61) Lapassalmen pengertieltä Salmenkylän risteykseen Jyväskylän tiellä.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 16.1.2017)

A Sivulla #12 käännyimme Lapassalmen pengertieltä takaisin kirkonkylälle ja Kirkkolahdenkujalle. Nyt jatkamme kulkua ns. Salmenkylän lenkin reittejä ensin Lapasniemen ja Lapaskankaan maisemissa ja sitten Jyväskyläntietä aina Salmenkylän risteykseen asti.

Lapassalmen pengertieltä katsottaessa kaakkoon Pappilanniemen suuntaan 30.4.2006 (S&J) Puulaveden maisema oli aurinkoisen keväinen. Vasemmalla ylhäällä näkyvä iso saari on nimeltään Honkasaari. Kuvasta vasemmalle näkyisi Kiviniemen maa-alue, missä on sijainnut Kangasniemen leirintäalue (Lomakylä Puulan Muikku).

Melkein samalta paikalta kuvattu kolme kevättä myöhemmin eli 26.4.2009 (S&J).


Tämä Seppo Virtasen kuva stm Peljosta tarjoaa hyvän mahdollisuuden nähdä Lapasniemen maisemia pengertien valmistumisen (1954) ajoilta 50-luvun loppupuolelta. Risteyksessä (Lapastie) näkyy v. 1958 valmistunut asuinrakennus (Iida ja Aapeli ja tytär Sanni Liukkonen).

Lapastien risteyksessä Sanni Liukkosen asuinrakennus - ylempi kuvattu 1.12.2007 (S&J) ~ alempi 1.1.2008 (S&J).

Puhelinkeskustelussa (29.1.2016) Sanni Liukkonen muisteli rakennuksen tontin aiemmin kuuluneen vanhalle pappilalle. Paikalla oli ennen rakennustöiden alkua ollut ruispelto. Sannin vanhemmat Iida ja Aapeli Liukkonen rakennuttavat talon yhdessä Sannin tädin Vieno Puntasen kanssa vuoden 1958 aikoihin. Sanni oli muuttanut rakennukseen isän ja äitinsä kanssa asumaan vuonna 1969. Aluksi rakennuksen ympäristössä oli Sannin muistaman mukaan sijainnut vain Toivo Tissarin rakennus, Kuulan huvila ja Veikko ja Annikki Kortekallion rakennus.

Lapastien näkymä länteen risteyksestä - kuvattu 30.4.2006 (S&J).

B) Lapastie yhdistää Lapassalmen pengertien pohjoispään suoraan oikotietä pohjoiseen Jyväskylän valtatielle ja sitä kautta Lapaskankaan teollisuusalueelle. Autoliikenteellä ei ole kuitenkaan yhteyttä valtamaantielle Lapastien pohjoispäässä. Kuvattu 29.10.2006 (S&J). Lapastien varteen (Lapasniemi) on vuosien varrella kehittynyt laaja rivitalojen yhdyskunta. Kevyenliikenteen väylät ovat turvallisia ja istutukset näyttäviä.

Lapasniemen'ja Lapaskankaan alueet ovat olleet antoisia paikkoja soramonttujen ystäville. Lapastien varteen on vanhoille hiekanottopaikoille tehty edustavat lasten leikkipaikat ja pelikentät. Kuvattu ensilumen päivänä 29.10.2006 (S&J), jolloin lapsia pulkkineen riitti laskurinteille.

C) Lapasniemessä, kolmen ympäröivän tien muodostaman lähes tasasivuisen kolmion keskellä, sijaitsee tämä Eero Pynnösen rakennus pihapiireineen. Molemmat yläkuvat otettu 30.4.2006 (S&J). Lapasniemellä omisti laajoja alueita ja tämän asuinrakennuksenkin aikoinaan Otto Heimolainen eli "Lapas-Otto".

Tämä talvinen pihakuva on otettu 5.11.2006 (S&J).

