A) Edellisellä sivulla putkahdimme Rinnetietä pitkin keskelle Pappilantietä ja siellä katselimme kyseisen tien eteläosat. Tällä sivulla jatkamme tulopaikastamme Pappilantien kulkemista pohjoiseen. Pappilanniemen eteläisin seurakunnalle kuulunut rakennus, nykyinen omistaja Pesonen. Kuvattu järvenpuolelta idästä 6.5.2007 (S&J).

.

B) Pappilanniemen itäisellä, järven puoleisella alueella sijaitsee 50-luvun puolivälissä rakennettuja seurakunnan toimisto- ja asuinrakennuksia, joita 2000-luvun alkuvuosina alettiin myydä yksityisille.
Alueen luonne oli vuoden 2005 tienoilla muuttumassa merkittävästikin. Alueelle oli rantatonttiosille tulossa uusia rivitaloja. Uudet rantaan tulevat rivitalot ovat suunnitteilla mm. tässä kuvassa näkyvälle ranta-alueelle. Kuvattu 6.5.2007 (S&J).

"Kangasniemen Kunnallislehti" (Sirpa Katainen) kirjoitti 27.4.2006:
Itä-Suomen Asuntokeskus on saneerannut myös Pappilanniemen alueelle asuntoja, joista myymättä on enää kaksi, 112,5 ja 198 neliön huoneistot. Pienempi on juuri valmistunut ja suurempikin valmistuu aivan näinä päivinä.
Valmisteilla olevassa osayleiskaavassa on niemeen sijoitettu neljä rivitalotonttia. Viskari huomauttaa, että rivitalorakentaminen voisi käynnistyä sitten, kun toinen remontoiduista huoneistoista on myyty ja kaava vahvistettu.

Pappilanniemen uusien rivitalosuunnitelmien mainontaa Pappilantien varrella ~ kuvattu 25.12.2005 (S&J).

Ensimmäinen uusi rivitalo edellisessä kuvassa näkyvälle paikalle rakenteilla ~ kuvattu 14.10.2007 (S&J).

Ensimmäisen uuden rivitalon rakennustyöt käynnissä ~ kuvattu 14.10.2007 (S&J).

Tästä kuvasta näkyy hyvin uuden rivitalon sijainti Pappilanniemestä ~ kuvattu Lapassalmen pengertieltä 1.12.2007 (S&J).

.

C) Pappilanniemen tienviereisistä rakennuksista pohjoisempi ja pidempi. Rakennuksen pohjoispäädyn kellaritiloissa on pidetty mm. partiokokoontumisia. Kuvattu 25.12.2005, jolloin rakennuksesta ainakin osa oli jo myyty yksityisomistukseen.

.

D) Pappilanniemen luonnonkauniin maiseman keskelle v.1955 valmistunut kirkkoherranvirasto-rakennus, johon rovasti Tukia perheineen muutti heti sen valmistuttua. Kuvattu 25.12.2005 (S&J) - rakennuksen tiloista oli huoneistoja jo myyty yksityisille.
"Kirkkoherranviraston" pienessä kappelissa (rakennuksen pohjoispäädyssä) pidettiin vuosien varrella useita vihkiäisiä.

Tämä kuva kirkkoherranvirastosta on vanhasta postikorttisarjasta 1950-luvun loppupuolelta. Tämä otos oli mukana yhtenä yhdeksästä valokuvasta, jotka olivat mukana 1950-luvun lopulla 'turisteille' myynnissä olleessa Kangasniemeä esittelevässä 'valokuvahaitarissa'. Saimme kuvahaitarin käyttöömme 21.1.2012 Hyövyn Pylvänäisiltä. Tämä kokoontaitettava valokuvahaitari on aikoinaan kuulunut Savonseudun johtajattarelle Kaisa Huttuselle, joka on kirjoittanut kannen taakse päivämäärän 31.3.1959. Etupinnalle vain on painettu sana 'Kangasniemi', mitään muita tietoja ei ole laitettu näkyviin - ei kuvaajaa, julkaisijaa eikä painopaikkaa.

Kangasniemen seurakunnan arkistosta on peräisin tämä kuva, jossa on kuvattuna ilmeisesti jokin seurakunnan neuvosto tai vastaava. Rovasti Matti Tukia eturivissä toinen oikealta - muiden tunnistuksiin kaivataan apua. Tarkempi ajankohtakaan ei ole tiedossa.

