66) Keskustien länsipäätä ja Teollisuustien pohjoispäätä.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 9.5.2020)

Vuodesta 2007 alkaen Myrskylyhdyn toimintaa vanhassa huoltamo- ja pajarakennuksessa.

A) Tämä teollisuusrakennus sijaitsee Teollisuustien ja Keskustien risteysalueen pohjoispuolella. Kuvattu 26.8.2007 (S&J). Keväällä 2007 rakennuksen tiloissa alkoi toimia Myrskylyhty-toimintajärjestön työtilat. Oranssissa kyltissä lukee Puuverstas.
Rakennuksen kuvassa näkyvä länsipääty on rakennettu myöhemmin (betonielementit), itäpääty on vanhempaa perua. Vanhassa itäpäädyssä toimi aikoinaan TB-huoltoasema, jota hoiti ainakin Oiva Muurinen. Osaomistajana ainakin oli Reino Liukkonen (Jussi Svala, 12.11.2006). Rakennuksen tiloissa on toiminut sittemmin mm. ammattikoulun metallipaja, Lasse Haapaniemen Puu-Pojat Oy, Puulan Savi, toinen kalakauppa ja Paavo Honkalan autopeltifirma.

Sama teollisuusrakennus kuvattuna Keskustien puolelta 11.11.2006 (S&J) ennen Myrskylyhdyn aikaa. Savupiipun ja peltikaton yhteistyössä näyttää olevan ongelmia.


Tämä traktorinoloinen työkone (trukki?) odotteli hommia kevätauringossa Myrskykyhdyn vierustalla 29.3.2008 (S&J). Lasin alapuolella teksti Orasvuon Konepaja, Hamina.

Klapeja oli myytävänä Myrskylyhdystä 12.1.2008 (S&J). Poikkeuksellisen leuto talvi ei ainakaan edistänyt myyntiä?

Myrskylyhdyn myymäläosa kuvattuna 26.8.2007 (S&J). Myymälätilojen vieressä toimi kuvaushetkellä ko. toimintajärjestön metalliverstas.

Joutsantieltä katsottuna kyseinen rakennus on Myrskylyhdyn myötä saanut ulkoiselle ilmeelleen merkittävää kohennusta (26.8.2007 ~ S&J).

Myrskylyhdyn myymäläosaa rakennuksen pohjoispuolella Joutsantien varrella kuvattuna 12.1.2008 (S&J).

Samainen myymäläosan julkisivu kuvattuna 1.2.2009 (S&J) - ei muutoksia edelliseen verrattuna.


Nämä kaksi vanhempaa kuvaa rakennuksen aikaisemmista vaiheista eli Maken Puutyö- ja Kalapuoti-firmoista kuvattiin 3.7.2006 (S&J).


Elokuussa 1990 samoissa tiloissa toimi Puulan Savi-nimisen firman tehtaanmyymälä. Omistajan nimeksi erottuu kyltistä ilmeisesti Pauli Kaivola (?). Kuva on 26.8.1990 filmatulta videonauhalta (S&J) siepattu.


Aikoinaan Reino Liukkosen hallussa ollut teollisuusrakennus kuvattuna 24.11.2007 (S&J).

Puulan Kone Oy ~ perustettiin toukokuussa 1974.
Neljä yksityistä (pääosakas: Ilmo Ylönen) ja Kangasniemen osuusmeijeri mukana.

B) Puulan Kone Oy (mm. Ilmo Ylönen) sijaitsee Teollisuustien ja Keskustien risteysalueen länsipuolella. Kuvattu 1.1.2006 (S&J), jolloin rakennuksessa oli alkamassa julkisivuremontti.

