100) Siikaselkä - Hyyrylä - Rutakoski

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 4.11.2016)


Siikaselkä sijaitsee Kangasniemen pitäjän pohjoisosassa. Pohjoisena naapurina on Hankasalmen pitäjä. Siikaselän tienhaaraan kirkonkylästä uutta Jyväskyläntietä on vajaa 20km. Siikaselkä ei varsinaisesti ole kylä, vaan Oralan kylän pohjoisosassa oleva asutusalue. Siikaselän nimi viittaa suoraan esi-isiemme antoisiin kala-apajiin (Siikaselkä-Hyyrylän perinnekirja, 1987).

A) Osuuskaupan sivumyymälä ~ Siikaselkä:

Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57-kirjassa Martti Väinölä kirjoittaa:
Siikaselän kylään Osuuskaupan sivumyymälä perustettiin v.1949 ja toiminta alkoi kyseisen vuoden loppupuolella. Huoneisto vuokrattiin maanviljelijä Kalervo Aarniolta ja siinä myymälä toimii nykyisinkin (1957). Myymälälle on jo pitkään suunniteltu omaa nykyaikaisempaa taloa, mutta pääoman kireys on sen ehkäissyt. Nyt on suunnitelma jo niin pitkällä, että rakennustarvikkeita on paikalla ja tontti, joka sijaitsee aivan uuden kansakoulun läheisyydessä, on varattu. Toivottavasti päästään rakennuspuuhiin aivan lähiaikoina.
Myymälätoimikunnan muodostavat (1957) emäntä Impi Lahikainen sekä maanviljelijät Eino Pylvänäinen, Leo Hokkanen ja Albin Lukkarinen. Myymälänhoitajana toimii (1957) Pentti Ikonen.

Vuoden 1957 rakennussuunnitelmat toteutuivatkin ja kuvassa näkyy v.1957 valmistunut osuuskaupan uusi Siikaselän sivumyymälä. Kuva on Siikaselän/Hyyrylän perinnekirjasta (1987), kuvan haltijaksi on merkitty Aino Pajanti.
Siikaselän/Hyyrylän perinnekirjan (1987) mukaan vuodet 1949-57 Osuuskauppa sijaitsi Kalervo Aarnion talossa (Eteläselkä). Ensimmäinen kaupanhoitaja oli ollut Siiri Romo, hänen jälkeensä Valma Tiihonen, Onni Pihavainio, Aarno Sappinen ja viidentenä eli vanhan kaupan viimeisenä Pentti Ikonen.
Pentti Ikosen ollessa kaupanhoitajana Osuuskauppa rakensi oman kauppatalon (Kaupparinne), joka sijaitsi Siikaselän koulua vastapäätä tien toisella puolella. Pentti Ikonen jatkoi hommassaan uudessakin rakennuksessa, kunnes uudeksi kaupanpitäjäksi tuli Irja Oranen. Häntä seurasivat Martti ja Aino Pajanti, heidän jälkeensä Seija Romo, jonka aikana v.1969 kauppatoiminta päättyi.
Kauimmin kaupanhoitajina 'Kaupparinteellä' Siikaselän Osuuskaupassa toimivat Martti ja Aino Pajanti ~ yli kuusi vuotta.
Kaupparinteen entisessä myymälärakennuksessa asui Siikaselän/Hyyrylän perinnekirjan (1987) ilmestymisen aikaan Jukka Aivio.

Siikaselän/Hyyrylän perinnekirjasta (1987): Tavaroiden kuljetus Siikaselän Osuuskauppaan suoritettiin liikkeen omilla autoilla. Kaupassa myytiin kaikkea tavaraa; ruokatavaraa, taloustavaraa, rakennustarvikkeita sekä koneista lähtien öljyt ja polttoaineet. Varsinaista liikehuoneistoa ei kylällämme ollut muilla kuin Osuuskaupalla.

