. Nykyisten rakenteelliset ongelmat voidaan välittää sopivilla ja näkymättömillä muutoksilla. Arkkitehtitoimisto Esa Piironen on tehnyt kolme vaihtoehtoista luonnossuunnitelmaa katoksista; nykyisen mukaisen, rakenteiltaan osin nykyisen mukaisen, joissa kuitenkin on käytetty terästä ja lasia, sekä kolmannen kokonaan teräs-lasirakenteisen katoksen, joka poikkeaa kokonaan nykyisestä. Ratahallintokeskus on pyytänyt lausuntoa paitsi Museovirastolta myös Kouvolan kaupungilta. Kaupunginarkkitehti Hannu Luotonen on kallistumassa uuden teräs-lasirakenteisen katoksen kannalle. - Se on tämän ajan ratkaisu, toiminnallisesti hyvä ja keveä. Voisi sanoa että se muodostaa kontrastin asemarakennukselle, hän toteaa. Uudemman arkkitehtuurin korjauskysymykset ovat vaikeita. Paljaan betonin arvoja ei vielä yleisesti nähdä. Museoviraston kannan perusteena on aseman arkkitehtonisen identiteetin säilyttäminen. Siinä betonikatoksilla on tärkeä osa, ja oleellista on että ne poikkevat asemarakennuksen kepeästä niukkaeleisyydestä: veistoksellinen valupintainen betonirakenne ja asemarakennuksen kevyet kasettirakenteiset julkisivut. Ratahallintokeskus, suunnittelija, Kouvolan kaupungin ja Museoviraston edustajat neuvottelevat katoksista perjantaina 9. toukokuuta. Kouvolan asemaravintolan ikkunapöydän nojatuoleissa odottavan aika ei tullut pitkäksi, niissä tuli tehtyä myös hyvinkin tuottoisia pitkä- ja tulosvetoja. Kuvattu 3.6.2009 (S&J). Laiturikatosten kuvaushetkellä puuttuessa avautui Kouvolan asemalaitureille ja ratapihalle mielenkiintoisia näkymiä, mitkä katosten aikaan eivät esillä olleet olleetkaan. Tämä sähköveturi odotteli työtehtäviään Kouvolan asemalla 3.6.2009 (S&J). Remontin aikaan asemalaiturilla jyrisivät veturien kanssa kilpaa nämä voimakoneet - 3.6.2009 (S&J). Tämä höyryveturi rautatieaseman vierustalla vetää kaikkien junaintoilijoiden mielet haikeiksi ~ 3.6.2009 (S&J). Ilta-auringon valaisema ratapihanäkymä Kouvolan rautatieasemalta ~ 2.6.2009 (S&J).

Kouvolan rautatieasemalla InterCity-juna (3.6.2009): B) InterCity-juna pysähtyi puolen päivän aikaan Kouvolassa 3.6.2009 ~ S&J). Kaikki tämän kuvaruudun otokset ovat tuon InterCity-junan seisahdusajan tunnelmista.

Kouvolan rautatieasemalla * kesäkuu 2010: C) Henkilöjuna lähdössä Kouvolasta Kotkaan 10.6.2010 (S&J). Henkilöjuna lähdössä Kouvolasta Kotkaan 10.6.2010 (S&J).

Kouvolan rautatieasemalla laituri- ja katosremontin valmistuttua * lokakuu 2010: D) Kouvolan rautatieaseman laiturialueen ja katosten remontti oli valmistunut vuoden 2010 aikana. Lopputulos noudatti ilmeisesti tarkkaan museoviraston säilyttämiskäskyjä, koska laiturikatokset rakennettiin lähes tismalleen entiseen ulkoasuunsa. Kaikki tämän kuvaruudun otokset ovat lauantailta 2.10.2010 (S&J). Kaikki tämän kuvaruudun otokset: 2.10.2010 (S&J).

Kouvolan rautatieasemalla * huhtikuu 2014: 1. E) Kouvolan rautatieasemalla - 6.4.2014 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Museoveturi #859 (Tk3 * Lokomo, 1929): 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. Kouvolan matkakeskuksen linja-autoaseman puolelta: 25. 26. Kaikki kuvat #1-26 otettu 6.4.2014 (S&J).

Kouvolan rautatieasemalla * lokakuu 2015: 1. F) Kouvolan rautatieasemalla - 28.10.2015 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. Kuvat #1-17: kaikki kuvattu Kouvolan asemalla 28.10.2015 (S&J).

