47) Otto Mannisen tien ja Keskustien risteysalue.

mm. Mikkelin Työväen Osuuskauppa, Säästöpankki ja Virtakallion kauppa.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 21.1.2016)


A) Tämä kuva antaa hyvän yleisnäkymän Otto Mannisen tien ja Keskustien risteysaluelle. Ajankohta kuvassa on vuoden 1962 tienoilla. Oikeassa reunassa näkyy KOP-talo, joka valmistui v.1951.
KOP-talon vasemmalla puolella näkyy vielä Albin Reinikaisen talo. Sen paikalle rakennettiin v.1970 nykyinen As.Oy Kangasniemen Keskus eli ns. Kimarintalo.
Aivan kuvan vasemmassa reunassa näkyy Veikko Virtakallion kaupparakennus ja sen oikealla puolella (kävelijöiden takana) on "Mikkelin Työväen Osuuskauppana" kyläläisten mieliin jäänyt rakennus.


Ilmakuva 1950-luvulta. Vasemmassa alakulmassa tämän kuvasivun aihealuetta - tiukkaan rakennettuna Virtakallion kaupparakennus ja Mikkelin Työväen Osuuskauppa. Vastapuolella tietä Säästöpankin rakennus, jonka nurkalta lähtee nykyinen Puulavedentie (ennen Tiilikankatu). Kuvassa torin reunalla vielä vanha apteekkitalo, paloaseman takana tiukkaan rakennettuja makasiineja rannassa. Toriaukean kulmalla Laakson talon viereen juuri kuvaushetkellä rakenteilla nimismies Lahikaisen asuintalo.


B) Tässä vuoden 1959 tietämillä otetussa kuvassa näkyy, miten KOP-talon länsipuolella (oikealla) oli vielä laaja yhteiskoulun kenttä, jonka eteläreunassa sijaitsi Albin Reinikaisen iso puurakennus.
Albin Reinikaisen Vilho-veljellä oli (Vilho Mannisen muistelmien mukaan) kylän ensimmäinen linja-auto noin vuodesta 1923 alkaen.
Albin Reinikaisella oli myös ottopoika Reino, joka oli Vilho Mannisen kaveri - yhdessä he olivat käyneet uintiretkellään heittelemässä kivillä rikki entisen marjatehtaan ikkunoita. Leipuri Oiva Marttinen oli kalareissullaan saanut pojat kiinni ja vienyt tiedon tapahtuneesta heidän molempien kotiin. Selkäsaunat oli seurauksina molemmille.

Vilho Manninen kirjoittaa kirjassaan enemmänkin Albin Reinikaisesta:
Ennen vuotta 1922 harjoitti talossa suutarin ammattia Antti Hokkanen kahden poikansa, Anteron ja Yrjön kanssa. Myöhemmin Hokkaset myivät talonsa Amerikan siirtolaiselle Albin Reinikaiselle, joka aloitti ammattiautoilun ja teuraslihan välityksen. Suutari Hokkanen muutti perheineen Hokanniemelle maata viljelemään ostamalleen tilalle.
Albin Reinikaisen naapureina eli ja toimeen tuli lähelle 90 ikävuottaan ehtinyt Riepposten pariskunta harjoittaen vaatturin ammattia omassa pesässään.

Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Osuuskauppa ja Säästöpankin talo, joita vastapäätä tien toisella puolella ovat Virtakallion kauppa ja "Mikkelin Työväen Osuuskauppa"-rakennus.
Näiden kahden talon takaa näkyy alunperin nahkuri Lauri Hurrin rakennus, sittemmin Elli Välisalon omistukseen siitynyt.

(Jukka Kirjunen, sähköposti 24.6.2006): Virtakallion liikekumppani Reinikaisen Albin sai hyvät rahat joka markkinasyksy vuokratessaan paikan tivolille tai peliteltoille. Pelitelttoja sijoittui viikoksi tai pariksi Albinin tontille melkein joka kevät ja syksy myös markkinapäivien ulkopuolella. Jos ne eivät olleet Albinin tontilla, niin alueen reunalla Matkahuollon puolella. Markkinathan olivat yhteiskoulun eteläpuolisella aukiolla.
Peliteltoista taisi olla riesaa - ja yksi skandaalikin jo muutettuani pois vuoden 1963 paikkeilla. Mukana oli joka vuosi tulleen teltan "Rakohampaaksi" nimeämämme työntekijä.


C) Elokuussa 1959 kaakon suunnasta otettu kuva, josta näkyy havainnollisesti, miten tiukkaan "korttelimuotoon" Kangasniemessäkin oli osattu aikoinaan rakentaa.


Osasuurennos edellisestä (kuvan alkuperä tuntematon).

Hannes Virtakallio oli muuttanut Kangasniemelle v. 1928 Helsingistä ja aloitellut Tyyne-vaimonsa kanssa kauppatoimintansa kuvassa näkyvässä rakennuksessa. Perheen poika Veikko alkoi vartuttuaan olla vahvasti mukana vanhempiensa kauppatouhussa.

Siiri Laitinen muisteli (11.11.2012), miten Hannes Virtakallio paikkakunnalle tullessaan v.1928 osti kauppa- ja asuinrakennuksen itselleen sen silloiselta omistajalta 'Salokkaan isännältä' - Otto Hokkaselta. Kyseistä rakennusta oli ennen Virtakallioiden tuloa asuttaneet monet eri vuokralaiset - esimerkiksi Seppänen.

