39) Osuuskaupan ja Ikosen leipomo- ja baarirakennuksien viimeiset vaiheet ~
uuden Osuuspankin valmistuminen.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 27.4.2018)


A) Tämän näköisessä asussa Osuuskaupan leipomo- ja baarirakennus oli vielä vuoden 1957 aikoihin. Ikkunoiden yläpuolella luki pienillä kirjoituskirjaimilla "ravintola .... maitoa, leipää ja lihaa".

Raili Riepponen muisteli (syyskuu 2006), että ollessaan Osuuskaupan baarissa töissä yläkerran asuinhuoneistoissa asuivat tuolloin myymälänhoitajat Happonen ja Urmas Suomi. Hän muistaa Kerttu Telatien pitäneen myös rakennuksen museon puoleisessa päässä hetken Vuorelman käsityöliikettä. Kyseinen liike sijaitsi aikansa myös Telatien omassa talossa.

Kirjakauppa oli siirtynyt tästä talosta jo v.1956 vuokratiloihin vastavalmistuneeseen silloiseen uuteen Osuuspankin rakennukseen, jonne tuli myös kemikalio-osasto. Kirjakaupan tiloihin sijoitettiin ruokatavaraosasto, joka alkuun kukoistikin, mutta 70-luvun aikana Osuuskauppa rakensi päätiloihinsa lisäsiiven ja toinen ruokakauppa jäi tarpeettomaksi. Rakennuksessa sijaitsi lisäksi leipomo ja joukko henkilökunnan asuntoja.


Osuuskaupan kakkosliikkeen varhaisvaiheet (kertauksena):

Tämän Osuuskaupan kakkosrakennuksen ja viereisen Ikosen kakkosrakennuksen varhaisvaiheet esiteltiin sivustomme edellisellä sivulla #38, mutta laitetaan tähän vielä tiivistettynä kertausta:
Kangasniemen vanha kunnantalo valmistui v.1897. Sitä vastapäätä - entisellä Olof Fredrik Niirasen tontilla - sijaitsi 1910-luvulta aina 1930-luvun alkupuolelle asti leipuri Oiva Marttisen liike- ja asuintalo ("Oivan Pakari"). Sitä ennen paikalla oli jo ehtinyt toimia aivan 1900-luvun alkuvuosina Antti Kettusen leipomo.
Varmuudella ei tiedetä, kuka oli Kangasniemelle ensimmäisen kauppaliikkeen perustanut, mutta ensimmäisten joukossa oli ainakin ollut kauppias Pekka Rumbin, vienankarjalainen kauppamies, jonka tiedetään harjoittaneen kauppaa paikalla, jossa osuuskaupan (v.1938 remontilla aloitettu) ruokatavaramyymälä sijaitsee (Wiljam Sarjala, 1948).
Marttisen leipomorakennuksessa toimi vuoden 1932 aikoihin Savo-Karjalan Osake-Pankki (Akseli Viinikainen). Sittemmin rakennus siirtyi leipuri Yrjö Laurikaiselle vuoteen 1938 asti. Savo-Karjalan Osake-Pankki oli tuolloin siirtynyt vuokralle viereiseen Ikosen rakennukseen.
Osuuskauppa osti v.1938 Yrjö Laurikaisen leipomorakennuksen, jota talvisoden syttymisen aikoihin vielä remontoitiin paremmin Osuuskaupan tarkoituksiin sopivaksi. Rakennuksessa saatiin vuonna 1940 remontit valmiiksi ja yleisölle avattiin uusi kahvila-ravintola, ruokatavaramyymälä leipomoineen ja kirjakauppa. Ulkopuolisillekin oli rakennuksesta voitu vuokrata pari huoneistoa. Osuuskaupan pääliikerakennuksen tuhouduttua tulipalossa 12.12.1946 tälle sivurakennukselle tuli melkoinen arvonnousu.


