(Tapio Mäkelä, sähköposti 14.12.2014): Torinkulman talo on valmistunut vuonna 1963 eikä 1965. Tämä tieto varma. Tiedän sen siitä, että me tulimme Kangasniemelle vuonna 1963 elokuussa ja muutimme tähän taloon kulmahuoneistoon Honkasen Pukimon yläpuolelle.

(Jouko Laitinen, sähköposti 26.9.2008): Seurankunnan omistama asuin- ja liiketalo Torikulma - Kävimme taloon muuttaneen FK Marja-Liisa Vainion (myöhemmin Kammonen) asunnolla joskus maalis- huhtikuun vaiheessa (1965) kyselemässä, millä arvosanoilla yo-kirjoituksen englannin kokeemme olivat lähteneet ylioppilastutkintolautakunnalle.

Seurakunnan rakennuttama Torikulman liike- ja asuinkerrostalo rakenteilla. Talo valmistui v.1963. Tämä kuva on peräisin Kangasniemen seurakunnan arkistosta, josta saimme sen käyttöömme helmikuussa 2011. Kuvaaja ei ole tiedossa. Taustalla näkyy vanha matkahuollon rakennus.

Seurakunnan rakennuttama Torikulman liike- ja asuinkerrostalo on tiilipinnoiltaankin lähes valmis. Talo valmistui v.1963. Tämä kuva on peräisin Kangasniemen seurakunnan arkistosta, josta saimme sen käyttöömme helmikuussa 2011. Kuvaaja ei ole tiedossa.

POHJOISMAIDEN YHDYSPANKIN (PYP) - vuodesta 1975 lähtien Suomen Yhdyspankin (SYP) - Kangasniemen konttori avattiin 6.8.1962 tilapäissuojissa entisessä Savonseudun liikehuoneistossa. Seuraavana vuonna pankki siirtyi uusiin toimitiloihin seurakunnan rakennuttamaan liike- ja asuintaloon Torinkulmaan. Pankinjohtajana toimi Oiva Junttila.

Suomen Yhdyspankki (SYP) muutti toimitilansa vuonna 1984 valmistuneeseen uuteen matkahuollon rakennukseen, missä SYP toimi vuoden 1995 KOP-fuusioonsa asti.

1990-luvun alun lama ja pankkikriisi näkyi katukuvassa Kangasniemelläkin - vuonna 1993 Etelä-Savon Säästöpankki (viimeisessä vaiheessa Suomen Säästöpankki) kaatui ja joutui Yhdyspankin omistukseen. SYP toimi hetken kahdessa eri konttorissa (matkahuolto ja entinen säästöpankin talo). Vuonna 1995 Kansallisosakepankki (KOP) oli joutunut syöksykierteeseen ja fuusioitui Yhdyspankin kanssa. Uuden jättipankin nimeksi tuli MERITA Pankki. Matkahuollon liiketiloista luovutiin ja toiminta keskitettiin entisen säästöpankkirakennuksen tiloihin.

Kahta vuotta myöhemmin (1997) Merita yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa ja syntyi MeritaNordbanken. Vuonna 2001 pankin nimi muutettiin muotoon NORDEA. Kangasniemellä nämä vaiheet näkyivät liikekylttien alituisena vaihtamisena (Kangasniemen historia 4, Erkki Laitinen, 2015).

Tämä kuva on ilmeisesti vuodelta 1971 (MH). Kuvassa näkyy Honkasen Pukimon liike ja Yhdyspankin pankkikonttori.

Tämän kuvan lähetti 'VA' 8.10.2011. Tarkempi ajoitus puuttuu - edellisen kanssa samoilta ajoilta. Kuvassa näkyy Honkasen Pukimon liike ja Yhdyspankin pankkikonttori.

Nämä postikorttikuvat vastavalmistuneesta (1963) Torikulman kerrostalosta välitti Vesa Häkkinen huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista (kiitos). Ylemmän postikortin oli "Reino" Kangasniemen Hännilästä postittanut 16.9.1966 Ouluun. Molemmat kuvat oli postikortteihin ottanut Albin Aaltonen.

