B) Tästä Lasten Pukimon Hannu Mannisen lähettämästä (29.12.2006) kuvasta näkyy erinomaisesti, miltä Tervaniemessä maisemat näyttivät kuvan ottopäivänä eli 13.7.1937.
Tervaniementie ja tietenkin myös Lapassalmen pengersiltatie puuttuvat. Tervaniemen taloryhmä erottuu selvästi ja sen takana tehdasaluetta laajalti Kirkkolahden rantaa pitkin etelään. Aivan Tervaniemen talon takana erottuu laaja, hiekkakenttää muistuttava plaani, jonka tarkoitus on toistaiseksi epäselvä.

(MH, 15.10.2006 ~ sähköposti): Tervaniemen teollisuuslaitoksella oli sota-aikana pilketehdas. Pilkkeitä tehtiin myös talkootyönä ilmeisesti armeijalle. Myös lapset napsivat halkokiekkoja pieniksi. Luokkatoverini Arto Kalpamaa oli tehtaiden lähinaapuri. Hän muisteli, että joskus piti hakata jopa viisi säkillistä pilkkeitä, joka määrä meistä pikkupojista tuntui melkoiselta urakalta. Majuri Artur Kalpamaan perhe asui Pauninsalon paikalla.
Tervaniemen teollisuuskylässä asui Olga Kokkonen ja pojat Onni, Niilo ja Eino. Olga meni sittemmin naimisiin autonkuljettaja Honkasen kanssa. Tervaniemessä oli myös Vihtori Kuitusen paja ja autokorjaamo.

"Venetsian' piha-alueilla sijaitsi 1940- ja -50-luvuilla Pauli ja Reino Holmin hautakiviveistämö. Se oli työllistänyt n. 4-5 henkilöä ja hautakiviä valmistettiin Kangasniemen ulkopuolellekin (17.10.2006 - Jussi Svala).

Tässä kuvassa näkyy edellä mainittu Pauli ja Reino Holmin hautakiviveistämö. Kuvan lähetti (24.8.2008) Ritva Peltola o.s. Heiskanen, jonka Arvi-isä on mukana kuvassa.

(Ritva Peltola o.s. Heiskanen, sähköposti 24.8.2008): Tervaniemessä Tullisen kohdalla rannassa oli 40-luvulla (tarkempia vuosilukuja en osaa sanoa) kiviveistämö. Kiviveistämön omisti Pauli Holmin veli Reino. Verstaassa toimivat kivenhakkaajina, piikkaajina ja hiojina mm. Ville Marttinen ja Veikko Marttinen, joka asui perheineen Tullisen talossa. Kaivertajina toimivat isäni Arvi Heiskanen ja ajoittain Pauli Holm. Isäni oli sodan jälkeen ensin metsätöissä ja sitten kaivertajana, kunnes alkoi uuden paloaseman suunnittelu- ja rakennustyöt, joissa hän oli mukana.
Kiviveistämö oli käsittääkseni merkittävä työllistäjä noihin aikoihin. Veistämö koki konkurssin jossain vaiheessa ja isäni jatkoi kaiverrustöitä oman toimensa ohella tultuaan paloaseman valmistuttua palopäälliköksi. Muistan, että hän työskenteli paloaseman takana olevassa katoksessa. Ainakin 'Karjalaisten muistomerkin' kaiverrusta muistan seuranneeni tarkasti. Isäni varhaisen kuoleman jälkeen kaikki välineet osti Kalle Laitinen, joka jatkoi kaiverrustyötä.
Oheisessa kuvassa on kiviveistämön miehiä. Keskellä istuu isäni Arvi Heiskanen hänelle tyypillisessä asennossa hieman vinottain. Kopin edessä Veikko Marttinen.

Näissä kahdessa kiviveistämön kuvissa (ilmeisesti 40-luvulla) työskentelevät kaiverrushommissa Arvi Heiskanen ja ilmeisesti vesihiontakoneen äärellä Ville Marttinen. Kuvat antoi käyttöömme 24.8.2008 Arvi Heiskasen Ritva-tytär.