Samainen perinnekirja (1987) kertoo Siikaselällä toimineen muitakin kauppoja:
* Hospentorin-niminen kauppa toimi alkujaan Mäkelässä. Kauppahuoneena oli toiminut saunakamari ja sitä pitivät Josefiina ja Otto Laitinen. Kaupan paikka vaihtui myöhemmin Onnelan pellonpäähän asuin- ja kauppataloon. Josefina oli ymmärtänyt hyvän yleisöpalvelun päälle ~ kahvia oli tarjolla asiakkaille joka päivä. Laitisten kaupankäynnin ajoituksen kerrotaan sijoittuneen ajalle 1885-1905 (päättyi konkurssiin). Onnelan kaupparakennus purettiin aikanaan pois ja vietiin Kangasniemen kirkonkylään, missä siitä rakennettiin Ralliharjun komea rakennus Santalan sahan viereiselle kummulle. Verotoimisto toimi tässä nykyisen uimalan vieressä sijainneessa rakennuksessa 1940- ja 1950-luvuilla. Ralliharju on esitelty (kuvineen) sivustollamme tarkemmin jo sivulla #71. Mäkelä oli perinnekirjan ilmestymisen aikoihin (1987) kuulunut Martti Pajantille ja Onnela Lauri Salokankaalle.
* Lahikaisen talon poika Eino Lahikainen piti aitassa kauppaa vuosina 1925-35.
* Siikaselän 'Sinimäessä' oli aittakauppa vuosina 1920-40 ~ kauppaa piti Sinimäen isäntä Otto Ikonen, jonka kuoltua perikunta piti kauppaa vielä kahdeksan vuotta. Sinimäki oli kirjan ilmestymisen aikaan v.1987 merkitty kuuluvaksi Toini Ikoselle.
* Häntälässä piti kauppaa vuoden 1914 tienoilla Otto Hykkönen. Urho Manninen oli jatkanut kauppatoimintaa 1920-luvun alkupuolella ~ kaupanhoitajana veljensä Einari Manninen. Vuodet 1925-34 paikalla jatkoi kauppiaana Otto Pylvänäinen. Vuonna 1934 paikalle siirtyi Papumäestä kauppiaaksi Eemel Hokkanen, joka kuitenkin jo seuraavana vuonna 1935 siirtyi Synsiölle Osuuskaupan kaupanhoitajaksi. Siikaselällä toimiessaan Eemel Hokkanen osti kauppatavaran Kangasniemeltä kauppias Roposelta. Tavarat tulivat Siikaselkään linja- tai meijeriautoilla. Eemel Hokkasen jälkeen vuosina 1935-40 kauppaa piti Häntälän isäntä Leo Hokkanen. Talvisota lopetti Häntälän aittakaupan toiminnan - kaupanteko kortteineen oli mennyt liian hankalaksi. Häntälä oli kirjan ilmestymisen aikaan v.1987 merkitty kuuluvaksi Veikko ja Reino Hokkaselle.

Tässä aitta-rakennuksessa toimi vuoteen 1940 asti eri kauppiaiden pitäminä 'Häntälän aittakauppa'. Kuva on 'Siikaselän/Hyyrylän perinnekirjasta (1987)', kuvan omistaja Irma Hokkanen.

B) Siikaselän koulu:

Tämä kuva Siikaselän vuonna 1957 valmistuneesta koulutalosta on Siikaselkä/Hyyrylä-perinnekirjasta (1987 ~ Aino Pajanti).
Perinnekirjan mukaan (1987) Kangasniemen Siikaselän kansakoulu aloitti toimintansa 24.8.1949 vuokrahuoneissa maanviljelijä Sulo Laitisen talossa (Vilpusmäki). Johtokunnan puheenjohtajana toimi tuolloin Eino Pylvänäinen ja ensimmäisenä opettajana Irma Orava. Eino Pylvänäinen jatkoi johtokunnan puheenjohtajan tehtäviä aina vuoteen 1972 asti.
'Vilpusmäen' rakennus tuhoutui rajussa tulipalossa helmikuun 18. päivän vastaisena yönä vuonna 1951, jolloin mm. kaikki kanslia-arkistot tuhoutuivat.
Tulipalon jälkeen uuden koulurakennuksen valmistumiseen asti (1951-57) Siikaselän koulu toimi vuokralla Eelis Lahikaisen omistamassa Pellisen talossa.
Opettajina toimivat Irma Oravan (ja tulipalon) jälkeen Pirkko Salo (1951-52), Juhani Suvanne (1952-54), Aili Suvanne (1954-55), Irma Mölsä (1955-56) ja Eeva-Marjatta Koponen (Rautvaara) 1956-57. Käsityönopettajina olivat ennen uuden koulun valmistumista toimineet Eelis Lahikainen (1949-57), Impi Lahikainen (1952-53) ja Aino Laitinen (1953-54).