Kangasniemen metalliteollisuuden juuret ovat kyläseppien pajoissa, joista merkittävin oli kirkonkylässä toiminut Varjon paja. Teollisuuden asteelle raudan ja metallin käsittely ylsi vasta 1970-luvulla. Toukokuussa 1974 neljä yksityistä yrittäjää ja Kangasniemen osuusmeijeri solmivat yhtiösopimuksen konepaja- ja korjaamoliikkeen perustamisesta kuntaan. Sen nimeksi tuli Puulan Kone Oy.
Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat olivat puunkuljetusyrittäjä Ilmo Ylönen, Kalevi Hokkanen ja osuusmeijeri. Yhtiön tarkoituksena oli harjoittaa autojen, erityisesti raskaan kaluston, korjausta sekä valmistaa akselistoja ja perävaunuja. Kangasniemen osuusmeijeri lähti mukaan hankkeeseen saadakseen korjaamopalveluja tankkiautoilleen, joiden käyttöön se oli maidonkuljetuksissa juuri siirtynyt.
Puulan Koneen ehkä kunnianhimoisin hanke oli kauppilalaisen Juhani Tissarin kehittämän monitoimikoneen (hakkuukoneen) valmistaminen ja edelleen kehittäminen. Vastaavia koneita oli Suomessa noihin aikoihin valmistanut vain yksi konepaja (Ky S. Pinomäki). Puulan Kone joutui kuitenkin luopumaan tästä hankkeesta.

Puulan Kone rakennutti korjaamohallin nykyisen Joutsan tien varteen. Halli valmistui helmikuussa 1975, jolloin siinä aloitettiin korjaamo- ja huoltamotoiminta. Koneistuslinjalla tehtiin alihankintatöitä Lokomolle ja Rauma-Repolalle. Syksyllä 1975 Puulan Kone sai neuvotelluksi suuren alihankintasopimuksen Valmet Oy:n kanssa. Yritys ryhtyi esikoneistamaan ja suojamaalaamaan Valmet-traktoreiden runkoja, moottoreiden runkoja, öljypohjia ja vaihteiston ja vetopyörästön kuoria. Valmet ryhtyi alihankintaansa oman työvoimapulansa vuoksi. Työt noudettin Valmetin Rautpohjan tehtaalta Jyväskylästä ja vietiin käsittelyn jälkeen traktoritehtaan kokoonpanolinjalle Suolahteen. Valmet-sopimuksen vuoksi Puulan Koneen korjaamohallia piti laajentaa jo syksyllä 1975. Ennen Valmet-sopimusta Puulan Kone oli työllistänyt 48 henkilöä ja enimmillään alihankinnan aikaan yhtiö työllisti 70 henkilöä. Kunta myönsi takauksen hallin laajennukseen, vaikka hanke puhututti kunnanvaltuuston kokouksissa, olihan yhtiö ollut toiminnassa vasta vajaan vuoden ajan.

Puulan Koneen toimitusjohtajana toimi vuoteen 1999 asti sen pääosakas Ilmo Ylönen, jonka jälkeen yritystä ryhtyi vetämään hänen tyttärensä Arja Ikonen. Yritys oli alkuvuosinaan Kangasniemen suurimpia työnantajia. Alihankintasopimus Valmetin kanssa kesti vuoteen 1982 saakka. Työntekijämäärä oli koko sopimuksen ajan pysynyt yli 50 hengessä. Uutta alihankintasopimusta ei Puulan Kone onnistunut saamaan muualta, mutta vuoteen asti 1986 asti konepajatoiminta sujui kuitenkin vielä hyvin - työntekijämäärä ei laskenut alle 46 henkilön.
Vuonna 1986 Puulan Kone lopetti konepajatoimintansa ja keskittyi vain korjaamo- ja huoltamotoimintaan. Uuden valtatie 13:n valmistuttua vuonna 1980 Puulan Kone rakennutti Lapaskankaan risteykseen uuden huoltoaseman (Teboil).
Vuonna 2004 yritys täytti 30 vuotta ja työllisti yhä parikymmentä työntekijää, joista seitsemän Lapaskankaan huoltamolla.

Puulan Kone vaikutti välillisesti siihen, että Kangasniemellä aloitettiin syksyllä 1976 väliaikainen Pieksämäen ammattikoulun alainen ammattikoulutus. Opetusaloja oli kaksi: kaksivuotiset levyseppä-hitsaajan ja sähköasentajan linjat. Koulun teoriaopetus järjestettiin työväentalolla ja työopetus aluksi Puulan Koneen tiloissa. Kyseinen ammattikoulutoiminta ei Kangasniemellä kovin montaa vuotta jatkunut (tiedot: Erkki Laitinen, Kangasniemen historia, osa 4 * 2015).

Kuva kirjasta: Erkki Laitinen, Kangasniemen historia, osa 4 * 2015.


Jari Lukkarinen kuvasi Puulankoneen näkymiä vuoden 1983 aikoihin (kiitos käyttöluvasta). Bensiinijakelu vielä toiminnassa.


