Haarajoen koulupiirin kartta: A) Tämä Haarajoen koulupiirin kartta on peräisin Haarajoen perinnekirjasta (1990). Numerot viittaavat perinnekirjan alueen vanhan asutuksen esittelyyn. Tätä karttaa on hyvä käyttää tällä sivulla muissakin kuvaruuduissa paikantamisen helpottamiseen.

Entinen Hokkasen kauppa: B) Tässä rakennuksessa toimi aikoinaan Hokkasen kauppa. Päädyn yläkerran ikkuna on vielä alkuperäinen kaupan ajoilta. Rakennus sijaitsee Haarajoella, lähellä nykyistä Hankasalmen tien risteystä Kangasniemi-Pieksämäen tiellä noin seitsemän kilometriä Kangasniemen kirkolta pohjoiseen. Rakennus sijaitsee vanhan Kangasniemi-Pieksämäen tien varrella - vanha tie seurailee pari kilometriä uuden tien itäpuolella. Kuvattu 30.8.2008 (S&J). Hokkasen kaupan alkuperäiset kaupanikkunat löytyvät nykyisin siirrettynä uudempaan piharakennukseen Mallokseen johtavan joen varrelta. Kuvattu 30.8.2008 (S&J). Tässä kuvassa on Olavi Hokkasen kauppa vielä toiminnassa. Tutunnäköiset ikkunat verrattuna edelliseen kuvaan. Kuva on Haarajoen perinnekirjasta (1990 - Aino Hokkanen). Tämä kuva on otettu Olavi Hokkasen kaupan lopettajaispäivän tunnelmista marraskuussa 1982 (Aino Hokkanen). Tiskin takana kauppias Olavi Hokkanen. Perinnekirjan mukaan Olavi Hokkanen oli muuttanut Haarajoelle 4.4.1952. Ostettuaan tilan hän laittoi heti paperit vetämään sekatavarakaupan perustamiselle. Kamarista kunnostettiin kauppahuone, tavarat hyllyille ja kaupanteko alkoi 6.2.1953. Vuonna 1955 rakennettiin erillinen kauppahuone omalla sisäänkäynnillä - kauppa kävi vilkkaana aina 1970-luvulle asti, mutta sitten käyrä kääntyi jyrkästi laskuun monista eri syistä johtuen. Kirkolle rakennettiin 80-luvun alussa isot marketit, jotka tarjouksineen veivät asiakkaat autoineen kirkolle kyläkauppojen ohi. Kauppiaan sairastuminen lopetti lopullisesti vähäisenkin hiivan ja suolan myynnin v.1982. Kauppa ehti olla kylällä 30 vuotta. Kaupan yhteydessä oli myös postipysäkki ja veikkausasiamiestoimintaa. * * * * * * * * * * * * * * * * Haarajoen perinnealueen kauppatoiminta 1950-luvulla: Kangasniemen Historia IV-teoksen mukaan (Erkki Laitinen * 2015) Haarajoella toimi 1950-luvun puolivälissä vain Olavi Hokkasen yksityiskauppa (perustettu 1953, lakkautettu 1982). * * * * * * * * * * * * * * * * Haarajoen perinnealueen muuta kauppatoimintaa: Haarajoen perinnekirjan (1990) mukaan ensimmäisen kaupan Kokonkylään, Norontauksen aittaan, perusti v.1925 Opa Tissari. Kauppa lopetti toimintansa 3-4 vuoden jälkeen. Aati Pynnönen perusti 1930-luvun alussa pienen kyläkaupan Kokon taloon. Toiminta jatkui vuoteen 1939 asti. Koittilan perinnekirja (1987) mainitsee myös Hautakankaalla toimineen oman aikansa Aati Pynnösen sekatavarakaupan. Kalliomäellä, Haarajoen kylässä, piti Eetu Marttinen aittakauppaa 1930-luvun alkupuolella. Koivupurolla piti samoihin aikoihin myös aittakauppaa Eemi Kuitunen. Alueella liikkui myös säännöllisesti ns. kierteleviä kauppiaita, heistä perinnekirja mainitsee Antti Ravolaisen (Hyyrylän kylältä), oman pitäjän miehen Kalle Rytkösen ja Mikkelin mlk:sta kotoisin olleen Pentti Vilenin.