Tässä kuvassa vuodelta 1955 Siikaselän koulu sijaitsi vuokralla Eelis Lahikaisen talossa. Kuva on Siikaselän/Hyyrylän perinnekirjasta (1987 ~ Reino Hokkanen). Kuva osuu opettajaltaan joko Aili Suvanteen tai Irma Mölsän valtakauteen.

Uusi koulutalo valmistui siis v.1957 Siikaselän paikallistien varrelle Koulupelto-nimiselle tontille (Oralan kylässä). Pitkäaikaisina uusina opettajina uudessa koulussa toimi pariskunta Pekka ja Ritva Tapaninen, joista Pekka jäi eläkkeelle v.1986 ja hänen työtään jatkoi Hannu Väätäinen.
Lukuvuosien 1972-77 aikana Siikaselän koulu toimi kolmiopettajaisena, jolloin lisäopettajina toimivat lyhyitä jaksoja eri aikoina Esko Kähkönen, Lars Erik Fagerlund, Kimmo Hohkuri, Erja Reinikainen ja Asko Tupeli.

Hyyrylän koulupiiri liitettiin Siikaselkään v.1963 ja Makkolan koulupiiri v.1969.
Johtokunnan puheenjohtajana toimi 1973-74 Erkki Ikonen, kunnes johtokunta v.1974 muuttui kouluneuvostoksi Siikaselän kansakoulun muuttuessa Siikaselän peruskoulun ala-asteeksi.
Uuden kouluneuvoston puheenjohtajana toimi lukuvuodet 1974-84 Pentti Makkonen.
1.8.1985 kouluneuvoston tilalle tuli taas johtokunta, jonka puheenjohtajana toimi perinnekirjan ilmestyessä 1987 vielä Juhani Tahvonen.
Siikaselän koulun keittäjä/vahtimestari/siivoojina toimivat Taimi Lahtinen (1949-51), Impi Lahikainen (1951-57), Anna Lahikainen (1957-64), Ritva Pöyhönen (1964-66) ja Liisa Pöysä vuodesta 1966 ainakin vuoteen 1987 asti, jolloin perinnekirja julkaistiin.

C) Hyyrylän koulu:

Tämä kuva Hyyrylän koulutalosta on Siikaselkä/Hyyrylä-perinnekirjasta (1987 ~ Simo Ravolainen).
Perinnekirjan mukaan (Pentti Laitinen, 1987) Hyyrylän koulu valmistui ja koulutoiminta alkoi v.1926. Koulurakennus oli kaksikerroksinen ja hirsirakenteinen. Rakennukseen kuului kaksi luokkahuonetta sekä opettajien ja vahtimestarin asunnot. Koulu lakkautettiin v.1964 ja oppilaat siirtyivät Siikaselän kouluun/koulupiiriin.

Hyyrylän koulun opettajina toimivat Tyyne Viinikainen (1927-37), Marja Jahnukainen (1938-45), Iines Kauppinen ja Lempi Pelli (1946), Elli Kilpi (ainakin 1949), Orvokki Sinikara (1951), Kaija-Liisa Kananen (1954), Anna-Liisa Pesonen (1955), Maila Musturi (1956) ja Maila Laitinen (1957-63).
Veistonopettajina toimivat Eelis Manninen (1938-44), Reino Halttunen (1946), Eino Ylönen, Heikki Savolainen (1951-60) ja Toivo Ikonen (1960-63).
Keittäjä/vahtimestareina toimivat aluksi Ravolaisen talon tyttäret, sitten mm. Kirjavaisen perhe, Saimi ja Antti Kauppinen sekä Aili ja Vilho Halttunen (1950).
Johtokunnan puheenjohtajina toimivat Juho Ylönen (1927-46), Aati Kauppinen ja Aarne Parkkinen (1962-63).