Tässä kuvassa näkyy Osuuskaupan leipomo- ja baarirakennus kuvattuna vuoden 1956 jälkeen - sen takana näkyy Esso-huoltoasema toiminnassa.



Kangasniemen Kunnallislehti uutisoi 29.12.1954 jouluisen kevyesti Osuuskaupan leipomossa jouluaattona syttyneestä nokivalkeasta.


B) Osuuskaupan rakennuksen eteläpäässä oli Osulan baarin terassiosa, jossa kylänmiehet aktiivisesti parantelivat maailmaa kylänreitin menoa seuraillessaan. Baaria hoiti pitkään Liisa Pirinen ja hänen jälkeensä Lempi Kuitunen. Kuva on 50-luvun puolivälistä.


C) Osuuskaupan leipomo- ja baarirakennuksen taakse (kunnantalolta katsoen) rakennettiin v.1955 Esso-autohuoltoasema. Entiset autotallit kunnostettiin tarkoituksen mukaiseen kuntoon ja niihin hankittiin tarvittava kalusto. Huoltoaseman hoitajana toimi alussa Olli Manninen. Kuvassa huoltamo iltavalaistuksessa pian perustamisensa jälkeen.

Tässä vuoden 1957 kuvassa asemanhoitaja Olli Manninen ja huoltomies Eino Oranen arkipuuhissaan Osuuskaupan Essolla.

Jukka Kiljunen kirjoitti sähköpostissaan (3.6.2006) Esso-huoltamon alkuajoista seuraavasti:
Esso-aseman sisälle työnnettiin helikopteri yöpymään joskus joulun alla 50-luvun loppuvuosina tai 60-alussa. Ei mahtunut ihan kokonaan. Häntä jäi vähän ulkopuolelle. Kirkonkylän kaikki pennut ja paljon aikuisiakin oli kyllä tuona päivänä liikkeellä ihmettä katsomassa.

Kangasniemen Esso-Huolto mainosti Atlas HD-akkuja Kangasniemen Kunnallislehdessä 6.10.1954.

Samainen huoltoasema kuvattu tammikuussa 1986 (S&J). Esso on muuttunut Shell-huoltoasemaksi, jonka pitkäaikaisena hoitajana toimi Aulis Valtonen.


Osasuurennokset Jari Lukkarisen vuoden 1983 aikoihin ottamista valokuvista - kiitos käyttöluvasta.


Jari Lukkarinen kuvasi vuoden 1983 tienoilla pitkällä valoitusajalla pimeydessä - taustalla Osuuskaupan baari- ja laipomorakennus - kiitos käyttöluvasta.


D) Osuuskaupan ja Ikosen leipomo- ja baarirakennukset olivat kevättalvella 1985 saavuttaneet viimeisen muotonsa (kaikki kuvat: S&J). Syyskesällä 1986 oli näiden talojen kohdalla jo valtava monttu uutta Osuuspankin rakennusta varten.

Näissä kevättalven 1985 kuvissa Osuuskaupan rakennuksessa oli jäljellä enää puolivaloilla toiminut baari (kahvio - kioski lukee ikkunassa). Ulkoterassi eteläpäädyssä ei kesäisinkään enää ollut juuri asiakkaita ruuhkaksi asti houkutellut.

Ikosen puolella toimi kuvanottoaikaan maataloustarvikkeiden kauppa. Leipomo ja muut toiminnat olivat loppuneet jo tässä vaiheessa. Ikosen baari oli hetken toiminut Säästöpankin rakennuksessa aivan 1970-luvun lopussa.


