24) Pirtin puistoalue (Pirtinpuisto): perinnekasvipuisto

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 13.4.2017)

Tällä sivulla keskitytään lähinnä Pirtinpuiston ja sen sisältämän perinnekasvipuiston kehityshistoriaan.
Yllä oleva kuva otettu 26.8.2006 (S&J) Kangasniemen perinnekasvipuistosta.

A) Tämä kuva on vuodelta 1989 (S&J). Kuvaushetkellä oli kulunut kolme vuotta Pirtin purkamisesta ja ympäröivälle alueelle ei oltu tehty juuri mitään. Puistoalue ulottui Husson rakennustenkin purkamisen jälkeen yhtenäisenä kenttänä jo Satamatielle asti, mutta satunnaisesti jääneet nurmi- ja hiekka-alueet olivat hoitamatonta kesantoa ja alueen arvokkuus oli tipotiessään. Ilman kuntatason pitkäntähtäimen suunnitelmia alueen kunnossapitoon ei tuntunut riittävän miltään suunnalta riittävää mielenkiintoa.


Pirtinpuiston näkymä ajalta ennen talkootöiden alkua (1994). Juhani Saksan sotaanlähteneiden muistomerkki oli pystytetty vuonna 1993 (talkooryhmän kuva-arkisto).

B) Kangasniemelle v. 1993 perustetun Kangasniemen Pihatarhurit-yhdistyksen joukosta pieni, mutta innokas talkooryhmä oli kehitellyt keskuudessaan ajatusta Pirtin purkamisen jäljiltä hungingolle jääneen rantapuistoalueen kunnostamisesta.
Kaija Suurosen ja Raija Svala-Joutsin jo aiemmin yhdessä kehittelemä idea Kangasniemen vanhojen perinnekasvien keräämisestä yhteen edustavaan paikkaan kirkonkylän keskustasta löysikin nyt Pirtin alueen kunnostussuunnitelmien yhteydessä erinomaiset toteuttamismahdollisuudet.
Kunnan päättäjien suhtautuessa tehtyihin suunnitelmiin myönteisesti rakennustyöt puistoalueella alkoivat pienen talkooryhmän ottaessa vastuun käytännön töiden suorittamisesta.
Taiteilija Juhani Saksalta tilattu kivimuistomerkki sotaanlähteneiden muistoksi paljastettiin veteraanipäivänä, huhtikuussa vuonna 1993. Keskellä muuten hoitamatonta aluetta se ei ollut vuosina 1993-95 päässyt - taiteilijan itsensäkään mukaan - juurikaan oikeuksiinsa.
Kuvassa alueen kunnostustyöt olivat v.1995 juuri alkamassa. Ensimmäiseksi Juhani Saksan kivipatsaan ympärille oli tulossa edustava kukkapenkki. Kuvan otti tuolloin 6-vuotias Marjukka Joutsi.


1.

2.

Penkit ja käytävät alkavat hahmottua, tulevat uudet nurmikot mullikkona. Kuvattu 19.7.1995 (talkooryhmän kuva-arkisto). Jussi Svala sahailee kukkapenkkien ja käytävien reunalautoja.

C) Suunnitelmat olivat paperilla keväällä 1995, talkooryhmä toteutti ideoitaan - satoi tai paistoi. Vasemmalta Raija Svala-Joutsi, Kaija Suuronen ja Jussi Svala (kuva: Marjukka Joutsi).

Kaija Suuronen kuvasi elokuussa 1995 (vas.) Esko Pylvänäisen ja Jussi Svalan Pirtin puistoalueen talkoohommien tauolla. Myöhemmin Kaija antoi otoksensa kuvassa oleville henkilöille omistuskirjoituksin: "Kiitos hyvästä yhteistyöstä, terv. Kaija".

1.

2.

3.

Pirtinpuiston ensimmäiset suunnitelmalinjaukset (kävelytie) alkoivat hahmottua elokuussa 1995 (talkooryhmän kuva-arkisto).