Kangasniemen Kiviveistämö mainosti Kangasniemen Kunnallislehdessä 28.10.1953 hautamuistomerkkejään lauseella "Työ huolellista" - ihan samaa ei ilmoitus kerro ilmoituksen latojapojan/kirjapainon huolellisuudesta (vrt. Kagasniemi).

C) Nykyisin Kirkkolahdenkujan pohjoispäässä - Topeliuksen teollisuusrakennusten entisellä paikalla - sijaitsee Nina ja Ilkka Ikosen (perheineen) rakennus, rakentaneet Laina ja Tapio Ikonen. Kuvattu 26.4.2009.

Samaisen Partin talon edessä vappuajelua 1950-luvun alkupuolella. Kuljettajana Toivo Partti - apukuskina perheen pystykoira (näkyy ratin takana tarkkaavaisena). Matkustajina naapuruston nuorempaa väkeä. Taustalla hautausmaan kiviaitaa, nykyisen Wiljam Sarjalan tien linjaa ja kirkkoakin puiden välistä näkyy. Kuvan antoi käyttöömme elokuussa 2012 Hilkka Virta (Toivo Partin tytär).

E) Anja ja Heikki Heiskasen talo, kuvattu 11.12.2005 (S&J). Talon rakensi v.1952 kunnan silloinen rakennusmestari Viljo Haapala, joka asui talossa vuoteen 1979 asti, jolloin Heiskaset ostivat talon. Kansalaisopiston julkaisun Tunne kotikyläsi - tallenna tieto (1984) mukaan tällä paikalla on ennen Haapalan uudisrakennusta sijainnut Emil Tissarin asuintalo.

Sirkka-Liisa Viinikaisen aviomies oli Lauri, joka v.1925 oli aloittanut työnsä Kangasniemen kunnansihteerinä (myöhemmin "kunnankamreerina"). Pariskunta rakennutti kuvassa näkyvän talon itselleen (ilmeisesti 1950-luvulla).
Laurin sisko oli Katri (Viinikainen), joka aloitti opiskelunsa syksyllä 1925 - ensimmäisessä ikäluokassa - vasta perustetussa kirkonkylän yhteiskoulussa.

Kirkkolahdenkujaa vielä Viinikaisen talon kohdilta katsottuna takaisin tulosuuntaamme eli pohjoiseen. Seuraavana talona näkyy Heiskasten talo ja perimmäisenä Ikosten talo. Hilma Partin tyttären omistuksessa oleva talo Ikosten eteläpuolella sijaitsee sen verran muiden talojen linjasta enemmän rannan suuntaan, ettei tästä kuvakulmasta otetussa kuvassa näy. Kuvattu 2.4.2009 (S&J).

G) Ritva ja Eemil Pauninsalon talo, ylempi kuvattu 11.12.2005 ja alempi jouluaamuna 25.12.2005 (kuvat: S&J).
Eemil Pauninsalo lähetti 23.11.2009 ystävällisesti talonsa historiikin, missä hän samalla korjasi tällä paikalla kuvateksteissä aiemmin esiintyneitä epätarkkuuksia:
Kuvassa Tervaranta-nimisen tilan talo, jonka alunperin rakennutti majuri Artur Kalpamaa 1940-luvulla Napalan koulurakennuksen hirsistä puolitoista kerrosta. Talo siirtyi v. 1948 Kymin Oy:n omistukseen, jossa eri aikoina asuivat em. yhtiön toimihenkilöt perheineen: Elna ja Eelis Karensalo, Aino ja Toivo Soidinsuo sekä Elisa ja Lauri Nikander vuoteen 1967 asti.
Kymin Oy suoritti v. 1964 talon peruskorjauksen, jossa yhteydessä talo madallettiin yksikerroksiseksi.
Ritva ja Eemil Pauninsalo perheineen muutti taloon syksyllä 1967 asuen työsuhdeasunnossa 17.3.1980 asti, jolloin he ostivat talon itselleen.

