A) Kimarintalo kuvattuna 11.6.2006 (S&J) Otto Mannisen tien suunnalta - entisen Säästöpankkitalon silloisen apteekin kulmalta. Pysäköintialueella sijaitsivat aiemmin Mikkelin Työväen Osuuskauppa ja Virtakallion kauppa. Seppä Rantasen yhä pystyssä oleva vanha asuinrakennus on kuvan vasemmassa reunassa lehtipuiden suojassa. Tämän kuvasivun kohde eli Puulavedentie lähtee kuvan vasemmasta reunasta länteen kohti koulukeskuksen aluetta Kankaistentien varrella. Kyseisellä pysäköintialueella myytiin tästä peräkärrystä kesäkuun 2006 aikana (kuvattu 11.6.2006 - S&J) turpeeseen kompostoitua kananlantaa 50 litran säkeissä.

B) Otto Mannisen tien ja Puulavedentien risteys länteen, entisen Hurrin/Välisalon rakennuksen paikalle rakennettu rivikerrostalo (As. Oy Kivipelto) valmistui v. 1980. Oikealla puiden takana on seppä Rantasen asuinrakennus - yksi Kangasniemen vanhimmista kirkonkylän yhä pystyssä olevista taloista. Kuvattu 11.6.2006 (S&J). Puulavedentietä nyt kävelty sata metriä ja käännytty katsomaan taaksepäin. Rantasen talo pihapiireineen siis vasemmalla ja rivikerrostalo oikealla. Kuvattu 11.6.2006 (S&J) - kesän ensimmäinen helleviikko oli saapumassa Kangasniemelle.

C) Nämä Puulavedentien kuvat on otettu 7.10.2006 (S&J) Otto Mannisen tien risteyksen kohdalta länteen koulujen suuntaan. Syksyisin kyseinen katuosuus herkistyy entistä vaikuttavampaan väritunnelmaan. Puulavedentien nousua kohti Kankaisten koulua - kuvattu apteekin kulmalta 24.11.2007 (S&J). Koululaiset marssimassa Puulavedentietä takaisin opinahjoonsa Kankaisten kouluun - kuvattu 12.9.2008 (S&J).

D) "Kimarintalon" eteläpuoleisella tontilla on säilynyt mielenkiintoinen pala vanhaa kangasniemeläistä rakennuskulttuuria. Seppä Rantasen asuintalo ja pihassa olevat pajarakennus ja savusauna edustavat sellaisenaan kirkonkylän vanhinta rakennusperintöä. Tämä pihapiiri oli kuvauksien aikaan suosittu oikaisureitti koululaisille 'kyläreissuilla'. Ylempi kuva on kuvattu 21.9.1980 (S&J) ja alempi samalta paikalta helmikuussa 1998 (S&J). On hienoa, että Kangasniemenkin kokoisen kirkonkylän 'ydinkeskustasta' löytyy vielä näinkin idyllinen näkymä muistona vanhoista ajoista. Seppä Rantasen asuinrakennuksen eteläpäädyn ikkuna kuvattuna 7.10.2006 (S&J). Entinen seppä Rantasen asuintalo kuvattuna 11.5.2007 (S&J). Kaunista pihaidylliä säilytettynä - molemmat kuvattu 26.5.2009 (S&J). Tämä kuva on peräisin Siiri Laitisen kuva-albumista (käyttöömme 6.10.2010 annettu). Kuvauspaikka on seppä Rantasen talon etupiha ja taustalla näkyy vielä silloinen isohko Albin Reinikaisen puinen asuinrakennus. Edessä nuken kanssa Ulla Laitinen, taustalla vasemmalta Juhani Rantanen, Marja-Leena Rantanen ja Kerttu Ijäs.