Tässä 17.9.2006 (S&J) otetussa kuvassa näkyy, miten Puulan Koneen julkisivuremontti on edennyt.

Puulan Kone Oy kuvattuna kahdesti 11.11.2006 (S&J) - julkisivu on ehtinyt muuttua verrattuna edelliseen kuvaan. Teollisuustien puoleinen länsisivu on vielä työn alla.

Puulan Kone Oy - ulkoasuremontti valmis ~ kuvattu 16.12.2007 (S&J).

Puulan Kone Oy kuvattuna Joutsantieltä lauantaina 29.3.2008 (S&J).

Puulan Kone Oy:n myymälätilassa toimii myös kahviopalvelut. Kuvattu 24.3.2007 (S&J).

Puulankoneen kulmalta löytyy tämä opaskyltti, mistä näkyy Teollisuustien ja Keskustien alueella toimivien firmojen nimet. Kuvattu 1.1.2006 (S&J).

Puulan Kone Oy:n julkisivun ikkunasommittelua - kuvattu 29.3.2009 (S&J).

Teollisuustie lähtee Puulan Koneelta suoraan etelään kohti urheilukeskusta (kuvattu 17.9.2006 S&J). Teollisuustien varrella ei ole ns. vanhaa asutusta, sillä urheilukenttä valmistui vasta 80-luvulla ja ensimmäisistä teollisuusrakennuksista tien varteen tullut Varjon pajakin siirtyi uuden uimalan tienoilta paikalle vasta 70-luvulla. Kuvassa vasemmalla entinen LM-Pukineen halli, jossa toimii nykyisin Agri-Market, jonka edustalla puutarhamyymälä Multasormi.

_____________________________________

Puulan Koneen pihassa keräsi katsojia tämä Rauno Ikosen betonirekka John Wayne-kuvineen 3.7.2006 (S&J).

17.9.2006 (S&J) paikalla oli myös muuta jyhkeää kuljetuskalustoa.

LM-Pukine ~ perustettiin toukokuussa 1973 ~ konkurssi vuonna 1990.

LM-Pukineen ompeluhalli - kuva kirjasta: Erkki Laitinen, Kangasniemen historia, osa 4 * 2015.

Huhtikuussa 1973 julkistettiin kunnan työllisyystilanteen kannalta lupaava uutinen: ulkoilu- ja urheiluvaatteita valmistava tehdas LM-Pukine aloittaisi toimintansa Keskustien ja Teollisuustien risteyksen kohdalla sijainneella 0.5 hehtaarin tontilla. LM-Pukine oli kolmen perheen muodostama perheyhtiö, jonka osakkaina olivat Leo ja Liisa Muhonen, Aimo ja Iris Velkko sekä Markku ja Irma Lampinen.
Halli valmistui elokuun alussa 1973 - niin nopea oli teollisuuslaitoksen käynnistyminen, että ensimmäiset tuotteet valmistuivat jo heinäkuussa 1973 eli ennen teollisuushallin valmistumista. Yritys oli toukokuun alussa 1973 etsinyt lehti-ilmoituksilla naisia teollisuusompelijoiksi, ilmoittautujia oli ollut 50. Ensimmäisille heistä alkoi koulutus kesäkuussa 1973 Mikkelin ammatillisen kurssikeskuksen järjestämillä kursseilla Kangasniemellä kunnan vuokraamissa Majalanhovissa sijainneissa tiloissa Satamatien varrella. Teoriaopetus tapahtui Majalanhovissa, käytännön ompeluopetus omassa uudessa hallissa. Kurssien kesto oli keskimäärin neljä kuukautta. Osa työntekijöistä koulutettiin Mikkelissä. Vuoden 1973 lopussa LM-pukineella oli jo 50 työntekijää täydessä työn touhussa.

LM-Pukine oli kunnan jälkeen Kangasniemen suurin työllistäjä 1980-luvun lopulle asti. Yrityksen menestys ylitti jopa kaikki ennakko-odotukset - vuonna 1975 tehdas työllisti jo 75 henkilöä, vuonna 1977 luku oli noussut 98 henkilöön ja vuoden 1978 aikana tehtaassa työskenteli jo 117 henkilöä.