Tämä otos Kirkkolahdenkujalta 1950-luvun loppupuolelta oli mukana yhtenä yhdeksästä valokuvasta, jotka olivat mukana 1950-luvun lopulla turisteille myynnissä olleessa Kangasniemeä esittelevässä valokuvahaitarissa. Saimme kuvahaitarin käyttöömme 21.1.2012 Hyövyn Pylvänäisiltä. Tämä kokoontaitettava valokuvahaitari on aikoinaan kuulunut Savonseudun johtajattarelle Kaisa Huttuselle, joka on kirjoittanut kannen taakse päivämäärän 31.3.1959. Etupinnalle vain on painettu sana Kangasniemi, mitään muita tietoja ei ole laitettu näkyviin - ei kuvaajaa, julkaisijaa eikä painopaikkaa.
Tässä kuvassa näkyy (toisena vasemmalta) Pauninsalojen nykyisen rakennuksen aiempi ulkonäkö Kymi Oy:n omistusajoilta. Napalan koulurakennuksen hirsistä rakennus oli tehty 1940-luvulla puolitoista kerroksiseksi (Kalpamaa).
Vasemmassa reunassa pienfunkkisasuintalo, joka rakennettiin v. 1941 (siskokset Airi Kotkatsaari (os. Siitari) ja Irja Siitari).

Pauninsalojen tontilla rannan puolella on vielä tallella saunarakennus, mikä on Kalpamaan ajoilta. Kuvattu 26.4.2009 (S&J).

Siiri Laitinen kertoi (22.7.2010), että kyseisen Pauninsalon talon paikalla oli 1940-luvun alussa ollut Kangasniemen kunnan maatalouskerhon maapalsta ("aaripalstat/kerhomaat"), jossa oli viljelty juurikasveja hyötykäyttöön. Kerhoneuvojana oli toiminut alkujaan kangasniemeläinen Lempi Pynnönen.
Siiri Laitinen oli toiminut kyseisen maatalouskerhon rahastonhoitajana ja hänellä oli tilikirjana ollut käytössä "vihreäkirja". Kerho oli kokoontunut kahdesti kuussa ja toimintaan oli kuulunut erilaiset tutustumisretket ja arpajaiset. Siiri muisteli myös, että kyseisellä maatalouskerholla oli ollut pienemmät kerhomaat (1940-luvun alussa) myös nykyistä Puulavedentietä (hieman eripaikassa) edeltäneen tien varrella - nykyisten Hämäläisen ja Vassisen talon alueilla.

H) Airi Kotkatsaaren funkkis-tyylinen talo kuvattuna 90-luvulla, jolloin sen pinta oli valkeaksi rapattu. Talo rakennettiin v.1941 - rakennuttajina siskokset Airi Kotkatsaari (os. Siitari) ja Irja Siitari (kuva: S&J).

Tähän Kotkatsaaren talon kuvan yhteyteen lähetti Ulla-Maija Hokkanen seuraavia taustatietoja:
(U-M.H ~ sähköposti, 19.11.2006): Siitarin sisarusten talosta tuli jälleen nämä tittelit mieleen. Irja Siitari oli prokuristina KOP:ssa ja hänen sisarensa Airi Kotkatsaari kanslistina jo Suurolassa nimismies Langinkosken aikaan jatkaen eläkeikään saakka nimismiehen kansliassa virastotalolla.
Airilla oli tytär Merja, joka valmistui liikunnanopettajaksi ja työskenteli ainakin jossain vaiheessa Lappeenrannassa. Molemmat sisarukset asuivat kuvan talossa kuolemaansa saakka.

Sama (alk. Kotkatsaaren) rakennus remonttien jälkeen (lautavuoraus) kuvattuna 11.12.2005 (S&J). Kotkatsaaren jälkeen talon osti v.1995 kampaaja Tiina Lahikainen ja piti talossa parturikampaamoa. Pekka Siitari ja Arja Reinikainen ostivat talon v.1998 (kuva: 'S&J).

