|
Tiihosen suvun kuva-albumeista:

H)
(Paula Tiihonen, sähköposti 17.8.2010): Nämä kuvat saattavat kuulua Vaimosniemen kylän kuvien yhteyteen, isäni Eino Tiihosen syntymäseuduille. Tietoa näistäkään ei ole enempää, mutta ehkä joku vanhempi Vaimosniemeläinen tunnistaa maisemista ja taloista paikat. On näissä kuvissa ainakin nähtävissä se, kuinka paljon väkeä ennen vanhaan tarvittiin maatalontöissä, kun ei ollut suuria koneita.
(Leena Räsänen, sähköposti 15.11.2011): Kirjoitan Paula Tiihosen (pikkuserkkuni) lähettämästä talon kuvasta, jonka hän oletti olleen Vaimosniemellä. Uskon tietäväni, mistä talosta on kyse. Se on Antti Tiihosen talo eli Paulan isän, Eino Tiihosen kotitalo Vaimosniemellä. Minulla on samasta talosta kuva, jossa talon väki on kokoontunut juuri tuon kuistin eteen noin 1925 tai 1926. Liitän kuvan tähän viestiini. Kun kuvia vertailee, huomaan kuistin rakenteen, ikkunoiden sijainnin ja seinän laudoitusosan täsmälleen samanlaiseksi. Tunnistusta vahvistaa myös se, että minun kuvassani esiintyy Eino Tiihonen pikkulapsena. Tämä rakennus purettiin vasta 1950-luvulla, jolloin silloinen isäntä, Antti Tiihonen hänkin, rakensi siihen perheelleen uuden talon. Tämä talo on edelleen olemassa kauniissa rantamaisemassa.

Antti Tiihosen talon väkeä Vaimosniemellä v. 1925. Kuvan lähetti 15.11.2011 Leena Räsänen.
(Leena Räsänen, sähköposti 15.11.2011): Kuvassa olevat henkilöt ovat oikealta lähtien:
- Iida Maria Pylvänäinen, o.s. Tiihonen, (synt. 1878) sylissään Eino Tiihonen (synt. 1924).
- Tyyne Alina Pylvänäinen (synt. 1913) , myöhemmin Räsänen.
- Antti Tiihonen (synt. 1880).
- Martta Tiihonen (synt. 1915).
- Otto Tiihonen (synt. 1912).
- Väinö Tiihonen (?) (synt. 1920).
- Vanha-Antti Tiihonen (synt. 1852).
- Antti Tiihonen (synt. 1909).
- erikseen edessä olevaa pikkupoikaa ei ole tunnistettu.
Äitini Tyyne Räsänen, o.s. Pylvänäinen, oli syntyperäinen kangasniemeläinen, Vaimosniemeltä lähtöisin. Vietin itsekin Kangasniemellä lapsuuden kesiä 1950-luvulla milloin enoni, Väinö Pylvänäisen, perheen luona, milloin taas Malloksenpäässä Tyyne ja Johannes Hännisen talossa. Tyyne Hänninen oli äitini pikkuserkku.
Isoäitini Iida Pylvänäinen oli kotoisin tästä Tiihosen (ent.) torpasta. Hän meni naimisiin Emil Alfred Pylvänäisen kanssa, mutta puoliso hukkui jo vuonna 1915 palatessaan kirkolta syysjäitä myöten. Leskeksi jäänyt Iida Pylvänäinen muutti kahden pienen lapsensa, enoni Väinö Pylvänäisen ja äitini Tyyne Pylvänäisen, kanssa Antti-veljensä talouteen Vaimosniemen Tiihoseen. Kuvan ajoitus perustuu siinä olevien lasten iän arviointiin. Kuva on otettu syyskesällä, sillä talon seinustalla on pellavia kuivumassa. Kuistia kiertävät humalat.
Antti Tiihosen talo oli kuvan ottamisen aikaan (1925) siis jo itsenäinen maatila, ei torppa. Äitini aina puhui Tiihosen torpasta, kuten hänen lapsuudessaan oli ollut tapana. Ilmeisesti tila itsenäistyi vuonna 1918 uuden lainsäädännön myötä. Sitä ennen Tiihonen oli ollut Reinikkalan torppa.
Saksan talo oli Tiihosen naapureita ja Sulo Saksa oli aikanaan äitini läheinen ystävä. Äitini Tyyne Pylvänäinen lähti Kangasniemeltä koulutielle ja opiskelemaan. Kangasniemeä hän piti kotiseutunaan koko elämänsä.
(Paula Tiihonen, sähköposti 17.11.2011): Kuvatekstissä sanotaan, että kuva on otettu syksyllä ja että kuistia kiertävät humalat. Isäni kylläkin kertoi, että hänen lapsuudessaan oven edessä kasvoi elämänlanka- niminen köynnöskukka, ja sitä hän toi kotipaikaltaan kesämökillemmekin kasvamaan.



Nämä kolme ylempänä olevaa kuvaa ovat kaikki peräisin Paula Tiihosen isän Einon valokuva-albumista. Koska isä oli syntyjään Vaimosniemeltä, lienee perusteltu oletus, että nämä kuvat olisivat siis aikoinaan otettu siellä.
Mielenkiintoinen tuo ehjänä säilynyt uunimuuri. Siinä näkyy hyvin ajan erikoinen ratkaisu, uuni rakennettiin hirsikehikon päälle. Kuvasta erottuu myös hirsikehikkoon jätetty aukko, josta pääsi lämpimään paikkaan uunin alle omaan rauhaansa. Ainakin kotieläinten kerrottiin ko. järjestelyä mukavuudenhalussaan hyödyntäneen. Kyllä ihmisasukkaidenkin on kerrottu kyseistä tilaa hyödyntäneen mm. piiloutumistarkoituksessa. Hurjimmat tarinat kertovat miesväen pelanneen kolossa naisväeltä salaa korttia.
|