A) Lapassalmen pengertieltä aukeaa itään Kiviniemen suuntaan tämä näkymä - kuvattu 6.5.2007. Etualalla Tullisen venelaituri. Lapassalmen pengertie valmistui vuoden 1952 tienoilla, jolloin kulku erityisesti Mikkelin suuntaan helpottui merkittävästi. Enää ei tarvinnut kiertää Salmenkylän ja Syvälahden kautta. Vanhan tiekartan avulla tein (3.11.2006) seuraavan vertailumittauksen: Kun nykyisin kirkon edestä lähtee ajamaan Lapassalmen pengertietä Mikkelin suuntaan, matkaa tulee nykyisen golf-kentän maisemissa olevaan Syvälahden risteykseen melko tarkalleen kolme kilometriä. Ennen vanhaan sama paikka oli myös ohitettava - kirkon edestä lähtijä joutui kuitenkin ajamaan ensin Salmenkylään ja Pappilansalmen kivisillasta yli. Sieltä matka jatkui Syvälahden poukaman ympäri ja Malloksen länsipuolta oli palattava etelään. Kulkijan tullessa lopulta vertailupisteeseemme - samaan mainittuun golf-kentän läheiseen Syvälahden risteykseen - oli entisaikoina matkaa kertynyt jo kahdeksan kilometriä! Pengertien sillalta kuvattu edelleen Kiviniemen suuntaan 1.10.2006. Rannalla sijaitsevat puuston suojassa talot tien suunnalta luetellen: Tullinen, Laukkarinen ja Saastamoinen. Heidän talonsa sijaitsevat Niemikujan varrella, jonka risteys on heti pengertien loppuessa.

B) Tässä kuvassa näkyy Kiviniemen aluella Niemikujasta pohjoiseen lähtevän Välikujan länsipuolella sijaitseva omakotitalo. Kuvattu 1.10.2006. Lapassalmen pengertien pohjoispään jatkeen itäpuolen asuinaluetta - Niemikujalta Välikujalle - kuvattu 1.10.2006 (S&J). Edellisen läheltä - Niemikujan eteläpuolelta - kuvattu 1.10.2006 (S&J). __________________________ Tämä kaksikerroksinen rivitalo sijaitsee heti Lapassalmen pengertien pohjoispäässä Lapastien kääntyessä vasemmalle kirkonkylästä tulijalle - kuvattu 12.4.2009 (S&J). Lapassalmen pengertien pohjoispään länsipuolelta - rivikerrostalon pohjoispuolta - 12.4.2009 (S&J).

C) Ennen Teboil-huoltamoa Kiviniemen puolella seisoo jalustallaan siivet levällään Veikko Haukkavaaran Kalevala-innotteinen veistos Sotkalintu (30.4.2006 * S&J). Haukkavaaran edustavan veistoksen sijaintipaikasta on käyty viime vuosien aikana paljon keskustelua. Kiviniemen leirintäalueen ja huoltamon kupeessa (melko kaukana teillä liikkujista) veistos kieltämättä on jäänyt hiukan paitsioon. Ehkä Kiviniemen alueelle suunnitteilla oleva venäläisomisteinen hotelliravintolaprojekti tuo taideteoksen taas enemmän ihmisten keskelle. Haukkavaaran Sotkalintu kuvattuna 20.9.2008 (S&J) - muutto Lapassalmen pengertien levähdyspaikalle oli tuleva ajankohtaiseksi vasta runsaan 10 vuoden kuluttua.

