KANKAANPÄÄ:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 31.1.2016)

A) Kankaanpään torielämää 1950-luvulta alkaen:

Toripäivä 1950-luvulla. Nämä vanhat Kankaanpään torikuvat olivat tammikuussa 2014 esillä torin laidan bussikatoksen seinällä. Näiden valokuvien kuvaajista ei esille oltu laitettu minkäänlaisia tietoja. Kuviin tuli mukaan eksoottisia lumikiteitä katosseinälasin pakkaskuvioista. Tämän 50-luvun kuvan liiketekstejä: Pohjankangas, Ravintola - matkustajakoti, Shell ja Kankaanpään Osuuskassa.

Kankaanpään tori 1960-luvulla. Liikenimi 'Kankama Oy' (kangaskauppa) ~ Oikeallakin katolla jokin teksti.

(Aire Salo, sähköposti 20.1.2015): "Liikkeen nimi vasemmalla on KANKAMA OY (Reima Pukine Oy:n liike aikoinaan)."

Kankaanpään toripäivät vuonna 1970. Taustalla vasemmalla tummassa kerrostalossa kenkäliike.

(Aire Salo, sähköposti 20.1.2015): "Taustalla tumma tiilinen talo: kenkäkauppa ……….. oli ARMAS HALMEEN omistama kenkäkauppa ja talo tien toisella puolella (pilkottaa hieman) oli Saima Kivisen talo. Toivottavasti sain olla pienenä apuna. Ystävällisin terveisin, Aire Salo (kotoisin Kankaanpäästä ja Saima Kivisen tyttären tytär)."

Kankaanpään tori vuonna 1970. Liikenimiä näkyvillä: Vuorenmaan Sähkö, Kioski E, Kampaamo Elisa, Parturi, SPAR Valinta, Aura Vakuutus, Pohjola, Satakunnan Kansa, Autokoulu, Johanna ...

Kankaanpään torilla vuonna 1977. Taustalla samoja liikenimiä näkyvissä - äärivasemmalla SOK.

B) Kankaanpään keskustan näkymiä tammikuussa 2014:

1.

Keskuskadun ja Karjalankadun kulmakiinteistössä 22.1.2014 (S&J) Ravintola AnnMarii ja Lounaskahvio Kankaanpään Kirsikka.

2.

Ravintola AnnMariin sisäänkäynti Keskuskadun puolella 22.1.2014 (S&J).


3.

Keskuskatua torilta edelleen poispäin - 22.1.2014 (S&J). Lähemmässä kerrostalossa nyt Päivin HiusShop ja vieressä ollut Satu's Place kuvaushetkellä jo tyhjillään. Hiitolankadun jälkeisessä rakennuspäädyssä mainostaa Kello- ja kultaliike Jukka Rajala, kulmassa ennen ollut R-kioski kadonnut.

4.

Edelliseen kuvaan verrattuna näkymä keskuskadun vastakkaiselta puolelta - Kankaanpään Musiikkiopisto (22.1.2014 - S&J). Rakennuksen aiempi historia?

(Ari Paloposki, sähköposti 16.11.2014): " Vuonna 1974 aloitin peruskoulun 9:nnen luokan muuttaessani perheeni kanssa Tampereelta Kankaanpäähän. Silloin tässä rakennuksessa - ja hyvän matkaa myöhemminkin, sijaitsi VPK:n toimitilat. Kuvassasi alhaalla rakennuksen vasemmassa reunassa olevan lasisen rakennelman sijassa olivat paloautojen autotallit. Silloin ylimmässä kerroksessa sijaitsivat osa meille ysiluokkalaisille tarkoitetuista työtiloista, jonne käynti oli takakautta kulkevia portaita myöten. Varsinainen opetus oli Karjalankadun päässä olleen koulun tiloissa, mutta kaikkiaan ysiluokkalaiset oli testiryhmänä vähän heittopussista parempia, ja saimme, mitä muilta jäi ylitse.
Muistan myös, että myöhemmin samassa rakennuksessa olisi sijainnut Kankaanpään oikeusaputoimisto, mutta se lienee ollut n. 1980-luvun tällä puolen. Itse työskentelin ja asuin 1981-1984 sivutoimisena talonmiehenä VPK:n (nykyisen Kankaanpään Musiikkiopiston) viereisessä SYPin (lienee nyk Nordea) rakennuksessa, aivan torin kulmassa. Voin kertoa, ettei se ollut mitenkään rauhallinen paikka asua, mutta keskeinen sijainti ei nuoren miehen mielestä ollut kovin huono juttu."

