A)
Tämä kuva on otettu 1940-luvulla Savonseudun rakennuksesta, joka valmistui vuoden 1940 tienoilla kansakoulu Napalan paikalle.
Uudessa rakennuksessa toimi hotelli ja ravintola Puulanhovi.
MIKKELIN YLEINEN OSUUSKAUPPA R.L. ~ historiaa:
Vuosisadan vaihteessa suuri osa Mikkelin asukkaista oli käsi- ja sahatyöläisiä sekä palveluskuntaan kuuluvia. Muiden pyrkimysten ohella myös osuustoiminnan merkitys elinehtojen parantajana tuli keskustelun kohteeksi.
Mikkelin kaupungin Työväentalossa 12. ja 15.6.1904 pidetyissä kokouksissa päätettiin perustaa Mikkelin Osuuskauppa. Suuri osa perustajista ja mukaan tulleista lienee ollut työväestöä. Vielä silloin ei perustetun osuuskunnan nimeen tullut sanaa "työväen" vaan nimeksi tuli "Mikkelin Yleinen Osuuskauppa r.l.".
Työväen edustajia oli mukana myös liikkeen hallinnossa, mutta siitä huolimatta sitä ei kenties riittävästi tunnettu omaksi yritykseksi. Alkutaival osoittautui varsin vaivalloiseksi, eikä osuuskunnasta milloinkaan tullut edistyvää liikettä. Niinpä se jo v. 1908 jouduttiin luovuttamaan vararikkoon. Alakuloisina todettiin: "Kuluttajien keskuudessa ei ollut riittävässä määrässä osuustoiminnallista harrastusta ja valveutuneisuutta viedäkseen omaa liikettä menestyksellisesti eteenpäin".
V. 1915 perustettiin Mikkelin Työväen Osuuskauppa r.l., sen nimi muutettiin Osuusliike Savonseuduksi v. 1941.
Katso paikalla aiemmin sijainneen vanhan kansakoulun eli Napalan kuvia ja tietoja edelliseltä sivulta #33.
(Jouko Laitinen, sähköposti 24.4.2010): Entistä Savonseudun liikerakennusta koskevasta tekstistä syntyy lukijalle
helposti mielikuva, että rakennuksessa olisi toiminut
Puulanhovi-niminen ravintola tai hotelli-ravintola melkeinpä
rakennuksen valmistumisesta eli
1940-luvulta saakka.
Rakennuksessa oli tosiaan muutama hotellihuone ja
kahvila-ravintola, mutta niillä ei ollut erityistä nimeä ennen
1960-luvun puoliväliä.
Kirkonkylä nuoriso tosin kutsui joskus paikkaa saluunaksi. Nimi
Puulanhovi"
annettiin ravintolalle vasta hieman 1960-luvun puolivälin jälkeen, kun
Osuusliike Savonseutu sai ravintolalleen anniskeluoikeudet.
(Ritva Peltola, o.s. Heiskanen, sähköposti 21.9.2011): Savonseudun ravintolasta käytettiin ainakin 50-60 -luvulla nimeä Honkapirtti. Savonseudun Naiset mukaan -toimikunta oli hyvin aktiivinen ja järjesti Honkapirtissä monenlaista toimintaa. Ompeluseura oli tietysti yksi näistä, mutta myös oli luentotilaisuuksia, tuote-esittelyjä ja erilaisia kursseja. Itse osallistuin ainakin helmikoru- ja luukorukursseille. Naiset mukaan -toimikunta kokoontui yleensä ompeluseuroihin jäsentensä kotona.
Tämä kuva Savonseudun rakennuksesta on peräisin Hussojen perhealbumista. Kuvan ottamisajankohta lienee lähellä edellistä kuvaa. Mielenkiintoinen on risteysalueella oleva liikenneympyrää loihtiva liikennemerkki (Konttinen & Kontio, os. Husso, 2010/11).