D) Puulan Kone Oy:n (Ilmo Ylönen) omistuksessa oleva Teboil Oy Ab jakeluasema Lapaskangas rakennettiin hyvälle paikalle Jyväskylän, Pieksämäen ja Mikkelin teiden risteykseen vuonna 1981. Polttonesteiden jakelu toimii automaattisesti läpi vuorokauden. Kuvattu 30.4.2006 (S&J). Lapaskankaalla sijaitseva Mikkeli-Jyväskyläntien ja Kangasniemen keskustaan pengertietä myöten johtavan liittymän risteys kuvattuna 30.4.2006 (S&J). Myöhemmin risteysalue muutettiin liikenneympyräksi. Jari Lukkarinen kuvasi uuden Teboil-huoltoaseman vuoden 1983 aikoihin (kiitos käyttöluvasta). Teboilin kahvila oli alkujaan auki läpi vuorokauden ja erityisesti viikonloppuisin se veti paljon autoilevaa nuorisoa puoleensa. Jopa niin paljon, että huoltamon baarista kulki kyläläisten suussa seuraava sanonta: Suomen ainoa bensa-aseman baari, missä tarvitaan portsaria.. Kahvilatilat siirtyivät sittemmin Rolls-pikaruokalaketjun logojen alle, mutta paikka tunnettiin silti hyvistä kotiruoistaankin. Tämä sisäkuva huoltamon kahvilasta otettiin sunnuntaina 1.10.2006 (S&J). Teboilin kahvilatilojen (Rolls) jatkosiipi rakenteilla 6.5.2007 (S&J). Keväällä 2007 Teboil-huoltamoon (Rolls) alettiin rakentaa lisäosaa pohjoispuolelle - kuvattu 6.5.2007 (S&J). Rolls-nimike vaihtui myöhemmin Jokes-nimikkeeksi. Valmiit uudet, avarat kahvilatilat kuvattuna 1.12.2007 (S&J). Jokes-vaihe menossa, uusi siipiosa valmistunut - kuvattu 17.2.2008 (S&J). Jokes vaihtunut taas nimeen Rolls - kuvattu 5.4.2009 (S&J).

E) Kiviniemen leirintäalue odottaa näissä kahdessa kuvassa uutta kesäkautta 2009 (kuvattu 26.4.2009 ~ S&J). Kiviniemen leirintäalue tunnettiin 2000-luvun puolivälin jälkeen nimellä Lomakylä Puulan Muikku - yrittäjinä Luodot, vuonna 2006 kertoi Kangasniemen Kunnallislehti seuraavaa: (Kangasniemen Kunnallislehti, 19.10.2006 ~ Sirpa Katainen): Marttilan lomatila Vuojalahdessa on saanut uuden isännän. Sen osti Oolrait Safarien Olli Järvenpää, jolla on toimintaa myös kunnan vuokratiloissa Läsäkoskella ja Kiviniemen leirintäalueella. Näissä kolmessa kohteessa on majoitustilaa kaikkiaan 170 henkilölle. Kiviniemen aluetta ravisteleli aikansa venäläisomisteisen Hotelli Puulan rakentamisprojekti, minkä Kangasniemen Kunnallislehden tietojen mukaan (28.9.2006) piti alkaa vuoden 2006 puolella. Hotelli ympäristöratkaisuineen ehti jo lohkaista osan entisestä leirintäalueesta tien alle. Kiviniemen leirintäalue palvelee nyt turisteja entistä innokkaammin hotelliepisodin hautautuessa unholaan. Hotellin lisäksi Finn Zhukovka Oy kaavaili rakentavansa Kiviniemeen myös korkeatasoisen viihdekeskuksen kylpylöineen. Niemen kärjessä oli kuulemma myös tilaa uusille lomamökeillekin. Mitä uudesta kakusta olisi jäänyt perinteisen leirintäalueen yrittäjälle, sitä ei sitten koskaan tarvinnutkaan saada selville. Lomakylän alueen eteläreunassa idyllinen poukama, jossa turisteille varattuna käyttöönsä laituri, kanootteja, lomamökkejä ja grillikatos. Kuvattu 1.10.2006 (S&J). Leirintäalueen vastaanottorakennuksesta löytyi tämä Syvälahden mainos - vielä kolkon tyhjänä (kuvattu 26.4.2009 ~ S&J). Uusi tanssikausi Syvälahdessa oli kuitenkin alkamassa jo 9.5.2009 - kesän aikana lavalle saapuivat vieraina mm. Kari Tapio, Matti ja Teppo, Kari Vepsä ja Jari Sillanpää.