E) Seppä Rantasen paja vastapäätä vanhaa asuinrakennusta kuvattuna 20.9.2008 (S&J). Yksi Rantasen ulkorakennuksista - kuvattu 14.5.2006 (S&J). Lähikoulujen tupakkaporukoiden kestosuosikki. Jukka Kiljunen eritteli sähköpostissaan (20.6.2006) muistojaan Rantasten alueesta: Autoilja Aarne Rantanen alias 'Pitkä-Aarne' - ikäluokassaan melkoisen kookas mies. Hankki ehkä oman kuorma-auton Mikkelin tien rakentamisbuumissa tai jo ennen. Tuolloin vuosien 1953-54 paikkeilla suhteellisen moni kangasniemeläinen osti kuorma-auton. Aikanaan tämä työtilaisuus tyrehtyi sitä mukaan, kun tietä valmistui Kangasniemeltä Mikkelin suuntaan. Silloin moni joutui lopettamaan. Puutavaran ajoa metsäyhtiöiden uittokeräyspaikolle oli, muttei kaikille. Sekin sesonkiluonteista. Kalustokin oli kirjavaa. Tavalliseen soralavaan ei tarvinnut suuria lisärakenteita, jotta sillä voi alkaa ajaa korkeita propsikuormia. Seppiähän löytyi: Vihtori Kuitunen ja Reino Varjo kirkolla. Arkkokin, mutta taisi tehdä toisenlaisia hommia. Oli myös Otto Salonen Hokassa. Pian alkoi kai käydä kannattamattomaksi ajaa sora-autolla suht.pieniä propsikuormia. Apumieskin piti olla, koska kuormaus tapahtui miesvoimin. Österbergin Joutsassa tekemät mekaaniset 'Joutsa'–nosturit, joita kelattiin miesvoimin saivat jonkin verran suosiota ennen hydraulinostureiden aikaa. Kovin monta niitä ei kuitenkaan kangasniemeläisissä autoissa ollut. Muutamat autoilijat alkoivat erikoistua vähän suurempiin yksiköihin kuten Tyrväisen veljekset Synsiöltä, Koposen veljekset Kaihlamäestä ja Muurisen Oiva kirkolta. Teiden parantuessa raaka-aineen vienti suoraan Kymijoen vesistön teollisuuslaitoksille alkoi syrjäyttää uiton. Rakennemuutos siinäkin. Aarnehan eli pitkään. Ainakin 85-vuotiaaksi ? Ei ole monta vuotta, kun näin kuolinilmoituksensa Kunnallislehdessä. Rantasilla mökki pienehkössä kalliosaaressa Kummelin takana. Kansakoulussa minua kai vuoden edellä Raimo. Toinen poika taas vuoden pari alempana. Sisariakin oli. Aarne osallistui autoineen yhteen isän liikeaktioon. Vei Kotkan satamaan lankkukuorman joskus 53-talvella. Toisen vei isä omallaan. Liittoutuneiden ylijäämiä sodasta. Ford Sussex eli Susetti. Tiet olivat silloin tosi huonot, mäkiset ja mutkaiset ja talvella tuollaisella kuormalla oli omat riskinsä. Aarnelta onnistui meno ja paluu onnellisesti. Isältä ei. Paluumatkalla ajoi kuulemma jarrujen puoltamisen takia mutkasta suoraan. Auto kyljelleen hankeen. Tämä oli ensimmäinen ja viimeisen isän tämän suuntainen liiketoiminta-aktio. Ruska-ajan upeaa väriloistoa Rantasen asuinrakennuksen eteläseinustalla - kuvattu 7.10.2006 (S&J). Rantasten laaja ja edustavaan kuntoon hoidettu pihapuutarha kuvattuna 11.6.2006 (S&J). Talviaikana Rantasten puutarhan komeat puut pääsevät erityisesti oikeuksiinsa - kuvattu 10.12.2005 (S&J). Erityisen viehättävä piharakennus - autotalli osana, kuvattu 26.5.2009 (S&J). Rantasen pihaidylliä kuvattuna 14.4.2009 (S&J).

F) Puulavedentien eteläpuolella Rantasen vanhaa asuinrakennusta vastapäätä sijaitsee tämä Emil "Tipu" Tiihosen suunnittelema ja v.1950 rakentama Virtakallioiden kotirakennus, johon perhe muutti kaupparakennuksen pohjoispäädystä. Liikerakennus saatiin vuoden 1953 remontin jälkeen kokonaan kauppatiloiksi. Tämä talvinen kuva otettu 10.12.2005 (S&J). Yläkerran huoneisto (2h + k) oli jo aikoinaan annettu vuokralle - siinä asuivat aikansa mm. Ritva ja Heikki Toivakka sekä Elli, Touko ja Jukka Ikonen. Kunnanjohtaja Aaro Pikkaraisen Marketta-tytär (nyk. Wessler) asui lapsuudessaan ylempänä Puulavedentien varrella (vrt. sivu 49), hän muisteli (21.3.2008) sähköpostissaan: Virtakallion uudessa asuintalossa asui 50-luvun lopulla Langinkosken perhe, joiden tytär Hannele oli leikkitovereitamme. Virtakallioiden "perhekunta" asui tässä kivitalossa vuodesta 1950. Asumista jatkoivat sittemmin Veikko ja Hilja Virtakallion lapset - nykyisin eri omistuksessa. Kuvattu 11.6.2006 (S&J). Entisen Virtakallioiden talon yläkertaan johtaa puiset portaat - kuvattu 11.6.2006 (S&J).