LM-Pukine perusti menestyksen huumassa toisen tehtaan Mikkeliin, jossa 1982 työskenteli 50 henkilöä - Kangasniemen tehtaassa samaan aikaan 115 henkilöä. Työvoimasta oli ajoittain ollut jopa pulaa, koska Kangasnieemn kirkonkylällä ei ollut uusille muualta muuttaville työntekijöille asuntoja. Vuonna 1978 LM-Pukine rakennutti Vihikankaalle kuuden asunnon rivitalon työsuhdeasunnoksi työntekijöilleen. Leo Muhonen kirjoitti yrityksen lehtimainoksessa: "LM-Pukine, helppo riisua ja pukea, ilman yhteiskunnan tukea."
Kangasniemen työväenyhdistys oli rakennuttanut v. 1975 työväentalonsa pohjoispuoliselle tontille oman vuokrakerrostalonsa (Kiinteistö Oy Ainolanhaka), mikä oli ensimmäinen laatuaan Kangasniemellä. LM-pukineen toiminnan aloittaminen aiemmin 70-luvulla Kangasniemellä oli vilkastuttanut kovasti vuokra-asuntojen kysyntää ja työväenyhdistyksen johtokunnassa oli herännyt keskustelua, voisiko yhdistys olla mukana yleishyödyllisessä vuokra-asuntojen rakentamisessa.

LM-pukineen tuotevalikoma käsitti lämpöpukuja ja ulkoilu- ja vapaa-ajan asuja aikuisille ja lapsille. Markkina-alueena oli koko Suomi. Vain 5% tuotannosta meni vientiin - lähinnä Norjaan. Alkuperäistä hallitilaa laajennettiin ensimmäisen kerran jo v. 1974, toisen kerran 1976 - ja kolmannen kerran 1977. Alkujaan 550 neliömetrin tuotantotilat olivat kasvaneet yli 2000 neliön suuruisiksi. Yhtiön toimitiloja laajennettiin vielä useita kertoja tämän jälkeenkin sekä Keskustien että Teollisuustien suuntaan. LM-Pukine oli tärkeä naisten työllistäjä Kangasniemellä, sillä muuten paikkakunnalla palvelualojen ulkopuolella ei juuri muuta työtä ollut tarjolla.

Ensimmäiset merkit yrityksen menestyksen hiipumisesta saatiin vuosina 1986-88. Kasvanut halpatuonti uhkasi kotimaista vaatetusteollisuutta. LM-Pukineessa tapahtui omistusjärjestelyjä, kun yhtiöstä 40 prosenttia omistaneet Markku ja Irma Lampinen myivät vuonna 1988 osakkeensa Muhoselle. Markku Lampinen perusti Kangasniemelle oman Fun Oy-nimisen pukinetehtaan. Yritys keskittyi urheiluasujen valmistukseen, mutta sen toiminta päättyi pian.

Vuoden 1989 alussa LM-Pukineen oli lopetettava Mikkelin tehtaansa. Samalla Kangasniemen tehtaasta irtisanottiin seitsemän ja lomautettiin 19 työntekijää. LM-tuotteilla oli vakavia menekkivaikeuksia.
Lokakuussa 1990 LM-pukine ajautui konkurssiin. Kolme vuotta tappiolisesti toimineelta yritykseltä loppuivat käyttövarat. Tehtaan kaikki 70 työntekijää irtisanottiin. LM-Pukine Oy oli ehtinyt toimia Kangasniemellä 17 vuotta, jona aikana se oli yksi kunnan elinkeinoelämän tärkeimmistä vetureista ja maaltapaon jarruttajista (tiedot lähinnä: Erkki Laitinen, Kangasniemen historia, osa 4 * 2015).

C) Keskustien eteläpuolella Teollisuustien risteyksen kohdilla sijaitsee entinen laaja LM-Pukineen teollisuushalli (Lampinen-Muhonen). 90-luvun alkupuolella LM-Pukineen ajauduttua konkurssiin rakennuksessa toimi yhden lukuvuoden ajan 90-luvun puolivälissä (remonttimuuton vuoksi) Kangasniemen lukio. Lukion siirryttyä remontoituihin, nykyisiin tiloihinsa Kankaistentien varteen , entisen LM-Pukineen tiloihin tuli Agri-Market (kansanomaisesti sanottuna Osuuskaupan entinen rautaosasto). Ylemmässä kuvassa vasemmalla näkyy Kangasniemen Sähkölaitehuolto-yrityksen toimitilat. Kesäisin Agri-Marketin yhteydessä toimii Multa-Sormi. Kuva ylhäällä otettu 1.1.2006 (S&J).