Esko Pylvänäinen kylvämässä nurmikkoa elokuussa 1995 - hän vastasi ammattitaidollaan nurmikkojen tekemisestä (kuva: Kaija Suuronen). Eskon kulkupeli odottaa kärsivällisesti puuhun nojaten takaoikealla.

D) Kesien 1995 ja 1996 aikana talkootyöt alkoivat muuttaa puiston ilmettä. Ammattimaiselta puistosuunnittelijalta Maija Hämäläiseltä Mikkelin Maaseutukeskuksesta oli ryhmäläisten antamien ehdotusten avulla saatu mieleinen kokonaispiirustus tulevien kukkapenkkien ja puistoteiden keskinäisistä sijainneista. Kaijan ja Raijan lisäksi kuvissa Liisa Takkinen ja Jussi Svala. Junioripuolen talkoolaiset kuvissa Sinikka ja Juho Joutsi.

Talkooryhmäläisiä kesällä 1995 (vasemmalta): Esko Pylvänäinen, Raija Svala-Joutsi, Kaija Suuronen, Liisa Takkinen ja Eine Paappanen (talkooryhmän kuva-arkisto).

Talkooryhmäläisiä kesällä 1995 (vasemmalta): Kaija Suuronen, Raija Svala-Joutsi, Liisa Takkinen ja Eine Paappanen (talkooryhmän kuva-arkisto).


Rikkakasvien poistoa (1995) (talkooryhmän kuva-arkisto).

Käytävien ja penkkien reunustamistyövaihe ~ Jussi Svala (1995) (talkooryhmän kuva-arkisto).

Kierrärysmullan kärräystä perinnekasvipenkkeihin ja nurmikolle (1995) (talkooryhmän kuva-arkisto).

Kasveja lahjoittanut Touko Ikonen perinnekasveineen (1995) (talkooryhmän kuva-arkisto).

Perinnekasvipuiston syksyn 1995 viimeisiä työvaiheita (talkooryhmän kuva-arkisto).


E) Raskaidenkin töiden lomassa talkoolaisille maistui välipalana Siiri Laitisen tuomat voileivät ja kahvi (syyskuu 1995). Kuvassa vas. aikuiset Liisa Takkinen, Eine Paappanen , Kaija Suuronen ja Siiri Laitinen. Lapset Sinikka ja Juho Joutsi edessä riittävän lähelle voileipälaatikkoa sijoittautuneina. Kuvissa näkyvien talkoolaisten lisäksi Pirtinpuiston merkittävää pioneerityötä olivat olleet tekemässä myös innokkaina puistotyöntekijöinä Riitta Svala-Jokinen, Elli Laukkarinen, Raili Marttinen, Esko Pylvänäinen ja Helvi Härkönen.


Pirtinpuiston näkymä kesältä 1996 (S&J). Suihkulähde ei vielä paikallaan.

F) Pirtin puisto avattiin juhlallisesti kesäkuun 14. päivä 1997. Virallisina avaajina kuvassa kunnanjohtaja Pekka Toivonen ja opetushallituksen silloinen pääjohtaja, professori Jukka Sarjala (syntyjään kangasniemeläinen). Paikalla kameransa kanssa oli ansiokasta kuvaustallennusta tekemässä Kangasniemen entinen kunnanpuutarhuri Esko Pylvänäinen, joka ystävällisesti antoi henkilökohtaisesta kuva-albumistaan käyttöömme tilaisuudesta ottamiaan valokuvia. Tämän sivun kuvat vuodelta 1997 ovat Esko Pylvänäisen kuvaamia - hänelle kiitos!

G) Pirtinpuiston avajaisissa 14.6.1997 oli paikalla kauniissa säässä yleisöä runsaasti.

Paikalla vieraana oli myös kangasniemeläinen kivitaiteilija Juhani Saksa (valkopartainen mies oikealla mustissa housuissa), jonka persoonalliset kiviveistokset koristavat Pirtinpuistoa.