C) Entisen Hokkasen kaupan kohdilta löytyy vielä säilyneenä tämä vanhan Pieksämäen tien mielenkiintoinen kivisilta - kuvattu 30.8.2008 (S&J). Anton Kuusjärvi kirjoitti Haarajoen perinnekirjassa (1990) seuraavasti kyseisen sillan rakennustyömaasta: Haarajoen sillan perusmontut kaivettiin miesvoimin lapiolla. Savi lapioitiin välilavalle ja siitä ylös maan päälle. Montun pohjalla oli useita miehiä lapioimassa välilavalle. Lavalta lapioi aina kaksi miestä 15 minuuttia kerrallaan ja taas vaihtui lavalle uudet miehet. Niiden piti ehtiä mättää sama määrä maata kuin montun pohjasta lapioivat ylös. Pengerrykseen ajettiin maat hevosella Haarajoen mäestä. Työssä oli useita hevosia ja miehiä. Hevosen kanssa oli työssä mm. Aati Hänninen, Heikki Kuusjärvi ja Matti Taavitsainen. Kivet oli ajettu nykyisen Pieksämäen tien pohjoispuolelta silloisen Stockfors-yhtiön maalta ja osaksi Kalliomäeltä. Kivet halkaistiin käsipelillä ja kuljetettiin hevosen vetämillä nelipyörävankkureilla. Kivenajajana hevosen kanssa oli Valeria Nykänen Kutemajärveltä. Kivimiehinä olivat Asko ja Arvi Nykänen Pieksämäeltä. Valetun sillankannen yli ajoi hevosella ensimmäiseksi Vihtori Kohvakka. Kirjan mukaan työmaalla oli toiminut mestarina Reino Antikainen ja mestariharjoittelijana Mönkkönen. Eelis Taavitsainen oli toiminut työmiehenä myös edellä tekstissä mainittujen lisäksi. Perinnekirjassa on mielenkiintoinen kuva siltatyömaalta, mutta valitettavasti sen tekninen painoasu on niin tummunut, ettei siitä tähän yhteyteen saa millään kelvollista kopiota.

D) Kangasniemen Osuuskaupan Hautakankaan sivumyymälä: Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57-kirjassa Martti Väinölä kirjoittaa (1957): Myymälöiden kuopus on Hautakankaan myymälä. Sen perustamisesta tehtiin päätös vuoden 1952 alussa ja toiminta alkoi saman vuoden maaliskuussa. Toiminta tapahtui ensin maanviljelijä Heikki Marttiselta vuokratussa talossa. Myöhemmin ostettiin samalta maanviljelijältä Kangasniemi-Hankasalmen maantien ja Hyyrylän kylätien risteyksestä 0,3 ha suuruinen tontti ja siihen rakennettiin oma liiketalo. Talo valmistui v.1955 ja sen kustannukset olivat n. 3 milj. mk. Rakentajina toimivat Otto Manninen ja Väinö Tiitinen. Myymälätoimikunnan muodostavat (1957) emäntä Liisa Kohvakka, autoilija Lauri Pilves sekä maanviljelijät Eino Marttinen ja Eino Hokkanen. Aluksi toimi myymälänhoitajana talon isäntä Heikki Marttinen, nykyisin (1957) sitä hoitaa neiti Airi Ylönen. 