Tunnistuksia: (JK, 29.12.2007) seisomassa toinen vasemmalta kappalainen Martti Hyvärinen ja vieressä kolmas vasemmalta maanviljelijä Viljo Erkkilä (?) (Vanhan Pappilan naapurista). Istumassa vasemmalla Marja Pikkarainen.

KORJAUS: (Pirkko-Liisa Schulman, os. Lindfors/Louhenjoki * sähköposti 22.2.2018): "Takarivissä kolmas vasemmalta on enoni Eino Reinikainen (1903-1974) Makkolan Hirvimäestä."

(Matti Mertanen, sähköposti 1.3.2008): Kyselin äidiltäni Vieno Mertaselta tämän kuvan henkilöitä. Yhdessä ystäviensä kanssa olivatkin tunnistaneet yhtä lukuun ottamatta kaikki. Kyseessä on todennäköisesti Kirkkoneuvosto 1950-luvun lopusta.
Henkilöt: Alarivi vasemmalta: Marja Pikkarainen, Aino Ylönen (Istruala), kirkkoherra Matti Tukia, Eemil Tiihonen (Lohiniemi).
takarivi vasemmalta: 'Kuren Aati' eli Aati Laitinen (Aino Ylösen veli Istrualasta), Martti Hyvärinen, Viljo Erkkilä (?) (tätä eivät tunnistaneet, mutta oli jo ehkä aiemmin tiedossa), Sulo Siitari, Vilho Lappalainen ja Arvi Tiihonen (Kutemajärvi).

E) Pappilanniemen pohjoiskärjen yhdistää Lapaskankaalle (ensin Lapasniemeen) siltapenger. Kuvattu 6.5.2007 (S&J). Jussi Svala muisteli (joulukuu, 2005) kyseisen siltapengerrystyömaan ajalta 1952-54, miten hän viime hetkessä ehti ajaa sorakuorma-autonsa turvaan keskeneräiseltä penkalta, mikä lähes koko salmen matkalta luhistui veteen. Pengersillan rakennuspaikka oli pohjarakenteeltaan ollut niin hankala, että erään tieinsinöörin muistelemana tie jouduttiin rakentamaan lopulta toistasataa metriä leveäksi molemmilta puolilta pohjatöiltään. Vielä ainakin 80-luvun alkupuolella koulupojat pyydystelivät näissä kuvan maisemissa piisameita.

.

F) Tämän kuvan Lapassalmen pengertiestä lähetti Matti Mertanen (27.6.2007). Kuva lienee otettu melko pian tien valmistumisen jälkeen 1954. Lapassalmen pengertie ja silta valmistui v. 1954 (Kangasniemen historia 3, Erkki Laitinen, 2015, s. 182). Kuvassa näkyy myös vanhan uimalan hyppytorni toisen laiturin päässä ja toisen pitkän laiturin päässä oleva koppi. Pengertien itäpuolella näkyy venekatos (kenen?).

(Kangasniemen historia 4, Erkki Laitinen, 2015, s. 205): Kangasniemeläisten kannalta merkittävin oikaisu tehtiin kirkonkylän kupeessa rakentamalla uusi tie Lapassalmen yli Lapaskankaalle ja edelleen Syvälahden yli Reinikalaan. Se lyhensi matkaa kirkonkylästä Mikkeliin lähes kuudella kilometrillä.
Lapassalmen ylittävää pengertietä oli suunniteltu kauan. Ensimmäisen kerran sitä esitti Kutemajärven Alahovin sotilasvirkatalon vuokraaja kapteeni A.U.Nordvik vuonna 1864. Yhdessä Kutemajärven miesten kanssa hän esitti kirkkoherra Karl Gustaf Eklundille pitäjänkokouksen kutsumista koollepäättämään tien teosta. Kirkkoherra kieltäytyi jyrkästi, koska hänen pappilansa olisi jäänyt tiestä syrjään. Nordvik kuitenkin jatkoi hankkeen ajamista yhdessä pitäjän itäpuolen miesten kanssa. Talvella 1865 Lapassalmelle ajettiin jo kiviä tiepenkereen tekoa varten. mutta Nordvikin kuolema katkaisi työt.
Tiehanketta viriteltiin uudelleen eloon kuntakokouksessa 1900-luvun alkupuolella ja kunnanvaltuustossa maailmansotien välillä, mutta se raukesi joka kerran.
Sotien jälkeen oikotiejhanke alkoi lopulta edetä. Ratkaisevaa oli, että tielaitoksen ja Kangasniemen kunnan intressit saatiin yhtymään, vaikka ne vetivät aluksi eri suuntiin. Lapassalmen ylittäneen tien rakennustyöt alkoivat lopulta vuonna 1952. Seuraavana vuonna 1953 salmi voitiin ylittää jo pengertietä ja väliaikaista siltaa myöten. Lopullisesti pengertie ja silta valmistuivat vuonna 1954.

