4) 'Kalliolan koulu' (vanha 'kivikansakoulu' vuodelta 1929 ja viereinen 50-luvun parakkikoulu).
(Svala & Joutsi * kesäkuu 2006 ~ viimeisimmät lisäykset: 16.2.2015)

"Tää uusko, uljas linna, se tässä kummullaan..."

A) Kirkonkylän vanha kansakoulu valmistui v.1929 (Toivo Salervo). Koululla on vuosikymmenten aikana ollut useita eri nimityksiä, joiden kirjavuus aina silloin tällöin aiheuttaa ongelmia. Tämä otos kuvattu 2.1.2009 ('S&J').

Tässä kuvassa kyseinen koulu kuvattuna seurakunnan "puutarhatontille" suunnitellun rivikerrostalon paikkeilta 5.12.2005 ('S&J'). Kuvan vasemmassa reunassa näkyvä punainen varastorakennelma purettiin touko- ja kesäkuun vaihteessa v.2006. Uusi rakennusprojekti tuli käynnistymään erinnäisten ongelmien vuoksi vasta loppuvuodesta 2010.

"Kentän koulua" ollaan rakentamassa 20-luvun loppupuolella. Kuva Esko Pylvänäisen albumista.

Mikko Halmeslahti antoi (2.12.2007) käyttöömme tämän kuvan kirkonkylän vanhan kansakoulun rakennustyömaalta (valmistui 1929). Mikon kertoman mukaan kuvassa on työnsä ääressä ainakin Jalavan pariskunta.

Kirkonkylän vanhan kansakoulun rakennustyömaalla (valmistui 1929) - kuvassa vasemmalla Reino Makkonen. Kuva on peräisin Aino Käyhdyn (o.s. Makkonen) perhekuva-albumista. Muut henkilöt toistaiseksi tunnistamatta.

Kivikansakoulun viereinen 50-luvun parakkikoulu:

B) Tässä vanhassa ilmakuvassa erottuu selvästi vuosina 1946-58 'kivikoulua' vastapäätä seurakunnan 'puutarhatontilla' sijainnut parakkikoulu.

Marja Svala toimitti helmikuussa 2015 käyttöömme edellisen osakuvan alkuperäisen kuvapostikortin - kuvaaja on Albin Aaltonen. Kortti on kulkenut lokakuussa 1959.


Seppo Virtanen otti tämän kuvan kellotapulista Kirkkoniementien suuntaisesti Meijerinniemeä kohden 50-luvun loppuvuosina. Jussi Svalan pihassa vielä 'vanha mökki' (uusi valmistui lähemmäs rantaa v.1965). Naapurissa - Jussin vanhempien Elsa ja Vilho Svalan talon edessä seisoo ilmeisesti Vilholla käytössään ollut kuorma-auto.
Parakkikoulu on kuvassa vielä paikallaan - koulu toimi vuodet 1946-58, joten siitä kuvalle ajoitukseen 'takaraja'. Kirkkoniementien varrelta 'Kivikoulun' takaa erottuu ensimmäisenä Seppo Virtasen oma kotitalo (vanhemmat Jenny ja Bruno Virtanen).

Seppo Virtasen kuvaamana Bruno Virtanen pihallaan - mukana hiekkakasalla lapsia ja ilmeisesti Brunon äiti eli 'mummo'. Kuvausajankohta ennen vuotta 1958, koska parakkikoulu näkyy taustalla kuvassa.

Seppo Virtasen upea 'pihakaivotutkielma' avaa taustaltaan erityisen kiinnostavan näkymän kirkkomäelle, parakkikoululle, vanhalle seurakuntatalolle ja Vilho Svalan asuinrakennukselle. Tässä kuvassa viehättää lisäksi eletyn elämän jäljet lumessa kaivon ympäristössä.

MH lähetti (6.10.2008) tämän ilmeisesti vuoden 1959 aikoihin 'Kangasniemen Kunnallislehdessä' julkaistun kuvan parakkikoulusta. Lehtikuvatekstin vuosilukuihin lienee perusteltua tehdä se pieni muutos, että koulua käytiin parakissa jo vuoden 1946 puolellakin.