Agri-Marketin julkisivua kuvattuna 16.12.2007 (S&J).


Kangasniemen Sähkölaitehuolto-yrityksen toimitilat Agri-Marketin naapurissa - Kuvattu 20.2.2006 (S&J).

Entisen Kangasniemen Sähkölaitehuolto-yrityksen toimitilojen kohdalla on uusi kyltti kertomassa muutoksesta - nyt PP-Electro Ky, Kodinkone- ja kylmälaitehuolto. Kuvattu 11.11.2006 (S&J).

_____________________________________

Teollisuustien itäpuolella Puulan Konetta vastapäätä sijaitsee tämä entisen LM-Pukineen pitkä teollisuushalli, jossa Agri-Marketin lisäksi on toiminut mm. Kangasniemen lukio. Kuvattu 11.11.2006 (S&J).

Kangasniemen kunnalliskertomuksesta vuodelta 1983 löytyy mielenkiintoista tietoa LM-pukineen aktiivisilta vuosilta: Kangasniemen suurimmat työnantajat vuonna 1983 olivat olleet seuraavat (yli 20 työntekijää):
1) Kangasniemen kunta 404, 2) LM-Pukine 115, 3) Josadoor Ky 95, 4) Tehdaspuu Oy Kangasniemen piiri 55, 5) Wirebo Oy 49, 6) Puulan Kone Oy 47, 7) Rakennustyö Tyrväinen Ky 46, 8) Kangasniemen Osuuskauppa 38, 9) Osuusmeijeri 34, 10) Veljekset Ikonen kauppayhtiö 31, 11) Kangasniemen metsänhoitoyhdistys 30, 12) Tehomet Ky 25, 13) Teho-Sähkö Oy 24, 14) Osuuspankki 22 ja 15) Osuuskunta Metsäliitto 20.
Kyseinen taulukko osoittaa selvästi LM-Pukineen työllistämisen merkityksen ja vastaavasti sen toiminnan loppumisen aiheuttaman työttömyyden laajuuden.

Entisen LM-pukineen tiloissa toimi LipaTex (vuoteen 2007), mikä valmisti vaatteita, esimerkiksi T-paitoja. Kuvattu 11.11.2006 (S&J). Vuoden 2007 aikana yhdistyminen Coconate-liikkeen kanssa.

Lähikuvassa vielä katoamassa oleva LipaTexin mainoslogo (26.8.2007 - S&J).

Muutos tapahtunut - kuvattu 16.12.2007 (S&J) - LipaTex on yhdistänyt voimansa talon toisella puolella toimineen Coconate-liikkeen kanssa (Kokko). LipaTex-logojen sijasta nyt siis Coconate. Coconate avasi joulukuussa 2008 entisissä Siwan liiketiloissa Otto Mannisen tien varrella oman tehtaanmyymälänsä.

Aiemman LipaTexin (ja sittemmin Coconaten) eteläpuolen naapurina toimii Työttömien Toimintajärjestön myymälä ja puuverstas. Kierrätys kuuluu myös systeemiin. Aiemmin samoissa tiloissa toimi kunnan kierrätyskeskus. Kuvattu 11.11.2006 (S&J).

Työttömien Toimintajärjestön myymälä ja puuverstas (ja kierrätyskin) jatkaa ~ kuvattu 16.12.2007 (S&J).

Kangasniemen Kunnallislehti, ilmoitus (13.12.2007): Työttömien toimintajärjestö tiedottaa: Kevät/syyskokouksen päätöksellä 1.12.2007 alk. järjestön uusi nimi on Kangasniemen Työttömät Ry.

_____________________________________

Entisen LM-pukineen teollisuushallin eteläpäädyssä on sijainnut Toimintakeskuksen metalliosasto ja Työsatama ja tekstiilipaja. Molemmat kuvat otettu 11.11.2006 (S&J). Näissä tiloissa toimi 90-luvulla Kangasniemen nuorisotilat (Halli) - täältä nuoriso siirtyi Otonkulmaan (Ottis). Kansalaisopiston savityöpiiri, Teatteri Ilonan varasto ja judokurssit ovat myös viime vuosina näissä tiloissa toimineet.