Tämä kuva Hyyrylän koulutalosta on myös Siikaselkä/Hyyrylä-perinnekirjasta (1987 ~ Martti Pajanti).

Perinnekirjan mukaan Hyyrylän koululle perustettiin v.1928 kirjasto opettajan toimiessa kirjastonhoitajana. Kirjasto toimi koulurakennuksessa aina koulun lakkauttamiseen asti (1964), jonka jälkeen toiminta jatkui vuoteen 1967 asti Pynnölän talossa. Vuoden 1967 jälkeen toiminta jatkui siirtokirjastona Kauppilasta käsin (Liisa Laitinen).

D) Rutakoski ~ Hyyrylän kylän keskuspaikka 1920-50-luvuilla:

Tämä kuva Rutakosken kaupasta on Siikaselkä/Hyyrylä-perinnekirjasta (1987 ~ Pentti Laitinen). Pihan tieviitassa lukee Pynnölä. Kauppiaana Meeri Ravolainen.

Samaiselta paikalta Rutakosken entinen kaupparakennus kuvattuna 20.9.2008. Kuvaajana lähellä asusteleva R.Laitinen (lukion kuvataiteen kurssikuvaustehtävä). Tienviitassa lukee nyt Pynnöläntie. Entisen kaupan portaiden kohdalta ovi on kadonnut. Rakennus ollut viime aikoina joutsalaisen pariskunnan kesänviettopaikkana.


Rutakosken entinen kauppa Hankasalmelle johtavalta tieltä - molemmat kuvattu 17.4.2011 (S&J).

Entinen Rutakosken kaupparakennus kuvattuna 17..4.2011 (S&J).

Entisen Rutakosken kaupparakennuksen pihapuolen ulkorakennuksia ~ kuvaaja: R.Laitinen, 20.9.2008 (lukion kuvataiteen kurssikuvaustehtävä).

Perinnekirjan mukaan (Martti Pajanti ~ 1987) Rutakoski oli Hyyrylän kylän keskuspaikka 1920-50-luvuilla. Rutakoski sijaitsee Kangasniemen Synsiö-Hankasalmen tien varressa noin 11 km Hankasalmen asemalta Kangasniemen suuntaan. Rutakosken joki muodostaa yhteyden Lääminkijärvestä Rutajärveen, josta on jokiyhteys Niemisjärveen. Aikana, jolloin vesikuljetus oli tärkein puun kuljetusmuoto, Rutakosken joki oli tärkeä tukkipuun kuljetusväylä.
Rutakosken tilan omisti 1911-1950-luvulle maanviljelijä ja monitoiminen yrittäjä Juho Ylönen ('Ruta-Jussi'). Hän rakensi Rutakoskeen myllylaitoksen, jonka myöhempänä myllärinä oli toiminut Vilho Halttunen. Rutakoskessa oli ollut ensimmäinen mylly jo 1860-luvun lopussa, mutta se oli Juho Ylösen aikaan jo 'aikansa elänyt'.

Entisen Rutakosken kaupan pihapiiriä Pynnöläntien puolelta - kuvattu 17.4.2011 (S&J).

Seppo Honkanen kuvasi samalla paikalla 4.11.2016: "Meerin kaupassa tuli käytyä pikkupoikana 70-luvun lopulta aina sulkemiseen saakka 80-luvun loppupuolelle".


Rutakoski nykykunnossaan ~ kuvaaja: R.Laitinen, 20.9.2008 (lukion kuvataiteen kurssikuvaustehtävä).