Kangasniemen Osuuskauppa oli vuoden 1983 aikana sulautunut Jyväskylän Keskimaahan : "Osuuskaupan myynti oli kaikkiaan 1980-luvun alussa noin 30 miljoonaa markkaa (12,5 milj. euroa). Myynti polki paikoillaan. Poistoja ei voitu tehdä täysmääräisinä. Pian tuli eteen myös toimitusjohtajan vaihtuminen terveydellisistä syistä. Hallitusneuvosto totesi elokuun lopulla 1983, että syntymässä olevat alueosuuskaupat ovat oikea ratkaisu sekä koko SOK-kauppayhtymän että yksittäisten osuuskauppojen kannalta. Niin myös Kangasniemen Osuuskaupan parasta ajatellen.
Vaihtoehtoina oli Mikkelin suunnan Suur-Savo ja Jyväskylän Keskimaa. Suur-Savo oli lihakauppa-asioissa Karjaportin kannattaja ja siksi Karjaportin hallinnossa olleet kangasniemeläiset isännät kannattivat Suur-Savoa.
Kun Keskimaahan sulautumista käsiteltiin ensimmäisen kerran osuuskunnan kokouksessa 31.10.1983, esitys hyväksyttiin äänin 87-4. Kolme pidättäytyi äänestämästä. Toisessa kokouksessa 11.11.1983 sulautuminen vahvistettiin" (lähde: 100 vuotta keskisuomalaisten kotien hyväksi - Osuuskauppa Keskimaa 1915-2015).

* * * * *

Kansantaiteilija Mauri Antero Numminen (s.1940, Somero) julkaisi vuonna 1986 kirjan Baarien mies, jonka ideana oli kuvata hänen keikkamatkoillaan tutuksi tulleita kansanomaisia keskikaljabaareja ympäri Suomea - mitä alkuvoimaisemmissa kunnossa olevia baareja, sen parempi Nummisen arvoasteikon mukaan.
Kirjaan materiaalia kerätessään hän oli vieraillut myös Kangasniemellä vuoden 1985 aikoihin (eli melko lähellä edellisten kolmen valokuvan ottamisen aikoja) ja kokemukset olivat olleet kovin synkkiä. Molemmat hänen hyväksymänsä keskikaljabaarit Kangasniemellä - Osuuskaupan AAA-baari ja Esson huoltamon baari - olivat suljettuja. AAA-baari oli tuolloin jo lopullisesti suljettu ja odotti purkua, Essolla oli taas Nummisen vierailuiltana ehditty antaa jo valomerkki.
Ei auttanut Nummisen kuin majoittua paikalliseen (ilmeisesti Juntusen) matkailijakotiin. Seuraavassa suora lainaus Mauri Anteron kirjasta, jossa hän kirjoittaa päähenkilöstään - eli itsestään - erikoisesti yksikön kolmannessa persoonassa eli 'hän'-muodossa selkeästi puhuttelusanalla 'Numminen'.
Numminen oli matkustanut kantatietä numero 13 kaakosta luoteeseen, kun hän päätti pysähtyä Kangasniemellä katsomaan Isonvihan aikaiselle taistelulle pystytettyä muistomerkkiä. Sen on Kangasniemen kotiseutuyhdistys pystyttänyt vuonna 1974. Numminen ei ollut käynyt paikkakunnalla pitkään aikaan, joten muistomerkin silmäileminen oli paikallaan.
Nyt oli iltaoluen aika. Numminen käveli AAA-baarin luokse. Hänen pettymyksensä oli suuri. Talo oli tyhjillään. Ohikulkijat kertoivat että talo purettaisiin, ja paikalle rakennettaisiin pankki. Eikö Kangasniemi halua säilyttää mitään arvokasta? Numminen sadatellen ihmetteli itsekseen. Oli sen verran myöhä, että Esson huoltamon keskiolutkahviossakin oli tullut valomerkki.
Tuohtuneena Numminen päätti mennä nukkumaan. Matkustajakodissa oli runsaasti väkeä. Asiakkaat olivat Kansan Raamattuseuran viidensien Suvipäivien osanottajia. Juhlat kiertävät ja vuorottelevat kolmessa kunnassa: Hartolassa, Joutsassa ja Kangasniemellä. Numminen joutui neljän hengen huoneeseen kolmen muun henkilöän kanssa.
Aamulla matka jatkui Toivakan ja Vaajakosken kautta. Laukaassa Numminen huomasi bensiinin olevan vähissä.