25.6.2008 saamiemme tietojen mukaan myymälänhoitajana toimi myöhempinä vuosina pitkän ajanjakson Airi Laukkarinen. Myymälä on sittemmin lopetettu (n.1972), mutta rakennus on edelleen pystyssä. Sen omistaa Veikko Marttinen ja siinä asustaa hänen veljensä Sulo. Haarajoen perinnekirja (1990): Kaupanhoitaja Airi Ylönen meni naimisiin postinkuljettaja Mauno Laukkarisen kanssa ja rouva hoiti kauppaa sen lakkauttamiseen asti. Pellervo-lehti, maaliskuu 1978, numero 2: Kangasniemen Hautakankaan vaalea myymälärakennus seisoo tienristeyksessä 17 kilometrin päässä kirkonkylältä, Se ei ole autiona, mutta siinä ei enää pidetä kauppaa. Myymälä rakennettiin 1950-luvulla, jolloin Kangasniemen Osuuskaupan johtaja Vilho Karhu sanoi kyläläisille: - Kun osuuskauppa rakentaa myymälän, niin se on varmaa että kauppa myös pysyy. Takana ovat sellaiset voimavarat, ettei pienet tuulet tunnu. Kaupanteko kuitenkin loppui kuusi vuotta sitten. Kyläkaupan korvaa nyt myymäläauto - vai korvaako? - Ei se ole sama asia, tuumii emäntä Helvi Marttinen. Kauppaan oli hyvä mennä, silloin kuin itselle sopi. Kauppa-autossa esimerkiksi hedelmät, vihannekset ja juustot saattavat olla nahistuneita. Lauri Pilves, maanviljelijä ja myymälätoimikunnan jäsen: - Jos myymälänhoitaja on todella kauppiashenkinen, niin kyllä myyntiä syntyy. Tosin hänellä on kova tehtävä: hävikki on pidettävä kurissa ja voittoakin pitäisi tulla. Eino Marttinen: - Se on vähän lapsellista, kun kaupanhoitajan pitää hypätä puhelimen kampeen, jos on vähänkään tuntuvammasta kaupasta kysymys. Liikkumavara on kovin pieni. Kaupankäynti on liian joustamatonta. Ja uskon, että tuollaisissa kuin rakennustarvike- ja lannoiteasioissa pitäisi myymälänhoitajana olla oikein tomakka mies, naishenkilö on hiukan epävarmoilla alueilla. Hautakankaan myymälässä ei ollut kylmätiskiä, vaan makkarat pidettiin jääkaapissa. Myymälän perustamisen aikoihin kyläläiset eivät juuri ruokatarpeita ostelleet. Kylmätiski olisi pitänyt hankkia Hautakankaallekin, sanoo Eino Marttinen, kaikkein kiusallisin taisi myymälän menetys olla mopomiehille ja metsureille. He ostavat pieniä polttoaine-eriä miltei päivittäin ja nuo ostokset ovat heille elinehto. Edellämainitun vuoden 1978 Pellervo-lehden jutun yhteydessä julkaistiin tämä kuva, missä Lauri Pilves poseeraa Hautakankaan hiljentyneen kaupan edustalla (lehtijutun kirjoittaja ja kuvaaja: Veikko Rissanen). Tämän sivun ensimmäisessä kuvaruudussa (A) olevassa kartassa tämä kyseinen Hautakankaan kauppa on merkitty numerolla '13' Hankasalmelle ja Kokonkylään johtavien teiden risteyksessä. Hautakankaan entisen osuuskaupan myymälän tiloissa toimi v.1981 peltialan yritys Kangasniemen Peltityö (veljekset Hannu ja Pekka Pynnönen). Helvi Ojala esitteli yritystä Puulan Peili-palstallaan 14.10.1981. Hautakankaan kaupparakennus kuvattuna 31.8.2008 nykykunnossaan (S&J). Kaupan lastauslaituri on säilynyt - se näkyy ylempänä vuoden 1957 kuvassakin. Hautakankaan kaupparakennuksen julkisivun puolelta entinen sisäänkäynti on päässyt aikojen kuluessa jo metsittymään - kuvattu 31.8.2008 (S&J). Kangasniemen Osuuskaupan Hautakankaan sivumyymälä ~ kuvasi alkuvuodesta 1995 lukion kuvaamataidon projektityöhönsä Anu Liikanen: Toiminnassa 1953-1972, myymälänhoitaja Airi Laukkarinen.