(Jari Seppälä, sähköposti 30.1.2016): "Musiikkiopisto ~ rakennuksessa oli alakerrassa vakinainen palokunta ja yläkerrassa kirjasto. Loppurakennuksesta oli kunnan käytössä, luultavasti kunnanhallitus ym."


5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

Kuvat #1-20: kaikki torin lähiympäristöstä kuvattu 22.1.2014 (S&J).

C) Kankaanpään kirkko:

Kankaanpään puukirkko (C.L.Engel, 1839):

1.

Kankaanpään puukirkko - arkkitehti C. L. Engel, valmistui vuonna 1839. Kuvattu 22.1.2014 (S&J).

2.

Kankaanpään kirkko talvisessa iltapäivän hämyssä ~ 22.1.2014 (S&J).


3.

Kankaanpään kirkon komea torniosa - kuvattu 22.1.2014 (S&J).

4.

Kankaanpään kirkko ja talvipäivän varjot - 22.1.2014 (S&J).

5.

Kankaanpään kirkkomaan metalliportti sivuun siirrettynä - 22.1.2014 (S&J).


6.

7.

8.

9.

Kuvat #1-9 Kankaanpään kirkosta ja sen lähiympäristöstä kuvattu 22.1.2014 (S&J).

D) Kankaanpään rautatiekulttuuria:

Kankaanpään rautatieasema:

Esko Maasalo kuvasi Kankaanpään rautatieasemalla 8.9.1984 (kiitos käyttöluvasta): MRY:n syysretken kääntöpaikka. Lättäliikenne oli loppunut radalta jo 31.5.1981 eikä kauaa mennyt enää tavaraliikenteen lakkauttamiseenkaan.

Kankaanpään rautatieasema (lyhenne Kkp) on Kankaanpään keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva lakkautettu rautatieliikennepaikka. Aseman rakennukset rakennettiin 1930- ja 1940-luvulla VR:n silloisten tyyppipiirustusten mukaan. Samoin Thure Hellströmin piirustuksin rakennettiin myös Kairokosken (silloin Parkanon) ja Virtain rautatieasemat samalla rataosalla.
Henkilöjunaliikenne Porin ja Kankaanpään välillä alkoi 1933 ja Kankaanpäästä edelleen Parkanoon 1935. Asema sijoitettiin metsäiseen ja soiseen maastoon pari kilometriä Kankaanpään kirkolta luoteeseen. Taaja-asutus levisi ensin kirkon ja rautatieaseman välille, vähitellen myös laajemmalle. Kankaanpään kirkonkylässä asui 1960-luvulla jo liki 5 000 henkeä, ja Kankaanpäästä tuli kauppala vuonna 1967 ja kaupunki vuonna 1972. Porista oli suora yhteys Kankaanpään kautta Haapamäelle asti. Henkilöliikenne Porin ja Haapamäen välillä lakkautettiin 1981 ja rataosa Porin Ruosniemestä Kankaanpäähän lakkautettiin kokonaan vuonna 1985, jolloin Kankaanpäästä tuli jälleen radan pääteasema, tällä kerralla Parkanon suunnasta. Kankaanpään asema muutettiin miehittämättömäksi vuonna 1990, tavaraliikenne lopetettiin ja koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999. Kankaanpään ja Niinisalon välisen rataosan kunnossapito lopetettiin vuonna 2001. Tällöin pääsy kiskoille suljettiin Niinisalon varuskunnan päästä puomilla. Nykyisin vanha asemarakennus toimii taiteilijakommuunina. Myös sivuraiteet ovat vielä jäljellä ratapihalla, tosin osin jo kasvillisuuden peitossa.(Wikipedia, 2016).

Nimimerkki "EskoG" kuvasi molemmat kuvat kankaanpään asemalla ja ratapihalla keväällä 2014 (Creative Commons Attribution-Share Alike license).

Jukka Voudinmäki kuvasi Kankaanpään rautatieasemalla 31.1.2000 (kiitos - käyttölupa 2015-12-L).

Niila Heikkilä kuvasi Kankaanpään asemalla 4.10.2005 (käyttölupa 2015-12-K): Porin suunnan liikennettä hidastaneet ratatyöt alkavat olla valmiit, niinpä kiskoliikenne on tätänykyä lisääntymään päin myös Kankaanpään asemalla. Resiinajuna valmistautuu kolkuttelemaan kohti Pomarkkua.

