56) Sairaalantietä terveyskeskukselle.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 18.10.2016)

A) Kohdassa, missä Sairaalantie erkanee pohjoista kohti terveyskeskuksen suuntaan, sijaitsee Petri Kohvakan omistuksessa oleva rakennus. Kuva on otettu Sairaalantieltä 31.7.2006 (S&J).

Näkymä Sairaalantien alkupäästä kuvattuna 2.4.2009 (S&J).

Kohvakan asuinrakennus Sairaalantien alkupäässä - taustalla Joutsantien varrelta liikerakennus - 18.4.2009 (S&J).

B) Heti Sairaalantien alkuvaiheessa erkanee terveyskeksuksen suuntaan mentäessä oikealla (itään) Suurosenkuja, jota pitkin päästään rivitalo Ranta-Nurkkalaa seuraillen Siiskosen pitopalvelurakennuksen takapihan ohi Suurosenlahden loppupoukamaan aivan Suurosten kauppakartanon tontin pohjoisreunalle.

Suurosenkujan ja Sairaalantien risteyksessä sijaitsee tämä kuvassa oleva rakennus (Kari Kortekallio) - kuvattu 29.4.2006 (S&J). Paikalla sijaitsi aiemmin Leevi Flinkmanin (myöh. Kortekallio) vanhempi rakennus. Leevi Flinkman/Kortekallio oli sukua aivan naapuruston alueella asuneelle ja myös verstasta ja myymälää pitäneelle Adolf Flinkmanille. Samainen Flinkman myi v.1922 nykyisen Suurosenkujan päässä sijainneen asuinrakennuksensa kunnalle postitaloksi.

Samainen rakennus kuvattuna vielä hieman edempää Suurosenkujan' suunnalta (18.4.2009 - S&J). Rakennuksen omistajina vuoden 2013 tietämiltä Ulla ja Reijo Rautiainen.

C) Suurosenkujaa jatkettaessa itään Suurosenlahden poukamaa kohden tulee oikealla (eteläpuolella) rivitalo Ranta-Nurkkalan sisäänkäyntipuoli (kuvattu 11.12.2005). Taustalla näkyy Siiskosen pitopalvelu.
Tämän kuvassa olevan rivitalon ja takana näkyvän Siiskosen rakennuksen paikalla sijaitsi vuoden 1937 aikaan vielä Pikkupappilan viljelysmaita. Kannattanee jo tässä kohtaa katsoa tämän sivun alimmaista kuvaruutua, missä on nähtävissä vuoden 1937 asemakaavakartta tältä kirkonkylän kohdalta. Siitä selviää helposti silloisten rakennusten paikat ja silloiset erilaiset tielinjaukset.

Tästä paikasta noin 40 metriä pohjoisempana sijaitsi aikanaan v.1913 pystytetty nahkuri A. Flinkmanin rakennus, jonka Kangasniemen kunnanvaltuusto 11.12.1922 osti uudeksi postitaloksi 75.000 silloisella markalla. Vuoden 1910-luvun kirkonkylän asutusta kuvaavasta kartasta käy selville, että tämä postirakennus oli ollut aiemmin nahkuri Flinkmanin asuintalo. Hänen varsinainen nahkaverstaansa ja -myymälänsä olivat sijainneet nykyisen 'Suurosenkuja 2'-osoitteen kohdalla olevan matalan punatiilitalon kohdalta hieman pohjoiseen.
Posti oli ennen Flinkmanin taloon muuttoa sijainnut vuodesta 1893 entisessä Olof Fredrik Niirasen kauppakartanossa, josta sittemmin oli tehty kansakoulu (nykyisen Otonkulman paikalle).


Flinkmanilta v. 1923 ostettu rakennus ~ palveli postina vuoteen 1950 asti:

Yllä olevassa kuvassa nahkuri Flinkmanilta v.1923 ostettu rakennus, mikä palveli kyläläisiä postina aina vuoteen 1950 asti, jolloin posti siirtyi 'Asematielle' Onni Saksan pienehköön kivitaloon (nykyistä 'Siwaa' vastapäätä).
Kyseisen talon ollessa postitoimistona 1923-50 silloinen tie Jyväskylään (eli nykyisen 'Joutsantien' edeltäjä) kiersi talon vielä sen pohjoispuolelta. Kunta myi talon v.1930 Hilma Makkoselle. Talo purettiin v.1975.
Rakennuksessa ehti toimia myös Valeria Laitisen leipomo (syksyllä 1953 leipomoa piti Iikka Laitinen - ilmeisesti Valeria Laitisen poika?). Samassa rakennuksessa muistetaan toimineen myös 'Insinööripiiritoimiston' (Herrala ja Pynnönen), joka suunnitteli teitä pitäjille. Varsinaisen postitalon länsipuolella sijaitsi kaksi pienempää piharakennusta. Muistetaanpa 1920-luvulla talon tiloissa hetken sijainneen myös Ida Huiskosen kahvilan, joka myöhemmin sijaitsi Satamatiellä.