E) Haarajoen koulun toimintaa: Tässä talossa aloitti Haarajoen kansakoulu toimintansa v. 1946. Etualalla oleva isoikkunainen tupa oli luokkahuoneena. Rakennus on rakennettu v.1935 ja sen omisti Eetu Marttinen. Kuva ja tiedot ovat 'Haarajoen perinnekirjasta' (1990 ~ Vieno Marttinen). Koulu toimi yksiopettajaisena vuoteen 1954 asti, jolloin koulu siirtyi omaan taloonsa nykyiselle paikalleen. Tämäkin kuva on 'Haarajoen perinnekirjasta'. Kyseessä on Haarajoen koulun ensimmäiset oppilaat (1.-2. luokat) syyslukukaudelta 1946. Opettajana (kuvassa vasemmalla) toimi Kyllikki Pipinen. Oppilaat istumassa eturivissä vasemmalta: Antti Nojonen, Aune Kohvakka, Vieno Laitinen, tuntematon, Hanna Manninen ja Veikko (Jussi) Marttinen. Oppilaat polvillaan takana vasemmalta: Reino Pöntynen, Pentti Kohvakka, Helena Seppänen, Veikko Pöntynen ja Kerttu Hänninen. Kuvan opettaja Kyllikki Pipinen toimi virassaan vain yhden lukuvuoden, häntä seurasi Hellin Matila - vain lukuvuoden 1947-48. Irja Koivukoski toimi vuodet 1948-52, Salli Laitinen 1952-53, Helmi Tiihonen 1953-56 (uuteenkin kouluun asti). Irja Koivukosken sijaisena toimi v. 1951 Laura Pekkola parin kuukauden ajan. Poikien käsityönopettajana toimi vuodet 1946-54 (koko Pyyvin ajan) Eetu Marttinen, koulutalon omistaja. Haarajoen koulun saadessa uudet toimitilansa v. 1954 koulu muuttui myös kaksiopettajaiseksi. Helmi Tiihosen rinnalla opettajana toimivat Seija Virtanen-Pajunen (1954-55) ja Maria Rastas (1955-56). Josefiina Tyrväinen (1956-57) jatkoi Touko Tyrväisen kanssa (1956-60) ~ Mirja Tiihonen palveli vuodet 1957-73. Ilmari Nykänen jatkoi Tyrväisen jälkeen vuodet (1960-73). Elli Rinkinen toimi vuosina 1973-74. Syyslukukauden 1974 alusta Haarajoen koululla aloittivat Ritva ja Pekka Saavalainen pitkäaikaisen työrupeamansa. Eino ja Väinö Lukkarinen ehtivät vuorollaan hoitaa poikien käsitöiden opetusta vuodet 19534-56, jonka jälkeen miesopettaja otti poikien käsityöt opetettavakseen. Haarajoen ala-aste lakkautettiin vuonna 1999. Kokonkylän koulu (1950-1962): Tämä Kokonkylän koulun oppilaskuva on Haarajoen perinnekirjasta (1990). Osuuden on kirjoittanut Aino Hokkanen. Haarajoen koulun tilat olivat Pyyvin Marttisessa jääneet v.1950 auttamatta liian pieniksi ja niin Kokonkylässä sijainneen Toivo Kohvakan talosta vuokrattiin toiselle rinnakkaiskoululle tilat. Koulussa ehti ennen v.1962 tapahtunutta lakkauttamista toimia ainakin seuraavat opettajat: Lyyli Savanto, Kaisa Himanen, Laura Pekkala, Elli Paajanen, Bertta Heinonen, Sinikka Kankkunen-Kumpulainen, Sisko Pärnänen/Kohvakka, Irja Hänninen ja viimeisenä Meeri Laakso. Ylläolevan kuvan nimiluettelossa esiintyy lisäksi opettajana Bertta Hämäläinen. Poikien käsityönopettajana toimi koko ajan Toivo Kohvakka.