(Jukka Kiljunen, 29.5.2006): Synnyin Kangasniemellä v. 1948 ja aloitin koulunkäynnin syksyllä 1955 suurille ikäluokille väsätyssä parakissa Svaloja vastapäätä. Kaksi seuraavaa luokkaa viereisessä kivikoulussa. Sitten vuodeksi juuri valmistuneeseen uuteen kansakouluun Kankaistenlammin rannalle ja sitten Yhteiskouluun.
Tien takaa tuli välitunneilla seuratuksi Villen (Svala) ja nuoren Jussin pihaelämää kuorma-autojensa kimpussa. Huoltohommaa riitti ja perunamaan hoitoa.
Isä-Villellä oli vanhempi pienempinokkainen Bedford ja Jussilla uudempaa mallia, isompinokkainen. Jussilla oli pikkutyttö, joka tykkäsi laulaa äänekkäästi niin, että kuului koulun pihalle asti.

Jukka Kiljunen nimesi tämän vuoden 1955 parakkikoululaisten ryhmäkuvan oppilaat (17.8.2008) seuraavasti:
Opettaja: Saara Tyrväinen. takarivi vasemmalta alkaen: Hannu Nykänen, Ilkka Sappinen, Timo Vainio, Eino Lopperi, Valto Rahikainen, Raimo Hämäläinen, Seppo Kääriäinen ja Seppo Kuitunen.
2.rivi takaa vas. alkaen: Taisto Seppänen, Reijo Manninen, Reijo Pynnönen, Antti Mikkola, Arto Salmi, Erkki Tissari, Jukka Kiljunen, Seppo Pajunen ja Jorma Juhani Luokkanen.
2. rivi edestä vas. alkaen: "Lapasniemen" Reijo, Raimo Siitari, Pirjo Muinonen, Sirkka Laitinen, Pirjo Malinen, Leena Siikanen, Tuula Taavitsainen ja Anneli Möttö.
eturivi vas.alkaen: Kaija Manninen, Marketta Pikkarainen, Anna-Maija Pylvänäinen, Mirjami Laitinen, Pirjo Tulla, Arja Marttinen, Mirja Poikolainen, Merja Oranen, Marjut Laine, Kaija Jurvanen ja Pirkko Reinikainen.

Tämän historiallisen 'parakkikoulun' ensimmäisen luokan oppilaskuvan vuodelta 1955 antoi käyttöömme Marketta Wessler o.s Pikkarainen, joka itse on tässä kuvassa mukana oppilaiden joukossa.

Oppilaat kuvattiin 'kivikoulun' pihalla, taustalla koulun piharakennus. Aita vasemmalla kertoo koulunpihan ja silloisen tielinjan rajan. Parakkikoulu sijaitsi siis tien vastakkaisella länsipuolella. Koulukuvaajana v.1955 oli otoksen takana olevan leiman mukaan 'Valokuvaamo Kuvapojat - Kangasniemi, puh. 207' (Vassinen).
Kuvan 'luovutus' käyttöömme tapahtui perjantaina 15.8.2008 Kangasniemen rantakahvilassa pidetyssä oppilaskuvan kolmen oppilaan kohtaamisen yhteydessä, jolloin paikalla olivat Marketan lisäksi tapaamishankkeen puuhamiehenä toiminut Jukka Kiljunen ja Leena Siikanen-Toivio. Tämän kirjoittaja oli paikalla 'kuunteluoppilaana ja ylöskirjaajana'.
Kolmen 'parakkikoulun ekaluokkalaisen' oppilaan kohtaaminen 53 vuoden jälkeen liittyi Jukka Kiljusen ideoimaan 'projektiin', missä hän mainittujen luokkansa 'likkojen' kanssa etsi (mm. 'Kangasniemen Kunnallislehteen' tehdyn jutunkin avulla) yhteyksiä parakkikoulun oppilaskuvan muihin 'kavereihin' tarkoituksena kirjata ylös mm. yhteisiä koulumuistoja. Kuvassa on kaikkiaan 36 oppilasta - 19 poikaa ja 17 tyttöä.

KLIKKAA: Lisää kuvia ja muistelmia 'Parakkikoulusta'.

C) Vanhan 'kivikansakoulun' seutuvilla kuvattuna autoilija ja postinkuljettaja Albin Luokkanen poseeraamassa yhdistetyn paketti- ja linja-autonsa kanssa. Tarkempi ajoitus puuttuu - koulu valmistui v. 1929 (Kuva: EP). 50-luvun parakkikoulu sijaitsi siis kuvassa olevan Albinin ajopelin ja koulun välisellä alueella.
Albin Luokkasen kyydissä piti kuulemma käyttäytyä kunnolla - jos auto oli täynnä ja matkanvarrelta oli kyytiin pyrkimässä uusia 'parempia matkustajia', Albin laittoi häiriköt ulos ja uudet matkustajat sisään.