Lapassalmen pengertien rakentamisen aloittamista oli viivästyttänyt 1930-luvulla tehty valtakunnallisen tieverkoston kehityskomitean esitys, jossa valtatie 13 oli ehdotettu oikaistavaksi Kangasniemen kohdalla linjaamalla tie Syvälahden pohjoispäästä suoraan länteen Ristikankaalle, jossa se olisi yhtynyt Toivakan tiehen 11 kilometrin päässä Kangasniemen kirkonkylästä. Tie olisi ohittanut Kangasniemen kirkonkylän peräti neljän kilometrin etäisyydellä pohjoispuolelta. Virallista suunnitelmaa ko. ohitustiestä ei ollut, mutta sen linjausehdotelma oli Kangasniemen päättäjien tiedossa. Akseli Viinikaisen johdolla teetätettiin Mikkelin tiepiirillä tutkimus Lapassalmen ylittävästä tiestä. Tarkoitus oli rakentaa aluksi vain Lapassalmen oikaisu, Syvälahden ylitys oli tarkoitus tehdä myöhemmin. Tienteko- tai rahoituspäätöstä ei Lapassalmi-suunnitelma kuitenkaan valtiolta saanut.
Kunnanvaltuusto päätti 1950-luvun alussa anoa valtatie 13:n oikaisua siten, että mukana oli myös Syvälahden silta. Nyt suunnitelma hyväksyttiin alustavasti ja Kangasniemen päättäjät olivat niin riemuissaan, että aloittivat rakennustyöt jo vuoden 1952 talven puolella työllistämisvaroin, vaikka lopullinen päätös tien rakentamisesta ja rahoituksesta valtion varoin tehtiin vasta vuonna 1953. Lapassalmen ylittävä pengertie ja silta oli valmis 1954 ja Syvälahden salmen pengertie ja silta valmistuivat v. 1955.
Vuonna 1956 kunta teetti vielä oikaisutien Syvälahden pohjoispäästä länsipuolitse suoraan etelään kirkonkylään, jolloin Pieksämäen ja Hankasalmen suunnista tulijoiden ei enää tarvinnut kiertää ns. "Pappilan mutkaa" Salmenkylän ja Salmelan kautta (tiedot: Kangasniemen historia 4, Erkki Laitinen, 2015).

Karhumäen veljesten kuvapostikortin alaosan kuva Lapassalmen pengertiestä. Kuvassa tien päällyste on vielä soraa, penkereillä kasvaa kuitenkin jo pensastoa. Laiturit, pukuhuone, silloisen uimalan kioski ja WC-pömpeli ovat jo paikoillaan. Ajoitus onkin hiukan hankalampi juttu. Kortin koodi on 3972-3977, jonka avulla Karhumäen veljesten nettisivulta voisi apua löytyä (ajan kanssa tutkintaan tuonnempana).

Postikorttikuva Lapassalmen pengertiestä - kortti postileimattu 19.7.1965. Voi verrata edellisiin kuviin. Kortti käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen, kiitos.

Tämä otos Lapaskankaan pengertieltä 1950-luvun loppupuolelta oli mukana yhtenä yhdeksästä valokuvasta, jotka olivat mukana 1950-luvun lopulla turisteille myynnissä olleessa Kangasniemeä esittelevässä valokuvahaitarissa. Saimme kuvahaitarin käyttöömme 21.1.2012 Hyövyn Pylvänäisiltä. Valokuvahaitari oli aikoinaan kuulunut Savonseudun johtajattarelle Kaisa Huttuselle, joka oli kirjoittanut kannen taakse päivämäärän 31.3.1959. Etupinnalle vain on painettu sana Kangasniemi, mitään muita tietoja ei ole laitettu näkyviin - ei kuvaajaa, julkaisijaa eikä painopaikkaa.
Tämän nimenomaisen kuvan taakse Kaisa Huttunen on aikoinaan kirjoittanut tekstin: Kolme haaraa tiessä tässä, kuinka monta elämässä? Silti toivon, että tie L:n onnelahan vie'.