Pyyvinkylä - Huuhtimäki: F) Synsiöltä ja Jokelasta tulevien teiden kohdattua paikassa, missä joissakin kartoissa lukee Huuhtimäki, tie jatkuu suoraan itään Hankasalmen tietä kohti. Ollaan lähellä Pyyvinkylää. Tämä kuvassa näkyvä pihapiiri sijaitsee kyseisen tien eteläpuolella. Marraskuun alun pakkaskuuraisen aamun vastavaloon - kuvattu 1.11.2009 (S&J). Lisätiedot tervetulleita.

Orilammen talo (Albin ja Ruusa Reinikainen): G) Orilammen talo (Albin ja Ruusa Reinikainen) - kuvattu 5.7.2010 (S&J). Ylläolevat kuvat ovat kaikki samasta talosta, joka kartassa alkukuvaruudussamme on merkitty numerolla 22. Kyseessä on Orilampi-niminen talo, jonka viimeinen asukas oli Albin Reinikainen. Talon sijaintipaikka on Hankasalmen tien varressa, Pyyvin tienristeyksen kohdalla, kilometrin verran tien itäpuolella vaikeakulkuisessa maastossa. Talo tunnetaan myös "Ruusan mökkinä". Aino Hokkanen on Haarajoen perinnekirjassa kirjoittanut tämän talon historiasta seuraavasti: Talon viimeinen asukki Albin Reinikainen oli sitkeä ja vähän erikoinen mies, jota kutsuttiin Orilammen A:ksi. Ostettuaan tilan alkoi rakentaminen. Tulipalo oli polttanut edellisten asukkaiden asuinrakennuksen, hekin asuivat jonkin aikaa riihessä. Tila sijaitsi tiettömän taipaleen takana, kaiken lisäksi suot ympäröivät taloa. Mökkiin oli ainoastaan kinttupolut, joita pitkin kuljettiin. Rakennustarpeet oli kannettava tai tuotava talvella hevosella tai kelkalla. Suurimman osan 'A' veti kelkalla tai kantoi uunitarpeista alkaen, kuten hiekan säkillä Marttisen montusta. Itse hän myös mökkinsä rakensi viimeistä piirtoa myöten. Ensin hän teki saunan ja asui siinä ja rakensi tuparakennuksen, jossa oli tupa, kamari ja eteinen. Lienee jonkinlainen ruokahuonekin ollut. Vähitellen nousivat navetta ja aitat ym. tarvittavat rakennukset, kaikki itse tehden ja tarvikkeet kantaen tai kelkalla vetäen. Kuokkimalla 'A' eli Albin Reinikainen muokkasi pellot, joita viljeli. Hän kävi metsätöissä välillä ansaitsemassa tarvitsemansa rahat. Lehmäkin oli, kai sikapossu ja lampaita. Lisärehuja hän kuljetti talvella kelkalla 6-7 kilometrin takaa Tarvolan talosta. Jos oli 'hangenkierät' (=kantavat hanget), oikaisi hankia pitkin. Jauhosäkit hän kuljetti Kutemajärven kaupalta ja talven aikaan kelkalla vetäen. Vaimo Ruusa sairastui, jalka piti amputoida, hänetkin Albin hoiti kotona. Oli laitellut erikoiset hälytyskellot ulos nurkalle - useammankin lehmänkellon - ja niistä narut vaimon sängyn viereen. Narusta nykimällä kellot soivat ja mies tiesi tulla auttamaan. Lopulta vaimon toinenkin jalka jouduttiin amputoimaan ja mies jäi yksin mökkiinsä. Albin osti Kalliomäen läheltä autiomökin (kartassa #28) Haarajoelta ja myi Orilammin mökkinsä kesäpaikaksi vieraspaikkakuntalaiselle. Nyt oli elämä Albinille helpompaa, asunto oli maantien varressa, kauppa oli lähellä, oli kansaneläke, ei tarvinnut enää tehdä niin lujasti töitä. Albin onki. marjasti ja nautti elämästään. Eräänä talvisena iltana ohikulkijat huomasivat mökin olevan tulessa. Niin paloi mies mökkinsä mukana, kukaan ei tiedä, miten rakennus oli syttynyt palamaan. Haarajoen perinnekirjassa (1990) on tämä kuva Albin ja Ruusa Reinikaisen mökistä - kuvaajaa ei mainita. Albin ja Ruusa Reinikaisen mökin piharakennus ja kaivo - molemmat kuvattu 5.7.2010 (S&J).