Iikka Laitinen mainosti ent. postitalossa sijainnutta leipomoaan Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa 14.10.1953.


Tämä kuva on vanhasta postitalosta on peräisin Aino Käyhdyn (o.s. Makkonen) perhealbumista. Kyseisessä albumissa on paljon kuvia silloisen kauppias Basilius Siitarin perheestä. Heidän kauppakartanonsa tonttihan 20-luvulla (myöh. Suurosen kauppana tunnettu tontti) rajoittui postitalon kulmille - lienevät Makkoset ja Siitarit olleen tuona ajankohtana perhetuttuja. Kuvan henkilöitä, jotka poseeraavat aidan luona ei toistaiseksi ole tunnistettu. Manta Holopaisen mökki sijaitsi kuvausaikaan heti näkymästä oikealle.

Kauppias Basilius Siitari asui vuodet 1920-luvun alusta vuoteen 1938 museon viereisessä kauppakartanossa. Tämä kuva on 1920-luvun alusta. Taustalla ilmeisesti vanha postitalo. Kauppias Basilius Siitari on istumassa vaimonsa kanssa takapenkillä, poika Erkki istuu kuskin paikalla. Autojen erikoissivultamme (#83) löytyy toinenkin kuva tästä autosta, sen kuvan taakse on auton merkiksi kirjoitettu 'Rykby' ~ kyseessä lienee 'Star-Rugby'-merkki. Kuva on peräisin Aino Käyhdyn (o.s. Makkonen) perhealbumista.

Basilius Siitarin edellinen asuinpaikka - ennen siirtymistä nyk. museon viereiseen (myöh. Suurosen kauppakartanona tunnettuun) rakennukseen - ei ole toistaiseksi tiedossa. Makkosen albumin 20-luvun kuvista on tehty 'arveluja', että Basilius Siitari olisi saattanut perheineen vaikka asuakin tuossa vanhassa postitalossa ennen sen muuttumista postiksi.

Basilius ja Amanda Siitari perheineen oli toimittanut tämän kyseisen joulukortin (jouluksi v.1912) Amanda Svalalle (Uuden vuoden toivotukset vuodelle 1913). Kauppias oli otattanut perhekuvansa virallisella valokuvaajalla. Mukana pojat Erkki, Lauri ja takana pitkätukkainen Viljo. Käsiala jäsennellyn koristeellista - selkeää.

(Marjatta Siitari, sähköposti 5.1.2013): Kauppias Basilius Siitarin perheeseen syntyi seitsemän lasta. 1. Basilius Taavetinp Siitari, kauppias s. 3.8.1884 Mikkelin mlk Pajula 3, k. 9.1.1940 Kangasniemi. Puoliso: 24.6.1906 - Amanda Aleksanterintr Seppänen, Siitari s. 6.4.1885 Hokka 16, k. 11.7.1966 Kangasniemi.
Lapset: 1. Erkki Basilius 1907-1965 Kniemi, 2. Lauri Artturi, 1909 -1932 Kniemi, 3. Viljo Olavi, s. 1910 Kniemi, kuoli 11.7.1941 sodassa, Soanlahti, Kaatiovaara. 4. Irja Amanda, 1913 -1988 Kniemi. prokuristi, 5. Pentti Kalervo s. 15.2.1920 Kniemi, k. 7.4.1966 Kniemi, muutti 1950 Mikkeliin , kauppias Mikkelissä, 6. Airi Esteri Kotkatsaari (ennen Sikiö) s. 19.1.1922 Kniemi, k. 12.2.1996, (Airin ex-puoliso Matti Kotkatsaari ennen Sikiö ) ~ Airi oli nimismies Langinkosken sihteeri, Lapset Merja ja Marja, 7. Paavo, s. 14.5.1923 Kniemi, k. 20.6.1923 Kniemi.