H) Kangasniemen apteekki juhli 100-vuotisjuhliaan Pirtinpuistossa kesällä 1997 muutamia viikkoja puiston virallisten avajaisten jälkeen. Ohjelmassa oli mm. kansantanhuja. Kangasniemen silloinen apteekkari Erkki Wartiainen vaimonsa Stina Parkkamäen kanssa lahjoittivat juhlien kunniaksi puistoon Juhani Saksan veistämän "Otso"-patsaan.

I) Pirtinpuiston suihkulähteeseen kuuluu Juhani Saksan Sammakko-veistos (1997).

J) Pirtinpuistoa kuvattu kesällä 2004 ~ Pirtin puistoalue ja siihen siis oleellisesti kuuluva perinnekasvien puisto oli ollut kuvaushetkellä jo seitsemän vuotta valmiina ja saavuttanut Kangasniemellä vierailevien turistien suosion runsain kävijämäärin. Mainittakoon yksityiskohtana, että Pirtinpuistossa olevat valkoiset puistonpenkit olivat malliltaan saaneet lopullisen muotonsa ja värinsä Porin raatihuoneenpuiston penkkien pohjalta tehdyistä mallipiirustuksista.

Pirtinpuisto on löytänyt oman paikkansa Kangasniemen kirkonkylän keskustasta. Kymmenen vuoden aikana puisto on vakiinnuttanut paikkansa turistien suosimana vierailupaikkana, mutta myös paikkakuntalaiset ovat löytäneet alueelta perinnekasvien osalta vinkkejä kotipuutarhoihinsa. Puistossa viihtyy myös satunnainenkin kulkija, jolle tärkeintä on paikan rauhallisen kaunis luonnonläheisyys, lintujen laulu ja viereisen Puulan kaunis järvimaisema. Puistossa vierähtää joutuisasti tunti jos toinenkin kirjaa lukiessa, aurinkoa ottaessa, eväitä nurmikolla nauttiessa tai vain yleensä kesästä nauttien.

Taiteilija Juhani Saksalta tilattu kivimuistomerkki sotaanlähteneiden muistoksi paljastettiin veteraanipäivänä, huhtikuussa vuonna 1993. Tämä kuva kesältä 2004 (S&J).

Perinnekasvipuisto tarjoaa mielenkiintoista tutkittavaa luonnosta monipuolisesti - jo pelkästään värimaailma alueella miellyttää silmää (16.8.2006)(S&J).


Pirtinpuiston viihtyisä näkymä kesältä 2004 (S&J). Taustalla Laakson talo.

Pirtinpuiston väriloistoa (talkooryhmän kuva-arkisto).

Pirtinpuiston näkymä - kuvattu 24.8.1997 (talkooryhmän kuva-arkisto).

Pirtinpuistossa kesällä 1997 (talkooryhmän kuva-arkisto).

K) Kangasniemen Pihatarhurien pieni talkooryhmä, joka ideoi ja toteutti Pirtinpuiston ja sen sisältämän perinnekasvipuiston, sai vuoden 1997 tienoilla toteutetuksi Pikku-Pirtiksi nimetyn esiintymislavan rakentamisen. Pikku-Pirtin suunnittelussa pyrittiin käyttämään merkittävässä määrin hyväksi alkuperäisen Pirtin arkkitehtuurisia ratkaisuja. Kuvattu syksyllä 2004.

Pikku-Pirtin valmistumisesta Länsi-Savon toimittaja Teuvo Nojonen kirjoitti seuraavaan tapaan:
Uudistusinto pyyhki suunnitelmat ja Pirtin maantasalle. Viimeisen silauksen antoi tilataiteen Aino-näyttely, jota vanhemmat kangasniemeläiset vieläkin muistavat puistatuksella.