Nämä Eero Pynnösen asuinrakennuksen ja navetan kuvat otettiin sunnuntaiaamuna 26.4.2009 (S&J). Kyläläisten puheissa Lapaskankaan alueille ollaan oltu jo pitkään sijoittamassa huoltoasemia ja erilaisia hehtaarihalleja - tämäkin rakennustontti lienee ollut suunnitelmien pyörteissä? (Päivitys, 16.1.2017 ~ Kuvien rakennusten alue on säilynyt - läheisyyteen nousi ajallaan Ankkuri-myymälähalli, joka ei tätä maisemaa kuitenkaan muuttanut.

D) Kirkonkylältä tullessa kevyt liikenne pääsee turvallisesti omaa väyläänsä pitkin aina Lapaskankaan risteyksen luona sijaitsevalle Teboil-huoltoasemalle asti. Wiljam Sarjalan tiellä oikealla kiitävät autot eivät häiritse esim. lenkkeilijöitä. Kuvattu 1.10.2006 (S&J).

Lapaskankaan risteysalue kuvattuna 26.7.2009 (S&J). Mikkeli-Jyväskylän valtatieltä poikkeaa etelään tie Kangasniemen kirkonkylälle. Samasta risteyksestä erkanee pohjoiseen tie Pieksämäelle ja Hankasalmelle. Kuvan takana näkyvä metsikkömaisema muuttui 2010-luvun alun myötä kovasti - paikalle tuli ensin ABC:n kylmäasema ja myöhemmin alue ajettiin puista kokonaan sileäksi Harjulan uudelle toiminta-alueelle (Harvel Oy). Kuvaajasta vasemmalla Teboil-asema ja oikealla Shell-asema.

E) Lapaskankaan risteyksessä, kulmittain vastapäätä Teboil-asemaa sijaitsee tämä kuvassa oleva Shell-huoltoasema ja sen Simpukka-niminen kahvio ja ruokapaikka. Paikkaa pyörittivät pitkään sen valmistuttua 80-luvun loppupuolella Vuokko ja Reijo Laitinen. Molemmat kuvat otettu 30.4.2006 (S&J).

Sisä- ja ulkokuva Simpukasta - molemmat otettu 21.6.2009 (S&J).

F) Kangasniemen varsinainen teollisuusalue löytyy Lapaskankaalta. Paikka rajautuu Jyväskylä-Mikkeli-valtatien ja Pieksämäen tien väliselle alueelle. Heti Pieksämäen tieltä teollisuusalueelle (Hallitie) käännyttäessä tulee näkyville tämä alueen teollisuusyritysten luettelotaulu, joka tässä on kuvattuna 1.10.2006 (S&J).

Päivitystä edelliseen - samainen luettelotaulu kuvattuna 26.4.2009 (S&J) eli kaksi ja puoli vuotta edellisen kuvan jälkeen. Muutoksia tapahtunut kuvataulussa kaksi: Vest-Wood Suomi Oy poistunut - tilalla Virepuu Oy ja Leipomo Lämpimäiset Ky poistunut.


(Kangasniemen Kunnallislehti 26.1.1984): Josadoor Ky irtisanoi 30: Josadoor Ky vähentää henkilökuntaansa. Tiistaina yhtiö irtisanoi 30 henkilöä, joista 27 on tehtaan puolelta ja loput kolme toimihenkilöitä. Heidän viimeinen työpäivänsä on 24. helmikuuta 1984. Tehtaan tuotanto siirtyy yhteen vuoroon nykyisen kahden sijasta. Irtisanomisten jälkeen henkilövahvuus on 80. Irtisanomisten syynä on vientitoiminnan supistaminen, kertoi Josadoor Ky:n tehdaspäällikkö Seppo kirjavainen. Viime vuonna tehtaan toimituksista liki puolet meni vientiin, lähinnä Saksan Liittotasavaltaan. Nyt tämä osuus on jäänyt melkein kokonaan pois.
Josadoor Ky:n tilanne oli tiistaina hankala: juuri irtisanomispäivänä tehtaalla vierailivat Kehitysaluerahaston johtajat sekä kangasniemen kunnan edustajat. Irtisanomisten julkistaminen samaan aikaan kävi mahdottomaksi.
Josadoor Ky siirtyi viime syyskuussa (1983) tehdyllä kaupalla Saarisen konsernilta Puolimatkan veljesten nimiin.

Josadoor Ky kuvattuna 29.10.2006 (S&J).