'Oli (kylän) pieni kansakoulu täynnä laihajalkaa,
kauan sitten,
ne jo alkusyksyin lauloi, joulu ihan kohta alkaa...'

(Juha Vainio: 'Kauan sitten')

Uuden kirkonkylän 'kivikansakoulun' 2-4-luokkalaiset kuvattuna keväällä 1933. Reunoilla opettajat Aili Itkonen ja Edvard Niemimaa. Eeva ja Leena Närväinen polvillaan tyttöjen keskellä.

Kuva ja kuvateksti ovat Eeva Lylyn (os. Närväinen ~ Vaimosniemeltä, s.1920) kirjasta 'Vaimosniemen Närväisiä' (1989).
Eeva Närväinen oli ehtinyt käydä ensimmäisen kouluvuotensa 1928-29 'Napalan alakoulun 2. osastolla', mutta pääsi syksyllä 1929 siirtymään vastavalmistuneeseen uuteen kivikansakouluun.
Eeva kirjoittaa uudesta koulustaan (1989): Syksyksi 1929 valmistui uusi kansakoulurakennus, jonka vihkiäisiä juhlittiin lokakuun 26. päivänä (1929). Minä sain ilon ainoana oppilaana esiintyä siellä. Länsi-Savon juhlaselostuksessa kerrottiin: 'Kansakoulun oppilas Eeva Närväinen lausui näppärästi runon Uusi koululinna'.
Seisoin jakkaralla, jotta näkyisin siellä isojen ihmisten joukossa. Runon alun muistan vieläkin: "Tää uusko, uljas linna, se tässä kummullaan...".

Eeva Lyly (os. Närväinen) muisteli (1989) kirjassaan myös 1930-luvun alun 'tyttöjen tekemisiä' seuraavasti:
Viihdyimme hyvin vanhalla hautausmaalla, jossa tutkimme vanhojen hautojen kiviä. Ei ollut koskaan tekemisestä puutetta, vaikkei yhteiskunta harrastusmahdollisuuksia tarjoillutkaan. Kävimmehän tosin koululla opettajien pitämässä NNKY:n ompeluseurassa, joka toimi Inarissa sijaitsevan Riutulan lastenkodin hyväksi.

Ylempänä oleva kuva on juuri Eeva Närväisen mainitsemista uudella kivikansakoululla v.1933 pidetyistä opettajien järjestämistä 'NNKY:n ompeluseuroista'. Kuvatekstissään Eeva nimeää keskeltä opettajat Aili Itkonen ja Alina Tyrväinen sekä opettaja Itkosen Tyyne-sisaren, jonka takana seisomassa opettaja Kuronen. Hän ei mainitse, missä hän itse kuvassa on (ilmeisesti parhaan ystävänsä Helena Mannisen kanssa?).

Kirkonkylän uusi kivikansakoulu kuvattuna ilmeisesti melko pian valmistumisensa (1929) jälkeen - hautausmaalla on kuvaushetkellä ollut vielä 'vapaita paikkoja'. Kuvan lähetti Paula Tiihonen (16.8.2010) - vanhempiensa albumista.

Siiri Laitisen luokkakuva hänen kuva-albumistaan (annettu käyttöömme 6.10.2010) kuvatekstillä: 'Kansakoulussa yläkoulun III-luokka'. Siiri eturivissä seisovista tytöistä neljäs vasemmalta.
Kysyttäessä Siiriltä, miksi kuvassa on mukana vain viisi poikaa, hän vastasi poikien vain jättäytyneen usein koulukuvauspäivinä 'suosiolla kotiin' jostakin syystä. Tämä kuva on otettu vuoden 1940 tienoilla.

D) Esko Reinikaisen luokkakuvia vuosilta 1948-51.

Esko Reinikainen antoi 5.8.2012 ystävällisesti käyttöömme tässä kuvaruudussa olevat kolme luokkakuvaansa kansakouluvuosiltaan 1948-51. Koulurakennuksena oli ollut Eskon kertoman mukaan 'parakkikoulu', mutta luokkakuvaukset käytiin ottamassa tien toisella puolella kivikoulun voimistelusalissa.

Ylimpänä ensimmäinen luokka syyslukukaudella 1948 (opettaja rouva Rusanen) - keskellä edelleen ensimmäinen luokka kevätlukukaudella 1949 ja alinna kolmas luokka kuvattuna tammikuussa 1951 - opettajana nyt Matti Rusanen, edellisten kuvien naisopettajan aviomies.

Ensimmäinen luokka - kevätlukukausi 1949 (rouva Rusanen).