Esko Pylvänäinen on kirjoittanut omaan kuva-albumiinsa seuraavanlaisen tekstin:
Pirtti luetteloitiin uhanalaisiin rakennuksiin kuuluvaksi, mutta siitä huolimatta purettiin syksyllä 1986. Jäljellä on enää muistot, niillä jotka muistavat Pirtin parhaat päivät. Lopuksihan Erkki Pirtola taideryhmineen töhri Pirtin seinät ja katon sekä lattiatkin avantgardistien tyylin mukaiseksi kertakäyttötaiteellaan.

Pikku-Pirtti kuvattuna talviauringossa 23.12.2006 (S&J).

Pikku-Pirtti tarjoaa viileämmän siimeksen puiston kuumina kesäpäivinä - kuvattu keväällä 12.5.2007 (S&J).

Alueen puistonpenkkien malli lainattiin suoraan Porin Raatihuoneen puiston penkeistä - kuvattu 18.4.2009 (S&J).

Pirtinpuiston kunniapaikalla sijaitsee Juhani Saksan muistokivi sotaan lähteneille (kuvattu 23.6.2009 - S&J).

L) Talvella Pirtinpuistolla on oma ilmeensä, kukkien väriloisto ja nurmikoiden monivivahteinen vihreys on vaihtunut hiljaiseen valkoiseen rauhaan. Kuvattu 23.3.2006 (S&J).

Raivaustyöt käynnissä Pirtinpuiston alueella 13.4.2008 (S&J).

M) Kivitaiteilija Juhani Saksan veistokset antavat Pirtinpuistolle oman merkittävän lisäleimansa. Kuvassa kansainvälistäkin mainetta niittäneen Saksan "Pöllö"-veistos (kuvattu 23.3.2006). Kangasniemeläiset yritykset osallistuivat kiitettävästi rahalahjoituksin puiston veistoshankintoihin ja tulipa taiteilija itsekin talkoohengessä reilusti hintapolitiikassaan puistoväkeä vastaan.

N) Heikki Manninen puutarhurivaimonsa Ellin kanssa tutustumassa sunnuntaina 14.5.2006 (S&J) perinnekasvipuistoon.

Upeita värielämyksiä tarjolla Pirtinpuistossa niillekin, jotka eivät välttämättä ole kiinnostuneet kukkien lajinimistä - kuvattu 6.9.2006 (S&J).

Pirtinpuiston maisema Satamatien osalta muuttumassa, IKosen maatalouskaupan paikalle valmistumassa kerrostalo - 23.11.2006 (S&J).

O) Särkynytsydän kukkii 1.6.2006 (S&J) kauniisti Pirtin kukkapuistossa.

P) Kesä 2008 on puhjennut täyteen kukoistukseen ja väriloistoon Kangasniemen Pirtinpuistossa - kuvattu 29.6.2008 (S&J).

Siperiankurjenmiekka kukkii hehkeimmillään Pirtinpuistossa 20.6.2008 (S&J).

Idyllinen näkymä Pirtinpuistosta Puulalle - 18.4.2009. Hiskin muistopatsaan pystyttäminen vielä suunnitteluasteella.

Hiski Salomaan muistomerkin paljastustilaisuus 14.6.2009.

Q) Pirtinpuiston välittömässä läheisyydessä, aivan torin rantalaitureiden vieressä, sijaitsee entisen pikkusaaren päälle täytemaasta tehty niemialue, johon ei vuosien kuluessa tunnuttu eri suunnitelmista huolimatta keksittävän juuri minkäänlaista muuta käyttöä kuin nurmikkoalueena pitäminen.
Niemialue ei varsinaisesti kuulu viereiseen Pirtinpuiston perinnekasvipuistoon, mutta muodostaa sen kanssa kuitenkin luonnollisen yhteiskokonaisuuden.