Lapaskankaan teollisuusalueelta:

G) Nämä tämän kuvaruudun kuvat (alapuolella) ovat kaikki kuvatut 1.10.2006 (S&J) Lapaskankaan teollisuusalueen itäpuolelta:

Lapaskankaan teolisuusalueelta:

H) Nämä tämän kuvaruudun kuvat ovat kaikki kuvatut 29.10.2006 (S&J) Lapaskankaan teollisuusalueen länsipuolelta:


Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto Tehomet Oy:lle: Vuoden 2006 Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot jaettiin neljälle yritykselle Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Pullerihallissa (Hämeenlinnassa) lauantaina 7.10.2006. Vuoden 2006 palkituista yksi oli valaisinpylväitä markkinoiva ja valmistava Tehomet Oy Kangasniemeltä (Kettunen).


Leipomo Lämpimäiset 29.10.2006 (S&J) vielä toiminnassa.

Lämpimäisistä Aromilihaan:

Leipomo Lämpimäiset (keltainen rakennus ylempänä) oli kevääseen 2009 mennessä lopettanut jo toimintansa ja sen tiloissa toimi nyt (kuvattu 10.5.2009 - S&J) Heikki Mannisen lihamyymälä Aromiliha.

Hovikeittiöt Oy ~ Hovinikkarit Oy:

I) Tämä kuva Hovinikkarit Oy-firmasta (Hovikeittiöt Oy) on otettu 80-luvun alkupuolella. Pakettiautossa tekstit Hoviportaat - Hovikeittiöt.

Tämä Hovinikkarit Oy-kuva on otettu 29.10.2006 (S&J).

Lapaskankaan teollisuusaluella kevätsunnuntaina 2009:

J) Tämän kuvaruudun kaikki kuvat Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueelta ovat kevätsunnuntailta 26.4.2009 (S&J).

K) Tämän kuvaruudun kaikki kuvat Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueelta ovat kevätsunnuntailta 26.4.2009 (S&J).

L) Paavo Moilanen - kangasniemeläinen, asuu nykyisin Pieksämäellä, antoi tämän kuvan käyttöömme 15.1.2014 - kiitos. Kuvassa on TVH:n oma murskaamo Lapaskankaalla - kuvattu kesällä 1982.

Vanha Pappila

M) Kangasniemen vanha pappila kuvattuna 29.10.2006 (S&J).

Kirjassa Etelä-Savon rakennusperintö (1984) kerrotaan tästä pappilasta seuraavasti:
Entinen kirkkoherran pappila, joka valmistui 1889 silloisen Pieksämäki-Kangasniemi-tien varteen ja salmen rannalle. Vuorattu, aumakattoinen päärakennus on rakennettu pystyhirsistä. Piharakennukset on purettu, lukuunottamatta kellaria ja kiviharkoista rakennettua navettaa. Pappilansalmen rannassa on hirsinen venevaja ja pienessä saaressa kaunis, puuleikkauksin koristeltu uimahuone. Pappilan puutarhasta on vielä rippeitä jäljellä.

Tämä lähikuva pappilan länsiosasta on kuvattu 15.10.2006 (S&J).

Pappilan väritys oli 80-luvun alkupuolella vaalea - kuvattu 27.4.1981 (S&J).

Pappila kuvattuna 19.8.2007 (S&J).

Väinö J.Viinikaisen kirjoittama kirjanen Pappilanvaiheilta kertoo fiktiivisesti Kangasniemen pappilan elämästä vuoden 1922 tienoilta alkaen. Tekijä itse on kirjoittanut seuraavan esipuheen:
LUKIJALLE: Tässä kirjassa kerrotaan länsisavolaisen pitäjän elämää kolme-neljä vuotta Vapaussodan jälkeen. Kerrotaan tieolosuhteista asioidessa kirkonkylän liikkeissä, kerrotaan Pappilasta sekä muista asioista:
Lähivuosina raivonneesta Espanjan taudista, joka koitui monen vanhuksen ja huonokuntoisen kohtaloksi. Ammattikupparista, joka oli ainoa parantaja kylällä siihen aikaan.
Lemmen leiskauksista, vihkimisestä, kastetilaisuudesta, virkavallan ja sanoisinko pitäjän kerman suhtautumisesta voimassa olevaan kieltolakiin. Pitäjän asukkaat puhuivat savoa ja siihen sotkeutunutta pitäjän omaa murretta. Rovasti ja muu virkavalta puhuivat koulussa opittua kirjakieltä.
Lähdemme nyt seuraamaan kuuluksi tulleen Isonpappilan tapahtumia, Väinö J.Viinikainen
.