Pohjoismaiden Yhdyspankin (PYP) konttori kuvattuna ilmeisesti melko pian uuden konttorin valmistumisen (1963) jälkeen. Henkilökunta (tiskin takana) vasemmalta: Elli Rouhiainen, K. Ukkonen, pankinjohtaja Oiva Junttila ja Kirsti Luoma-aho. Kuvan lähetti 'VA' (8.10.2011).

---

Jari Lukkarinen kuvasi seurakunnan kerrostalo Torikulman kohdilla vuoden 1983 aikoihin (kiitos käyttöluvasta).

Nykyisten vakuutusyhtiö Tapiolan konttoritilojen ( Kari Makkonen ) kohdalla ovat aiemmin toimineet Raili Riepposen Säästökulma ja Helena Toiviaisen Palaputiikki. Marimekon myymälä (Leena ja Tapio Jäntti) ehti myös toimia aluksi viereisessä liikehuoneistossa.

(Ulla-Maija Hokkanen, parturi-kampaamo Ulla ~ sähköposti, 19.11.2006):
Tämä seurakunnan omistama talo liittyi omaan elämääni yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
Äitini omistama Parturi-Kampaamo Tarvainen siirtyi 1977 B-rapun alakerran asuinhuoneistoon. Tuohon liiketilaan tulin itsekin asiakkaita palvelemaan ja vakituiseksi kangasniemeläiseksi valmistuttuani kampaajaksi ja kosmetologiksi kesäkuussa 1980. Tarkoitus oli olla äidin ilona vain vuosi korkeintaan kaksi, mutta kohtalo tuli vastaan paikallisen poliisikonstaapeli Hokkasen hahmossa.
Siirtyminen kadun puolen liiketilaan mahdollistui SYP:n muuttaessa uuden linja-autoaseman kiinteistöön. Myös nimi muuttui tuolloin Parturi-Kampaamo Kauneushoitola Ullaksi. Toiminta jatkui aina vuoteen 2002, jolloin lopetin liiketoiminnan, liikkeen historiaa oli tuolloin kertynyt siis jo yli 50 vuotta.
Pitkäaikainen työtoveruus Tuula Seppäsen kanssa päättyi samalla, olihan Tuula kuulunut kalustoon vuodesta 1964. Tuula palvelee nykyisin asiakkaita Tuulan Tukkatuvassa (sivu 42).
Itse valmistuin fysioterapeutiksi ja katson mitä elämä vielä tuo tullessaan. Torikulman huoneisto oli jonkin aikaa tyhjänä kunnes PeLa-palvelu aloitti tiloissa. Sen jälkeen tuli nykyinen Marimekko-myymälä.
Nykyisessä Tapiolan liiketilassa toimi muuten pitkään Helena Toiviaisen Palaputiikki, jonka jälkeen tuossa pienessä huoneistossa oli vaihtuvuutta. Viimeisimpänä naapurina meillä oli Kello Suominen.
Säästökulman toiminnot ostivat PuotiMimmit. Tuossa huoneistossa toimi aiemmin pitkään Huonekaluliike Laitinen.

Torinkulman liiketiloissa ovat vuosien varrella toimineet myös sellaiset yritykset kuten Sepeteus (=Tiaisen kemikalio, missä myytiin myös mm. äänilevyjä), Suomisen kello- ja koruliike (hetken Anja Arkko), Laitisen huonekaluliike ja Honkasen pukimo.

Kangasniemen Kunnallislehti onnitteli 21.10.1953 KOP:n pankinjohtaja Eino Hokkasta, joka oli edellispäivänä täyttänyt 50 vuotta. Hokkanen oli jutun mukaan syntynyt maanviljelijän poikana Kangasniemen Oralan kylässä. Käytyään kauppakoulun Jyväskylässä hän oli toiminut noin 17 vuotta Kangasniemen Osuuskaupassa myyjänä ja keskusvarastonhoitajana. Hokkanen oli siirtynyt vuonna 1946 Kansallis-Osake-Pankin Kangasniemen konttorin hoitajaksi, jossa toimessa oli edelleen. Hän oli lisäksi toiminut monissa eri yhteiskunnallisissa tehtävissä kuten Kangasniemen Yhteiskoulun taloudenhoitajana.