F) Kiviniementie lähtee Lapasniemen (= Lapaskankaan) Teboil-huoltamolta lähes suoraan etelään ja on kaikkiaan noin kilometrin mittainen. Tämä kuva on otettu (1.10.2006) aivan Kiviniementien alusta pohjoiseen, Teboil-huoltamo on tien päässä vasemmalla. Kuvassa vasemmalla aidan takana on Kiviniemen leirintäalueen maita ja kuvauspaikasta oikealla - tien ja läheisen Puulaveden järvenrannan välissä - sijaitsee alue, johon venäläisomisteisen Finn Zhukovka Oy:n oli määrä vielä vuoden 2006 aikana alkaa rakentaa Hotelli Puulaa. Suunnitelmien myötä koko Kiviniemen alue oli kuvanottohetkellä tietenkin melkoisten mullistusten ja huimien suunnitelmien keskellä. Uuden hotellialueen uumoiltiin lohkaisevan tässä kuvassa vasemmalla näkyvästä perinteisestä leirintäalueesta itselleen suuren viipaleen. Sen pelättiin vaikeuttavan kovasti leirintäalueen toimintaa. Mitä sitten lopulta uuden loistohotellin ja mahdollisesti korkeatasoisen viihdekeskuksenkin ilmestyminen leirintäalueen viereen olisi tullut vaikuttamaan, siitä kyläläisillä oli kommenteissaan vaihtelevia mielipiteitä. Joka tapauksessa oli tuolloin varmaa, että juuri tässä nimenomaisessa kuvassa oleva maisema tulisi seuraavan vuoden aikana radikaalisti muuttumaan. Tämä kuva on otettu samalta tieosuudelta 6.5.2007. Maisema oli kokenut odotetusti melkoisen mullistuksen. Metsää oli kaadettu ja kunta oli rakentanut uuden tien entisen leirintäalueen nurmialueen halki (vrt. seuraava kuva). Toukokuussa 2007 koko hotellihankkeen aikataulutuksen kanssa oli alkanut ilmetä vakavia ongelmia, kun venäläisellä business-miehellä oli ollut kontaktivaikeuksia kunnan ja Jyväskyläläisen rakennusurakoitsijan suuntaan. Tästä (myös 6.5.2007 otetusta) kuvasta näkyy uusi tie, mikä kulki nyt camping-alueen keskusrakennuksen viereltä etelään. Vasemmalla erottuu camping-alueen leirikota ja Teboil-huoltamo sijaitsee oikealle metsäsaarekkeen takana. Tällainen kyltti Kiviniemessä kertoi kulkijoille tulevista rakennussuunnitelmista ja niiden aikatauluista. Kuvattu 10.9.2006 (S&J). Näkymä Kiviniemen suuntaan kuvattuna 20.12.2007 (S&J). Hotellisuunnitelmat haihtuneet Siperian tuuliin.