Kolmas luokka - tammikuu 1951 (opettajana Matti Rusanen).

E) Ahti Pynnösen luokkakuvia:
Parakkikoulussa (1950-51 ja 1951-52) ja 'kivikoulussa' kolmannella 1952-53.

Ahti Pynnönen ('Tampellan talossa' matkahuollon kulmilla asuneen Esko Pynnösen poika) lähetti 24.8.2010 ystävällisesti käyttöömme kolme luokkakuvaansa oman koulu-uransa alusta. Hän kävi kaksi ensimmäistä kansakouluvuottaan parakkikoulussa ja siirtyi kolmannelle (lukuvuotena 1952-53) viereiseen 'kivikansakouluun'.

Yllä olevassa kuvassa on parakkikoulun ykkösluokka lukuvuonna 1950-1951. Ahti Pynnönen on liittänyt mukaan nimiluottelon, johon varmasti saamme aikaa myöten täydennyksiä:

(Ahti Pynnönen, 24.8.2010): Takarivi vasemmalta: Timo -?- , Pertti Suuronen, Sirkka Jurvanen, -?- , Tapio Penttinen, Ahti Pynnönen, Mikko Manninen, Raimo Pöyry ja -?-.
Toinen rivi takavasemmalta: Reijo Määttänen, -?- , Jaakko Laitinen, Eino Saajamaa , Maija Hokkanen, Jussi Jalava, Anna Puolakka, -?- ja Marja-Liisa Viinikainen.
Toinen rivi edestä vasemmalta: ? Lopperi, Pentti Ursin, Risto Lindgren, -?- , opettaja Taimi Kuronen, Kari Alanärä, Risto Manninen, Aila Nahkuri ja -?- .
Eturivi vasemmalta: Virpi Ikonen, Osmo Marttinen, Eeva Loisa, Erkki Ylönen, Marjut Koponen, Teuvo Laitinen, Tuula Haapala ja Martti Muurinen.

(Sirkka Närhi - os. Jurvanen, sähköposti 19.9.2010): Ylärivi: Raimo Pöyryn vieressä viimeisenä Maila Pynnönen.
2.rivi ylhäältä: opettaja Kurosen vasemmalla puolella Maija Hokkanen ennen Jussi Jalavaa ja viimeisenä Marja-Liisa (?) Viinikainen.

Parakkikoulun toinen luokka ~ lukuvuosi 1951-52:

(Ahti Pynnönen, 24.8.2010): Takarivi vasemmalta: Risto Lindgren, Jussi Jalava, -?-, Teuvo Laitinen, Tapio Penttinen, Kari Alanärä, -?-, -?-, Risto Manninen, Mikko Manninen ja Pentti Ursin.
Toinen rivi vasemmalta (seisomassa): -?-, Eeva Loisa, -?- , Tuula Haapala, Marjut Koponen, ? Lopperi, ?Hokkanen, Eila Erkkilä, Virpi Ikonen, Marja-Liisa Viinikainen, Aila Nahkuri, Sirkka Jurvanen, Anna Puolakka ja -?-.
Eturivi vasemmalla (istumassa): Opettaja Taimi Kuronen, Martti Muurinen, -?- , Pertti Suuronen, Raimo Pöyry, Ahti Pynnönen, Reijo Määttänen, Erkki Ylönen, Osmo Marttinen, -?- , Jaakko Laitinen ja -?-.

(Sirkka Närhi - os. Jurvanen, sähköposti 19.9.2010): 2. rivi vasemmalta seisomassa: opettajan vieressä ennen Eeva Loisaa Maila Pynnönen, Lopperin jälkeen Maija Hokkanen ja Virpi Ikosen jälkeen Marja-Liisa (?) Viinikainen.

'Kivikansakoulun kolmas luokka ~ lukuvuosi 1952-53:

(Ahti Pynnönen, 24.8.2010): Takarivi vasemmalta: Opettaja Helmi Romo, Ahti Pynnönen, Reijo Määttänen, Risto Lindgren, Raimo Pöyry, Kari Alanärä, Mikko Manninen, Pentti Ursin, Jussi Jalava ja Tapio Penttinen.
Toinen rivi ylhäältä ~ vasemmalta: Teuvo Arkko, Risto Manninen, Raimo Siitari, Eero Ylönen, Aila Nahkuri, -?- , Anna Puolakka, Eila Erkkilä ja Virpi Ikonen.
Toinen rivi edestä ~ vasemmalta: Sirkka Jurvanen, Marja-Liisa Viinikainen, -?- , Tuula Kuitunen, (Maija?) Hokkanen, -?- , Eeva Loisa, Tuula Haapala ja Marjut Koponen.
Eturivi vasemmalta: Pertti Suuronen, -?- , -?- , Jaakko Laitinen, Osmo Marttinen ja Teuvo Laitinen.