Alueen myllytoimintaa: H) Yllä oleva kuva on puromyllystä mainitulla alueella (tarkempia tietoja myöhemmin). Kuvattu 5.7.2010 (S&J). Tällaisia myllyjä rakennettiin jokaiseen mahdolliseen puropaikkaan, pienen vesimäärän takia myllyjen käyttö rajoittui kuitenkin vain tulva-aikaan. Puron putousosia koetettiin suurentaa patoamisilla. Myllyissä oli vain yksi hirsihuone, myllyaitta puron päällä, johon padosta johti vesiränni. Rännin alla oli pystyakselinen ratas ilman välitysrattaita, akseli kulki myllyn sillan alapuoleisen myllynkiven läpi ja oli kiinnitetty yläkiveen. Jyvätuutti oli jalustalla yläkiven päällä - näin mylly toimi (Haarajoen perinnekirjasta - 1990 - Matti Laitisen tekstistä muokattuna). Lähellä Pyyvinlampea on sijainnut aikoinaan Ristilän mylly, mutta 1980-luvun loppupuolella ei myllystä ollut jäljellä enää mitään. Samoin Kolisevan mylly lopetti toimintansa jo 1930-luvun alkupuolella. Marttisen mylly on Hankasalmen maantien itäpuolella Orilammin ja Kuolisen välillä olevassa Myllyjoessa. Mylly oli perinnekirjan ilmestyessä vuonna 1990 vielä lähes käyttökuntoinen. Tämä kuva Marttisen myllystä on 'Haarajoen perinnekirjasta' (1990) - kuva: Erkki Tissari. Kuva on otettu kesällä 1988.

I) Kangasniemen kirkolta Hankasalmelle johtavan tien länsipuolella - tämän sivun tiealueosuudella - sijaitsee tämä maatalo piharakennuksineen. Kaikki kuvaruudun kolme kuvaa: 1.11.2009 (S&J). Lisätiedot tervetulleita.

J) Urheiluseura: Haarajoen Kataja Tässä kuvassa (Haarajoen perinnekirjasta) on kuvattuna Haarajoen Jouko Kuusjärvi (vasemmalla). Kuva on otettu Synsiön seurojen talolla ja muut Kuusjärvestä oikealle ovat Pauli ja Martti Hokkanen, Eero Laitinen ja Janne Pyykkönen. Haarajoen perinnekirjan mukaan (osion kirjoittanut Kalevi Hartonen) Haarajoen koululla perustettiin 15.8.1958 urheiluseura Haarajoen Kataja. Jo aiemmin kyläkunnalta olivat mm. Anton ja Aatu Kuusjärvi osallistuneet lähiseudun kilpailuihin lähinnä kestävyysjuoksussa ja hiihdossa (edustaen Vihaven Yritystä). 'Haarajoen Katajan' perustamiseen vaikuttivat merkittävästi veljekset Martti ja Eino Laitinen. Innokkaita taustamiehiä olivat myös Uuno Hartonen ja opettaja Ilmari Nykänen. Haarajoelta on vuosien varrella löytynyt kolme kansallista huippu-urheilijaa: * Martti Laitinen voitti SM-pronssia kävelyn 50 kilometrin matkalla vuonna 1963. * Kalevi Hänninen sai SM-pronssia v. 1963 kävelyssä ollessaan 17-vuotias. * Jouko Kuusjärvi saavutti kävelyssä v. 1964 SM-pronssia ja v. 1965 hopeaa ja pronssia SM-kävelyissä. Kävely oli siis Haarajoen Katajan ykköslaji ~ kävelykilpailuja pidettiin Hokkasen kaupalta Pieksämäen suuntaan ja takaisin 1950- ja 60-luvuilla. Yleisurheilussa löytyi piiritason kilpailijoita paljonkin: Eino Laitinen (1940-luvulla edusti Koittilan Kuntoa) ~ mm. keihäs ja kuula, Antti Laitinen (Einon poika) ~ ottelija ja juoksija, seuran puheenjohtaja Veikko Seppänen kunnostautui eri yleisurheilulajeissa tasaisesti. Jo kävelijänä mainittu Kalevi Hänninen oli myös piirin parhaita juoksijoita aikanaan.