(Vesa Siitari, sähköposti 25.3.2013): Olihan täällä jopa kuva isän isän isästä Basilius Siitarista. Isoisäni oli Erkki Siitari.


Manta Holopaisen mökki "postin mutkassa":

Tässä 1920-luvun kuvassa 'vanhanpostin mutka' näkyy havainnollisesti. Oikealla 'postitalo', jossa Antti Ikosen muistamana (maaliskuu 2007) asui aikoinaan hänen koulukaverinsa Iikka Laitinen.
Manta Holopaisen pieni hirsimökki oli postia vastapäätä tienmutkassa. Taustalla oikealla 'Suurosen kaupparakennus' ja vasemmalla kirkko.
'Kangasniemen Kunnallislehti' julkaisi tämän vanhan kuvan numerossaan 24.1.1991.

Tässä Matti Vihervirran 8.9.2014 lähettämässä kuvassa näkyy hyvin Manta Holopaisen mökki postin mutkassa 1920-luvulla. Kyseessä on vanha Kangasniemen Kunnallislehden numero, jossa lukijoita pyydettiin lähettämään vanhoja Kangasniemeä esittäviä kuvia kotiseutuyhdistykselle (Toivo Lahikainen ja Aino Käyhty). Kuvatekstissä mainitaan, että Manta Holopaisen mökissä olisi aikoinaan toiminut kellosepän liike. Kuvan lähettänyt Matti Vihervirta olisi kiinnostunut saamaan tietoja, kenen kellosepän liike ko. talossa olisi aikoinaan toiminut.


Tämä kuva on otettu kirkon tapulista suoraan länteen. Kuvan ajoitus vastaa melko tarkalleen tällä sivulla alempana olevaa vuoden 1937 virallisesta asemakaavamittauskarttaa. Tie Niirasen kauppatalon luona olevalle Jyväskylän ja Mikkelin suuntien risteykseen näkyy hyvin kuvan vasemmassa yläosassa. Tien linja on pohjoisempana kuin nykyisen Joutsantien kulkulinja. 'Pikkupappilaan' johtava erillinen koivukujan reunustama tielinja jää hieman kuvasta pois vasemmalle.
Tien 'alkukohdassa' kuvassa erottuu vanha postitalo (valkoinen) ja sen edessä pienempi vaalea Manta Holopaisen asuintalo. Siitä oikealle erottuu useita Flinkmanin liikerakennuksia. Pienempi vaalea asuinrakennus Flinkmannin tontin takana on Gestrinien asuintalo (myöhemmin Siiskoset). Lääkäritalo erottuu selvästi kuvan oikeassa reunassa lahdelman takana rannalla.
Kirkon puolella lahtea vasemmalla Suurosen ulkorakennus, Viinikaisen (vaalea) asuinrakennus ja siitä oikealle kauempana rantapenkalla Suurosen saunarakennus (Hilda Aaltolan mökki jää rannasta hieman kuvan oikean reunan ulkopuolelle - vrt. alempi kuva). Oikealla erottuu vielä isomman vaalean Eino Tullisen rakennuksen katto ja sen edessä tumma ulkorakennus. Lapassalmen silloille nykyisin johtava tielinja puuttui kuvan ottoaikaan siis vielä kokonaan (Wiljam Sarjalan tie).

Tästä ilmeisesti 1930-luvun kuvasta näkyy nipin napin etuvasemmalla lääkäritalon katto ja rannassa Flinkmanin tehdasrakennus. Lahden toisella puolella näkyy Eino Tullisen talo lähes ainoana 'Kirkkolahdenkujan' rakennuksena niinä aikoina. Tullisen talosta vasemmalle rannassa erottuu Hilda Aaltolan mökki (ja sauna).

Nykyisen 'Suurosenkujan' alkupäästä itään otettu sama edellisen 1920-luvun lehtikuvan näkymä (9.9.2006). Tätä tieuraa siis aikoinaan Jyväskylän suunnasta Kangasniemeen saapuvat matkustavaiset käyttivät ja loivat näkemästään ensimmäisiä mielikuvia kirkonkylästä.
Postin jälkeen tie koukkasi oikealle Suurosen kauppakartanon kautta kolmen tien risteykseen - jyrkkä käännös oikealle koivukujalle johti kulkijan 'Pikkupappilaan' , loivasti oikealle vei yhteiskoululle ja loivasti vasemmalle kuljetti tulijan kivimakasiinin editse kirkon ja kunnanhuoneen väliselle isolle aukiolle.