(Sirkka Närhi - os. Jurvanen, sähköposti 19.9.2010): 2.rivi ylhäältä vasemmalta: Aila Nahkurin jälkeen Maila Pynnönen.
2.rivi edestä: Sirkka Jurvasen jälkeen Marja-Liisa (?) Viinikainen, Tuula Kuitusen jälkeen Maija Hokkanen.

'Parakkikoulussa' v.1955 aloittaneiden ikäluokkaa:
2. ja 3. lukuvuodet 'kivikoulun' puolella:

(Jukka Kiljunen, sähköposti, 18.8.2008): 1) Annikki Savolainen, 2) Kaija Jurvanen, 3) Leena Laitinen, 4) Mirja Poikolainen, 5) Leena Siikanen, 6) Mirja Honkanen, 7) Anneli Möttö, 8) Liisa Pylvänäinen, 9) Pirkko Reinikainen, 10) Ritva Heiskanen, 11) Kirsti Marttinen, 12) Raimo Hämäläinen, 13) Seppo Kuitunen, 14) Markku Lehkonen, 15) Niilo Laitinen, 16) Erkki Seppänen, 17) opettajamme rva Heiskala, 18) Markku Kinnunen, 19) Sakari Makkonen, 20) Timo Vainio, 21) ei varmuudella tunnistettavissa (mahdollisesti Valto Rahikainen), 22) Reijo Pynnönen, 23) Eeva Kortelainen, 24) Tomi Hirvihalme, 25)Keijo Naumanen, 26) Ritva Pulkkinen, 27) Lasse Honkanen, 28) Jukka Kiljunen, 29)Merja Oranen, 30) Reijo Manninen, 31) Markku Saloranta, 32) Marita Laitinen, 33) Erkki Tissari, 34) ei tunnistettavissa, 35) Markku Pynnönen, 36)Raimo Siitari, 37) ei tunnistettavissa, 38) Seppo Kääriäinen, 39) Kari Kuitunen, 40) ei varmuudella tunnistettavissa (sen verran näkyy tyypillistä kasvojen virnettä, että hän voisi ehkä olla Arto Salmi).

F) Nämä kaksi tämän kuvaruudun 'parakkikoulun lapsien' oppilaskuvaa saimme käyttöömme (15.8.2008) Leena Siikanen-Toiviolta (vrt. ylempi kuvaruutu tällä samalla sivulla).
Kyseessä kuvassa on siis 2. luokka vuonna 1956 ja kuvauspaikka on kivikoulun etupiha. Tämä ikäluokka oli siis ensimmäisen kouluvuotensa käynyt tien vastakkaisella puolella sijainneessa parakkikoulussa, joka toimi tilapäisratkaisuna vuosien 1948-58 aikana. Vuonna 1958 valmistunut uusi 'Kankaistentien' varteen valmistunut kansakoulurakennus helpotti luonnollisesti tilaongelmia ja parakkikoulu siirrettiin tarpeettomana toisaalle muihin tehtäviin.
Osa tämän ikäluokan koululaisista - parakkikoulussa ykkösluokkansa suorittaneista - kävi toisen kouluvuotensa toisaalla. Ainakin Marketta Wessler (o.s. Pikkarainen) kertoi (15.8.2008) viettäneensä toisen kouluvuotensa 'Vapaakirkon' eli 'Betanian' (myös tunnettu nimellä 'Rälläkkä') tiloissa. Kuvan omistaja Leena Siikanen-Toivio istuu eturivissä siis viidentenä vasemmalta.