Virtakallion kaupan ja Mikkelin Työväen Osuuskaupan rakennuksen välissä näkyy tässä kuvassa hyvin kuja, jota tuolloin epävirallisesti puheissa kutsuttiin nimellä "Rantastenkuja".
Virtakallioiden perheenjäsen Siiri Laitinen muisteli (8.6.2006) suullisesti, miten 30-luvun lopulla tuo "Rantastenkuja" pikkutytön näkövinkkelistä katseltuna tuntui olevan aikuisille vaatimattomasta leveydestään huolimatta melkoinen "ideologinen kuilu" kahden kaupan välillä. Yksityisyrittäjän ja työväen osuuskaupan henkilökunnat eivät kuulemma juuri tekemisissä keskenään olleet, mitä nyt hyvät huomenet saatettiin aamuisin nähdessä sanoa.
Siiri muistaa, miten hän oli kyseisellä kujalla kulkiessaan havainnut erikoisen asian: Tossavaisten makuuhuoneen ikkunan alta lähti pienten mustien muurahaisten vilkkaasti kahteen suuntaan liikennöimä polku, joka kujan poikki johti Virtakallion eteisen alle. Siiri kertoo olleensa mielissään siitä, että elleivät aikuiset naapurit oikein "yhteistä säveltä" olleet keskinäisessä kilvoittelussaan löytäneet, niin ainakin muurahaiset kykenivät talot omissa riennoissaan vaivattomasti yhdistämään.
Siirin mieleen on jäänyt myös, miten Rantasten kuorma-auto käytti kyseistä kujaa - kapealle kujalle auto nipin napin mahtui ja tietyissä kuopissa kuormuri jyrähdellen tärähteli niin, että talojen seinätkin tuntuivat huojahtelevan samaan tahtiin.

Jo mainittujen Virtakallion, Säästöpankin ja työväen osuuskaupan lisäksi kuvassa näkyy alhaalla oikealla "Myllykosken talo", jota asustivat Jenny ja Lauri Hämäläinen.
Kuvan keskellä, Virtakallion kaupan naapurina risteyksen eteläkulmassa on nahkuri Hurrin rakennus, jossa sittemmin asui myös kihlattu Elli Välisalo. Hurrin kuoltua vuoden 1952 tienoilla Välisalo osti rakennuksen - hän piti talossa parturikampaamoa.
Hurrin/Välisalon rakennuksen eteläpuolella oli (kuvan tyhjällä tontilla) aiemmin sijainnut Hurrin ns. "nahkasavotta"-rakennus, missä nahkurilla oli pahanhajuiset parkkisammiot, joihin ladottiin nahat ja pajut kerroksittain. Eteläpäädyssä Hurrilla oli työhuone, jossa hän poisti nahoista karvat. Kyseisessä tilassa aloitteli myös nuori Toivo Laakso pitkää polkupyörien korjaajan uraansa.

"Puulavedentietä" vasemmalle länteen mentäessä näkyy Emil "Tipu" Tiihosen suunnittelema ja v.1950 rakentama kauppias Veikko Virtakallion kotirakennus, johon perhe muutti kaupparakennuksen pohjoispäädystä. Liikerakennus saatiin vuoden 1953 remontin jälkeen kokonaan kauppatiloiksi.
Virtakallioiden kivitaloa vastapäätä tien toisella puolella seppä Rantasen rakennus ja paja - lisäksi muita piharakennuksia.

Albin Reinikaisen rakennus näkyy omine piharakennuksineen Rantasen tontin takana. Hannes Virtakalliolla ja Albin Reinikaisella oli piharakennuksissa oma teurastamonsa, josta lihaa välitettiin Mikkeliin asti.
Aivan kuvan vasemmassa yläkulmassa näkyy Esko Luhangon asuinrakennus.


Säästöpankin vanhassa puurakennuksessa asuivat Tenholat. Tämä kuva on otettu 16.5.1935 Tenholan pihalla - kuva on peräisin Siiri Laitisen kuva-albumista. Siiri antoi kuvan käyttöömme 6.10.2010. Uusi Säästöpankin rakennus valmistui paikalle v.1966. Kuvassa keskellä Liisa Tenhola (Ripatti), oikealla Siiri Laitinen ja vasemmalla Sirkka Tenhola. Kuvan taustalla puuliiteri, Osuuskaupan vanha saunarakennus, nykyisen Toritien varrella olevan kerrostalon pihapetäjä ja äärioikealla vanhan työväentalon piharakennus.


Matti Mertanen lähetti (28.6.2007) tämän mielenkiintoisen 'kaihtimien läpi' otetun kuvan Vassisen valokuvaamorakennuksesta:

(Matti Mertanen, 28.6.2007): Kuva on otettu Kuvapoikien - Vassisen liikkeen sisältä Virtakallion ja Säästöpankin suuntaan. Valokuvaaja Vassinen piti 1960-luvun puolivälissä valokuvauskerhoa Yhteiskoulussa. Vierailu Valokuvaamoon ja tämä kuva liittyivät kerhon toimintaan.