I) Jouko ja Anneli Parviaisen (os. Tullinen) talo, kuvattu 16.10.2006. Tällä paikalla sijaitsi jo 1920-luvulla Eino Tullisen isokokoinen hirsipuinen asuinrakennus, joka tuolloin hallitsi maisemaa kyseisellä alueella. Tullisen tytär, musiikinopettaja Anneli rakennutti paikalle uuden talon v.1982. Veranta valmistui v.2001. (Tiedot Kangasniemi-kirjasta , 2003)

(MH, 15.10.2006 ~ sähköposti): Tervaniemen ja Akseli Viinikaisen talon välillä oli Eino Tullisen talo, jonka yläkerrassa asui kutoja Iida Pynnönen, Eelis Pynnösen sisar, Reijo Pynnösen täti. Hän kutoi villapaidat kylän lapsille. Yläkerrassa asui myös Veikko Marttisen (="Karkee Veikko") perhe, jonka lapset Raimo ja Raili asuvat nykyisinkin Kangasniemellä. Eino Tullinen oli taksimies. Hän asui ensin "Valkoisessa talossa" ja muutti omistamaansa "Punaiseen taloon" Tervaniemen teollisuusalueella. Einon poika Keijo toimi linja-auton kuljettajana ja on sittemmin muuttanut Mikkeliin. Einon veli oli Aati ja hänen poikansa oli Reino.

Jussi Svala muistaa (17.10.2006) Aati Tullisen olleen linja-autokuskin ja hänen vaimonsa nimen olleen Tyyne.

Tästä 1920-luvun kuvasta näkyy hyvin Eino Tullisen talo lähes ainoana Kirkkolahdenkujan rakennuksena niinä aikoina. Huomattakoon, että tielinjaukset olivat tuolloin merkittävästi erilaiset, kun Lapaskankaan pengertietäkään ei vielä ollut olemassa.

Kansalaisopiston julkaisu Tunne kotikyläsi - tallenna tieto (1984): Tullisen talon kohdalla aivan rannassa sijaitsi pieni torppa, jossa asui Hilda Aaltonen. Hän harjoitti ainakin muutamina vuosina saunatoimintaa.
Näin tieto oli pitkään ollut lainattuna sivullammekin, mutta 16.8.2010 saimme asiaan korjauksen. Mainitun Hildan sukunimi ei ollut aikoinaan Aaltonen vaan Aaltola:

Puhelinkeskustelussa (16.8.2010) Hilda Aaltolan tyttärentytär Paula Tiihonen kertoi isoäitinsä Hildan olleen Luhangasta kotoisin ja hänen äitinsä oli ottanut vasta vuoden 1891 tienoilla käyttöönsä virallisen sukunimen, mikä noina aikoina oli käytänteenä alkanut vakiintua esimerkiksi erilaisissa kuntien henkikirjoituksissa.
Hilda Aaltola oli asunnut Tullisen talon kohdalla rannassa ja hänellä oli ollut kolme tytärtä - Aino, Elina ja Aune (Paulan äiti). Jossakin elämänvaiheessaan Hilda Aaltola oli ollut myös lyhyen aikaa naimisissa Tavikainen-nimisen miehen kanssa, jolloin Hilda oli hetken tunnettu myös kyseisellä sukunimellä.
Paula Tiihosen Aune-äidin sisko Aino (Laine) oli vuoden 1930 aikaan lähellä hukkua kotirannassaan ja sen jälkeen Hilda-äiti rakennutti lapsilleen laudoista karsinan, missä lapset saivat viettää aikansa, kun äiti kävi kylillä esimerkiksi kaupoilla.
Paula Tiihosen Aune-äiti avioitui sittemmin Eino Tiihosen kanssa ja Paula-tyttö asui ensimmäiset 13 vuottaan kunnansairaalassa, missä vanhemmat hoitelivat talonmiehen tehtäviä.

Ylläolevassa kuvassa kyseinen Aaltolan rantasaunatorppa näkynee hyvinkin selvästi Tullisesta vasemmalle.
Kuvassa näkyy hyvin myös oikealta järveen työntyvä pitkä Suurosten rantalaituri, jonka paikalta allaoleva nykypäivän rantakuva silloisen Tullisen talon suuntaan on otettu.

Eino Tullisen pojan Keijon tytär Ritva (sähköposti 27.7.2007): Äitini tiedon mukaan Hilda Aaltola todellakin harjoitti rannassa saunatoimintaa, vuosiluvuista en tiedä. Omasta lapsuudestani muistan rannassa olleen laiturin ja katetun venevajan. Muutin Kangasniemeltä pois v.1969.

Kuvassa erottuu aivan vasemmassa reunassa Topeliuksen tehdaslaitos, minkä hän vuoden 1915 tulipalon jälkeen oli jättänyt ja muuttanut Otavaan. Toimintaa tällä Tervaniemen teollisuuslaitoksella ja koko tällä teollisuusalueella oli kuitenkin vilkkaasti aina 1950-luvun alkuun asti.