Savonseudun liikerakennus kuvattuna ilmeisesti 1940-luvulla. Puuistutuksia voi vertailla edellisiin kuviin. Kuvan lähetti 'VA' (8.10.2011). Lähettäjä mainitsee kuvausajaksi vuoden 1950, mutta se tuntuu hiukan myöhäiseltä?
Savonseudun liikerakennus kuvattuna nyt 1950-luvulla. Kuvan lähetti 'VA' (8.10.2011). Huomaa kuvassa näkyvä Shellin bensajakelupaikasta kertova kyltti ja amerikkalaistyylinen pick-up truck.
Savonseutu mainosti Kirkonkylän ja Läsäkosken myymälöitään Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa 14.10.1953.
Tämä kuva on otettu 30.8.1956 Savonseudun kulmalla - otos on peräisin Kaisa Huttusen kuva-albumista. Taustalla Ikosen maatalouskauppana ja Muurisen talona tunnettu rakennus vähemmän tutulta pihapuoleltaan. Kuvan henkilöitä on Kaisa Huttusen käsialalla kuvattu leikkisästi tekstillä "Pari vanhaapiikaa".
 
Leena Frantti antoi elokuussa 2010 käyttöömme nämä kuvat Savonseudun ravintolan alkuhetkiltä 40-luvulla - ehkä jopa avajaisjuhlallisuuksista? Ravintolan vastaava oli Elsa Pienimaa (myöh. Tenhola ~ kotitalousopettajanakin muistettu), joka oli Leena Frantin äiti.
Savonseudun ravintolan henkilökuntaa 1940-luvulla (Leena Frantin käyttöömme elokuussa 2010 antama kuva):
Tässä kuvassa taustalla Savonseudun johtaja Antti Tossavainen, jonka vaimo Anna Johanna Tossavainen nojailee seinään äärivasemmalla.
Siiri Laitinen tunnisti kuvasta (syyskuussa 2010) lisäksi seuraavia henkilöitä: Toinen vasemmalta Elsa Pienimaa (Tenhola), Taimi Pekkola (eturivissä), Elsa Oranen (keskirivin viides vasemmalta), Martta Tarvonen, Kirsti Halttunen, Maija Pienimaa, Marja Kilkki, Elvi Kovanen ja eturivissä äärioikealla Leena Pienimaa (Frantti). Valkohuivinen nainen keskirivin kolmantena vasemmalta on keittäjä Rauha, jonka sukunimeä Siiri ei mieleensä saanut.
Savonseudun ravintolan henkilökuntaa 1940-luvulla (Leena Frantin käyttöömme elokuussa 2010 antama kuva):
Siiri Laitinen tunnisti kuvasta (syyskuussa 2010) seuraavat henkilöt (vasemmalta): Elsa Pienimaa (Tenhola), Martta Tarvonen, Elvi Kovanen, Kirsti Halttunen, Maija Pienimaa ja Marja Kilkki. Samat valkoasuiset naiset ovat mukana myös edellisessä ryhmäkuvassa.
Kuten kuvista näkyy, ravintolan sisäänkäynnin kohtaa on sittemmin remonttilaajennuksella muutettu. Nimen "Puulanhovi" ravintola sai anniskeluoikeuksien myötä vasta 1960-luvun puolivälin jälkeen, kuten Jouko Laitinen edellä täsmensi.
Viljo Häkkinen Ruokomäeltä toimi Savonseudun liikekiinteistön talonmiehenä kesällä 1946:
(Viljo Häkkinen, sähköposti 18.10.2008):
Toimin kesällä 1946 talonmiehenä Savonseudun kauppa-, hotelli- ja ravintolakiinteistössä.
Talonmiehen homma oli silloiselle pojan hujopille aika rankkaa hommaa. Aamulla aikaisin piti siivota ja haravoida niin etu- kuin takapihakin.