D) Mikkelin Työväen Osuuskauppa-rakennus alkuperäisessä asussaan 1920-luvulla, jolloin talon ullakkokerros oli vielä asumiskäytössä. Vinttikerros purettiin sittemmin pois ja rakennusta madallettiin. Kuvan lähetti 'VA' (8.10.2011).
Kuten sivullamme 2B kerrotaan Amanda ja Anders Svala asuivat Mikkelin Työväen Osuuskauppa-rakennuksessa avioitumisensa jälkeen 1890-luvulla.


MIKKELIN YLEINEN OSUUSKAUPPA R.L. ~ historiaa: Vuosisadan vaihteessa suuri osa Mikkelin asukkaista oli käsi- ja sahatyöläisiä sekä palveluskuntaan kuuluvia. Muiden pyrkimysten ohella myös osuustoiminnan merkitys elinehtojen parantajana tuli keskustelun kohteeksi. Mikkelin kaupungin Työväentalossa 12. ja 15.6.1904 pidetyissä kokouksissa päätettiin perustaa Mikkelin Osuuskauppa. Suuri osa perustajista ja mukaan tulleista lienee ollut työväestöä. Vielä silloin ei perustetun osuuskunnan nimeen tullut sanaa "työväen" vaan nimeksi tuli "Mikkelin Yleinen Osuuskauppa r.l.".
Työväen edustajia oli mukana myös liikkeen hallinnossa, mutta siitä huolimatta sitä ei kenties riittävästi tunnettu omaksi yritykseksi. Alkutaival osoittautui varsin vaivalloiseksi, eikä osuuskunnasta milloinkaan tullut edistyvää liikettä. Niinpä se jo v. 1908 jouduttiin luovuttamaan vararikkoon. Alakuloisina todettiin: "Kuluttajien keskuudessa ei ollut riittävässä määrässä osuustoiminnallista harrastusta ja valveutuneisuutta viedäkseen omaa liikettä menestyksellisesti eteenpäin".
V. 1915 perustettiin Mikkelin Työväen Osuuskauppa r.l., sen nimi muutettiin Osuusliike Savonseuduksi v. 1941.

(Mikkelin kaupunki, historia - 2014): Menestyksekkäitä osuuskauppoja olivat Mikkelissä mm. Mikkelin ympäristön talonpoikien aloitteesta vuonna 1907 perustettu Mikkelin osuusmeijeri, jolle kohosi vuosina 1908-09 toimitalo Rokkalanjoen varrelle, Mikkelin läänin maanviljelysseuran aloitteesta vuonna 1914 perustettu Mikkelin karjanmyyntiosuuskunta (nyk. Karjaportti). Laajempialaisia ja pitempiaikaisia osuusliikkeitä perustettiin Mikkeliin, kun huomattiin edellä mainittujen menestyvän. Vuonna 1915 avattiin Mikkelin Työväen Osuuskauppa (myöh. Savonseutu). Seuraavana vuonna perustettiin etupäässä maaseutulaisille taloustarvikkeita välittävä Mikkelin Osuuskauppa r.l. (myöh. Osuusliike Suur-Savo). Kaikilla edellämainituilla osuusliikkeillä oli sivuliikkeitä ympäri maaseutua.

KYSYMYS: "Mitä kirjaimet r.l. tarkoittivat Osuuskauppa-nimen yhteydessä?"
VASTAUS: Rajoitettu lisämaksuvelvollisuus (= rl. tai r.l.), aiemmin osuuskuntien nimissä mahdollisesti ollut osuuskunnan sääntöihin viittaava nimitys.



Mikkelin Työväen Osuuskauppa-rakennus kuvattuna talvisaikaan 1930-luvulla (Savonseudun uusi liikerakennus valmistui 1940-luvun alkuun), jolloin taloa oli jo madallettu ullakkokerroksen osalta.
Vuoden 1918 sodan tapahtumat olivat johtaneet Kangasniemelläkin kauppahuushollit siihen, että osuuskauppaväki oli väistämättä jakautunut kahtia. Sosialisteihin kuuluvat olivat alkaneet v.1920 puuhata sekä kirkonkylään että Läsäkoskelle Mikkelissä toimivan työväen osuusliikkeen Savon Seudun haaramyymälöitä. Nämä ovatkin siitä pitäen ... liikenimien ja -logojen vaihdellessa ... kilpailleet ostajista paikallisen osuuskaupan ja yksityisliikkeiden kanssa.

Mikkelin Työväen Osuuskaupan myymälä Kangasniemelle perustettiin Lydia Leikkaan toimesta v.1921. Kaupan ensimmäinen myymälänhoitaja oli Juho Kaivola, joka kuitenkin kuoli keuhkokuumeeseen jo vuonna 1927.
Mikkelin Työväen Osuuskauppa nousi merkittäväksi kilpailijaksi muiden kirkonkylän kauppojen kanssa, kun sen myymälänhoitajaksi tuli Antti Tossavainen Anni-vaimonsa kanssa.
Johtaja Tossavaisen perheen ohella asui rakennuksessa vuokralaisina vuosien varrella lukuisia eri henkilöitä perheineen - mm. Amanda ja Anders Svala, räätälit Pyykkönen ja Urpo Hyrsky, Siiri ja Reino Makkonen, Attenbergit ja monet muut.


Heimo Manninen lähetti (27.2.2008) tämän kuvan Mikkelin työväenosuuskaupan Kangasniemen myymälästä kaksikymmenluvun alkupuolelta. Henkilöt : Aadi Halmeslahti, Väinö Manninen, Hilja Manninen ja Juho Kaivola.