G) Kangasniemen Kunnallislehti julkaisi 28.9.2006 etusivullaan tietokonekuvan siitä, millaiselta suunniteltu Hotelli Puula suunnitelmien mukaan tulisi aikoinaan valmiina näyttämään. Rakennus- ja ympäristölautakunta oli lehden ilmestyessä edellisellä viikolla yksimielisesti myöntänyt Finn Zhukovka Oy:lle rakennusluvan, joten projekti oli yhden vaiheen tuolloin naksahtanut eteenpäin. Yllä olevan tietokonekuvan lienee tehnyt hotelliprojektista vastaava Rakennus- ja insinööritoimisto Sydänmetsä Oy - arkkitehdin nimi oli lehtitiedon mukaan Lauri Miikkulainen. Projekti oli rakennustarkastaja Rauno Kuokkasen mukaan pitkiin aikoihin Kangasniemen suurin. Kunnantalokin jäi 3900 kerrosneliöllään pienemmäksi kuin hotelli-ravintola. Pääasiassa puusta ja lasista rakennettavassa hotellissa tulisi suunnitelmien mukaan olemaan pyöreä aulaosa, josta lähtisi kolme siipeä. Rantasaunan ja tenniskentän paikkaa oli kaavailtu, ja kahvila Reissupannuun oltiin suunnittelemassa siltaa. (Laajemman alkuperäisen lehtijutun kirjoittanut Sirpa Katainen). Tämä 14.10.2007 (S&J) otettu kuva havainnollisti hotellihankkeen silloista kuvaushetken tilannetta. Kangasniemen Kunnallislehti julkaisi 1.11.2007 jutun (Heini Koskela) otsikolla Hotellirakentaja halutaan neuvottelupöytään, missä kerrottiin Kangasniemen kunnanhallituksen haluavan Finn-Zhukovka Oy:n toimitusjohtajan Umakhan Umakhanovin henkilökohtaisesti neuvottelemaan Kiviniemen hotellihankkeen jatkosta. Kunnanhallitus ei ollut tyytynyt pari viikkoa aiemmin yhtiön sähköpostitse lähettämään liiketoimintasuunnitelmaan - hotelliasia oli kokouksessa jätetty pöydälle. Kuntaan toimitetun liiketoimintasuunnitelman mukaan maansiirtotöiden olisi ollut määrä alkaa marraskuussa 2007 ja varsinaisen hotellin rakentaminen maaliskuussa 2008. Valmiina hotelli olisi lähetetyn suunnitelman mukaan tullut olemaan lokakuussa 2009. Muutamia viikkoja edellisen uutisen jälkeen varmistui lopullisesti, että Finn-Zhukovka Oy:n ja sen toimitusjohtajan Umakhan Umakhanovin kaikki Kangasniemi-suunnitelmat jäivät totaalisesti toteutumatta. Tässä 21.6.2009 Mikkelintieltä otetussa kuvassa (S&J) näkyy Kiviniemen rantamaisemaa, joka pelastui hotellihankkeelta. Hotelli olisi tullut melko tarkalleen rantakaistaleelle, missä kuvassa näkyy puusiltaa ja laituripenkki (avantouimarien saunalaituri).

Honkasaari H) Kiviniemen ja Pappilanniemen väliselle Lapassalmen alueelle jää kesämökkiasutuskäytössäkin oleva Honkasaari. Saaren luonto on paikoin kivikkoisen karuakin, mutta 3.10.2009 ('S&J') Puulavesi välkkyi kultaisena rantakoivujen lomitse. Maisemassa voi nähdä vaikuttavia impressionistisia värivaikutelmia. Tämä 80-luvulla rakennettu kertalämmitteinen hirssauna sijaitsee Honkasaaressa - kuvattu 3.10.2009 ('S&J'). Nämä mustikat elelivät sulassa sovussa keskenään Honkasaaressa 3.10.2009 ('S&J').

I) Aivan Teboil-huoltamon ja suunnitellun hotellin välittömässä läheisyydessä Mikkelin tien eteläpuolella (vanhan lastauspaikan kohdalla) sijaitsee kahvilarakennus Reissupannu. Kuvattu 20.1.2007 (S&J). Reissupannu ~ molemmat kuvattu 10.9.2006 ('S&J'). Reissupannun mainontaa maantiekiitäjille - 10.9.2006 ('S&J'). Tämä sisäkuva Reissupannusta on toukokuun 6. päivältä 2007 (S&J). Kuva on otettu Mikkelin tieltä, Saarenmaan itäisemmän sillan takaa takaisin Kangasniemen kirkon suuntaan - lastauspaikalle ja nykyisen Reissupannun suuntaan. Tämä otos 1950-luvun loppupuolelta oli yksi yhdeksästä valokuvasta, jotka olivat mukana turisteille myynnissä olleessa Kangasniemeä esittelevässä valokuvahaitarissa. Saimme kuvahaitarin käyttöömme 21.1.2012 Hyövyn Pylvänäisiltä. Valokuvahaitari oli aikoinaan kuulunut Savonseudun johtajattarelle Kaisa Huttuselle, joka oli kirjoittanut kannen taakse päivämäärän 31.3.1959. Etupinnalle vain on painettu sana Kangasniemi, mitään muita tietoja ei ole laitettu näkyviin - ei kuvaajaa, julkaisijaa eikä painopaikkaa. Tämä samainen kuva julkaistiin v.1957 myös kirjasessa Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57, jonka lainasi käyttöömme Liisa Pilves. Tässä kuvassa näkyy heti nykyisen Reissupannun takana samalla tien eteläpuolella vuosien 1952-53 aikana rakennettu tukkipuiden veteenlaskupaikka (lastauspaikka). Tästä kuvassa, mikä on peräisin kirjasta Osuuskauppa 1907-57 ja lienee kuvattu juuri vuoden 1957 tienoilla, Jussi Svala tunnistaa (23.6.2008) edessä oikealla Volvon ja takana vasemmalla Mersun. Volvossa Jussi kertoo olevan kuvassa käytössä nosturilaitteen, jota tuolloin kutsuttiin valmistuspaikkansa vuoksi joutsalaiseksi. Tämä lastauspaikka jäi Jussin muistaman mukaan pois käytöstä 70-luvulla. Postikorttikuva (Leonar) samaisesta lastauspaikasta. Kortti käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen, kiitos. Tässä kuvattuna nykykunnossaan (25.5.2008 - 'S&J') edellämainittu lastauspaikka, joka jäi siis käytöstä pois jo 70-luvulla. Niemeke on jo metsittynyt luonnonkauniiksi. Entistä lastauspaikkaa vastapäätä, kapean salmen länsipuolella, sijaitsee tämä avantouimarien käytössä pitkään ollut sauna uimalaitureineen. Sauna ehti välillä jo jäädä venäläishotellin suurien suunnitelmien jalkoihin ja avantouimarit häädettiin paloaseman rantaan. Hotellihankkeen kaaduttua sauna sai jatkoaikaa. Kuvattu 25.5.2008 ('S&J'). Samainen sauna uimalaitureineen kesän vihreydessä - kuvattu 10.9.2006 ('S&J').