Juho Ylönen rakensi myllyn yhteyteen myöhemmin myös sahalaitoksen, johon kuului mm. vesivoimakäyttöinen pärehöylä. Myllyrakennukseen Ylönen rakennutti myös vesivoimakäyttöisen sähkölaitoksen, josta tuotettiin sähköä valaistukseen omalle tilalle ja myllylle, mutta myös laajemmalti kaupalle, kansakoululle ja muutamiin muihinkin lähitalouksiin Pynnölään, Jokelaan, Palokkaalle ja Ravolaiseen.
Myllyn yhteydessä toimi myös oma pajarakennus, jossa korjattiin lähinnä hevos- ja maatalouskalustoa.

Rutakosken penkereiltä löytyy vielä vanhoja kivirakennelmia muistoina entisistä ajoista ~ kuvaaja: R.Laitinen, 20.9.2008 (lukion kuvataiteen kurssikuvaustehtävä).

Juho Ylönen rakensi kaupan 1920-luvulla Kangasniemi-Hankasalmi tien tuntumaan, melkein Rutakosken partaalle. Paikallisen väestön lisäksi Ylönen laski keväisin paikalle runsaslukuisesti saapuvat tukkimiehet ostovoimaiseksi tekijäksi kauppansa menestymiselle. Kauppaa hoiti Juho Ylösen miniä Hellä Ylönen. Kaupalla oli kylän ensimmäinen puhelin. Samoin Juho Ylönen hankki myös ensimmäiset henkilö- ja kuorma-autot kylälle.
Jo n. 1930-luvulla Juho Ylönen kuitenkin luopui kauppatoiminnasta ja myi rakennuksen Hankasalmen Osuuskaupalle sivumyymäläksi (vuonna 1987 nimenä 'Hankapohja, Keskimaa').

Sotien jälkeen tukkien vesiuitto väheni ja paikallisen sahalaitoksenkin merkitys samalla väheni (siirrettävät sirkkelisahat olivat tulleet rakennustyömaille).
Juho Ylönen luopui oman ikääntymisensä myötä maanviljelys- ja yritystoiminnastaan vuonna 1950, koska jatkajaa omasta perheestä ei ollut. Maanviljelyspuolen tilasta osti Sulo Marttinen, joka omisti tilan vielä perinnekirjan ilmestymisaikaan (1987).
Pentti Laitiselta saadun (19.9.2008) tiedon mukaan tilan nykyinen omistaja on Kalervo Aarnio.

Myllyn ja siihen liittyvät toiminnot osti v.1950 mylläri Aarne Parkkinen, joka rakensi myös omakotitalon myllyn välittömään läheisyyteen. Myllyn ja sahan paikalla sijaitsi v.1987 kalanviljelylaitos. Pentti Laitiselta saadun (19.9.2008) tiedon mukaan omistajina Sirkka ja Osmo Kuukkanen.

Rutakosken kuohuja kuvattuna Hankasalmi-Synsiön maantien sillalta 17.4.2011 (S&J).

Näissä kahdessa kuvassa Rutakosken myllyn viimeinen mylläri ja omistaja Aarne Parkkinen myllynsä rappusilla ja koiransa kanssa (kuvat: Ida Parkkinen).

Rutakosken muita rakennuksia:

E) Aivan edellä kuvatun Rutakosken entisen kaupparakennuksen pohjoisnaapurina Hankasalmen tien itäpuolella sijaitsee tämä rakennus. Kuvattu 17.4.2011 (S&J).

Samainen asuinrakennus - kuvattu 17.4.2011 (S&J).


Entisen Rutakosken kaupan kohdilta, kosken kupeelta erkanee Pynnöläntie - kuvattu 17.4.2011 (S&J).

Asuinrakennus Rutakosken sillalta satametriä Kangasniemen suuntaan, tien itäpuolella, kosken kohinassa - kuvattu 17.4.2011 (S&J).

Asuinrakennus edellisen kuvan taloa vastapäätä tien toisella puolella - kuvattu 17.4.2011 (S&J).

Edellisen kuvan asuintalon navettarakennus kevätauringossa - kuvattu 17.4.2011 (S&J).