Kiinteistön vintillä oli 10 000 litran vesisäiliö ja sinne oli vesi pumpattava käsin. Pannuhuoneessa oli pumppu, joka muistaakseni yhdellä edestakaisella liikkeellä ruiskautti yhden litran vettä säiliöön, joka tarkoitti sitä, että pumpata piti monen monta tuntia päivässä.
Kuorma-auto toi Mikkelistä tavaraa ja tarpeen vaatiessa piti lähteä apumieheksi, kun mentiin jostain pitäjältä hakemaan polttopuuksi halkoja.
Kuorma kipattiin käsipelillä kadulle halkoluukun eteen, josta minä mätin ne pannuhuoneeseen ja siellä pinoon, sekä lisäksi niistä piti osa sahata pokasahalla ravintolan hellaan sopiviksi klavuiksi.
Oli jotain hyvääkin. Ravintolasta sai kerran päivässä ruokaa ja se oli yleensä perunaa ja jauhelihakastiketta sekä leipää. Lisäksi henkilökunta oli kivaa.
Kesä meni hienosti. Ei moittimista.
Pitää myös muistaa tämän ajan tunnetuinta kangasniemeläistä ja Savonseudun kauppiasta Antti Tossavaista. Hän oli huutolaispoika Nilsiästä ja näin ollen aito savolainen ja ei jäänyt sanattomaksi.
Olin kerran myymälässä, kun sisälle tuli paikallinen poliisi virka-asussa. Taisi olla itse Tyrväinen ja tervehti. Kauppias kysyi, että mistäs tulet? Siihen poliisi vastasi, että ovesta!
Kauppias heitti takaisin, että no kas, olipa hyvä kun et tullut ikkunasta. Että näin.
Tämän kuvan Siiri Laitinen antoi käyttöömme 6.10.2010 kuva-albumistaan - kyseessä on Impi Hokkasen ja Pentti Suonion häät Savonseudun talossa. Siiri itse juhlavieraiden joukossa oikealla (40-luvun puolivälin paikkeilla?).
Tämä kuva on kirjasta Osuusliike Savonseutu 40-vuotias (1955 - Martti Larni). Alkuperäinen kuvateksti:
Kun Kaisa sai Mikkelistä vieraita ... oikealta Kangasniemen hotelli-ravintolan emäntä Kaisa Huttunen, rouva Aino Koskinen, toimitusjohtaja Lauri Piirainen, vakuutusasiamies Erkki Koskinen, rakennusmestari Lauri Häkkänen ja Kansa-yhtiön piiritarkastaja Eino Talanti.
Kyseinen kuva on otettu Savonseudun pohjoispäädystä. Tuolloin ei rakennuksessa vielä ollut nykyistä kukkakaupan matalampaa jatko-osaa. Tämän sivun kuvaruudussa B on kuvia kuvassa näkyvän johtajatar Kaisa Huttusen 1950-luvun kuva-albumista, jonka ystävällisesti saimme käyttöömme tammikuussa 2012.
Samaisesta kirjasta Osuusliike Savonseutu 40-vuotias (1955 - Martti Larni) kuva Savonseudusta 50-luvun alkupuoliskolta:
Kangasniemen kirkonkylän keskustassa sijaitsee Savonseudun komea liiketalo, jossa myymälöiden lisäksi on sievä ravintola ja rakennuksen yläkerrassa muutamia hotellihuoneita.
Kuvasta kannattaa huomioida liikerakennuksen edessä oleva Shell-kyltti. Pohjoiskulman matala jatko-osa siis vielä tuolloin puuttui. Aivan kuvan vasemmassa reunassa pilkistelee Ikosen kauppakartanon ränni ja räystäs.
Savonseudun pohjoispäädyn samaa kuvauskohtaa kuin yllä kuvattuna nykykunnossa (S&J ~ 22.8.2009).
Arja Hokkanen lähetti (16.8.2015) tämän Erkki-isänsä vuoden 1960 maatalousnäyttelyn aikaan ottaman valokuvan, jolloin peräti liikennepoliisi ohjasi liikennettä Osuuskaupan edessä. Kekkonenkin oli tulossa.