Tässä kuvassa nähdään 1920-luvulla 'Flinkmanin postitalon ja -toimiston' edustalla Albin Luokkanen ja Särkimäen postinkuljettaja Edvard Huikko ("Tinton Eetu").

Tässä 1966-68 yhteiskoulun pihalta otetussa kuvassa (osasuurennos) näkyy Aartialan kukkakaupan vasemmalla puolella vielä vanha postitalo. Kuva kertoo 'minimaalisuudestaan' huolimatta vanhan postitalon tarkan sijainnin.

D) Suurosenkujaa jatkettaessa itään Suurosenlahden poukamaa kohden tulee vasemmalle pohjoisen puolelle (terveyskeskuksen suuntaan) tämä punainen, matala tiilitalo (kuvattu 9.9.2006). Rakennus kuului alkujaan Johannes Varkoin ja T.Kohvakan perheille, nykyisin ainakin Sappiset.
Tämän tiilitalon kohdalta alkoivat aikoinaan Adolf Flinkmanin nahkaverstas- ja myymälät (tontilla kolme erillistä rakennusta, joista suurin oli mitoiltaan jopa 10x20 metriä - niistä ei ole nykyisin jäljellä mitään).
Manta Holopaisen mökki oli kuvassa näkyvästä tiilitalosta hieman etelään. Tämän tiilitalon paikalla ehti olla aikoinaan myös Oiva Muurisen autotallit hetken aikaa.

Adolf Flinkman (kuvassa) kuului niihin nahkureihin, joille kunnallislautakunta jo vuosien 1905-07 aikana puolsi liikkeen laajentamista varten lainaa. Flinkman muistetaan yhä paikkakunnan laadukkaimmista nahoista.
Flinkman oli ollut v.1918 mukana ostamassa 'Meijeriosakeyhtiöltä' 6.900 markalla sähkölaitteet uudelle 'Kangasniemen Sähkö-osakeyhtiölle', joka alkoi toimia kirkonkylässä "valon synnyttämistä ja voimansiirtoa varten". Sähköyhtiön muita perustajajäseniä Flinkmanin ohella olivat laamanni Albin Routamo, konstaapeli Herman Mustonen ja kauppias Basilius Siitari.
Adolf Flinkman toimi 1930-luvun puolivälin jälkeen köyhäinhoitolautakunnan (sittemmin huoltolautakunnan) puheenjohtaja, silloin hänen tittelinään oli asiakirjoissa 'maanviljelijä'. Valtuusto nimesi Flinkmanin v.1933 yhteiskoulun vanhempainneuvostoon.


Leevi Kortekallio mainosti nahkurinliikettään Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa 14.10.1953. Mainittakoon, että nahkuri Leevi Flinkman toimi vuodesta 1935 Kangasniemen VPK:n palopäällikkönä - hän muutti nimensä myöhemmin muotoon 'Kortekallio' ja asui aikansa tällä sivulla toisaalla (kuvaruutu B) mainitussa talossa.


Tälle kuvatulle alueelle olennaisesti kuuluvan, tärkeän kunnallisen vaikuttajan, Adolf Flinkmanin hautakivi kuvattuna vanhalla hautausmaalla 29.4.2006.

Nämä kaksi 27.9.2008 otettua syksynväriloistoista kuvaa näyttävät millaiset Flinkmanin nahkaverstas- ja myymälärakennuksien kohdalla rantamaisemat nykyisin ovat.

Entistä Flinkmanin nahkaverstaan aluetta kuvattuna 10.5.2009 Lapassalmen pengertieltä (S&J).

E) Tämä erinomainen ilmakuva on suunnilleen vuodelta 1937 ja vanha Flinkmanin postirakennus näkyy kuvassa isona vaaleana talona keskellä tien mutkassa.
Manta Holopaisen pieni mökki on tien vastakkaisella puolella. Adolf Flinkmanin nahkaverstaan ja myymälän rakennukset alkavat Holopaisen mökistä kuvassa vasemmalle.