Vasemmalla Lydia Leikas, oikealla ensimmäinen myymälänhoitaja Juho Kaivola (kuoli jo v. 1927). Kuvat Esko Pylvänäisen albumista.


Mikkelin Työväen Osuuskaupan myöhemmästä johtajasta Antti Tossavaisesta Vilho Manninen kirjoitti kirjassaan "Kotipuolen raitit" (1978) seuraavasti:
Naapurimme, työväenosuuskaupan johtaja Antti Tossavainen oli hauska ja huumorintajuinen, säilytti hyväntuulisuutensa kiperissäkin tilanteissa ja tuli kaikkien kanssaeläjien joukossa hyvin toimeen. Hän ahersi työväen sivistystoiminnan hyväksi ja sen ohella muuallakin, kuten nuorisoseuratalolla Pirtissä esiintyen näytelmäosissa, kaskuja kertomassa ja laulamassa.

Tossavaisen maine huumoriesiintyjänä oli levinnyt Kangasniemen ulkopuolellekin - Esa Pakarisenkin kerrotaan käyneen täällä Tossavaisen oppipoikana !

Antti Tossavaisesta lisää täydennyssivulla: LINKKI: Antti Tossavainen.


E) Tämä kuva lienee otettu vuoden 1960 tienoilla - Säästöpankin rakennus vasemmalla (uusi rakennus valmistui v.1966) ja oikealla entinen "Mikkelin Työväen Osuuskauppa"-rakennus.

Ensimmäinen säästöpankki oli perustettu Kangasniemelle jo v.1859 kolmantena koko Mikkelin läänissä ('Säästöpankkitilastot 1870-85'). Mainittakoon kuitenkin, että Säästöpankin tallettajia Kangasniemellä oli v.1890 vain kuusi ja heidän säästönsä tekivät yhteensä 580 silloista markkaa. Tavallisimmin rahoja pidettiin vielä piirongin laatikoissa ja lainoja otettiin lähinnä rikkailta isänniltä tai sukulaisilta. Seurakuntakin antoi noina vuosina jonkinlaista 'luottoa'.
Vuoden 1908 lopussa Säästöpankilla oli kuitenkin ollut jo lähes 800 tallettajaa ja heidän säästönsä lähentelivät yhteenlaskettuina jo 750.000 markkaa.

Säästöpankin säännöt oli vahvistettu Kangasniemellä v.1897: 'Rahaa otetaan korkoa kasvamaan ... yleisölle ja erityisesti työkansalle ja palvelusväelle tarjotaan Kangasniemen kunnassa tilaisuutta säästöjensä helppoon ja varmaan kartuttamiseen. Samalla tulee säästöpankki toimimaan lainarahastona, josta etuypäässä uutterille ja toimeliaille maanviljelijöille kunnassa annetaan lainoja heidän taloudellisen tilansa edistämiseksi'.
Säästöpankki oli vielä vuonna 1908 Kangasniemen ainoa pankki, mutta tuona vuonna perustettiin Kangasniemen pitäjille kuusi erillistä osuuskassaa - ensimmäinen Kauppilaan 15.2.1908. 'Kirkolle' ensimmäinen osuuskassa siirtyi kuitenkin vasta v.1935 Unnukkalasta Otto Ropposen johdolla Osuuskaupan viereiseen 'kassantaloon'.
Säästöpankin lainoista päättävän hallituksen muodostivat vuoden 1908 alussa apteekkari Ekelund, pastori Valjakka, kanttori Radakko, tehtailija Markkanen ja kauppiaat Kallioinen ja Roponen. Alkuperäisissä säästöpankin säännöissä oli määrätty, että 'kahden viidestä johtokunnan jäsenestä oli oltava ns. rahvaanmiehiä, mutta kyseisen listan mukaan 'linjaus' oli vuoteen 1908 tultaessa hiukan lipsunut.

Kun uusi Savonseudun rakennus valmistui 40-luvun alussa Ikosen kaupparakennuksen viereen, Mikkelin Työväen Osuuskauppa muutti sinne ja tähän alkuperäiseen kaupparakennukseen jäi kyseisen kaupan leipomo.
Työväen osuuskaupan leipomon lopetettua toimintansa paikalla toimi hetken aikaa mm. liike, jota Siiri Laitisen muistin mukaan piti "tumma nainen, joka asui talossa pikkupoikansa kanssa".
Aivan talon viime vaiheissa sen tiloissa toimi lahjatavaraliike "MiniPuoti".

Ulla-Maija Hokkanen lähetti (4.1.2007) lisätietoja:
Torstaina helmikuun 2. päivänä 1961 lehdessä ilmoitus, jossa 'Muoti-Asu' ilmoitti siirtyvänsä isompiin tiloihin - siis tuohon talon kuvassa näkyvään päätyhuoneistoon. Valikoima oli laaja ja palveluihin kuului myös alan ompelutyöt.
Liikkeen omisti Marjatta Lindström, joka myös asui talossa poikansa Karin kanssa. Kari oli tuolloin vielä alle kouluikäinen. Marjatta oli näyttävä tumma kaunotar, joka varmasti jäi monen mieleen. Marjatasta tiedän sen verran, että hän päätyi leskeksi jääneen kauppaneuvos Huittisen puolisoksi muutettuaan Kangasniemeltä. Epäilen pahoin äidilläni olleen " sormensa pelissä" - olihan Huittinen Savonlinnasta kuten äitinikin ja hyvin samaa ikäluokkaa hänen kanssaan.


