MALMI: - kaupunginosa #38.
Osa-alueet: Ylä-Malmi (381) * Ala-Malmi (382) * Pihlajamäki (383) * Tattariharju (384) * Malmin lentokenttä (385) * Pihlajisto (386). (Helsinki ~ sivu #28)
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 31.5.2020)

Helsinki-sivullemme #29

(Wikipedia, 2011): Malmi (ruots. Malm) on Helsingin kaupunginosa, peruspiiri ja Pohjois-Helsingin aluekeskus. Malmin kaupunginosa koostuu seuraavista osa-alueista: Ylä-Malmi (6791 asukasta 1.1.2008), Ala-Malmi (4911 as.), Pihlajamäki (7443 as.), Tattariharju (5 as.), Malmin lentokenttä (2480 as.) ja Pihlajisto (2682 as.).Yhteensä tällä alueella on 24 312 asukasta.
Malmin peruspiiri on rajattu kaupunginosasta poikkevasti niin, että siihen eivät kuulu Pihlajamäki ja Pihlajisto (jotka kuuluvat Latokartanon peruspiiriin), mutta kylläkin Tapanila ja Tapaninvainio (jotka yhdessä muodostavat Tapaninkylän kaupunginosan). Peruspiirissä asukkaita on yhteensä noin 27 800 (1.1.2008) ja työtä alue tarjoaa 11 484 hengelle (31.12.2005).
Malmi liitettiin osaksi Helsinkiä vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Tätä ennen se oli Helsingin maalaiskuntaan kuulunut taajaväkinen yhdyskunta ja samalla kunnan hallinnollinen keskus. Malmin kirkko on rakennettu pitäjän entisen kunnantalon paikalle, siksi kadunnimi Kunnantie.

Malmin lentoasema:

A) Tankkausta Malmin lentokentällä v.1938 (kuva: Heikki Aho-Björn Soldan, 'Aho-Soldan').

(Wikipedia, 2011): 1930-luvulla perustettu Helsingin entinen päälentoasema sijaitsee Malmilla. Se on nykyään Helsinki-Malmin lentoasema, joka on yleisilmailun ja viranomaisten, muun muassa rajavartiolaitoksen käytössä.

Malmin lentokentällä - kun maailma oli vielä mustavalkoinen.

Malmin lentokentällä - kun ensimmäiset värit alkoivat ilmestyä.

(Jonatan Hilska, sähköposti 5.6.2013): Löysin Malmin lentoaseman kuvat ja huomasin mielenkiintoisen yksityiskohdan - Malmin kentän erään tankkausauton. Tuo punainen tankkausauto on mitä todennäköisimmin White 1938-merkkinen, joka on maalattu nyt Esson väreihin. Auto on ollut ennen Intavan väreissä vuosina 1938-48. Värit ovat samanlaiset kuin ko. autosta rakentamassani pienoismallissa. Tuo kuva, jossa on tuo punainen tankkiauto Lockheed Lodestarin vieressä, olisi otettu vuoden 1948 jälkeen? Olisi kuitenkin mielenkiintoista jos auton yksityiskohdat voisi tarkistaa mahdollisesti suuremmasta kuvasta, etenkin vanteiden malli - löytyykö siitä ns. "tykkivanteet", joka varmistaisi että auto on entinen Intavan tankkeri. Olen tutkinut melko paljon kyseistä tankkiautoa ja Intava-nimistä yhtiötä.

Malmin lentokentän suunnittelivat eri alojen merkkimiehet - kuvassa lentoaseman odotustilan sohvaryhmä vuosilta 1838-39.