(Jukka Kiljunen, sähköposti 19.9.2006): Muistan molemmat talot. Mantaa en valitettavasti muista. Koska lie kuollut tai muuttanut jonnekin? 50-luvun lopulla siinä asui muistaakseni Kaisa Junni. En tiedä, omistiko mökin. Hänellä kortteerissa muualta yhteiskouluun tullut lapsenlapsensa Marja-Leena/Liisa Lerkkanen. Oli kai siskoni Päivin luokalla. Alaluokilta löytynee 61-62 paikkeilta. Postitalosta pitää mainita tietenkin leipuri Valerian Laitinen myös.

Kaikki kuvan etualan rakennukset ja tielinjaukset ovat sittemmin kadonneet kokonaan. Jäljellä ovat kuvasta vielä kiintopisteinä Suurosen kauppakartano puutarhoineen ja tontin rajat kulkevat vieläkin kuvan mukaisesti.
Hyvän kiintopisteen nykyisen maiseman kanssa vertailuille antaa kuvassa näkyvä Suurosen saunarakennus, mikä sijaitsee kuvassa (ja nykyisinkin kesällä 2008 vielä) Suurosen tontin pohjoisreunalla lähellä 'Suurosenlahden' poukamaa. Vuoden 1937 asemakaavakartasta tarkalleen mitattuna Suurosen saunan etäisyys silloisesta postitalon kulmauksesta on ollut tasan 70 metriä.

F) Sairaalantietä jatkettaessa terveyskeskusta kohti oikealla näkyy pihatie keltaiseen, alunperin Vilho ja Sirkka Suurosen puurakennukseen. Kuvattu 15.3.2008 (S&J).

Mainittakoon tässä kohtaa, että vuoden 1937 asemakaavakartasta käy ilmi, että nykyisen 'Sairaalantien' länsipuolella ei tuolloin sijainnut yhtään rakennusta - ensimmäiset talot lännestä tulivat noina aikoina vastaan vasta kykyisen 'Nakertajantien' risteyksestä (nykyistä 'Salmenkylän tietäkään' ei tuolloin ollut nykyisessä muodossaan olemassa).

(Antti Tulonen, sähköposti, 4.2.2014): Vilho Suurosen talosta päivitystä: nykyiset omistajat vuodesta 2013 ovat Antti Tulonen Lohjalta ja Eeva-Maija Tallgren Helsingistä. Talo on vuokralla.

G) Vilho Suurosen keltaisen puutalon jälkeen 'Sairaalantien' itäpuolella sijaitsee tämä alunperin 'Gestrinin sisarusten' rakennuttama puutalo, jonka sittemmin huutokaupassa ostivat Lauri ja Meeri Siiskonen. Nykyisin taloa asuttaa heidän tyttärensä Aulikki. Tämä talvinen kuva on otettu helmikuussa 1987.

Vilho Manninen kirjoittaa kirjassaan 'Kotipuolen raitit' (1978) Gestrinin sisaruksista seuraavasti:
Pienen pappilan pohjoispuolella sijaitsi laidunhaka järven ollessa rajana. Haassa lähellä maantietä kohosi kahden oppineen lähes yhdeksänkymmenen iässä olleen harmaapäisen neidin, Hannan ja Ainon, yhteinen valkeavärinen koti.
He olivat naisiksi hyvin pitkiä, ikäisikseen pirteitä ja elämänkatsomukseltaan valoisia ja ystävällisiä. Karjahaka, Ainolanhaka, oli saanut nimensä heidän mukaansa.

Aikalaisten muistissa on säilynyt tarinoita siitä, miten usein sunnuntai-iltapäivisin talvella oli Gestrinien mökiltä johtanut tallattu kinttupolku 'pikkupappilaan'. Sisarukset olivat olleet erityisen kriittisiä seurakuntalaisia kirkon saarnamiesten puhesisältöjen suhteen ja useina sunnuntaina heti kirkonmenojen jälkeen sisarusten nähtiin peräkanaa tepastelevan 'pikkupappilaan' tekemään tiedoksi, että saarnojen asiasisältöön pitäisi sentään hiukan enemmän kiinnittää huomiota.

Tämä kuva entisestä Gestrinin (nyk. Siiskosen) talosta on 'nykypäivältä' eli 26.1.2008. Oikealla keltainen Vilho Suurosen rakennus.