Entinen Mikkelin Työväen Osuuskaupan rakennus näkyy hyvin tässä vuoden 1964 kuvassa, joka on otettu Keskustien Torinkulman kerrostalon ikkunasta (kuva: Saara & Tapio Mäkelä). Liikerakennuksen oven pielessä näkyy pieni kyltti, josta selviäisi liiketilan silloinen haltija. Oikeassa reunassa oleva piharakennus purettiin vasta vuoden 1980 tienoilla.



Kangasniemen Kunnallislehti julkaisi 26.5.2011 Viikon kuva-palstallaan Reino Heinolaisen 10.9.1977 ottaman valokuvan Mikkelin Työväen Osuuskaupan (Savonseudun) liikerakennuksen viimeisistä päivistä. Lehdessä kerrotaan talon olleen yksi kirkonkylän vanhimmista. 1900-luvun alussa siinä oli kuvatekstin mukaan toiminut käsityökauppa ja ompelimo. Kuvaushetkellä syyskuussa 1977 rakennuksessa näkyi vielä liikekylttejä: Osto ja myyntiliike * Antiikkia.. Kukahan kyseistä liikettä piti rakennuksen viime vaiheissa? Oliko tämä antiikkiliike aiemmin tässä kuvaruudussa mainittu lahjatavaraliike Mini-Puoti?
Rakennus purettiin joulukuussa 1977 ja paikalle ei rakennettu muuta kuin pysäköintialue. Kuvassa rakennuksen vasemman takakulman takaa pilkistää Virtakallion kaupan etelänurkka.

Matti Ukkosen lähettämä sähköpostiviesti (19.11.2015) tuo mielenkiintoisia yhteyksiä kuvan osto- myyntiliikkeeseen:
Itse en muista asiaa, mutta tapasin muutama vuosi sitten Kuopiossa Tuominen -nimisen (60- ja 70-lukujen taitteessa syntyneen) miehen autokaupan yhteydessä. Hän kyseli Kangasniemen kuulumisia ja kertoi isänsä pitäneen osto-ja myyntiliikettä Kangasniemellä, kunnes muuttivat pois. "Poika"-Tuominen oli kertomansa mukaan alle kymmenen vanha tuolloin. Pojan etunimeä en enää muista, mutta isä oli nimeltään Pentti Tuominen.


F) Tässä kuvassa näkyy hyvin 1960-luvun alun miljöö "Otto Mannisen tien" ja "Puulavedentien" risteysalueella - nyt kuvattuna Hokan suunnasta etelästä. Taustalla oikealla "KOP"-talo ja siitä vasemmalle entinen "Mikkelin Työväen Osuuskauppa"-rakennus, Veikko Virtakallion kauppa ja aiemmin Lauri Hurrin - sittemmin Elli Välisalon rakennus, jossa hänen parturikampaamonsa.
"Puulavedentie" erkani länteen Virtakallion kaupan ja Hurrin/Välisalon talon välistä.

Syyskuussa 1978 paikkakunnalle muuttaneena tämän kirjoittaja ehti asioida jälkikäteen ajatellen "nipin napin" Virtakallion kaupassa. Muistan yhä hyvin kaupassa vallinneen miellyttävän pikkukaupan tunnelman.
Virtakallion kaupan "ennenaikaiseen" purkamiseen vaikutti olennaisesti se harmillinen seikka, että se oli rakennettu niin lähelle "pääraitin" vartta. Kun uusia liikenneratkaisuja 1970-luvun lopulla suunniteltiin, katsottiin silloisten päättäjien näkökulmasta kohdalle syntyvän "liikennetulpan", ellei Virtakallion kauppaa pureta.
Kauppa sijaitsi nykyistä apteekkia vastapäätä - tien toisella puolella nykyisin olevan jalkakäytävän paikalla - osittain nykyisen ajoradankin osalla. Tielinjaa korotettiin samassa yhteydessä merkittävästi.

Purkamispäätös oli kauppias Virtakalliolle kova paikka hyväksyä - hän kuoli kauppansa takahuoneessa äkilliseen sydänkohtaukseen 9.11.1979, kesken aluetta myllertävien suunnitelmien ja turhiksi tuomittujen valitusprosessien.


Vasemmalta: Tyyne Virtakallio (kuva: 1927, Dyrendahl), Hannes Virtakallio ja Veikko Virtakallio - kuvat antoi käyttöömme albumistaan Siiri Laitinen 22.1.2012.


Hannes Virtakallio ........ Tyyne Virtakallio .......... Veikko Virtakallio


Nämä kaksi kuvaa ovat peräisin Siiri Laitisen kuva-albumista (annettu käyttöömme 6.10.2010). Kuvat on otettu Virtakallion sekatavarakaupan edustalla ilmeisesti aivan 40-luvun loppupuolella. Siiri on itse mukana molemmissa kuvissa lemmikkikoiran kanssa ja mukana on myös asepalvelustaan tuolloin suorittanut Veikko Virtakallio. Kuvaaja on ollut mitä ilmeisimmin Frans Toivakka lähinaapurustosta.