Rakennuksen liiketilojen aikaisemmista vaiheista tiesi kertoa Ulla-Maija Hokkanen seuraavaa arvokasta faktatietoa:
(U-M.H, sähköposti ~ 9.11.2006): Haluaisin täydentää osaltani tietoa KOP:n talosta. Äitini omistama Parturi-Kampaamo Tarvainen toimi vuodesta 1951 aina seitsemänkymmentä luvun alkupuolelle saakka pankin naapurina. Tuolloin pankkia ryhdyttiin laajentamaan ja liiketila (nykyinen Irastopin kahvipuoli ) otettiin pankin käyttöön. Päädyssä toimi tuolloin Luoma-ahon elintarvikekioski, jota heidän onnekseen laajennus ei koskenut.
Tuossa kyseisessä elintarvikekioskin tiloissa urheilu- ja varaosaliikettä pitivät Maija ja Hannes Kumpula.

Tämä kuva on vuodelta 1963, jolloin seurakunnan rakennuttama Torikulman liike- ja asuinkerrostalo oli vielä rakenteilla. KOP-rakennuksen länsipäädyssä erottuu kuvassa Urheilu * Radio'-liike (Maija ja Hannes Kumpula) - valkoinen liikemainos. Tämä kuva on peräisin Kangasniemen seurakunnan arkistosta, josta saimme sen ystävällisesti käyttöömme helmikuussa 2011. Kuvaaja ei ole tiedossa. Kansallis-sanan alla olevassa liiketilassa toimi vuodet 1951-77 Parturi-Kampaamo Tarvainen.

'VA' lähetti 8.10.2011 tämän Kansallisosakepankin liikerakennuksen alkuvuosilta. Kuvausajankohta ei ole tiedossa, mutta länsipäädyssä on toiminnassa polkupyöriin liittynyt liike (Juvonen, Kumpula tai Laakso).

Tämän postikorttikuvan saimme käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen, kiitos. Kortin ovat postittaneet "Myö ja Marja" Kangasniemeltä Korsoon helmikuussa 1962. Kuvassa KOP-pankkitalo ja taustalla v. 1960 valmistunut yhteiskoulun uudempi osa.

Henry Luoma-aho lähetti nämä kolme mielenkiintoista kuvaa entisestä KOP-rakennuksesta, jonka länsikulmassa sijaitsi kuvausaikaan 1970-luvulla Luoma-ahon kioski. Ylin kuva on uusin. Liikenneratkaisut olivat erilaisia tuolloin. Parturi-Kampaamo Tarvainen taitaa olla alimmissa kuvissa olla vielä toiminnassa kioskin ja KOP:n välissä. Tämän kirjoittaja muutti Kangasniemelle töihin (viereiseen kouluun) syyskuussa 1978, jolloin maisema oli kovastikin näiden kuvien mukaista. Luoma-ahon kioski oli koululaisten suosima paikka välitunneilla.
Kuvien ajoitukseen liittyen Jojje Kontio teki (8.9.2014) hyvän havainnon: Valkopohjaiset rekisterikilvet tulivat autoihin 1975.
Autonmerkkien tunnistelijoille tässä olisi mukavaa työmaata, itse en kaikkia tunnista (Fiat, Mini, Volvo Amazon - jne...).

H) Ulla-Maija Hokkanen (os. Tarvainen) antoi käyttöömme (18.11.2006) viisi mielenkiintoista valokuvaa äitinsä parturi-kampaamosta, joka sijaitsi KOP-talossa vuosien 1951-77 aikana. Kuvatekstit ovat U-M.H:n kirjoittamia.

(U-M.H): Oikealla äitini Hilkka Tarvainen ja vieressä silloinen työntekijä Leena Hokkanen. Hän ei vielä tosin tuolloin ollut Hokkanen, mutta hänen tyttönimeään en muista. Hän työskenteli liikkeessä vuodesta 1957 alkaen 60-luvun alkupuolelle, jolloin hän meni Voutilaan emännäksi.