F) KUVAT LIIKENNEVÄLINEISTÄ PUUTTUVAT toistaiseksi ~ SIIKÄSELÄSSÄ ensimmäinen kuorma-auto oli Antti Laitisella ja Reino Suurosella yhteisenä - ostettu käytettynä v.1949 (vm. -42 Ford) puutavaran ja soran ajoon.
Ensimmäinen henkilöauto Siikaselällä oli Ukonmäen Eino Pylvänäisellä, hän osti 'BMW'-autonsa 1950-luvun alkupuolella. Ensimmäinen taksi Siikaselällä oli Kalervo Aarniolla (Morris Oxford) 1950-luvun lopulla ('Siikaselän/Hyyrylän perinnekirja - 1987).

HYYRYLÄSSÄ liikennöitsijä Vilho Korhonen aloitti linja-autoliikenteen Hankasalmelta Rutakosken ja Synsiön kautta Kangasniemelle v.1938. Liikennöinti keskeytyi sodan aikana alkaen uudelleen v.1945 hankasalmelaisen Albin Kempin toimesta. Liikennöiminen alkoi pienellä kuorma-autolla, johon oli sijoitettu istuimet matkustajille. Postinkuljetus kuului myös kyseiselle liikenteenharjoittajalle vuosina 1947-57.
Vilho Korhonen palasi linja-autoliikennettä harjoittamaan vuodesta 1948 alkaen myös ja hän hoiteli vuodesta 1957 alkaen (A.Kempin jälkeen) myös postinkuljetukset. Varsinainen 'posteljooni' aloitti virallisesti vasta 1960-luvulla.
Hyyrylän ensimmäinen kuorma-auto oli Rutakosken Juho Ylösellä 30-luvulla kauppatavaran kuljetukseen. Väinö Reinikainen harjoitti ammattimaista kuorma-autotoimintaa (puutavaran ajoa) vuosina 1946-48 häkäkaasu-Fargolla.
Rutamäen Tapio Laitinen hankki v.1948 'Chevrolet'-merkkisen kuorma-auton puutavaran ajoon, mutta hän suoritti ajoneuvollaan myös kirkko- ja seurakyytejä.
Rutamäen Mikko Laitinen osti v.1951 kuorma-auton soranajoon.
Ensimmäisenä taksiauton hankki Hyyrylässä v.1952 Tapio Laitinen ('Popeda'). Hän ajoi taksia vuoteen 1972 asti. Rutakosken Sulo Marttinen ajoi taksia vuodet 1954-60, jonka jälkeen hän luovutti taksihomman Pynnölän Arvo Laitiselle, joka jatkoi vuoteen 1966 saakka ('Siikaselän/Hyyrylän perinnekirja' - 1987).

Rutakosken maantienäkymä entisen kaupan ja sillan kohdalla pohjoiseen - kuvattu 17.4.2011 (S&J).

Rutakoski-Synsiö-Seppälän tien kunnossapidossa alkoi 1950-luvulla ajoneuvojen painojen lisääntyessä vaativat perusparannustyöt. Hankalinta oli ollut aikaisemmille työkaluille suurimpien kivien poisto. Tekniikka oli kuitenkin kehittynyt niin, että voitiin tehdä koneellisesti.
'Siikaselän/Hyyrylän perinnekirja' - 1987, Martti Pajanti: Kivien raivauksen otti suorittaakseen urakoitsija Reino Kiljunen hankkimallaan kalustolla, jonka muodostivat traktorikäyttöinen paineilmalaitteisto, jolla porattiin kiveen reikä, sekä toisena työyksikkönä tarkoitusta varten vanhasta kuorma-autosta rakennettu 'kivennostoauto', joka toimi vinssivaijeri-kiilapulttiyhdistelmän avulla. Kaikkia näitä yhdistelmiä hyväksikäyttäen kivi nostettiin auton lavarakenteille, jonka muodostivat vahvat metallipalkit, josta kivet sitten kipattiin sopiville purkauspaikoille. Jos kiveä ei saatu ylös, täytyi turvautua räjäytysmenettelyyn.
Kivien poiston jälkeen seuraavana työvaiheena oli tien tasoitus, joka suoritettiin TVH:lta vuokratulla moottorittomalla tiekarhulla, jota vedettiin kuorma-auton voimin. Vetäjänä tässä työssä oli autoilija E.Hatakka Hankasalmelta. Koska vetoyhteys auton ja tiekarhun välillä toimi vetoaisan välityksellä, oli opittava yhteistyö autonkuljettajan ja tiekarhun ajajan välillä. Tiekarhun terien asentoa pystyttiin säätelemään tarvetta vastaavalla tavalla.