K) Kirjoituksia tämän sivun kohdealueilta: (Kangasniemen Kunnallislehti, Riikka Klemola - 7.6.2012): Kaivosyhtiö etsii malmia Kangasniemeltä. GTK:n lisäksi Kangasniemeltä etsii malmia FinnAust -niminen kaivosyhtiö, jolla on Kangasniemellä kaksi varausta. Toinen varaus käsittää koko kirkonkylän alueen ja etenee siitä pohjoiseen Pieksämäentien molemmin puolin aina Haarajoelle saakka. Yhtiö jättänyt toukokuussa toisen varaushakemusilmoituksen kirkonkylän koillispuolelle, alueelle joka käsittää Kutemajärven, Vuojalahden ja Mäenkylän. Alue ulottuu pohjoisessa aina Halkokumpuun saakka. Yhtiö tekee lentomittauksia helikopterilla vielä tämän kuun aikana Salmenkylän, Kutemajärven ja Alajoen alueilla. – Tarkkaa ajankohtaa Kangasniemen mittauslennoille on vaikea sanoa, koska sääolosuhteet vaikuttavat. Meillä on kymmenkunta kohdetta Itä-Suomen alueella. Aloitimme lennot Pohjois-Karjalasta ja etenemme sieltä länteen ja etelään. Mittaukset olisi tarkoitus saada valmiiksi kesäkuun puoliväliin mennessä. Kangasniemellä meillä on kymmenen tutkintalinjaa, kertoo kaivosyhtiö FinnAustin toimitusjohtaja Urpo Kuronen. Kangasniemen alueet kiinnostavat yhtiötä, koska niistä heillä on tietoa Geologian tutkimuskeskuksen aiempien tutkimusten ansiosta. – Meitä kiinnostavat perusmetallit eli kupari, nikkeli ja sinkki. Kangasniemellä on nikkeli- ja kupariaiheita ja niitä nyt perataan. Yhtiö suorittaa jatkotutkimuksia kaikkein lupaavimmilla esiintymillä. – Siihen mittauksilla pyritään, että pystyttäisi tekemään maastotöitä, geologista kartoitusta ja geofysikaalisia mittauksia, ja jos lupaava kohde löytyy, tekemään kairauksia, jotka vaativat maanomistajien luvan. FinnAust on Suomessa toimiva malminetsintään keskittynyt vuonna 2010 perustettu yhteisyritys. Yhteisyrityksen osakkeenomistajat ovat australialainen nikkelin tuottaja Western Areas NL ja suomalainen malminetsintäyhtiö Magnus Minerals Oy sekä joukko yksityisiä osakkeenomistajia. * * * * * * * * * * * * * * * * Sähkön tulo Haarajoen perinnealueelle: Kangasniemen Historia IV-teoksen mukaan (Erkki Laitinen * 2015) Suur-Savon Sähkö alkoi toimittaa sähköä Kokonkylään 1949 ja Haarajoelle v. 1954.