(Jukka Kiljunen, sähköposti 18.8.2008): Tässä kuvassa meitä on 39. Kuvauspäivänä muutama oppilas on ollut poissa, koska muistan aikuisten tuolloin päivitelleen suurta luokkakokoa: joko 43 tai peräti 45 oppilasta. Ja olihan siinä päivittelemistä. Mahduimme silti paripulpetteinemme alakerran meijerin puoleiseen isoon luokkaan, joka tuntiemme jälkeen muuttui ylempien luokkien voimistelu- ja veistosaliksi. Nämä välineet täyttivät luokan takaosaa peräseinän puolapuineen. Muistelen, että ainakin osa höyläpenkeistä olisi ollut seinälle nostettavaa mallia.
Rinnakkaisluokkamme Betaniassa eli ”Rälläkässä” lienee ollut hieman pienempi, mutta voinee päätellä, että Kirkonkylän koulupiirin alueella oli vuonna-48 syntynyt n. 70 vauvaa.
Tässä 2. kouluvuoden koostumuksessa on meidän Parakkikoulussa aloittaneiden lisäksi useita edellisen kouluvuoden em. Betaniassa käyneitä. Vastaavasti monet olivat siirtyneet täksi vuodeksi Betaniaan, kuten esim. Marketta Pikkarainen kertoo tehneensä. Tällaista siirtymistä ainakin joissakin tapauksissa tapahtui vanhempien toivomuksesta. Ehkä siitä sitten seurasi siirtotarvetta toiseen suuntaan, eikä vanhempien mielipidettä ainakaan kaikilta kysytty. –Josko sitä olisi kaikilla ollutkaan? Tämän ansiosta tuli luokallemme myös kasvinkumppanini Kuitusen Kari (39) ja voimme alkaa jakaa myös kaikki kouluun ja koulumatkoihin liittyvät kokemuksemme.
Opettajamme tässä kuvassa on kanttorin rouva Heiskala. Kaikille paikalla olleille on varmaan jäänyt muistiin järkyttävänä tapahtumana, kun hän erään aamupäivän aikana alkoi mennä ilmeisesti sokeritautikoomaan. ”Opettaja on humalassa”, virnuili eräskin kylällä humalikkaita seuraillut poika. Lopulta Siitarin Raimo (36) ensimmäisenä ymmärsi, että tämä ei ole leikkiä ja älysi hälyttää apuun johtajaopettaja Kalevi Keskisen, joka kantoi opettajamme sylissään asuntosiipeen.
Kun mentiin välitunnille, oli lääkäri Mäkipentin Jaguar-auto koulun edessä. Opettaja Heiskala ei enää palannut kouluun. Sijaiseksi saatiin välittömästi jouluun saakka Ruohorannan puutarhan tyttö Toini Pyykkönen naapurista tien takaa ja sitten koko kevätlukukaudeksi metsäpomo Esko Pynnösen Aili-rouva, joka tietääkseni oli pätevä kansakoulunopettaja ja toimi ainakin Vuojalahden koulussa.

(Jukka Kiljunen, sähköposti 19.8.2008): 1) Anneli Möttö, 2) Paula Pesonen, 3) Marjut Laine, 4) Kaija Manninen, 5) Eeva Kortelainen, 6) Ritva Heiskanen, 7) Marketta Pikkarainen, 8) Anna-Maija Pylvänäinen, 9) Leena Siikanen, 10) Pirjo Muinonen, 11) Eila Staven, 12) Hannele Laitinen, 13) Reijo Manninen, 14) Tiina Hirvonen, 15) Arto Salmi, 16) Keijo Naumanen, 17) Maija Lahikainen, 18) Hannu Jalava, 19) Jukka Kiljunen, 20) tunnistus epävarma (Mirja Poikolainen?), 21) Reijo Pynnönen, 22) Seppo Kuitunen, 23) Tomi Hirvihalme, 24) Valto Rahikainen, 25) Markku Lehkonen, 26) Raimo Siitari, 27) Eero Kortelainen, 28) opettajamme Helmi Romo, 29) Seppo Kääriäinen, 30)Kari Kuitunen ja 31) Teuvo Marttinen.

Sama ikäluokka kuin edellä, nyt 3. luokka (1958) ja oppilaskuva on otettu vanhan kivikoulun luokkahuoneessa. Uusi koulurakennus 'Kankaistentien' varteen oli siis juuri rakenteilla ja tämäkin joukko siirtyi sinne neljänneksi kouluvuodekseen.
Tämänkin kuvan antoi käyttöömme (15.8.2008) Leena Siikanen-Toivio, joka istuu nyt toisessa rivissä kolmantena oikealta.

Mikäli haluat seurata sivustollamme tämän ikäluokan myöhempiä seikkailuja 'oikotietä käyttäen', voit siirtyä heidän mukanaan sivulle #68 ~ 'neljännelle luokalle' uuden 'Kankaistentien' varteen valmistuneen koulurakennuksen tiloihin.

Tämän saman ikäluokan oppilaita kävi rinnakkaisluokkia ilmeisesti melko sattumanvaraisin jakoperustein myös 'Vapaakirkon' eli 'Betanian' tiloissa. Ajan koululaiset tuntuvat useimmat puhuvan myös 'Rälläkkänä' Vapaakirkosta.
Vapaakirkolla 50-luvulla kansakouluaan käyneiden muisteluja ja luokkakuvia löytyy sivulta #20.