G) Virtakallioiden kotona järjestettiin 1950-luvun loppupuolella usein ompeluseuroja. Virtakallion perheenjäsen Siiri Laitinen oivalsi kerran tilanteen sisältämän "historiallisen dokumenttiarvon" - olihan koolla tosiaan melkoinen valikoima tuon ajan paikallisia kangasniemeläisiä. Siiri kutsui valokuvaaja Vassisen paikalle ja niin ompeluseurain paikallaolleet henkilöt saatiin ikuistetuksi näihin kuviin. Paikallaolijoita oli todellakin niin paljon, että Vassinen joutui ottamaan kuvansa kahdessa eri osassa. Siiri Laitiselle kiitos siitä, että hänen onnistui yhä tunnistaa näistä arvokkaista tallenteista lähes kaikki paikalla olleet henkilöt. Vasemmassa reunassa ovensuussa seisoo Veikko Virtakallio ja hänen edessään oleva pikkupoika on Raimo (Mutikainen) Hämäläinen. Edessä istuvat viisi naista ovat vasemmalta kemikalion pitäjä Aino Manninen, Siiri Laitinen itse, Tukian taloudenhoitaja (nimi ei muistunut mieleen), Ilmi Tukia ja Helmi Mutikainen. Taustalla seisovat vasemmalta Kerttu Suuronen (Kaija Suurosen äiti), Hannes Virtakallio (Veikon isä), Viljami "Ville" Mutikainen ja Aarne Tyrväinen. Edessä istumassa vasemmalta Anna Ijäs, "monitaituri" Hilda Aaltola, Aino Suuronen, Tyyne Virtakallio (Veikon äiti), Hilda Marttinen ("Meikkulan Paavon" Elsa-vaimon äiti) ja sivuttain kuvaajaan nähden nojatuolissa Alma Janhonen. Hänen oikealla puolellaan Lempi Peljo (vain osa kasvoista näkyy). Aivan kuvan oikeassa reunassa ahkeroi Taimi Nikulainen. Taustalla seivovat kolme miestä ~ vasemmalta kanttori Aaro Niemistö, Emil "Tipu" Tiihonen (Virtakallion talon rakentaja) ja Matti Tukia. Tukian olkapäästä oikealle seisoo viisi naishenkilöä takana ~ rouva Tyrväinen, hieman lähempänä (Tyyne Virtakallion takana) Josefiina Tiihonen, kanttori Niemistön rouva, Virtakallioiden apulainen (nyk. Liisa Lahikainen) ja aivan oikeassa yläreunassa toinenkin kotiapulainen, jonka nimi unohtunut. Rusettipäinen pikkutyttö oikealla keskellä on Mirja Tiihonen ja hänen oikealla puolellaan silmälasipäinen Saima Tiihonen.