G) 'Siikaselkä-Hyyrylän kadonnutta asutusta':

'Siikaselkä-Hyyrylän perinnekirjasta' (1987, sivut 27-30) löytyy Irma Hokkasen kokoamana lähes neljän sivun luettelo alueen kadonneista asuntorakennuksista. Kohteita on mainittu kaikkiaan lähes yhdeksänkymmentä , joten niitä ei ole luonnollisestikaan syytä tässä yhteydessä 'tyhjentävästi ryhtyä toistelemaan'.
Muutamia poimintoja on kuitenkin kiinnostava tehdä:
* KITAMÄKI - viimeinen asukas Miina Hammi, rakennuksista ei mitään jäljellä.
* UUTELA - viimeinen asukas Aatu Hokkanen 1960-luvun lopulla, omenapuu on jäljellä.
* KUKKAROMÄKI - viimeinen asukas 'Kukkaro-Kaisa' 1900-luvun alkupuolella, ei mitään jäljellä.
* HOUSPURUN MÖKKI - viimeinen asukas Oskari Laitinen 1930-luvulla, talli ja lehtikuusi jäljellä.
* HOKKANEN - viimeiset asukkaat Aili ja Väinö Tuukkanen sekä Topia ja Hilda Lukkarinen - samassa talossa asui yhtäaikaa kaksi suutaria ja räätäli 1940-luvun lopulla. Rakennuksista ei mitään jäljellä.
* HOSPENTORI - viimeiset asukkaat kauppapariskunta Josefiina ja Otto Laitinen 1930-luvun alkupuolella.
* HILMAN MÖKKI - viimeinen asukas Hilma Marttinen v.1978. Mökin on rakentanut romaninainen Katri Lomberg - kaikki rakennukset jäljellä (1987).
* HIILHERRAN MÖKKI - viimeinen asukas Sred (?) Palmroos 1940-luvun alkupuolella - kesäkäytössä.
* SIKA-AHO - viimeiset asukkaat Aune ja Siilas Helle v.1955, ei mitään jäljellä.
* PAKAR TAAVETIN MÖKKI - viimeinen asukas Aati Pynnönen, kesäkäytössä.
* SAKE RANTASEN MÖKKI - viimeinen asukas 1960-luvun lopulla - rakennukset jäljellä (1987).

'Siikaselkä-Hyyrylän asutusta perinnekirjan aikaan v.1987':

Aino Pajanti ja Pentti Laitinen olivat perinnekirjaan (1987, sivut 31-32) koonneet luettelot alueen silloisesta vakituisesta asutuksesta eli toimivista tiloista.
Siikaselässä oli tuolloin v.1987 ollut 34 asuintaloutta eli 'savua' ja Hyyrylässä vastaavasti 20. Yhteensä siis 54 tilaa, joissa asui yhdeksän alle kouluikäistä lasta, 22 nuorta (7-20 vuotiasta), 87 työikäistä (20-65 vuotiasta) ja 22 yli 65-vuotiasta - yhteensä kaikkiaan 140 asukasta Siikaselkä-Hyyrylän alueella v.1987.

Mainittakoon vielä, että tuona vuonna (1987) kyseisillä 54 tilalla oli navetta ollut käytössä enää 18 tilalla.

H) Pöyhön Alatalo:

Jari Lukkarisen kuvaama otos kotitilaltaan Pöyhön Alatalosta (syksyllä 2014): Kyllä täällä maalla on hienoa, kun niin kirjasto kuin kauppa-autokin tulevat ihan ulko-oven eteen. Kiitos käyttöluvasta (elokuu, 2015).