Lahja Pöllänen (o.s. Karjalainen) (s.1914 - Kangasniemen yhteiskoulun oppilaanan 1928-32) muisteli kouluaikojaan Kangasniemen yhteiskoulun ykkösosassa. Hän kertoi päässeensä asumaan koulukortteeriin kioskinpitäjä Eemil Seppäsen luo Tervaniemeen:
Asuessamme Seppäsillä siinä Tervaniemessä innostuin kerran Helmi-nimisen tytön kanssa kilpauintiin. Luulin rantaa loivaksi, mutta se olikin äkkijyrkkä ja minä vajosin veden alle. Toiset rannalla kiljuivat, että Lahja sukeltaa. Sisareni Lyyli huusi kuitenkin, ettei Lahja osaa sukeltaa. Kuulin sekä luin lehdestä, että linja-auto oli pysähtynyt meidän pihaan ja Lyyli huusi:
"Marttinen, Marttinen, Lahja hukkuu". Marttinen tuli kahden aidan yli juosten ja onki minut vedestä.
Kun olin vuonna 1936 Kangasniemellä postinhoitajana , kävi Marttinen minua tervehtimässä ja sanoi: "Näin olen sanonut, että kaksi ihmistä olen tuosta lahdesta pelastanut". Marttinen kuoli vuonna 1939 syksyllä keuhkokuumeeseen.
Vanhuuteni vuosina matkustin taas kerran Kangasniemelle ja kirkonmenojen jälkeen etsin Tervaniemen rantaa. Sinne johtavalta tieltä erkani tie asunnolle, jonka puutarhassa istui pieni pyylevä nainen. Kerroin hänelle olevani katsomassa tuttuja paikkoja ja kerroin myös pelastuksestani hukkumasta. "Marttinen oli minun mieheni", nainen kertoi.
Silloin tajusin, että nainen oli kauppias Siitarin sisäkkö, joka prässäsi sulhasensa housut, jotka kastuivat minua pelastettaessa. Marttisen leski kutsui minut sisälle ja lähtiessäni hän pyysi käymään uudelleen.

Voisikohan edellä mainitussa kertomuksessa oleva viittaus Marttisen suorittamaan toiseenkin pelastamiseen viitata aikaisemmin tässä kuvaruudussa kerrottuun Paula Tiihosen tädin eli Aino Laineen (os. Aaltola) hukkumisvaaratilanteeseen?

Kirkkolahden pohjukassa, entisen Suurosen saunan kohdilla, yhdeksäsluokkalaisten luontokuvausryhmä koolla 12.9.2008 (S&J). Taustalla oikealla näkyvällä rannalla sijaitsivat aikoinaan Topeliuksen tehtaat ja kuulu Venetsia.

J) Tämän talon rakensi Akseli Viinikainen vuonna 1939. Siskokset Linda ja Tyyne Viinikainen asuivat vuoteen 1986 asti, jonka jälkeen taloon muuttivat Pekka ja Maija Vaheristo (o.s. Viinikainen). Talon rakentanut Akseli oli Maijan isoisä. Kuvattu 2.11.2008 (S&J).

(Anna Liisa Miettinen os. Viinikainen, sähköposti 10.4.2021): "Kirkkolahdenkuja on minulle henkilökohtaisesti tärkeä paikka, sillä Akseli Viinikainen oli isäni Voitto Viinikaisen isä, siis Akseli oli pappani. Hänen 1939 rakentamansa talo sijaitsee Kirkkolahdenkujan alussa. Siellä asuin oppikouluviikot tätieni Linda ja Tyyne Viinikaisen kanssa lukuvuodesta 1963 alkaen aina ylioppilaaksi pääsyyn 1970 saakka- samoin sisarukseni hieman myöhemmin."