G) "Kentän koulu" kuvattuna ilmeisesti 60-luvulla. Tämä "Kirkonkylän vanha koulu" ja nykyisin "Kalliolan koulu"-nimellä tunnettu klassistinen, rapattu kaksikerroksinen kansakoulurakennus valmistui v.1929. Sen oli piirtänyt kouluhallituksen arkkitehti Toivo Salervo.
Talo rakennettiin "sementtitiilestä", laipiot olivat rautabetoniset. Tämä kaksikerroksinen talo tuli maksamaan n. 700.000 silloista markkaa - seurakunnalta ostetun tonttimaan hinta oli ollut n. 14.000mk.
Valmistumisensa aikoihin ruhtinaallisen avaralta tuntunut koulurakennus osoittautui kuitenkin hyvin pian ahtaaksi. "Parakkikoulu" toimi 1950-luvulla "Kentän koulua" vastapäätä seurakunnan kasvihuoneiden paikkeilla. Tilapäisratkaisua tarvittiin sodan jälkeen koulujen tarpeen kasvettua nopeasti.
60-luvun alkuun Kankaisten lammin itäpuolelle valmistui uusi kivirakennus tilannetta helpottamaan.

Näissä kahdessa Mikko Halmeslahden käyttöömme antamassa (2.12.2007) kuvassa ollaan edelleen kirkonkylän vanhalla kansakoululla. Veljeksillä Mikko ja Matti Halmeslahti oli ollut urakkanaan koululla mm. aidan maalausta - Mikko itse muisteli kuvan olevan mahdollisesti '50-60-luvulta'. Matti-veli seisoi telineillä poseeraamassa kuulemma vain 'huvin vuoksi'.

"Kentän koulu" kuvattuna 10.5.1981 hautausmaalta - edessä rehtori Armas Peljon hautakivi.

Ahti Kovanen muisteli (10.1.2008) asuneensa kyseisen koulun alakerrassa, yli 100 neliön tiloissa, vuoden 1958 aikaan - yhden sängyn sisustuksella. Tuolloin hän oli toiminut kuitenkin opettajana kirkonkylän 'uudessa kansakoulussa', ei asumassaan koulussa.

Tämän koulun tiloissa on vuosien varrella asunut paljon eri opettajia perheineen (ja myös ei-opettajia) - mm. Taimi Kuronen, Valma ja Unto Nykänen, Eira ja Pauli Kosloff, Heikki Eränen, Jouni Pelli, Hannu Hyvönen sekä Teuvo ja Tuula Hurskainen.

H) Peljot ja Svalat kuvattuna "Kentän koulun" itäpuolella Virtasten talon pihamailla vuonna 1958. Kyseessä oleva tilaisuus on Virtasten Seija-tyttären häät. Kuvaaja oli Seppo Virtanen - morsiamen veli.
Vasemmalta Timo Peljo , Jussi ja Sirkka Svala (sylissä Anne s.1955), Vilho ja Elsa Svala, Armas ja Lempi Peljo.
Etualan tytöt ovat hyvin todennäköisesti Aira (s.1951) ja Helena (s.1953) Moilanen. Virtasten piharakennuksessa asui noina aikoina "Moilasen mummu", jonka luona lapsenlapset usein vierailivat.

Seppo Virtasen 1950-loppupuolella kuvaama - ei ihan tavalliset hevoskärryt kyytiläisineen nykyisellä Kirkkoniementiellä Svalan kohdilla - taustalla 'Kentän koulu'. Kuvasta ei olla toistaiseksi vielä tunnistuksia tehty.

I) Tässä kuvassa ekaluokkalaisia riekkumassa aidalla (mitenkäs muutenkaan?) ennen joulua 1997 ('S&J'). Tytöt vasemmalta alkaen Sinikka, April, Susanna ja Emmi. Tämä ikäluokka sai ylioppilaslakkinsa keväällä 2009.

Kalliolan koulun pihapuutarhaa kuvattuna etelästä "Kirkkoniementieltä" 13.6.2006 ('S&J').

Kalliolan koulun takapihan viihtyisiä välituntiseikkailupaikkoja - 27.9.2009 ('S&J').

'Kentän koulun' eli nykyisen Kalliolan koulun eteläpääty kylpee nousevan auringon matalassa kirkkaudessa sunnuntaiaamuna 22.11.2009 ('S&J').