Viinikaisen kirja on mitä ilmeisemmin ns. omakustanne ja sen julkaisuvuosi ja painopaikkakaan ei käy julkaisusta ilmi. Kirjan kuvailemaan aikaan osui Kangasniemen rovastien virkakaudet seuraavasti: Gustaf Basilius Jusleen (rovastina 1908-1924) ja Matti Nikodemus Lauha (1924-1932), mutta Viinikaisen kirja on mielikuvitteellinen ja rovastin ja ruustiinan henkilöhahmot eivät juurikaan pohjautune todellisuuteen.
Kirjoittaja kuvaa kirjassaan erityisesti pappilan kivisiltaa kaihoisasti - siitä ja sen Viinikaisen kuvauksista lisää alempana tällä sivulla ja etenkin seuraavalla sivulla #62.

Tämä kuva pappilasta on kuvattu Salmenkyläntieltä (lännestä järven yli) 21.3.2008 (S&J).

Tämän postikorttikuvan saimme käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen, kiitos. Kortin on postittanut Hilkka S. Helsinkiin vuonna 2006, mutta kortin alkuperä on vanhempi. Kuvassahan ei pappilan länsipuolella vielä näy 80-luvulla rakennettua Taidelinnaa. Kortin on kuvannut Keijo Kääriäinen Lammilta.

Tämänkin postikorttikuvan saimme käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen, kiitos. Kortin on kustantanut ilmeisesti Kangasniemen Taidepappila itse. Postitettu Lohjalta Helsinkiin v.2006 - kortti lienee kuitenkin vanhempaa perua.

Taidelinna (Hiltuset):

N) Taiteilijapariskunta Hiltusten rakennuttama Taidelinna, jossa he asuvat perheineen ja pitävät galleria- ja kokoustiloja. Kuvattu ensilumen aikaan 29.10.2006 (S&J). Taidelinna rakennettiin vanhojen kivinavettojen kivipaaseista 1980-luvulla.

Taidelinnan tornin huipulla komeilee tämä erikoinen, leijona-aiheinen tuuliviiri. Kuvattu 20.9.2008 (S&J).

Tässä Taidelinnan sisäänkäynti - kuvattu 15.10.2006 (S&J).

Taidelinna kuvattuna Jyväskylän maantieltä 19.8.2007 (S&J).


Tämän postikorttikuvan Taidelinnasta saimme käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen, kiitos. Kyseisessä postikortissa oli kuvapuolella neljästä erillisestä kuvasta muodostettu kokonaisuus. Kortti oli postitettu vuonna 2008 Kangasniemeltä Riihimäelle. Kortin kuvat oli ottanut Jouni Oksanen (Art Jonesko Ky).

Erkkilä:

O) 'Taidelinnaa' vastapäätä, valtatien pohjoispuolella sijaitsee Erkkilän maatila, jonka asuinrakennus ja navetta näkyvät kuvassa (29.10.2006 - S&J)
.

Tämä Erkkilän navetan itäpääty on kuvattu 29.10.2006 (S&J).