Hoviniemen perhe asui tässä kyseisessä rakennuksessa 1940-luvulla. Jorma Hoviniemi kirjoittaa (13.10.2006):
(JH, 13.10.2006): Vähän lisää Akseli Viinikaisen talosta: Talossa asui kesästä 1941 vuoteen 1947 Hoviniemen perhe, agronomi Antero ja farmaseutti Helve (o.s.Langinkoski) ja lapset Jorma, Matti, Anneli ja Raimo, joka muuten syntyikin talossa kätilö Lyyli Pynnösen avustamana. Talossa oli jo tuolloin keskuslämmitys ja kylpyhuone ammeineen. Lämmitys tapahtui keittiöstä käsin. Käyttövesi pumpattiin kaivosta keittiössä sijainneella käsipumpulla katossa olevaan säiliöön. Kylpyhuoneen katossa oli kuparinen lämminvesisäiliö. Sota-aikana rannalle rakennettiin sauna, jossa mm. tehtiin saippuaa ja jalosteltiin pellavia, ja pihalle sikolätti, jossa kasvatettiin sika, joka syksyllä aina teurastettiin. Jormalla oli välillä satakin kania, jotka olivat hyvä ruoan lisä pula-aikana. Pyykkösen Matti suoritti teurastuksen.
Lähes koko suuri tontti oli kasvimaana. Ja kirkonmäen yli kipaistiin Kivikouluun Tuulikki Miettisen oppiin.

Jorman veli Matti (Hoviniemi) kirjoittaa omia muisteluitaan tuosta perheensä ajasta Viinikaisen talossa seuraavasti:
(MH, 13.10.2006 ~ sähköposti): Asuimme "Akselin talon" alakerrassa vuokralaisina. Kotiapulaisemme Toini Niilivuo asui kanssamme lastenhuoneessa. Akseli Viinikainen tuli hevosella kirkolle kunnan asioita hoitelemaan kotoaan Kutemajärven Ala-Hovista. Hevonen oli usein päivän pihan liiterirakennuksessa.
Yläkerrassa asuivat hammaslääkäri Helena Berg, Karjalasta tulleet evakot Paavo Porovikoff, poika Pekka, sittemmin Ahtilinna, Anna Hoppedorf ja poika Esko, joka taitaa nyt asua majatalon tontilla olevassa rivitalossa. Anna ja Paavo menivät sittemmin naimisiin.
Helena Bergin muutettua Meijerinniemeen tuli yläkertaan parturi-kampaaja Pirkko Lampinen miehineen ja poika Jorma. Mies oli sodassa ja haavoittui menettäen toisen kämmenensä. Ajoittain yläkerrassa asui tilapäisiä asukkeja, kuten paikkakunnalle työhön muuttaneita tyttöjä, kuten Pynnösen Maurin Maire ja autoilija Veikko Tiihosen vaimo. Lampisen parturissa "koristeltiin" kaikki morsiamet, joten meillä pikkuipanoilla oli viikonloppuisin ihailtavina paljon kauniita tyttöjä ja uljaita sulhoja.
Lampiselle tuli työhön kampaaja Elli Välisalo, joka myöhemmin kihlautui nahkuri Lauri Hurrin kanssa.

Jussi Svala muistelee (17.10.2006), että Akseli Viinikaisen talossa asui aikoinaan Martta Innanen ja 60-luvulla myös räätäli Ijäs.

(MH, 17.-18.10.2006 ~ sähköposti): Akseli Viinikaisen talossa on asunut myös tiemestari Svante Kupilan perhe ja kunnanrakennusmestari Lennes perheineen.

(Marketta Wessler, o.s. Pikkarainen, sähköposti 23.3.2008):
Viinikaisen talossa asusti myös Meri Koponen (kunnan kirjanpitäjä) tyttärensä ja poikansa kanssa sekä hammaslääkäri Hämäläinen jonkin aikaa.
Kävimme usein Koposilla, myös me partiolaiset leivoimme joulupaketteihin leivonnaisia usein hänen keittiössään.

Kirjan Suomen omakotiasutus - Mikkelin lääni (1972) mukaan Akseli Viinikainen omisti tämän kiinteistön vuoteen 1967 asti (rakensi v.1939): Paikan nimi on Kirkkolahti. Tonttia reunustavat orapihlajat ja kuuset. Hopeapajut, vaahterat, sireenit ja kukkaistutukset rehevöittävät pihaa. Lisäksi on kasvimaata ja puutarhaa. Kunnallisneuvos Sarjalan suunnittelema ja Eemil Tiihosen rakentama omakotitalo valmistui 1939 ja peruskorjattiin v.1963. Linda Viinikainen on eläkkeellä oleva opettaja.