Tämäkin kuva on samaisesta Siiri Laitisen kuva-albumista (annettu käyttöömme 6.10.2010). Kuvassa ollaan Virtakallioiden kauppa- ja asuinrakennuksen pihapiirissä 18.9.1949. Kuvassa mukana Veikko Virtakallio, Siiri Laitinen (koira sylissä), Tyyne Virtakallio (keskellä edessä) ja oikealla Hannes Virtakallio.


Hannes Virtakallio mainosti kauppaansa Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa 14.10.1953.


Virtakallion kauppa- ja asuinrakennuksen sisäpihalla 1930-luvun alkupuoliskolla. Virtakallion pariskunta ja vieraileva mieshenkilö - Siiri Laitinen antoi kuvan käyttöömme 6.10.2010. Hän on pikkutyttönä edessä kuvassa mukana.

Tyyne Virtakallio ja Siiri Laitinen Virtakallion pihapiirissä 1930-luvun alkuvuosina - kuvan antoi Siiri käyttöömme 6.10.2010. Taustalla ilmeisesti Albin Reinikaisen iso piharakennus, jossa toimi Virtakallion kanssa yhteinen teurastamo.

Tämäkin kuva on Siiri Laitisen kuva-albumista (annettu käyttöömme 6.10.2010). Siiri kertoi tähän kuvaan liittyvän tarinan:
Tuona päivänä 5.3.1949 minulla ja kuvassa oikealla olevalla Irja Tullalla - myöhemmin Lappalainen, oli molemmilla kauhea flunssa. Virtakallion ja Albin Reinikaisen yhteisessä 'teurastamossa' oli kuitenkin teurastuspäivä ja jouduimme molemmat töihin. Pakkasta oli hirmuisesti ja kuten kuvasta näkyy, puimme vaatteita päällemme niin paljon kuin mahtui. Jouduimme tuona päivänä teurastustyöhön avuksi ja esiliinamme olivat aivan työn mukaisessa kunnossa. Tauolla saimme yhdessä idean, että kun nyt näytimme mielestämme 'aivan ainutlaatuisilta', meidän pitää mennä lähitalossa asuvan Frans Toivakan luokse ikuistamaan itsemme ''juhlakunnossa'. Frans meitä hymyillen totteli ja kun kaupalla kerroin järjestetystä valokuvauksesta, saimme ideastamme lieviä moitteita.


G) Ilmakuva otettuna etelän suunnasta elokuussa 1958. Kuvasta selviää hyvin, miten "Puulavedentien" risteysalue on hyvin täyteen rakennettu - pieniä ja isoja erilaisiin käyttötarkoituksiin tehtyjä kauppoja, asumuksia, varastoja, pajoja (Rantanen) ja ulkohuoneita piisaa todella paljon ahtauteen asti.

Virtakallion kaupparakennuksen ja Albin Reinikaisen rakennuksen välimaaston pikkumökeissä asusteli myös mekaanikko Toivo Unhola, josta Vilho Manninen kirjassaan 'Kotipuolen raitit' (1978) intoutui seuraavaan 'korkealentoiseen tekstiin':
30-luvun alusta alkaen vaikutti Kangasniemen kirkonkylässä sellainen herra kuin mekaanikko Toivo Unhola, mies joka osasi ja tahtoi oppia kaikkea mahdollista, menestyen valokuvaajana sekä sähkö- ja radiomekaanikkona. Hän oli paljon muun lisäksi lahjakas, kyvykäs henkilö tarinoimaan asiakkaille filosofioiden lisäksi muustakin kuin vakioammateistaan.
Siihen aikaan oli radioala vielä lapsenkengissään, koneiden ja äänen laita oli niin ja näin. Unhola huomasi tulleen itselleen elämänsä tilaisuuden radioiden välittäjänä ja korjaajana ja hän otti muiden tehtäviensä lisäksi uuden alan. Elämää kokeneelle ja sen todellisuuden tuntijalle ei ollut alkoholinkaan tuntemus jäänyt vieraaksi.
Koska hän oli puhelias, ei asiakkaana odottavan aika pitkäksi venynyt. Hilpeän elämäntyylin osaavana miehenä hän ei omaakaan elämäänsä ottanut kovinkaan raskaasti, vaikka sen nurjia puolia oli joutunut kokemaan.
Hänenlaisensa puhelias taituri vaikutti kylän ihmisiin piristavästi oman elävän värinsä kautta. Olin näkemässä Unholan työskentelyä ja kuulemassa hänen työniloaan, kun hän työnsä ohessa nauroi ja hyräili, sävelin, puheenparsin ja sanansutkauksin. Varmaan herra Unholalle töitä antaneet kaipaavat hänenlaistaan mekaanikkoa vielä senkin jälkeen, kun hänet oli tavoitettu suureen tuntemattomaan.
Hänen poikansa Kaarlo ja Arvo jatkavat etelässä suuren kylän vaiheilla omilla ammattialoillaan aina muuttuvassa yhteiskunnassa, ja aikanaan olivat hekin siellä jossakin, tiellä isäin astumassa.
Kyläkuvaan ilmaantui muutamia vuosia sen jälkeen, kun Unholan työskentely oli jo tunnettua, sellainen hilpeä veikko kuin Frans Toivakka, hieroja Silja Toivakan poika. Hän oli myös tarmokkuutta uhkuva kansalainen: maalari, autoilija, valokuvaaja ja niin edespäin, ja oli kokenut vähän kaikkea, jopa laulajana. Nuo taituriherrat Unhola ja Toivakka esiintyivät molemmat optimistisin piristävin mielin, ja taitoivat toistensa ammatit, olivat puheliaita ja iloisia veikkoja.