H) Virtakallioiden ajan "alkuperäinen" piharakennus kuvattuna 20.6.2006 (S&J). Marjatta Siitari lähetti (4.11.2007) tämän kuvan Virtakallion 'apulaisista' (Marjatta on Tyynen tytär). Kuva on otettu vuosien 1929-30 tietämillä? (Marjatta Siitari, sähköposti 4.11.2007): Puun oikealla puolella Tyyne Arkko, myöh. Siitari s.1913 - Hilma ja Aati Arkon tytär. Tyyne Virtakallio os. Attenberg (1896 -1972) oli Tyynen serkku. Valitettavasti olen unohtanut muiden nimet. Siiri Laitinen tunnisti (4.11.2007) kuvasta Tyyne Arkon, muttei myöskään muistanut kuvan muita neitokaisia. Kuvan tarkka ottopaikka ja taustalla näkyvät rakennukset vaativat vielä 'lisätutkimuksia' myöskin. Jukka Kiljunen eritteli sähköpostissaan (20.6.2006) Virtakallioihin liittyviä muistojaan: Silloin vielä vanhalla nimellään 'Strömbergin perhe' muutti Kangasniemelle kauppiaiksi joskus kai jo 30 –luvun alkupuolella Helsingin seudulta tai Uudeltamaalta joka tapauksessa. Muistelen kuulleeni, että Virtakallioilla olisi ollut aiemmin liiketoimintaa jossakin muualla. En tiedä, rakensivatko kiinteistöt vai olisiko ainakin osa ollut valmiina. Kauppa-asuintalon lisäksi tontilla oli ainakin yksi muu rakennus. Olisiko ollut leipomotoimintaa jossain vaiheessa ? Rakennuksissa myös asukkaita vuokralla. Pysäyttivät ilmeisesti kirkonkylän eteläpuolisia asiakkaita jonkin verran tehokkaasti kauppaansa. Äitini kanssa asioin siellä ennen kouluikää. Äiti ei kuitenkaan ollut vakiasiakas. Tyypillinen sekatavarakauppa, jossa elintarvikkeet silti pääartikkeleina. Siiri Laitisen muistan auttaneen kaupassa. Poika-Veikko myös mukana kaupan pidossa. Ampumaharrastus ja res.au –toiminta Veikolla päällimmäisinä. Isäni myi Veikolle eläinten lopettamista varten venäläisen isokokoisen sotilaspistoolin. Isäni oli löytänyt sen radan varresta Lapissa ollessaan heti sodasta vapauduttuaan korjaamassa saksalaisten räjäyttämiä lennätinlinjoja. Arveli jonkun lomalle tulossa olleen rintamamiehen hätäpäissään heittäneen laittoman sotasaaliin junan ikkunasta kovan rangaistuksen pelossa, kun sotapoliisipartio ilmestyi junaan tarkastamaan lomalaisten reppuja. Nimismies Lahikainen laillisti aseen - Veikko hoiteli tämän puolen.

I) Sivun päätteeksi vielä yleissilmäys korkeammalta - ja "ajan takaa". Kuva on otettu elokuussa 1959 ja näemme oikeassa ylänurkassa vielä Virtakallion kaupan, "Tossavaisen työväen osuuskaupan" ja "Säästöpankin". "Puulavedentie" kulkee länteen vasemmalle ~ Virtakallioden ja Rantasten asuinrakennukset erottuvat hyvin. Seuraavalla sivulla jatkamme "Puulavedentietä" eteenpäin länteen (vasemmalle). Kuvan vasemmassa reunassa kulkee pohjoisesta etelään "Kankaistentie" ja siitä kuvan keskialueella erkanee oikealle "vaakasuorasti" "Kimarintie". Etualan lautapinojen kohdalla "Kankaistentiehen" liittyy nykyisin "Pallokuja" hiekkakentän pohjoispuolella - vuonna 1959 niitä ei vielä ollut olemassa. Uusi biovoimala sijaitsee nykyisin tässä kuvassa aivan keskellä alareunassa näkyvällä paikalla. Vilho Manninen kirjoittaa kirjassaan 'Kotipuolen raitit' (1978) seuraavasti 1920-luvun muistojaan tämän ja seuraavan sivun aiheesta eli 'Kimarinhaasta': 1920-luvulla löytyi Kimarinhaasta sellainenkin mökki, missä pirttiviljely oli tuottanut hyviä ja huonoja tuloksia. Hyviä koska sato oli itänyt lukumääräisesti paljon. Laatu oli kyllä jäänyt heikonlaiseksi. Liian nopea sadon lisäys jo sellaisenaan oli osoittautunut kohtalokkaaksi. Myyriäisen puoliso 'tukehtui elämäänsä' jo yhdeksänlapsisen perheensä takia saamiinsa huoliin. Hänessä puhkesi vaikea mielisairaus ja hänet täytyi kuljettaa väkisin hohhointalon mielisairausosaston koppiin. Siellä hän kuvitteli varpaidensa olevan omia lapsiaan, joita hän ruokki työkseen leivänmurusilla. Hän oli hintelä ja pieni ihminen. Mökin väki hajotettiin ympäri pitäjää ja mökki myytiin suutari Kuituselle.