Antero Mannisen 'Kangasniemen historia 2'-kirjan mukaan Hannan ja Ainon isä, Carl Anders Gestrin (Luopioisista) oli valittu vapunpäivänä 1859 kappalaisen virkaan Kangasniemelle (edeltäjä C.G.Wargentin oli v.1858 muuttanut Heinävedelle).
Virkaan astuessaan Gestrin oli ollut jo 55-vuotias, mutta hän ehti silti olla kangasniemeläisten sielunpaimenena runsaan neljännesvuosisadan, sillä hän kuoli pari päivää ennen 81-vuotissyntymäpäiväänsä. Häntä muistellaan mm. 'verrattomana messupappina'.
Gestrinin korkean iän vuoksi pitäjäläiset olivat v.1877 suostuneet tuomaan hänen voisaatavansa pappilaan, koska hän ei enää voinut 'reissuta pitäjillä'. Loppuaikoinaan Gestrinin piti pitää apulaisia: Anders Vilhelm Liukkonen (1879-84), August Hämäläinen (1884-85) ja Karl Joel Hedley Broms (1885-89).
Gestrinin kuoltua hänen työtään jatkoi (yhden kieltäytyneen jälkeen) Karl Johannes Laitinen (Nastolasta 1889 - kuoli jo v.1891). Virkavuosinaan Gestrin oli asunut luonnollisesti 'pikkupappilassa', missä hän vuosina 1869-72 riiteli kuntakokouksen kunnallislautakunnan kanssa hartaasti 'kappalaisen puustellin maasta erotettavaksi aiotuista kirkon ja kansakoulun tonteista'.
Lopulta Gestrin joutui antamaan senaatin päätökselle (24.7.1872) periksi: lohkaistu alue kulki 'Tervaniemen torpan rannasta kujaa myöden hautausmaan itäpuolitse ruoveen rantaan suoralla liniällä ja Kangaisten lammin etelänurkasta poikki vihikankaan ruoveen selän rantaan suoralla liniällä sekä Tyystärin (Dyster) lahesta Kappalaisen pellon sivuitse seppä G.Westerholmin ja kauppias B.Ikanderin kartanoin länsipuolitse Kangaisten lampiin saakka' (Antero Manninen).

H) Entisen Gestrinin talon syksyistä pihapiiriä kuvattu 27.9.2008 (S&J).

Samaisesta pihapiiristä löytyy tämä mielenkiintoisen näköinen piharakennus - molemmat kuvattu 18.4.2009 (S&J).

I) Siiskosen talon jälkeen 'Sairaalantien' järven puolella sijaitsee ent. ns. 'Lääkärien talo', joka nykyisin tunnetaan nimellä 'Palvelutalo Pennalanranta' (ylempi kuvattu 18.4.2009, alempi 29.4.2006 ~ S&J).
Kyseisessä rakennuksessa sijaitsi aiemmin mm. lääkärien Mäkipentin, Toini ja Eero Varosen ja Pennalan, hammaslääkärien ja mielenterveyspalveluiden vastaanottotilat. Vesivaurioiden myötä rakennus siirtyi 2000-luvulla Halttusten omistukseen ja uuteen käyttötarkoitukseen.


J) 'Suurosenkujalta' palattuamme takaisin 'Sairaalantielle' vasemmalla puolella tietä (länsipuolella kohti terveyskeskusta) näkyvät nämä 29.4.2006 kuvatussa otoksessa olevat rakennukset. Ensimmäisenä vasemmalla 'Veijo Laitinen/Ritva Pöntinen', sen jälkeen 'Sirpa ja Seppo Hämäläinen' ja kolmantena 'Kirsti ja Tauno Rahikainen'.

Samalta paikalta 18.4.2009 otettu kuva - melkein kolme vuotta kulunut edellisestä. Tien päässä näkyy 'eläinlääkärin talo'.

K) Lähikuva Veijo Laitisen ja Ritva Pöntisen rakennuksesta, mikä sijaitsee 'Sairaalantietä' jatkettaessa terveyskeskusta kohti tien vasemmalla puolella ensimmäisenä Elvi Lahikaisen piha-alueen jälkeen. Osoite on 'Sairaalantie 8'. Kuvattu 31.7.2006.
Talon aiemmat asukkaat olivat Kyllikki ja Olavi Manninen. Kyllikki oli 'pankinjohtaja Tenholan tytär' ja Olavi toimi Osuuskaupan autokuskina ja nykyisen Osuuspankin kohdalla sijainneen 'Esso'-huoltamon hoitajana.