(Jukka Kiljunen, sähköposti 18.10.2006): Lapaskankaan harjanteen ja kotisalmeni välissä on Erkkilän tilaan (Vanhan Pappilan yläpuolella) kuulunut Hämeensaari. Tilan osti pappilan maista Viljo Erkkilä, Pohjanmaalta tullut, jatkaja Erkki, vanhin poikansa Jouko. Erkin sisarukset: Enda - suntiona Hugo Ursinin jälkeen, Ensio - uuden Pappilan kompleksin talonmies ja vaimonsa Hilkka, kirkkoherran viraston kanslisti. Vielä Linnea-sisko. En muista, missä työssä. Linnea oli sisarustemme pyhäkoulun opettaja. Pyhäkoulua pidettiin vuoronperään kodeissa.
Puulan laskun jälkeen Hämeensaari kuroutunut niemeksi. Sen keväisin veden peittämäksi vesijättökosteikoksi pohjoisosan itäpuolelle jäi Ojasten-/Ojastonsuo ja etelästä avautuva matala Ojastenlahti. Haukien pesäpaikka. Puhuttiin myös Ojastenpellosta mantereella saaren pohjoispään itäpuolella. Jommassa kummassa muodossa nämä lienevät myös karttaniminä.
Hämeensaaren ensimmäiset kesämökkitonttien rakentajat: 1.ylihoitaja Nykänen em. Varastonrantaa vastapäätä v.-55 paikkeilla, 2.vuoden pari tämän jälkeen valokuvaaja Erkki Vassinen, pohjoinen niemenkärki, 3. Vassisen eteläpuolelle rajanaapurina kelloseppä Raimo Hakanen, 4.Hakasesta etelään rajanaapurina käsityön opettajani kansakoulun 3.luokalla, Ilmo Somerola. En tiedä, rakensiko Somerola tontilleen mökin.
Kirkkoherra Tukia piti ennen Leirimajan rakentamista asuessaan Vanhassa Pappilassa saaren uloimmassa niemekkeessä, nyk.rkm Palmun paikkaa vastapäätä (ennen Palmua maanmittausinsinööri Lauri Klemolan kesäpaikka ja asunto maastotyökauden aikana, virasto Mikkelissä), juhannusaaton hartauden kokkotulineen.Paikalla pari kookasta kiveä.
Juhannusaaton hartaudessa salmi täyttyi lukuisista veneistä, joita tuli kirkonkylästä asti. Akustiikka pelasi luonnostaan.

Yksityiskohtia - ovi ja ikkuna Erkkilän navettarakennuksessa, kuvattu 10.5.2009 (S&J).

Entisen Pappilansalmen kivisillan paikkaa tutkimassa:

P) Taidelinnasta muutama kymmenen metriä eteenpäin ja etelään kääntyy tie, mikä ennen johti vanhalle Pappilansalmen kivisillalle (29.10.2006 - S&J).

Näissä kahdessa 29.10.2006 otetussa kuvassa (S&J) näkyy paikka, missä Pappilansalmen ylittänyt vanha kivisilta sijaitsi. Reijo Haikaraisen talo näkyy vasemmalla ja laituri on melko tarkalleen sillan lähtöpaikalla - tosin erisuuntaisesti kuin silta aikanaan. Kivisilta ylitti salmen sen kapeimmasta kohdasta suoraan nykyiseen Salmelan kurssikeskuksen tienhaaraan, mikä näkyy salmen toisella puolella tarkkaan katsoen.

Entisen kivisillan lähtöpaikka Haikaraisen talon pohjoispuolella kuvattuna 29.10.2006 (S&J).

Q) Tässä kuvassa näkyy, miltä tien jatko Pappilan puolella näytti heti kivisillan jälkeen - kuvattu 29.10.2006 (S&J). Kuvan vasemmassa reunassa näkyvä suuri siirtomaalohkare on jäänyt monien aikalaisten mieleen entisen sillan kupeesta.

Milma Ikosen mökki:

R) Milma Ikosen mökki näkyy Jyväskylän valtatien eteläpuolella vielä ennen Salmelantien risteystä. Kuvattu 29.10.2006 (S&J). Tämän mökin olivat aikoinaan rakentaneet Ida ja Kalle Kuitunen - mökki siirtyi 30-luvulla Ikosten omistukseen. * * * * PÄIVITYS: Muutamia vuosia kuvan ottamisen jälkeen tontti myytiin, mökki purettiin ja tilalle nousi uusi asuinrakennus (Neuvonen).


Edellisen kuvan mökin itäpuolen naapuritontilla sijaitsee tämä entinen Kuitusten asuintalo (sittemmin Laukkarinen). Kuvattu 21.9.2008 (S&J).

S) Salmenkylän risteyksen kohdalla oikealle (pohjoiseen) erkanee Korteniementie. Kuvattu 29.10.2006 (S&J).

seuraavalle sivulle #62

Sivuluettelo 1-107

etusivulle