Kankaanpään rautatieasema Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (kiitos - käyttölupa 2015-11-A).


Veneskosken rautatieasema:

Jukka Voudinmäki kuvasi Veneskosken rautatieasemalla 30.6.2005 (kiitos - käyttölupa 2015-12-L): Veneskosken asema takapihan (ei-radan) puolelta katsoen.

Veneskosken historiaa (Viljo Ylipaattikosken kirjoitus: "Paattikoskelta, keskeltä maailmaa"):
Ensimmäiset pysyvät asukkaat tulivat Kauhajoelta v.1685, kun Erkki Hannunpoika Soikka tuli perheineen Veneskoskelle. Hänen aikuinen poikansa Iisakki aloitti isäntänä jo v. 1686, toinen poika Gabriel jatkoi isännyyttä samassa talossa vuodesta 1701. Tilan virallinen perustaminen tapahtui vuonna 1704. Tilan nimeksi tuli Veneskoski, myöhemmin Kaappa nimestä Gabriel. Tila ulottui Paattikoskelta Majansuuhun Karvianjoen itärannalla. Tilan rakennukset sijaitsivat Veneskosken partaalla. Erkki Hannunpoika kuoli vuonna 1697. Kolmas poika, Elias perusti uuden tilan Veneskoski II (Pirilä, Mattila, Kuninkainen). Tilat sijaitsivat Karvianjoen länsirannalla. Näin oli jokivarsi saanut ensimmäiset asukkaansa. Helminauhanahan talot ovatkin jokivarressa Paattikoskelta Leppäruhkaan.
Porintien valmistuttua 1830-luvulla alkoi sen varteen nousta taloja. Porintiestä tulikin toinen helminauha. Näin koko kylä sai hajanaisen luonteen. Vanhan Porintien ja joen risteys onkin kylän keskipiste Soikan silta. Sijaitsevathan sen läheisyydessä koulu ja kesäteatteri. Aikaisemmin Maamiesseuran talo, kaupat, myllyt ja myös rautatie, jossa sijaitsi Kaapan seisake. Rautatieasema sijaitsi kylän länsilaidalla noin kolmen kilometrin päässä. Uusia taloja perustettiin; vuonna 1734 Leppäruhka (Vanhatalo), v.1777 Mäkynen ja Paattikoski sekä Kankaro v. 1789. Toki löytyy merkkejä myös aikaisemmista kyläläisistä kivi-, pronssi- ja rautakaudelta. Kaikki löydöt näiltä ajoilta liittyvät jokeen ja jokivarteen, jota on käytetty kulkuväylänä sekä elannonantajana.
Vuonna 1800 Veneskoskella oli asukkaita 136 henkilöä (2000-luvulla noin 300 henkilöä), kun koko Kankaanpäässä oli asukkaita 1491. Koskien partaalle syntyi myllyjä, jotka toivat kylään elämää. 1950-luvulla oli vielä käytössä kolme myllyä, joista yhdessä oli lisäksi saha- ja sähkölaitos. Rautatien rakentaminen 1930-luvulla toi kylään paljon väkeä. Työmiehethän tulivat perheineen. Vuonna 1933 oli koulussa 176 oppilasta (vuonna 2007 oppilaita on 20). Sotavuosina karjalaiset toivat kylään elämää. Silloin kylässä oli toiminnassa viisi kauppaa.
Veneskoski on maankuulu pärekoreistaan. 1900-luvun alkupuolella pärekoppia valmistettiin kymmenissä taloissa, nyt enää muutamissa. Kylä on ollut pääasiassa pientilavaltaista maatalousaluetta. 2000-luvulla kylää halkoo valtatie 23 (Järvi-Suomen tie). Rautatie on ollut suljettuna 20 vuotta. Tosin se on vilkkaassa käytössä kesäisin resiinaratana ja talvella moottorikelkkaurana. Joella, jolta tukkijätkät ovat kadonneet, seilaavat kanootit (viimeinen tukinuitto oli vuonna 1952).

Veneskosken rautatieasema radan puolelta Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (kiitos - käyttölupa 2015-11-A).


Niinisalon rautatieasema:

Niinisalon rautatieasema ja R-kioski kuvattuna 1950- tai 60-luvulla (lisenssi: public domain ~ kuvaaja tuntematon).