Teollisuushallin eteläpäädyn siipirakennukseen johtaa tienviitat: Katana (=itämaisten kamppailulajien paikallinen seura) ja TYPAT Projekti (=työpajat) - kuvattu 12.1.2008 (S&J).

D) Entisen LM-pukineen teollisuushallin etelänaapurissa, Teollisuustien itäpuolella toimii Joints Oy. Kuvattu 11.11.2006 (S&J).

Mainoslogokylttien runsautta Teollisuustien varrelta kuvattuna 12.1.2008 (S&J).

E) Puulan Kone Oy:n eteläpuolella, Teollisuustien länsipuolella, riittää kenttää rekoille, museoautoille, tukkipinoille ja erilaisille halleille. Kuvattu 11.11.2006 (S&J).

Kaksi raskaamman kaluston edustajaa sulassa sovussa Puulan Koneen vierellä - 24.3.2009 (S&J).


Hienoon kuntoon entisöity Volvo N84-kuorma-auto ~ vuosimalli lienee vuoden 1966 paikkeilla - kuvattuna 16.12.2007 (S&J) Puulan Koneen eteläpihalla. Auto näkyy olevan oikeassa työajossa eli jonkinlaisessa konttoripaperilastissa. Auton omistaja on Ilmo Ylönen. Jussi Svala kertoo (17.12.2007) hakeneensa tällä nimenomaisella autolla 80-luvulla tiilikuorman Lahdesta kesämökilleen. Jussi muisteli auton olleen heittiön ajettavan muihin automalleihin tottunelle. Taustalla olevan Sisu-rekan ovessa teksti Veljekset Hokkanen Oy * Metsäajo Laitinen Oy.

Samainen Ilmo Ylösen 60-lukulainen Volvo N84 lähikuvassa - 16.12.2007 (S&J).


Jussi Svala Ky:n huolto- ja varastohalli kuvattuna 11.11.2006 (S&J). Vuoden 2009 alusta halli oli ollut vuokralla läheisellä Sorrin Kumikorjaamolla ja 2010-luvun alkupuolella hallissa toimi Joni Pietarisen rakennusfirma.

Tässä kuvassa kaksi eri sarjan kulkuvälinettä sulassa sovussa uransa ehtoossa (11.11.2006 - S&J).


Puulan Koneen eteläpuoleisella plaanilla huilailee myös tämä monelle paikalliselle viime vuosien reissaajalle tuttu Kangasniemi-linjuri (11.11.2006 - S&J).

Ihastjärven Linjan bussi kuvattu 24.11.2007 (S&J) Puulan Koneen kupeella.

Puulan Koneen eteläpihalla erilaisia kulkuneuvoja odottamassa ~ kuvattu 24.11.2007 (S&J).


Naisautoilijalla käynnistysvaikeuksia Teollisuustien varrelta aamuajoon lähtiessä vuoden 1980 tienoilla - ilmeisesti sytytystulppaanit kastuneet yön sateessa? (S&J)

F) Teollisuustien länsipuolella sijaitsee tämä kuvissa oleva Kangasniemen Kumikorjaamo (Sorri). Ylempi kuva otettu 11.11.2006 - alempi 26.8.2007 (S&J).

Kangasniemen Kumikorjaamo (Sorri) kuvattuna Puulan Koneen suunnalta (pohjoisesta) 16.12.2007 (S&J).

Nämä renkaat löytyvät Sorrin Kumikorjaamon pihamaalta (16.12.2007 - S&J).

Kangasniemen Kumikorjaamo (Sorri) kuvattuna 12.1.2008 (S&J).

G) Tässä rakennuksessa toimi aikoinaan Veikko Romon veneveistämö - vastapäätä Sorrin Kumikorjaamoa (12.1.2008 ~ S&J).

H) Teollisuustietä eteenpäin urheilukeskusta kohti ja Sorrin kumikorjaamon naapurista löytyy tämä rakennus, jossa nykyisin toimivat Penan Auto- ja Konehuolto ja LVI-Asennus Okker. Kuvattu 11.11.2006 (S&J). Tässä rakennuksessa on aiemmin toiminut mm. Ossi Mattilan autoalan yritys.