H) Tämä kuva on otettu 60-luvun alkupuoliskolla - uusi pankkirakennus valmistui vuoden 1966 alkupuoliskolla (rakennustyöt aloitettiin jo vuoden 1965 puolella). Kuvassa ilmeisesti äiti ja tytär kävelevät käsi kädessä keskellä tietä tulevista muutossuunnitelmista tietämättä. Istutukset ovat tehneet alueesta jo viihtyisän ja kylän keskeisimmällä raitilla riittää rauhallista idylliä.


I) Vuonna 1980 tämän sivun käsittelemä alue koki ison "remontin" kun keskustan tiet saivat lähes nykyisen muotonsa ja istutuksia uudistettiin edustavaan kuntoon kunnanpuutarhuri Esko Pylvänäisen johdolla.


Vuoden 1980 kunnostusremonttia - Osuuskaupan edestä kuvattu etelään, työväen osuuskauppa, Virtakallion kauppa ja Elli Välisalon rakennus ovat molemmat purettu pois. "Puulavedentien" risteyksestä etelään (Välisalon talon paikalta alkaen) ollaan rakentamassa kaksiosaista ja kaksikerroksista rivikerrostaloa ("As. Oy Kivipelto").
Virtakallion ja työväen osuuskaupan paikalle on tulossa pysäköintialuetta, tässä kuvassa näkyy aluella vielä puinen varastorakennus - purkutuomion alla sekin jo kuitenkin.


Pysäköintialueella, nykyistä apteekkia vastapäätä, sijaitsi vielä v.1980 tämä "Mikkelin Työväen Osuuskaupan" vanha varastorakennus. Koneet jo virittelivät teräsleukojaan nälkäisinä.

Säästöpankin rakennus Otto Mannisen tien ja Puulavedentien risteyksessä:


J) Säästöpankin rakennus kuvattuna "by night" helmikuussa 1986 (S&J).
Kiinteistössä on sen v.1966 tapahtuneen rakentamisen jälkeen ehtinyt toimia useita liikeyrityksiä kuten alakerroksessa sijainneet Markku Saastamoisen urheiluliike, Jorvan urheiluliike (tuhoutui raivoisassa tulipalossa toukokuussa 1984), Pentti Niemisen Sähkölangot-liike, Ikosen baari, Luoma-ahon kioski, Irma Mettalon parturi-kampaamo, Seppo Turusen parturi-kampaamo, vaatetusliike Muoti-Kaija ja Esko Toivakan valokuvausliike ja videovuokraamo Kuva-Esko.
Marjatta Kärjes piti fysikaalista hoitolaitosta "Fysica" 70- ja 80-lukujen vaihteessa rakennuksen "Puulavedentien" puoleisessa pohjakerroksessa, josta sittemmin siirtyi Lahtosen apteekkirakennukseen. Entisen pankkisalin pohjoisosan tiloissa toimi hetken aikaa myös kirjakauppa, joka siirtyi sittemmin Matkahuollon lähelle Liukkosen ent. liiketaloon.
Toisen kerroksen liiketiloissa on aiemmin sijainnut kunnan hammaslääkärien toimitiloja (mm. Salama ja Aino Karjalainen 60-luvulla).
Säästöpankkikin ehti vuosien varrella vaihtaa nimeään kahdesti - ensin Merita ja myöhemmin Nordea, kunnes kyseisen pankin toiminta Kangasniemellä loppui kokonaan vuoden 2011 aikana.

(Henry Luoma-aho, sähköposti 27.1.2013): Luoma-ahon kioski oli siinä keskellä, missä nyt on pankki-automaatti. Vasemmalla puolella oli Ellen Tullisen grilli. Oikealla puolella oli Ikosen baari. Pentti Niemisen Sähkölangot-liikkeen paikalla oli aiemmin Radio- ja TV-liike Sappinen & Kauppinen.

Enso Gutzeit-yhtiön Lauri Lahtisen (Raili-vaimo) poika Ismo Lahtinen muutti tähän taloon v.1966 noin 5-vuotiaana perheensä mukana.
(Ismo Lahtinen, sähköposti 16.4.2007): Muutimme Nakertajasta Iida Viinikaisen talosta Säästöpankin taloon heti sen valmistuttua vuonna -66. Asukkaista muistan Mannisen Kalevi perheineen, Mäkelän Tarmo perheineen (pankinjohtaja) ja Palsat.
Nykyisellä apteekin paikalla toimi Markku Saastamoisen urheiluliike. Lisäksi talossa oli ainakin Ikosen baari. Asuinaika talossa jäi sen verran lyhyeksi, ettei paljoa muistikuvia siltä ajalta ole. Kirkkoniementielle muutettiin jouluna -68 ja olin aloittanut koulun syksyllä -68.

Jari Lukkarinen kuvasi Säästöpankin edustalla vuoden 1983 tienoilla (kiitos käyttöluvasta).