Entisen Suurosen kauppakartanon omistajavaihdoksen jälkeinen remontti näkyi ja tuntui myös Kirkkolahdenkujan alkupäässä Viinikaisen talon paikkeilla ~ kuvattu 2.11.2008 (S&J).

Tässä kuvassa sota-ajan lapsia Akseli Viinikaisen talon seinustalla. Vasemmalta Taisto Paju, Matti Hoviniemi edessä, Jorma Hoviniemi takana, pankinjohtaja Reijo Väisänen, Raimo Hoviniemi, Anneli Hoviniemi ja Aimo Paju. (kuva: MH, 9.11.2006).

.

K) Akseli Viinikaisen talossa vuodet 1941-47 asuneen Hoviniemen perheen lapset ovat näissä kuvissa uimassa lähirannassaan.
Kuvat lähettänyt MH kirjoitti (29.10.2006) kuvista seuraavasti:
Ohessa pari kesäkuvaa ehkä vuodelta 1943. Uimapaikka on ilmeisesti jäänyt Lapassalmen pengertien alle.
Kunnansihteeri Lauri Viinikaisella oli kesämökki jossakin Vatikaanin tienhaaran paikkeilla. Uimapaikka on luullakseni linjalla Tervaniemi- Viinikaisen huvila, jossa oli hiekkapohjainen matalikko.
Vasemmassa kuvassa ovat meidän penskat eli Matti, Jorma ja Anneli (Hoviniemi).
Oikeanpuoleisessa kuvassa on takana vasemmalla Kuitusen pajan poika Pekka, toista takarivin poikaa en muista. Keskellä Matti ja Jorma, sivussa Anneli H.

Tässä laaja ilmanäkymä tämän sivun aihealueesta vuodelta 1949 (Veljekset Karhumäki-kuvapostikortti - tässä osasuurennos, käyttöömme antanut elokuussa 2008 Leena Siikanen-Toivio).
Kuvasta erottuu Suurosen kauppakartanon kulmilta nykyisestä Joutsantiestä poikkeava mutka sairaalan suuntaan. Ensimmäisessä mutkassa erottuu valkoinen postina toiminut talo ja sen takana nahkuri Adolf Flinkmanin rakennuksia.
Nykyistä Wiljam Sarjalan tietä ei ole, tie ranta-alueille ei näy kulkevan edes nykyistä Kirkkolahdenkujan tielinjaa pitkin, vaan kulkuyhteys suuntautui heti Eino Tullisen kaksikerroksisen talon jälkeen v.1941 valmistuneen Airi Kotkatsaaren talon länsipuolelta ranta-alueelle ja eteenpäin ent. Venetsian pienteollisuusalueelle.
Kirkon ympärillä näkyy kuvauslennon päivänä olleen melkoista ihmisvilinää.

Tämä ilmakuva esittelee myös mielenkiintoisesti tämän kuvasivumme kohdealuetta. Ajankohta on ilmeisesti hieman ennen vuotta 1969.
Suurosen kauppatalon itäpuolella on vielä vaalea asuin- ja liikerakennus. Eino Tullisen kaksikerroksinen talo on edelleen paikallaan ja rannassa kauempana erottuu selvästi vielä myös Venetsian kaksiosainen rakennus. Wiljam Sarjalan tie ja Kirkkolahdenkuja ovat saaneet jo omat lopulliset linjauksensa.

Tämän Karhumäen kuvapostikortin välitti käyttöömme Vesa Häkkinen huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - kiitos. Kortti on postitettu 16.6.1969 Kutemajärveltä. Kuva muistuttaa kovasti edellistä - lienee sama kuva alkujaan. Vasemmassa alakulmassa vanha postitalo ja nahkuri Flinkmanin liikerakennuksia. Lapaskankaalla ei vielä juurikaan asutusta. Hiekkakuoppa jo käytössä. Rannassa yksinäinen asuinrakennus keskellä korttikuvaa. Vanhan uimalan laiturit vielä paikallaan.