I) Seuraavana samalla puolella tietä sijaitsee tämä rakennus, jossa kuvaushetkellä toimivat Isopesu, Tom-Tex ja Kassiopeia ~ korut ja kynttilät (ovessa: Paitapaino). Kuvattu 11.11.2006 (S&J). Tässä rakennuksessa toimi aikoinaan Werner Stierin TV-Mestari-liike ennen siirtymistään entiseen Lahtosen apteekki-rakennukseen. Kanadasta Kangasniemelle palannut Kuvaja piti rakennuksessa myös hetken valokuvaus- ja kehystysfirmaa Esko Toivakan kanssa.

Samainen liiketilarakennus kuvattuna 1.2.2009 (S&J), pientä muutosta yrityksissä ja niiden mainoksissa: Paitapaino, Isopesu ja Mitos.

J) Tässä Teollisuustien itäpuolen vanhassa Varjon paja-rakennuksessa toimi kuvaushetkellä T.Siitarin Pienkonehuolto. Kuvattu 26.8.2007 (S&J).

T.Siitarin Pienkonehuollon pihanäkymä. Kuvattu 11.11.2006 (S&J).

Pihakatoksen rättisitikka ja naapuritontin Savonlinjan linja-auto sulassa sovussa tauolla. Kuvattu 11.11.2006 (S&J).

T.Siitarin Pienkonehuolto kuvattuna 25.12.2006 (S&J).

Tässä 1.2.2009 (S&J) otetussa valokuvassa näkyy entisen Varjon pajan pohjoisseinustan ikkunarivistö.

K) Vesa Pulliainen oli kameransa kanssa tallentamassa 29.7.2005 Varjon pajan viimeistä aukiolopäivää. Kuvissa kaksoset Raimo ja Reijo Varjo ovat apulaisineen muuttopakkauspuuhissa. Kiitokset vielä Vesa Pulliaiselle näiden arvokkaiden kuvien antamisesta ystävällisesti käyttöömme.

Vesa Pulliainen (sähköposti, 21.4.2007): Tässä on jo hiilet annettu pois ja ahjossa on viimeiset tulet.

Vesa Pulliainen (sähköposti, 21.4.2007): Näissä kuvissa Reijo ja Raimo Varjo - kumpi lienee kumpikin ? - sulkemassa pajan ovia viimeisenä työpäivänä 29.7.2005. Takana 50 vuoden työrupeama pajassa, josta n. 40 vuotta tässä paikassa.

Vesa Pulliainen (sähköposti, 21.4.2007): "Tässä muuttokuormassa muistaakseni Frans Toivakan (kirkonkylän) tekemä lentokoneen propeli."

L) Teollisuustien varrella entisen Varjon pajan etelänpuoleisella naapuritontilla sijaitsee Savonlinja Oy:n bussien varikkoalue - kuvattu 25.12.2006 (S&J). Ei ollut valkea joulu.

Samainen Savonlinjan bussien varikkoalue kuvattuna 26.8.2007 (S&J).

Savonlinjan linja-autoja Teollisuustien huilipaikalla 2.3.2008 (S&J).

M) Kunnanvarikko sijaitsee Teollisuustien ja Hiihtäjäntien risteyksessä jäähallin kohdilla. Kuvattu 11.11.2006 (S&J). Hiihtäjäntietä pääsee Kangasniemen ampumahiihtostadionille ja kuntoradoille. Kesäisin alueella kiertävät valaistut pururadat ja talvella vastaavasti hiihtoladut.

Kunnanvarikko kuvattuna 26.8.2007 (S&J) jäähallin suunnalta - edessä jääkiekkofaneille tarkoitettu tupakkakarsina.

Kunnanvarikolla - molemmat kuvattu 26.8.2007 (S&J).

N) Kunnanvarikon takamaastossa sijaitsee Teijo Pynnösen johtama TP-Rakennus Oy, jonka hallirakennus kuvattuna 16.12.2007 (S&J).

'Teollisuustietä' pitkin olemme nyt tulleet urheilukeskukseen (jäähalli, tenniskentät ja urheilukenttä).
Niihin palaamme sivulla #75.

Seuraavalla sivulla #67 kuljetaan Puulan Koneelta alas Keskustietä ja noustaan ylös Kankaistentielle.

Seuraavalle sivulle #67.

Sivuluettelo 1-107