(Kangasniemen Kunnallislehti, 15.3.1984): Peräti neljästi on Parturi-Shop Turunen muuttanut paikkaa niiden viiden vuoden aikana, jotka Seppo Turunen on ollut Kangasniemellä. Ensin Seppo 1) aloitti säästöpankintalon yläkerrassa, mistä 2) muutti alakertaan. Sitten liike toimi jonkin aikaa 3) Satamatiellä, kun pankin rakennustöiden tieltä oli lähdettävä muualle. Nyt liike on 4) taas säästöpankin talossa, paikalla missä ennen oli Ikosen uuden baarin kabinetti - voiko sijaintia sen tarkemmin määritellä. Apuna Seppo Turusen liikkeessä työskentelee Tuula Hämäläinen.


Säästöpankin rakennuksessa sijainneen Jorvan urheiluliikkeen tuhonnut tulipalo tiistaina 29.5.1984:


Jari Lukkarinen kuvasi Säästöpankin rakennuksessa riehuneen raivoisan tulipalon surullisen näköisiä seurauksia. Kaikki tämän kuvaruudun neljä otosta tulipalosta ovat hänen kuvaamiaan (kiitos käyttöluvasta - elokuu 2015). Olli Jorvan Kone-Urheilu Ky jatkoi melko pian tulipalon jälkeen toimintaansa saman rakennuksen Puulavedentien puoleisissa alakerran tiloissa tarjoten mm. metsureille moottorisahapalveluja.




Kuvaaja Jari Lukkarinen itse muisteli (1.9.2015): Tulipalo oli toukokuussa 1984. Olin silloin ammattikoulussa Pieksämäellä, tulin varmaan Kangasniemelle iltasella näkemään tuhot.



Tämän kuvapostikortin (Karhumäki) välitti käyttöömme huhtikuussa 2013 Vesa Häkkinen Seppo Turkin kokoelmista - kiitos. Kortti on postileimattu 24.6.1974. Säästöpankkirakennuksen keskeinen sijainti Kangasniemen kirkonkylässä käy hyvin ilmi tästä kuvasta (oikeassa alakulmassa).


K) Nordea-pankin etupiha keräsi kuvausaikaan paljon vierailijoita niin pankkiautomaatin, Nordean kuin apteekinkin asiakkaista. Kuvattu pimeänä talviaamuna 10.12.2005 (S&J).


Nordean kulmassa sijainnut apteekki kuvattu 27.4.2006 (S&J). Kuten apteekin seinässä olevista lukuisista "mainoskylteistä" voi päätellä, liikerakennuksessa toimi useita muitakin yrityksiä pankin ja apteekin lisäksi:
"UPM", "AM Database Marketing Oy", "Fysikaalinen hoitolaitos Media" sekä hieroja Terja Ollikaisen ja kuntohoitaja Ritva Hämäläisen toimitilat.


Sunnuntaiaamun 5.4.2009 (S&J) rauhaa apteekilla - 'Länsi-Savo' odotti lukijoitaan.


Apteekin edustaa kuvattuna 29.4.2009 (S&J).


Entisen Säästöpankin rakennuksen arkkitehtuuria nähtynä Puulavedentien puolelta - kuvattu 2.4.2009 (S&J). Liiketiloissa toimi kuvaushetkellä apteekki.


Nordea-pankin rakennus risteysalueen takana kuvattuna 6.2.2007 (S&J) Beckerin koulun ikkunasta.


L) Virtakallion kaupan ja työväen osuuskaupan paikalla on nykyisin laakea asfalttinen pysäköintialue, jolta aukiolta tämä kuva on otettu purettavana olevan vanhan Osuuskaupan rakennuksen suuntaan v.1997 (S&J).


M) Mainitulla pysäköintialueella on kymmenisen vuotta sijainnut Eija ja Erkki Karjalaisen lasten pyörittämä jäätelökioski. Ylempi kuva on otettu kesällä 2000 (kuva: S.Svala) ja alempi 14.5.2006 (S&J), jolloin myyntivuorossa oli Marjukka Joutsi.

N) Syksyllä 2007 tehtiin kirkonkylän 'torimyyntipolitiikkaan' muutos, joka salli torikauppaa tehtävän varsinaisen torin lisäksi myös apteekkia vastapäisellä pysäköintialueella. Tässä 26.1.2008 (S&J) otetussa kuvassa Roinilan 'lihatiski' on toiminnassaan lauantaipäivänä. Vain 'linja-auton' kokoluokkaa olevien myyntipisteiden on yhä velvoitettu pysymään varsinaisella torialueella.

Roinilan 'lihatiski' kuvattuna 2.2.2008 (S&J) - kauppa käy.

Joulumyynti sujui myös vilkkaasti uudella 'markkinapaikalla' - kuvattu 22.12.2007 (S&J).

Loskasäässä myynti jatkui vuoden 2008 puolellakin - kuvattu 12.1.2008 (S&J).

O) Vuotuinen 'Kangasniemi'-ralli järjestettiin lauantaina 23.2.2008. Lähtöpaikka oli apteekkia vastapäätä oleva pysäköintialue. Kuvassa autojono 'Puulavedentien' suunnasta odottamassa lähtövuoroaan (S&J).

Lähtökorokkeella auto numero #93 ~ kuskina J.Perälä ja kartanlukijana T.Hannonen (23.2.2008 - 'S&J').

seuraavalle sivulle #48

Sivuluettelo 1-107

etusivulle