A) Tervaniemen päärakennus kuvattuna pihapuolelta joulukuussa 1988 (S&J), jolloin seurakunta oli juuri aloittelemassa sen remontoimista tupatoimintaansa.

Kangasniemen Talonpoikaiskulttuurisäätiö piirrätti v.1975 kartan kirkonkylän asutuksesta vuoden 1910 ajalta. Muistelijoina kartan teossa olivat olleet mukana mm. Oskar Kyröläinen, Vilho Svala, Frans Toivakka ja Veikko Virtakallio. Kartta on nykyisin nähtävänä Kangasniemen museossa. Kyseisen kartaan mukaan v.1910 kirkkomaan pohjoispuolella sijaitsi ainoastaan kaksi rakennusta: Toinen niistä oli tämä nykyisin seurakunnan omistuksessa oleva Tervaniemen talo, jossa tuolloin 1910-luvuilla asuivat Kalle ja Anni Lahikainen - toinen oli enemmän nykyisen Pappilanniemen seutuvilla sijainnut Pöntysen talo, josta tarkemmat tiedot puuttuvat.

Varsinaisella kirkko- ja hautausmaan pohjoispuolen alueella oli 1910-luvulla sijainnut ns. leikkaushuone ja myöhemmin myös ns. luuhuone.

Tervaniemen alueen ammoista historiaa löytyy Antero Mannisen Kangasniemen historia-kirjasta (sivut 179 ja 304):
1700-luvun lopulla käräjätalo sijaitsi kirkon lähellä, nimittäin Tervaniemessä kirkon koillispuolella. Se tuhoutui murhapoltossa syksyllä 1808.
Kihlakunnantuomari Orraeus, joka oli joutunut virkansa puolesta tuomitsemaan Elias Hännistä ja hänen veljiään, pelastui hädin tuskin joutumasta tulen uhriksi. Käräjätalon mukana paloi vankila, vanha pitäjäntalli ja puolisen tusinaa vähäarvoisia aittoja yms. rakennuksia.

Tämä kuva on peräisin Aino Käyhdyn (o.s. Makkonen) perhealbumista. Kuvan alla on teksti: Tervaniemen veräjällä. Tarkempi kuvausajankohta ei ole tiedossa, mutta ilmeisesti 1920-luvulla ollaan. Kirkkomaan kiviaitaa oikealla. Kuvan henkilöistä olisi mielenkiintoista saada tietoja.

.

Kirkon vieressä sijaitseva Tervaniemen tupa siirtyi 1980-luvulla maa-alueineen seurakunnan omistukseen. Vanhaa hirsirakennusta oli käytetty aikanaan sivukyliltä tulleiden kirkkovieraiden yöpymispaikkana. Talo kunnostettiin lasten ja nuorten kokoontumistiloiksi. Siellä ovat kokoontuneet seurakunnan pitämät lastenkerhot ja kunnan ja seurakunnanyhdessä järjestämät pienten koululaisten iltapäiväkerhot. Tupaa vuokrataan myös perhejuhliin ja järjestöjen tilaisuuksiin (Kangasniemen historia 4, Erkki Laitinen, 2015).

Tervaniemen talon piharakennuksia kuvattuna huhtikuussa v.1980 (S&J), jolloin paikalla asui vielä Aino Manninen perheineen. Tervaniemi kuului aikoinaan pienen pappilan torppiin, joita muita olivat ainakin Vihikangas, Päivärinne, Ylä-Hyövy ja Ala-Hyövy. Tervaniemen talossa asuivat 1900-luvun alkupuolella pitkään Kalle ja Anni Lahikainen, jotka myös majoittivat Kangasniemen Yhteiskoulun pitkänmatkalaisia koululaisia tupaansa (monien muiden kirkonkylän asukkaiden tavoin). Tervaniemen sanotaan olevan vanhinta kirkonkylän asuinaluetta. Kalle Lahikainen tunnettiin nimellä "Terva-Kalle".

Tervaniemen päärakennus kuvattuna länsipuolen tien suunnalta joulukuussa 1988 (S&J). Kangasniemen verotoimiston virkailijana elämäntyönsä tehnyt Vieno Mertanen muisteli (9.1.2007) Tervaniemen talon yläkerran päätyhuoneistoissa aikoinaan asuneen Hilda Viinikaisen, joka tunnettiin taitavana ompelijana.

D) Tervaniemen pihapiiri kuvattuna idästä Tervaniemen tieltä. Alkuperäisistä piharakennuksista on jäljellä vain yksi. Seurakunnan varastorakennus on juuri valmistunut pihapiirin itäpuolelle. Kuvattu 11.12.2005 (S&J), jolloin varaston seinistä vielä puuttuivat ikkunat.