Sama kuva kuin edellä, nyt Pirkko Pulkkisen 16.10.2015 lähettämänä seuraavin saatesanoin: Kuvapostikortissa lukee ~ "Foto: Albin Aaltonen". Äitini, Saimi Pylvänäinen, on lähettänyt ko. kortin veljelleen Erkki Neuvoselle Kinkomaan sairaalaan 3.7.1959.

Tässä Matti Mertasen lähettämässä (27.6.2007) kuvassa näkyvät vielä hyvin Lapassalmen pengertien valmistumisen ajoilta (1954) taustalla Flinkmanin nahkaverstaan ja myymälän seudut alkuperäisessä asussaan (vrt. sivu #56).

Leena Enqvist, os. Pesonen lähetti tämän kuvan 26.2.2016 seuraavin saatesanoin: "Sarjalan sillat" - kuva ajalta ennen kestopäällystettä lienee jostain 60-luvun alusta. Muistan miten jännää oli kävellä uuden lämpimän "öljysoratien" päällä paljain jaloin, kun tie viimein päällystettiin! Äiti oli ilmeisesti toista mieltä, kun iltaisin sain liottaa jalkojani pesuvadissa, että musta mönjä lähtisi pois jaloista! Pidin uimalassa uimakoulua lukiolaisena."

Kangasniemen silloinen uimala Lapassalmen pengertien varrella näyttäytyi Suomi-Filmi Oy:n lyhytelokuvassa "Onko Mikkeliin menijöitä" vuonna 1963 (ohjaaja: Olavi Puusaari).

Tämä kuva Lapassalmen ylittävän siltapengertien alkuosuudesta Tervaniemen kohdilta on otettu vuosien 1977-78 vaiheilla. Kangasniemen vanha uimala näkyy Pappilantien risteyksen kohdalla. Vanhalla uimapaikalla oli kuvan ottoaikoihin tukkilauttaa muistuttava laiturisysteemi uimareille. Aiemmin laiturilla oli ollut myös puurakenteinen hyppytorni. Ranta-alueella oli lisäksi pukuhuoneet, WC-koppi ja kioski (Lauri Jurvanen lapsineen).

.

.

Kangasniemen Kunnallislehti muisteli (1.8.2013) Sattumia vuosien takaa-palstallaan päivälleen 59 vuoden takaisia kirkonkylän silloisen uuden uimalan vihkiäisiä, jotka Lapassalmen pengertien varrella pidettiin 1.8.1954. Suomen lippu oli kohotettu uimalan salkoon vihkiäisohjelman aikana.

Ritva Peltola lähetti tämän Albin Aaltosen kuvaaman postikorttiotoksen 2.9.2014. Ajoitukseksi kuvalle lähettäjä ehdottaa vuosia 1963-64. Uimalan etelänpuoleisemman laiturin nokassa on koppi, jollaista ei toistaiseksi muissa kuvissa ole tainnut näkyä. Pukukoppi varmaankin, mutta ei ilmeisesti toiminnassa kauaakaan. Uimala ja Lapaskankaan pengertie valmistuivat v. 1954.

---

Tämäkin Ritva Peltolan 2.9.2014 lähettämä - seuraavilla saatesanoilla: Kuva on otettu kesällä 1967. Hyppytornin juurella poseeraa yhteiskoulun kuvaamataidonopettajan puoliso "Riku" Estrada.

---

Saimme tämän postikorttikuvan käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen - kiitos. Kyseisen postikorttikuvan on ottanut Albin Aaltonen. Kortin kääntöpuolelta löytyy käsinkirjoitettuna päiväys: 1.12.1969. Lapassalmen pengertien varressa olevassa vanhassa uimalassa näkyy kuvassa vielä pystyssä laiturilla hirsistä tehty hyppytorni. Uimala vihittiin käyttöön kesällä 1954.

.