Tanssiteatteri Ilonan Hiski Salomaa-menestysmusikaalin innoittamina saatiin hanke alkuun Hiskin muistopatsaan pystyttämisestä keskelle niemekkeen nurmikkoaluetta juuri vuoden 2009 aikana, jolloin tuli kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Hiski lähti äitinsä kuoleman jälkeen Amerikkaan kultaa vuolemaan.
Veistoksen tekijäksi löytyi luonnollinen ratkaisu - olihan varsinaisen Pirtinpuiston alueelle jo aiemmilta vuosina kertynyt kangasniemeläisen kivitaiteilija Juhani Saksan teoksista merkittävä kokonaisuus.

Ylläolevassa kuvassa (otettu 12.6.2009 - S&J) on patsaan julkistamistilaisuuteen enää kaksi päivää aikaa. Juhani Saksa (vasemmalla) on varhain perjantaiaamuna saapunut itse tekemään muistokiven paikalleenasettelutöitä.

Hiski Salomaan muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin sateisena sunnuntaina 14.6.2009 klo 12. Patsaan paljasti virallisesti maakuntajohtaja Matti Viialainen (kuvassa). Airueina vasemmalla Anna Tulla ja oikealla Hentriikka Reinikainen, molemmat teatteriryhmä Ilonasta (kuva: S&J).

Taiteilija Juhani Saksa (vasemmalla) esittelee maakuntajohtaja Matti Viialaiselle teostaan (kuva: S&J). Juhani Saksa ehdotti juhlapuheessaan, että patsaan sijoituspaikkaa alettaisiin vastaisuudessa virallisesti kutsua nimellä Hiskinniemi.

(Heini Koskela, Kangasniemen Kunnallislehti, 17.6.2009): Muistomerkin aluskivi on Hokan Mustikkavuoren syeniittiä. Saksan Hiski-muistomerkki on sen sijaan Etelä-Savon maakuntakiveä, marmoria, joka on louhittu Pieksämäen kupeesta Loukolammelta ja siihen on kiinnitetty Keski-Suomen gabrosta hiottu laatta, johon kuplettimestarin kuva on kaiverrettu. Laatastaan Hiski katselee edessään avautuvaa Puulavettä, kuin suunnitellen isolla paatilla rapakon taakse lähtöä.

Aino Käyhty (s.1922) tutkii juuri paljastettua Hiski Salomaan muistokiveä ja sen kuvalaattaa 14.6.2009 (S&J). Aino Käyhty on Hiski Salomaan sukua.

(Aino Käyhty, haastattelu, 23.6.2009): Hiskias Möttö eli Hiski Salomaa oli isoäitini - äitini äidin - siskon poika. Äitini ja Hiski olivat siis serkkuja.

Tässä kuvassa (14.6.2009 - S&J) teatteriryhmä Ilonan jäseniä kerääntyneenä viime vuosien idolinsa eli Hiski Salomaan muistokivelle heti sen virallisen paljastamisen jälkeen sunnuntaina 14.6.2009. Teatteri Ilona on kesänäytelmässään "Lännen lokari" (Reijo Paukku) esitellyt oman Hiskinsä eli Jirko Hokkasen, joka tässä kuvassa poseeraa ensimmäisenä muistokivestä oikealle.

Mainittakoon, että muistomerkin alustakivi on ollut paikallaan niemekkeen nurmialueen keskellä jo vuosina suosittuna istuinkivenä. Kuulinpa tuoreeltaan kommentin: Suatiimpas selkänojjookin.

Juhani Saksa pitämässä juhlapuhettaan Hiskin muistokiven jo paljastuttua - 14.6.2009 (S&J).

Juhlallisuudet ohi - kivitaiteilija Juhani Saksa lehtimiesten, kuvaajien, esiintyjien ja yleisön keskuudessa turisemassa - 14.6.2009 (S&J).

Kaija Suuronen poistumassa Hiskin muistomerkin paljastamistilaisuudesta sunnuntaina 14.6.2009 (S&J) hänelle tuttua Pirtinpuiston perinnekasvipuistoa kohti.

Sivuluettelo 1-107

etusivulle