Niinisalon rautatieasema (lyh. Nns) on Kankaanpään Niinisalossa sijaitseva rautatieliikennepaikka. Liikenne Porin suunnasta aloitettiin joulukuussa 1933. Radanrakennuksen edettyä liikenne Parkanon suuntaan voitiin aloittaa 1935. Thure Hellströmin piirtämä asemarakennus valmistui 1934. Samana vuonna asema-alueelle rakennettiin myös vesitorni. Aseman läheisyyteen valmistuivat Niinisalon varuskunnan ensimmäiset rakennukset vuonna 1934, ja sen toiminta käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin. Juuri talvisodan alla siirrettiin Reserviupseerikoulu Haminasta Niinisaloon. Valvontakomission määrättyä RUK:n toiminnan keskeytettäväksi vuonna 1945 varuskunnassa toimi Internaatiksi kutsuttu valtion sisäoppilaitos armeijasta kotiutettuja oppikoulujen oppilaita varten, ja pari vuotta myöhemmin Niinisalon kasarmialuetta alettiin muuttaa tykistövaruskunnaksi. Varuskunnan ansiosta Niinisalosta kehittyi varsin huomattava taajama, jossa oli 1960-luvulla liki 1 300 asukasta. Aseman länsipuolelta rakennettiin sivuraide varuskunta-alueelle 1950-luvun alkupuolella.
Niinisalon rautatieasema muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi 1976 ja henkilöliikenne lakkautettiin koko Haapamäki–Pori-radalta keväällä 1981. Tämän jälkeen rataosalla on liikennöinyt lähinnä Puolustusvoimien sotilasjunia. Niinisalon rautatieasemasta tuli rataosan läntinen päätepiste kun yhteys Kankaanpään suuntaan suljettiin 1999. Kankaanpään rautatieasemalle johtava rata jäi yhä osaksi Niinisalon ratapihaa kunnes sen kunnossapito lopetettiin 2001. Niinisalon varuskunta-alueelle johtanut kuormausraide on purettu, haarautumiskohtaan on rakennettu uusi päätylaituri. Asemarakennus on yhä jäljellä (Wikipedia, 2016).

Nimimerkki "EskoG" kuvasi Niinisalon aseman keväällä 2014 (Creative Commons Attribution-Share Alike license).

Nimimerkki "EskoG" kuvasi Niinisalon asemalla keväällä 2014 (Creative Commons Attribution-Share Alike license): Raiteet Niinisalon asemalta länteen kohti varuskuntaa. Vain keskimmäinen enää käytössä.

Nimimerkki "EskoG" kuvasi Niinisalon varuskunnan lastauspaikalla keväällä 2014 (Creative Commons Attribution-Share Alike license): Niinisalon varuskunnan lastauslaituri. Laiturin paikasta haarautui aiemmin raide varuskunta-alueelle.


Hapuojan (entinen) laiturivaihde:

Jukka Voudinmäki kuvasi 13.5.2013 Hapuojan entisen puretun laiturirakennuksen paikan (kiitos - käyttölupa 2015-12-L).

Hapuojan laiturivaihde perustettiin paikkaan, jossa rata kulki Hapuan kyläkeskuksen tuntumassa. Laiturirakennus valmistui 1934. Se rakennettiin muista laiturituparakennuksista poikkeavin piirustuksin, sillä rakennukseen ei sijoitettu lainkaan asunto-osaa. Laituri muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1955 ja seisakkeeksi tavaraliikenteen loppuessa 1962. Henkilöliikenne lopetettiin 1974 ja liikenepaikka lakkautettiin 1975. Laiturirakennus ja sivuraide on purettu. Rata suljettiin 1985, mutta pääraide on vielä jäljellä (Radan varrella, 2009).

(Jari Seppälä, sähköposti 30.1.2016): "Kuvatekstissä mainitaan että laiturirakennus (asemarakennus) on purettu. Pitää paikkansa, se purettiin 1961 ja siirrettiin Ikaalisiin Kyrösjärven rannalle missä se on ollut yli 50 vuotta ja edelleen hyvässä kunnossa. Tekstin mukaan rakennus valmistui 1934, tämä on luultavasti kuitenkin virheellinen tieto. Väitteeni perustuu siihen että rakennuksen muutostyön yhteydessä löysin ovenkarmista leiman VR1936. Kiinteistön nimi on Pysäkki. Vietämme tänä vuonna joka tapauksessa rakennuksen 80-vuotis juhlavuotta."

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)