I) Vuonna 1954 käyttöön otettu vanha uimala kuvattuna vielä toiminta-aikanaan 1980-luvun alussa. Uimalan käyttöönotossa ratkaisevassa roolissa oli Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). Kangasniemen MLL:n osasto huolehti uimalan kunnossapidosta vuoteen 1958 saakka, jolloin se luovutettiin kunnalle. Sadat lapset oppivat siellä uimaan MLL:n järjestämissä uimakouluissa. Uimakoulut jatkuivat 1970-luvun puolelle asti. MLL:n puheenjohtajana toimi tuolloin rovasti Matti Tukia. Uimalan perustamista oli perusteltu MML:n suunnalta lasten terveydenhoito-olojen kohentumisella ja yleisellä hyvinvoinnilla. Kuvassa näkyvät uimalan pukuhuonerakennus ja kioski (Jurvanen).
Uimalan kioski rakennettiin vuonna 1967. Hankkeen takana oli alkuvuodesta 1966 perustetun Kangasniemen Rintamamiesveteraanien osaston rahanhankitatapa (pj. Jouko Pulkkinen) - kioskia vuokrattiin kioskitoiminnan pyörittäjälle.
80-luvun alussa kuvassa vasemmalla näkyvä kioski ehti nousta myös kansallisiin uutisiin, kun eräs paikkakunnan veijareista maksoi kioskilta ostamansa lihapiirakan lehdestä leikkaamallaan setelin värikuvalla! Hetken ajattelemattomuus johti isoon juttuun väärennetyn rahan levittämisestä. WC-koppi jää kuvassa puiden suojaan oikealla. Tietolähteenä osittain Kangasniemen historia 4, Erkki Laitinen, 2015.

Jurvasen pyörittämä kioski vanhan uimalan kohdalla ~ kuvattu VHS-videolle 4.8.1989 (S&J). Kesällä 1988 kioskia pyöritti Jaana Kauppinen Ky - myyjättärenä ainakin Arja Hokkanen. Jussi Svala muisteli kesällä 2015, että Eino Kuitunen oli pyörittänyt kioskia toiminnan alkuaikoina ennen Jurvasta.

.

J) Tästä 30.4.2006 (S&J) otetusta valokuvasta huomaa, ettei Kangasniemen vanhasta uimalasta ole enää jäljellä näkyvissä kuin pienet pätkät vanhojen laiturien hiekkapenkkoja ja jonkinlainen aavistus käsitteestä hiekkaranta.

Uuden uimalan sijoittaminen entisen Santalan sahan sijoille Satamatien eteläpäähän ei osoittautunut sittemmin kovin onnistuneeksi ratkaisuksi, sillä vedenpohjaan sahalaitoksen toiminta-aikana hautautuneet sahausjätteet ovat ihanteellisia erilaisille leväkannoille, joiden vuoksi uutta uimalaa on usein jouduttu pitämään suljettuna parhaimpina kesäkuukausina (uimakouluja jäänyt pitämättä).

.

K) Vanhalta uimalalta kirkolle päin, Tervaniemen talon kohdalla, tien vastakkaisella puolella rannalla, sijaitsi tämä Tervaniemen taloon kuulunut viljankuivaamo, joka purettiin tammikuussa 1981. Kesäinen kuva on otettu syyskuussa 1979 ja talvinen kuva huhtikuussa 1980 (S&J). Paikan ohi Lapaskankaalle vievä tie sai muutamia vuosia sitten uudeksi nimekseen "Wiljam Sarjalan tie".

Aivan edellisissä kuvissa näkyneen viljakuivaamon liepeiltä on 50-luvun puolivälin paikkeilla otettu tämä valokuva uuden Lapassalmen pengertien ja uimalan suuntaan (laituri ja hyppytorni näkyvissä). Kuva on kirjasesta 'Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57', jonka lainasi käyttöömme Liisa Pilves.

(JK, sähköposti 11.1.2010): Tästä uimalan näkymästä on tehty postikortti. Toivo Kyläniemi Ähtäristä kirjoitti, että Kerttu Viinikainen on postittanut tämän maisemakortin Kyläniemen perheelle Poriin Kangasniemeltä 6.8. 1958. Kuvaaja Albin Aaltonen. Aaltonen on ollut ammattivalokuvaaja, joka kiersi ympäri Suomea kuvaamassa maisemia ja muita korttiaiheiksi sopivia kohteita. Hänen otoksistaan tehtiin kaupallisiin tarkoituksiin postikortteja aiheesta riippuen suurinakin painoksina. Tämän kuvan lisäksi Kangasniemellä oli 50-luvun lopulla postikorttiaiheena myynnissä ainakin näkymä kellotapulista kirkkoaukiolle.

Marja Svala toimitti tämän kuvapostikortin käyttöömme helmikuussa 2015. Kortti on kulkenut (leimattu) 10.1.1961. Kuvaaja: Albin Aaltonen. Korttiin kirjoitetusta tekstistä poiminta: "Jälleen sattui kolari, jossa posti-Ellin pojan jalka katkesi. Ajoi mopolla E.Tiihosen auton kanssa yhteen sunnuntaina. "

.