Saarenmaa J) Mikkelintien ylittäessä noin 300 metriä Lapaskankaan risteyksen jälkeen Syvälahden salmea jää järviosuuden keskelle kapea, mutta noin 400-500 metriä pitkä etelä-pohjoissuunnassa oleva kahden erillisen saaren muodostama Saarenmaa, jonka pohjoiskärkeen johtaa Saarenmaantie. Tämä kuva risteyskohdasta on otettu 21.6.2009 (S&J). Mikkelintien sillalta näkymä pohjoiseen Saarenmaan rannoille - kuvattu 21.6.2009 (S&J). Mikkelintien sillalta näkymä etelään Saarenmaan kohdalta * 21.6.2009 (S&J). Kivisiltojen kuvien (postikorttien) keräilijä Torsti Salonen Lohjalta lähetti tämän siltakuvan 3.6.2010: Onnistuin saamaan nettihuutokaupassa siltaa esittävän postikortin, jonka taustassa sanotaan sen olevan Kangasniemeltä, mutta paikkaa ei mainita sen tarkemmin. Vaikka kyseessä ei olekaan kivisilta, olisin kiinnostunut tietämään mikä silta on kyseessä. Kortissa lukee takana vain "Kangasniemi" ja se on postileiman mukaan lähetetty Kangasniemeltä 24.6.1964. Karttojen ja Google street viewin avulla arvelisin sillan olevan VT 13 Syvälahden ylittävä silta kuvattuna sen eteläpuoleiselta pieneltä niemeltä. Lapassalmen pengertien sillaksi minä sitä ensin arvelin, mutta ei sillan takana voi kaiketi olla noin komeaa männikköä niin lähellä. Olisin kiitollinen, jos voisit vahvistaa arvioni. Kyllä kuvassa mitä ilmeisimmin on todellakin Syvälahden salmista itäisempi kuvattuna etelästä. Yhtään eriävää mielipidettä ei ole vielä tullut. Paula Tiihonen vahvisti puhelimitse (16.8.2010) sillan todellakin olevan kyseisen Saarenmaan sillan. Hän kertoi sillan pielessä olevan näkyvillä vuosiluvun 1954. Vanhojen siltojen ystävien kannattaa tutustua myös Pappilansalmen vanhaan kivisiltaan sivullamme #62 (kuvaruutu C). Purettaessa tuota kivisiltaa vuoden 1975 tietämillä tuotiin kiviä ja kaideosia Saarenmaan pikkuluotoja yhdistävään siltaan - ei varsinaisen Mikkelin tien siltoihin siis.