L) Seuraavana 'Sairaalantietä' jatkettaessa terveyskeskusta kohti tien vasemmalla puolella sijaitsee tämä Sirpa ja Seppo Hämäläisen talo. Osoite on 'Sairaalantie 10'. Kuvattu 31.7.2006.
Talon aiemmat asukkaat olivat Aati ja Tyyne Tullinen. Vuokralaisena talossa on vuosien varrella asunut mm. Martti Hokkanen.

M) Seuraavana Sairaalantietä jatkettaessa terveyskeskusta kohti tien vasemmalla puolella sijaitsee tämä Kirsti ja Tauno Rahikaisen talo. Kuvattu 31.7.2006 (S&J).

Rahikaisten tontille on ilmestynyt uusi asuintalo entisen taakse (Sairaalantieltä katsottuna ja kuvattuna 27.9.2008 - S&J). Vanha purettiin lokakuussa 2016.

N) Seuraavana 'Sairaalantietä' jatkettaessa terveyskeskusta kohti tien vasemmalla puolella on tämä kuvassa näkyvä alunperin Anja ja Erkki Lahikaisten rakennus , mikä valmistui v.1978. Kuvattu 31.7.2006 (S&J).

O) Lahikaisen talosta seuraavana samalla puolella 'Sairaalantietä' terveyskeskusta lähestyttäessä sijaitsee tämä alunperin Otto Marttisen rakennus - nykyisin Seppo Marttinen. Kuva otettu 27.9.2008.

P) Viimeisenä 'Sairaalantietä' jatkettaessa terveyskeskusta kohti tien vasemmalla puolella on vielä tämä alunperin Mirja ja Adi Malisen rakennus - Osoite on 'Sairaalantie 18'. Kuva otettu 27.9.2008.

Q) 'Sairaalantie' päättyy terveyskeskuksen edessä olevaan paikoitusalueen reunaan ja sairaala-alueen opastauluun. Taustalla näkyy terveyskeskuksen remontinjälkeistä uutta siipeä. Kuvattu 11.6.2006.

R) 'Sairaalantien' ja 'Joutsantien' seutuja, joita edellisillä sivuillamme esiteltynä, tässä vielä vuoden 1937 virallisesta asemakaavamittauskartasta (piirtänyt maanmittausinsinööri Yrjö Kaarre).

Kartasta näkee havainnollisesti, miten 'Joutsantien' linja on kulkenut nykyistä sijaintiaan noin 40 metriä pohjoisempana. Nykyisen 'Joutsantien' varrella olevat alueet ovat v.1937 olleet vielä täysin asumatonta 'Pikkupappilan' viljelysmaata.

Silloinen Flinkmanilta postin käyttöön v.1922 ostettu rakennus ei siis sijainnut nykyisen 'Joutsantien' varressa vaan noin 40 metriä pohjoisempana.

Tästä vuosien 1934-37 tienoilla otetusta kuvasta näkyy havainnollisesti 'Sairaalantien' maisemat mainittuna aikana. Vanha postitalo, Manta Holopaisen mökki ja Flinkmanin nahkaverstaan eri rakennukset näkyvät kuvassa hyvin, samoin lääkäritalo aivan kuvan vasemmassa reunassa. 'Gestrinin sisarusten mökki', nykyinen Siiskosen sininen puutalo, on kuvassa hiukan puiden piilossa lääkärintalosta oikealle.

Tästä 'Lasten Pukimon' Hannu Mannisen lähettämästä (29.12.2006) kuvasta, joka on otettu 13.7.1937 näkyy myös hyvin selkeästi tämän sivun kuvaamat alueet ja rakennukset: vanha postitalo, Manta Holopaisen mökki , Flinkmanin nahkaverstas ja lääkäritalo.
Myös kirkon ja läheisen 'Kirkkolahdenkujan' ympäristöt erottuvat selvästi vuoden 1937 muodossaan.

Tämä ilmakuva ajalta hieman ennen vuotta 1972 esittelee myös mielenkiintoisesti 'Sairaalantien' silloisia maisemia. Ent. Flinkmanin vanha vaalea postitalo ja nahkaverstaan kaarevakattoinen hallirakennus ovat kuvassa yhä pystyssä 'Aartialan kukkakauppatalona' tunnetun rakennuksen takana. Entisen 'Manta Holopaisen mökinkin' kohdalla erottuu kuvassa jokin vaalea rakennus. 'Ranta-Nurkkalan' rivitalo 'Sairaalantien' ja 'Joutsantien' kulmauksesta puuttuu vielä.

seuraavalle sivulle #57

Sivuluettelo 1-107

etusivulle