Kuvassa Siiri Heiskanen myyjättärenä Savonseudussa. Ritva Peltola lähetti kuvan 21.9.2011.
(Ritva Peltola, o.s. Heiskanen, sähköposti 21.9.2011): Äitini Siiri meni isäni kuoleman jälkeen Savonseudun palvelukseen elintarvikemyyjäksi ja oli siinä toimessa eläkkeelle jäämiseensä saakka. Alkuaikoina hän joutui jopa paloittelemaan kokonaisia eläinten ruhoja myyntiä varten. Tässä kuvassa Siiri Heiskanen on kuvattuna tiskin takana 50 - 60 -lukujen vaihteessa.
Savonseudun ravintolasta käytettiin ainakin 50-60 -luvulla nimeä Honkapirtti. Savonseudun Naiset mukaan -toimikunta oli hyvin aktiivinen ja järjesti Honkapirtissä monenlaista toimintaa. Ompeluseura oli tietysti yksi näistä, mutta myös oli luentotilaisuuksia, tuote-esittelyjä ja erilaisia kursseja. Itse osallistuin ainakin helmikoru- ja luukorukursseille. Naiset mukaan -toimikunta kokoontui yleensä ompeluseuroihin jäsentensä kotona.
Seppo Virtasen kuvaamana Kangasniemen keskusraittia ilmeisesti 50-luvun jälkipuoliskolta. Savonseutu lukee liikerakennuksen kaupan kohdalla ja ravintolan kohdalla lukee pystysuuntaan laitetuin kirjaimin Hotelli. Ikosen kaupparakennuksen tekstinä vielä "Vilho J. Ikonen". Vilho J. Ikonen oli itse hoitanut toimitusjohtajantehtäviä kuitenkin vain vuoteen 1945 asti, jonka jälkeen hänen poikansa Tapio, Heimo ja Touko johtivat vuoronperään liikettä. Varsinainen kauppatoiminta siirrettiin v.1956 toiminimelle Veljekset Ikonen Ky.
Hannu Hyvönen lähetti elokuussa 2024 (kiitos käyttöluvasta * 2024-11-A) tämän kuvan Savonseudun rakennuksesta - tarkempi kuvausaika ei tiedossa. Matalassa lisäosassa E-Kenkäkauppa.
Taimi Kärkkäinen (2024): Olin tuollakin töissä, Arvo Mikkonen oli silloin päällikkönä. Ja Inkeri kenkäosaston hoitajana".
Jari T. Lukkarinen (2024): Lienee 70-luvun alusta, mielestäni osuuskaupan seinään tuli logo 70-luvun puolivälissä.
Hannu Hyvönen lähetti toukokuussa 2021 (kiitos käyttöluvasta * 2024-11-A) tämän kuvan - E-Halli ja Puulanhovi 70-luvulla.
(MU, 2024):
Kirjakaupan ja Puulanhovin välissä oli meidän Elite parkissa, katselin takaikkunalta apteekin nurkalla olevaa eräänlaista viihdetaiteilijaryhmää. Pullo kiersi ringissä, mutta sitten tuli jotain eripuraa joka eskaloitui. Yksi henkilö menetti hetkellisesti tajuntansa. Paikalle osui heti miten paikalliset poliisit, joille sitten vasikoin kuka oli kohdellut kaltoin ja ketä. Olin ehkä viiden vanha.
(J.T.Lukkarinen, 2024):
Tuosta puhelinkopista muistan soittaneeni eräälle henkilölle lokakuussa 1984. Ostin sitten samana päivänä häneltä auton, jonka omistan yhä.
Hannu Hyvönen lähetti helmikuussa 2021 (kiitos käyttöluvasta * 2024-11-A) tämän kuvan - oltiin joulukuussa 1973. Vaalean Corollan "rekkarina" MAJ-860.
| 