E) Osuuskaupan ja Ikosen kakkosrakennukset jäivät varmasti monen ennen 1970-luvun puoliväliä syntyneen kangasniemeläisen muistikuviin tuttuina julkisivuina, mutta niiden läntisen pihapuolen näkymät ovat varmastikin jo monien mielistä kadonneet.
Tämä takapihakuva on otettu sunnuntaina 25.10.1981 (S&J). Ikosen rakennuksen länsipuolen huoneistoissa asui 1900-luvun alussa Amanda Svala lapsineen. Hänen poikansa Vilho ehti Elsa-vaimonsa kanssa asua Amandan luona 1930-luvun alussa, jolloin Jussi Svala syntyi tässä rakennuksessa v.1931 kätilö Pynnösen avustuksella.


Kätilö Lyyli Pynnönen kohtasi vuoden 1931 asiakkaansa Jussi Svalan tämän 60-vuotisjuhlissa Osuuspankilla v.1991 (kuva: S&J). Lyyli Pynnönen muisti vielä hyvin, miten Jussin urakan jälkeen oli ollut jo kiire toisen tulevan autoilijan luo - Seppo Saksa syntyi samana päivänä.


F) Kevättalven 1985 ilta-aurinko kultasi nämä rakennukset (S&J) - kuin vertauskuvallisestikin niiden tarinan loppupään lähestyessä.


G) Vielä viimeinen näkymä ko. rakennuksiin sunnuntaina 2.2.1986 (S&J) silloisen lukion (nyk. Beckerin koulun) ikkunasta. Tästä kuvasta oli pian katoava kaikki - myös taustalla kipristelevä vanha kunnantalo.


H) Syyskesällä 1986 (S&J) Osuuskaupan ja Ikosen kakkosrakennukset olivat puretut ja paikalla oli syvä kuoppa tulevaa uutta Osuuspankin rakennusta varten. Vanha kunnantalo katseli vielä montun reunalla lähestyvää omaakin kohtaloa. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy kerrostalo As. Oy Koulukatu, joka valmistui v. 1968.


I) Helmikuussa 1987 (S&J) uusi Osuuspankin rakennus oli alkanut jo nousta . Taustalla vielä näkyvä vanha kunnantalo purettiin syksyllä 1992.

J) Näissä kuvissa rakennetaan uutta Osuuspankkia, mikä valmistui v.1988. Kertaheitolla oli kirkonkylän keskustan perusilme muuttunut. 1900-luvun alusta asti näillä kohdin olivat puinen kunnantalo ja tien toisella puolella Osuuskaupan ja Ikosen kakkostalot ottaneet vastaan Kangasniemelle pohjoisesta saapuvat vierailijat. Molemmat kuvat: S&J.