I) 'Urheiluseura Hyyrylän Humina':

'Hyyrylän Huminan' lupaavin naishiitäjä Airi Halttunen (kuva 'Perinnekirjassa': E.Ravolainen)

'Siikaselkä-Hyyrylän perinnekirjasta' (1987) löytyy Eino Ravolaisen ja Pentti Laitisen muistelmia Hyyrylän urheiluseura 'Huminasta'.
Seura perustettiin 3.4.1949 Rutakoskella Koskelassa, Eino Ylösen talossa. Kokouksen puheenjohtajaksi oli 'kirkolta' tullut urheiluasioiden puuhamies Tapio Ikonen ja sihteerinä toimi Eila Pesonen.
Seuran puheenjohtajaksi valittiin Vilho Häkkinen, varapuheenjohtajaksi Martti Pajanti ja sihteeriksi opettaja Elli Kilpi.
E.Ravolainen: 'Silloiset opettajat Elli Kilpi ja Hilkka Kaipainen olivat varsin innokkaita urheilun kannattajia, jotka olivat aina paikalla silloin, kun pelattiin lentopalloa, vaikka joukossa olikin karkean kielen käyttäjiä (kiroilu) joitakin ja Kilpi oli tunnetusti uskonnollishenkinen.

Seuran toimintaan kuului yleisurheilu, hiihto ja suunnistus. Seuratoiminnan keskus oli Hyyrylän koulu ja koulun kentällä oli kenttälajien harjoitus- ja suorituspaikat. Läheinen maantie toimi juoksulajien kilpailupaikkana.

Seuran parhaimpiin urheilijoihin kuuluivat (perinnekirjan mukaan) hiihtäjät Airi Halttunen, Erkki Manninen, Eino Ravolainenja Pauli Neuvonen sekä juoksulajeissa Eino Ravolainen. Suunnistajista mainitaan Kerttu ja Anna Hirvonen sekä Mirja ja Liisa Ravolainen.
Seuran toiminnan aika oli 1950- ja 1960-luvuilla, myöhemmin toiminta laantui ja loppui harrastajien vähyyden vuoksi.

Perinnekirjassa kerrottu moottoripyörällä tehty kisamatka v.1952 Helsingin Olympialaisiin (Eino Ravolainen ja Tauno Romo) kuvaa hyvin sitä intoa, mikä urheiluasioihin 'Hyyrylän Huminassa' tuolloin muhi.

J) Kangasniemen Siirtolapuutarha (Siikaselkä):

Siikaselässä toimii Kangasniemen Siirolapuutarha - kuva yrityksen nettisivulta (T.Lahtinen):
Kangasniemen Siirtolapuutarhan sähköistetyt mökit on rakennettu ympärivuotiseen käyttöön ja niiden koot vaihtelevat 23 neliöstä 38 neliöön, vuodepaikkoja niissä on 2-5 henkilölle. Kaikkien mökkien pihassa on ekovessa ja varasto. Vesivessa löytyy yhteisestä saunarakennuksesta, jonne mahtuu löylyttelemään suuremmallakin porukalla. Vuokralaisten yhteiskäytössä on myös suuri grillikatos ja rantasauna. Mökkien pihoissa on kasvimaat, joiden antimista lyhytaikaisetkin vuokralaiset ovat päässeet nauttimaan. Pihoissa kasvaa myös raparperia, marjoja, omenoita ja kirsikoita, joita vuokralaiset saavat halutessaan nauttia. Asukkaat voivat tehdä mökkipalstoista omannäköisensä ja hoitaa niitä kuin omaa puutarhaansa. Luonto ja siihen liittyvät harrastusmahdollisuudet ovat lähellä. Rantasaunalle, jossa on hyvä uimaranta ja vene vapaasti käytettävissä, on matkaa 350 metriä. Myös pienriistan metsästyksestä nauttivat vuokralaiset pääsevät toteuttamaan harrastustaan vieraskorttiperiaatteella. Kunnostaan voi pitää huolta valaistulla hiihtoladulla ja luontopolulla.

seuraavalle sivulle #101

Sivuluettelo 1-107

etusivulle