Kouvolan rautatieasemalla mustavalkoisten kuvien aikaan: G) Kouvolan vanhaa asemaa puretaan kuvassa vuonna 1960 - aseman kello otettiin huolella 'talteen' (J.Rauhalan kokoelmat). (Kimmo T. Lumirae, 11. 4.2013): Tuon kellon purku on ollut jotenkin tärkeä tapahtuma, kun sitä on kuvattu enemmänkin ja yksi kuva on VR:n 100-vuotiskuvateoksessakin. Keräilyviettini heräsi, kun luin ko. opusta isän sylissä joskus ehkä viisivuotiaana ja muistan miettineeni ja isältä tinganneeni, että mihin tuo kello laitettiin ja muistan ajatelleeni, että tuollainen olisi hieno omistaa. Saman kirjan sota-aikainen, naamioitua junaa kuvaava kuva "Juna siellä jossakin" saattoi tehdä minusta rautatieharrastajan kun mietin ja kyselin, että missä tuo on. Halusin nähdä jotakin erikoista rautateillä jo silloin. (Petri P. Pentikäinen, 11.4.2013): Eikös tuo kello ole se, joka tänä päivänäkin käy uuden aseman odotussalin seinällä. Jos vanhoja puurakennuksia ei olisi yleisesti pidetty tuohon aikaan pelkkänä ongelmajätteenä, olisi koko aseman voinut säilöä samalla tavalla. Mikkelissä on pätkä kauppahallia jätetty elämään uuden kauppakeskuksen sisälle kuin lasikaappiin. Kouvolan vanhan aseman viimeisiä hetkiä v. 1960 - uusi valmiina jo taustalla (J.Rauhalan kokoelmat). (Tapio Muurinen, 12.4.2013): Kun tätä vanhaa asemarakennusta yrittää sijoittaa nykyiselle asemalle, niin eteläseinä ja portaat ovat aika lähellä 7-raidetta. Tapio Muurinen kuvasi Kouvolan ratapihalla 13.6.1965: Noissa vaunuissa säilytettiin klapeja vaunujen lämmityskamiinoihin. Mahdollisessa jossain oli hiekotushiekkaa laitureille. Kyllä ne välillä kävivät "jalottelemassa", koska paikka ja järjestyskin vaihteli. Ehkä käväisivät halkotarhalla välillä hakemassa täydennystä. Talvella siellä kävi usein laituriauto kärryn kanssa hakemassa klapikuormia. En muista oliko juuri Kouvolassa, mutta jossain ruuhkajunassa kuului välillä, kun talvella klapeja lensi kolisten vaunun eteiseen. Jos niitä ei kukaan joutanut siirtämään, niin siihen jäivät. Ei ollut yksi kerta, kun klapiläjän yli tuli mentyä vaunuun. Se kuului ruuhkaliikenteessä asiaan. Joskus pitkänmatkan junassa talvella lämmityskattilan vastakkainen WC:kin oli täynnä polttopuita. Tämä viimeisin uusi raide (R9) keskellä on jokseenkin vanhan ratapihan entinen Kolmonen. Oikealla vanhat laiturit saivat kivireunukset ja asfaltoinnin puulaitureiden tilalle 1954. Po, F ja Ei ym. ovat vanhalla Viitosella, joka oli yleensä itään meno - Nelonen oli idästä tulo. Laiturin eteläpuolella laitimmaisena oli Kuutonen (F näkyy). Se oli etelän suunnan, Ikr/Kta/Hma, lähtö- ja tuloraide. Kaikkiaan oli kahdeksan läpiajettavaa, josta kaksi laitimmaista 7-8 veivät myös talleille, lisäksi 9 Uudelle tallille. Reino Kalliomäki kuvasi tämän vuonna 1972 Kouvolan veturitalin edustalla (käyttölupa 2015-11-B). Veturi #670 (Vr1) ~ lempinimeltään "Kana". Reino Kalliomäki kuvasi tämän vuonna 1972 Kouvolan ratapihalla (käyttölupa 2015-11-B). Samainen veturi #670 (Vr1) ~ Heittokiihdytys menossa. Reino Kalliomäki kuvasi tämän vuonna 1972 Kouvolan ratapihan lajittelusta (käyttölupa 2015-11-B). Eljas Pölhön kokoelmista (käyttölupa 2014-1-A): "Arvioitu kuvausvuosi on 1960. Veikkailemalla voisi kuvitella tämän olevan Kouvolan vanha asema aamulla vähän jälkeen klo 9. Silloin Hv3 999 olisi lähdössä Imatralle junassa H 701 ja Dm4 olisi lähdössä Mikkeliin junassa H 777." (Tapio Muurinen, 15.12.2013): "Tulkitsen tämän kuvan niin, että Imatran juna (H701) on jo mennyt, koska se lähti ennen Mikkelin Mottijunaa (M777). Raiteella 5 on Kotkaan lähtevä H739, joka lähti 10 min. imatralaista myöhemmin, eli 9:30. Tämä 739 oli vielä alkuvuodesta -60 Hv-vetoinen, mutta loppuvuodesta Dm4-vetoinen.

Kouvolan alueen linjakuvia: H) Reino Kalliomäki kuvasi tämän vuonna 1972 Välillä Utti–Kouvola tavara (käyttölupa 2015-11-B). Veturina #1096 (Tr1) eli "Risto".