Käynti 'Kalliolan koululla' taidenäyttelyn aikana 13.6.2006 ('S&J'):

J) "Kentän koulun" eli nykyisen "Kalliolan koulun" sisäänkäynti eli pääovi kuvattuna 13.6.2006 ('S&J'), jolloin koulun sisätiloissa pidettiin "Kangasniemen Kuvantekijöiden" näyttely.

Tästä ovesta ovat Kangasniemen kirkonkylän lapset eri ikäluokissaan vuorollaan erilaisin odotuksin ja toivein kirmanneet sisälle koulu- ja uraputkeensa jo vuodesta 1929. Ensimmäiset 1920-luvun alkupuolella syntyneiden tämän koulun ikäluokat kasvoivat aikuisuuteen juuri sotavuosien melskeessä.

Monet kengät pienissä jaloissa ovat ehtineet portaikossa askelmia kuluttaa - tie on tästä jatkunut ovesta ykköskerrokseen tai vasemmalle ylös portaikkoon - kakkoskerrosta kohti.

Ensimmäisen koulukerroksen käytävä, kesäloman hiljaisuutta - pienten koululaisten melskettä ei nyt kuulu. Käytävän päässä odotellaan näyttelyvieraita.

"Kangasniemen Kuvantekijöiden" näyttely ykköskerroksen voimistelusalissa.

Portaikko toiseen kerrokseen. Kaidepuuhun on laitettu pikkuveijarien kiusaksi pikkuiset puutapit estämään hurjia kaidelasketteluita - aikuiset osaavat olla ilkeitä! Housujen takamukset sentään säästyvät.

Ovi toiseen kerrokseen - pikkukoululaisille täällä on annettu eväitä elämän ovien aikaisuille pian 80 vuotta.

Yläkerran käytävä - hiljaisuuden kuulee. Mikään ei ole niin tyhjä kuin tyhjä koulu. Kuvaussuunta etelään.

Yläkerran käytävää pohjoispäästä katsottuna. Kesäloman autiutta ei leikkaa kuin oma mielikuvitus.

Toisen kerroksen luokkahuone. Nämä tilat ovat nähneet koululaitoksemme aineellisen kehityksen - opetusvälineet ovat modernisoituneet. Arkinen aherrus on kuitenkin säilynyt pohjimmiltaan muuttumattomana.

K) Tästä luokkahuoneen ikkunasta ovat monet pikkuviikarit loputtomilta tuntuneiden oppituntien aikana katselleet ulos. Koulun pihaportti auki elämään - tien vastakkaisella puolella kuitenkin hautausmaan portti ('S&J' ~ 13.6.2006).

'Kansakoulun 2. ja 3.luokat' vanhassa kivikoulussa vuosien 1956-57 tietämillä käynyt Jukka Kiljunen kuvattuna vanhan koulunsa edessä 12.8.2007 (kuva: JJ).
Jukka Kiljunen asuu nykyisin perheellisenä Varsovassa ja toimii mm. opetus- ja kielenkääntäjätehtävissä sekä vyöhyketerapeuttina.

(11.12.2007): Kangasniemen sivistyspuolen 'päättäjillä' on menossa koulupuolen toimipisteiden uudelleensijoittelun suunnitelmia ja sen verran tietoja on kerrottu julkisuuteen, että 'Kalliolan koulu' saatetaan poistaa muutosten myötä (ei aivan lähivuosina?) koulukäytöstä kokonaan ja tiloihin mahdollisesti sijoitettaisiin vanhusten hoitotiloja.

Kommenttina edelliseen (25.11.2009): Kalliolan koulun kohdalla edellä kerrotut suunnitelmat koulukäytön lopettamisesta ovat päättäjien puolella jo unohdetut. Koulu voi hyvin.

L) "Kentän koulun" viereltä, järvenpuolelta 'Kirkkoniementietä' poltettiin 11.10.2008 ('S&J') purkamistarkoituksessa entinen Pyykkösten asuinrakennus palokunnan sammutusharjoituksena.

Koulun käytävän eteläpään idylli ~ kuvattu 13.6.2006 ('S&J').

Koulu pakkaspäivän auringonpaisteessa ~ kuvattu 2.1.2009 ('S&J').

Kevättä pukkaa, hyörinä Kalliolan koulun ympärillä lisääntyy, uutta kerrostaloa vasta suunnitellaan etualan tontille ~ kuvattu 12.5.2009 ('S&J').

seuraavalle sivulle #5

Sivuluettelo 1-107

etusivulle