K) Tämä valokuva vastavalmistuneesta Osuuspankintalosta on kirjasta Arkkitehtuuri Itä-Suomessa ~ Meijän miljöö (Kirsti Kovanen & Leena Saraste, Rakentajain Kustannus Oy, 1989 ~ kuva: Leena Saraste).
Kirjassa on tämän vuoden 1989 aikoihin otetun valokuvan yhteydessä seuraavaa elettyä tekstiä:
Itäsuomalaiset kirkonkylät muistuttavat rakenteeltaan lännen ryhmäkyliä. Ennen kaavojen edellyttämää säännöllisyyttä eivät tiet ja tontit noudattaneet suorien viivojen tai suorien kulmien geometriaa. Alituisten poikkeamisien takia syntyivät kyläkuvan sattumanvaraiset ja maalaukselliset piirteet.
Hajoava kyläkuva ja epäselvä ympäristö ovat kirkonkylän arkipäivää 1980-luvulla. Kirkonkylien oletettiin kasvavan kaupunkien tapaisiksi yhdyskunniksi kivitalojen reunustamine pääkatuineen ja niiden ympärillä levittäytyvine asuntoalueineen. 1970-luvulla voitiin todeta, että maaseudulle oli syntynyt uusi asutustyyppi, pienoiskaupunki.
Sodanjälkeinen aika toi kirkonkyliin kaikki rakennusten muotivirtaukset 1960-luvun lähiökerrostalosta 1980-luvun kauppakeskuksiin asti. Useimmiten niitä ehdittiin toteuttaa vain yksi ja seurauksena oli, että kirkonkylät tarjoavat tällä hetkellä hyvän esimerkkikokoelman viime vuosikymmenien rakentamisesta, mutta myös saman hajonneen ympäristön ongelmineen kuten isovelikaupunkikin. Maatalouden leima, pellot ja raitilla pörräävä traktori, on häviämässä.
Samaan aikaan levitti virtaviivainen tiesuunnittelu monta tunnelmallista kirkonkyläraittia nopeasti ohitettaviksi läpikulkuväyliksi. Vain harvoissa kylissä rakennettiin uusi pikatie kylän ohi, jolloin jäi mahdollisuus laajentaa kirkonkylää uuteen rakentamattomaan paikkaan. Mutta paremmin kuin vanhoissa kaupungeissa, joissa kehitys on kulkenut vääjäämättä rakennuskannan nopeaa uudistumista kohti, ovat vanhat kirkonkylät säilyttäneet äidinkasvonsa.

Urheiluliike Kone-Urheilu oli aiemmin sijainnut Säästöpankin talossa (Jorva ja myöhemmin Särkkä) - siirtyi tästä sittemmin torinreunan kerrostalon päätyyn ent. Alkon tiloihin.
Osuuspankkitalon kulmaan - entisen urheiluliikkeen liiketiloihin tuli sittemmin apteekki, joka sittemmin siirtyi Säästöpankin taloon (=Merita ja Nordea myöhemmin). Osuuspankkirakennuksen uudemmista vaiheista seuraavalla sivulla #40.
Kuvassa oikealla takana 'Suurosen kauppakartano'.


L) Osuuspankkitalo kuvattuna kahdesti samalla kertaa - tarkka ajankohta valitettavasti puuttuu (ilmeisesti melko pian rakennuksen v. 1988 tapahtuneen valmistumisen jälkeen). Liikkeiden mainoskilvistä erottuvat fysikaalinen hoitolaitos Media, Alko, Super-Säästö, Kiinteistökeskus ja Apteekki. Apteekki siirtyi myöhemmin Säästöpankin taloon. Alko muutti v.1997 uuteen Osuuskaupan rakennukseen.

Uuden Osuuspankin näyttävät ja tilavat asiakaspalvelutilat kuvattuna v.1996, kun Kangasniemen lukion toisluokkalaiset eli Wanhat tekivät pankille perinteisen vierailunsa. Kuva on kirjasta Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008 - kuva on peräisin pankin omista kokoelmista. Kirjan kuvatekstin mukaan pankkisalin kentiapalmu on peräisin Nojolasta vuodelta 1935.

Uuden Osuuspankin rakennuksen liiketilaosaa kuvattuna kunnantalon pihasta 14.4.2006 (S&J). Kauan on aikaa siitä, kun tällä paikalla toimi leipuri Oiva Marttisen leipomo- ja kahvilaliike (myöhemmin Marttinen myi talonsa leipuri Laurikaiselle).


M) Tämän sivun loppuun vielä vertailukuvat aikaperspektiivillä. Ylempi katunäkymä "Osuuspankin" kulmilta on otettu 5.12.2005 (S&J) - kulman liiketiloissa Paulan Soppi, alempi on otettu 1920-luvun puolivälissä tismalleen samasta paikasta. 80 vuotta on kuvien välillä aikaeroa - yhden ihmisiän muutos.

seuraavalle sivulle #40

Sivuluettelo 1-107

etusivulle