(U-M.H): Hieman historiikia ja kuvia Parturi-Kampaamo Tarvaisesta, joka toimi KOP:n talossa vuosina 1951- 1977. Vuonna 1977 pankin laajennuksen myötä toiminta siirtyi Torinkulman taloon pihan puolelle.
Keskisuomalaisessa oli ollut liikkeen myynti-ilmoitus, jonka johdosta vanhempani tulivat katsomaan tiloja kesäkuussa 1951. Liikkeen omisti tuolloin Pulli. Kaupat syntyivät ja näin tavallaan lyötiin lukkoon jo minunkin kohtaloni. Joitakin muistoja ja mielikuvia minulle on lapsena jäänyt noilta 60-luvun ajoilta, jolloin varsinkin kesäisin olin paljon Kangasniemellä.
Mehän perheenä asuimme Jyväskylässä, jonne vanhempani veljeni Juhan ( s.1946 ) kanssa olivat muuttaneet v.1957 KOP:n yläkerrasta ja äitini aloitti työmatkan kulkemisen Turusen linja-autoilla. Syy muuttoon taisi olla syntymäni tuona vuonna ja isovanhempien hoitoapu oli tarjolla Jyväskylässä.

(U-M.H): Aikoja ei tuolloin juuri tilattu etukäteen vaan asiakkaat tulivat istumaan ja odottamaan vuoroaan. Välillä tila täyttyi sankasta tupakansavusta, kun paikalle sattui samanaikaisesti useampi tupakoitsija.
Kellään ei tuolloin tuntunut olevan kiire ja asiakkaat rupattelivat niitä näitä ja vaihtoivat samalla myös kuulumiset. Asiakaspalvelusta muistan, että kaikkia yleensä teititeltiin ja usein liitettiin myös titteli puhuteltaessa asiakasta.
Itse en ilmeisesti titteleistä piitannut, koska olin Osuuskaupan silloiselle johtaja Karhulle tokaissut ”Tiedän, että sinä olet Karhu, mutta ei ihmiskarhut syö pieniä tyttöjä”. Tämän kertoi minulle Vilho Karhu joskus 80-luvulla vuorostani palvellessani häntä asiakkaana.
Jouduin myös kieltäytymään, kun minulta asiakkaat kysyivät tulenko edelleen istumaan syliin ja laulamaan? Olin vilkas lapsi enkä aristellut tuppautua asiakkaiden syliin samalla esittäen koko repertuaarini, joka ilmeisesti käsitti silloiset 60- luvun iskelmähitit, lasten laulut ja virret.
Naisten hiukset hoidettiin talon toisessa kerroksessa, tuon tavan mukaan ei ollut ”sopivaa” istuttaa naisasiakasta permanennttipuolat tai hiusväri päässä miesten tuijoteltavana. Hilpeyttä olisi varmaan herättänyt miehissä nähdä naiset istumassa kytkettynä puolista sähköpermanenttikoneeseen.
En usko, että miehetkään olisivat liiemmin pitäneet tuijottelusta saman aikaisesti, kun heille tehtiin esim. amerikkalaista parranajoa. Hieno hoito muuten, siinä parta ajettiin tuon ajan mukaisesti oikealla partaveitsellä, iho oli valmisteltu kuumilla kasvopyyhkeillä. Parranajon jälkeen kasvot hierottiin lopuksi tuli vielä viileän virkistävät kosteat kasvopyyhkeet ja lopuksi tuoksuva partavesi.
Työasut ja parturikapat olivat tuolloin valkoista puuvillakangasta, sillä niistä näkyi puhtaus ja hygienisyys. Kaikki kuvat on ilmeisesti otettu 50-luvun lopulla.

(U-M.H): Päivän työt päättyneet. KOP:n edessä vasemmalla Hellä Närväinen, joka lähti vuonna 1964 tyttösarjan tekoon kuten hän itse asian silloin ilmaisi. Hellä työskenteli eläkeikään saakka kunnan palveluksessa perhepäivähoitajana ja samalla teki myös jonkin verran kotona parturin töitä. Oikealla Leena Hokkanen.

Elintarvikekioskin edustalla Roinilan tilan liikkuva lihatiski eli myyntiauto kuvattuna 17.11.2007 (S&J). Ajoneuvon ovessa teksti: Saparomäen Pihvipirssin ensimmäinen perämies (Heikki Manninen).