(Malmilta maailmalle, 2011): Malmin lentokentän rakennusryhmä piirrettiin rakennushallituksen suunnitteluosastolla. Työhön osallistuivat ainakin arkkitehdit Yrjö A. Waskinen ja Dag Englund. Sisätilojen suunnittelussa ja huonekaluhankinnoissa noudatettiin rakennusten arkkitehtuuriin soveltuvaa modernistista tyyliä.
Huonekaluja toimittivat mm. J. Merivaara Oy, Keravan Puuteollisuus Oy sekä Artek ja valaisimia Taito Oy ja Idman Oy. Kalusteiden hankinnasta vastasi Tie- ja vesirakennushallitus. Sen ja Artekin välisestä kirjeenvaihdosta käy ilmi, että Artekin puolesta neuvottelut oli hoitanut itse Alvar Aalto.
Artek sai kalustettavakseen ensimmäisessä kerroksessa sijainneen odotushallin tai ainakin osan siitä. Irrallisia huonekaluja halliin toimitettiin seuraavasti: kaksi ”seinäsohvaa”, sohva, lehtipöytä, kaksi puhelinpöytää (no 76), neljä ”Tankki-nojatuolia” (no 37) ja kaksi jakkaraa (no 60). Lisäksi Artekin piirustustoimistossa suunniteltiin odotushallin Oregon-männystä valmistettu ikkunapenkki ja lämpöpatterien suojus.

Malmin lentokentän viihtyisät ravintolatilat.

(Malmilta maailmalle, 2011): Lentokentän ravintola kunnostettiin samaan tilaan missä se oli ollut ennen sotaakin: toiseen kerrokseen rakennusta kiertävään renkaanmuotoiseen saliin. Sieltä ravintolan asiakkaat saattoivat katsella sekä lentokentälle että keskushalliin.

Malmin lentokentän asemarakennuksen arkkitehtuuri käy hyvin ilmi tästä vanhasta kuvasta.

Me 109 'F' (Messerschmitt) palaneena Malmin kentällä sota-aikana. Jonkinlainen korjausremontti lienee tarpeen. Tämän kuvaruudun sota-ajan kuvat Malmin lentokentältä ovat peräisin kirjasta 'Luftwaffe Suomessa 1941-44' (1976). Saksalaiset Luftwaffen koneet käyttivät välilaskupaikkana Helsingin Malmin lentokenttää varsinkin siirtolennoillaan.

Tuntemattoman yksikön Me 109 'F' Malmin kentällä v. 1942.

Bf 109E, PH+LL (Messerschmitt) kunnioittaa läsnäolollaan sekin Malmin kenttää sota-aikana.

Bf 109E-7, VA+KT kuvattuna Malmilla 1942 yhä ilman itärintamatunnuksia.

Malmin rautatieasema:

B) Malmin rautatieasema v. 2006 (kuva: nimimerkki 'Skorpion87', p.d.).

(Wikipedia, 2011): Malmi on Koillis-Helsingin aluekeskuksena tärkeä liikenteellinen solmukohta. Malmin rautatieasema sijaitsee Keravan kaupunkiradan varressa, ja asemalle on tiheää lähijunaliikennettä Helsingin keskustasta. Malmilla pysähtyvät junat I, K, N ja T.
Kaupunginosan läpi kulkee päärata. Malmin rautatieasema on tärkeä asema lukuisten vaihtoyhteyksien ja läheisyydessä asuvan suuren ihmismäärän ansiosta. Rautatie jakaa Malmin ydinalueen Ylä-Malmiin ja Ala-Malmiin. Malmintori on alueen keskus.

Malmin rautatieasema vuonna 1965 ennen sähköistystä. Johtoja varten piti asemarakennuksesta leikata metri pois. Kuva ~ Pekka Viitamäki.

Jorma Rauhalan ottama kuva (13.3.1971) Malmin rautatieasemalta.

(Reijo Salminen, 2006): Oliko aseman arkkitehtuuriratkaisulla ja lentokentällä jotain yhteisiä tekijöitä - muutakin kuin funkkis? Kaiketi lentoasemalle menijät kulki suurelta osin tämän aseman kautta 30-luvulla, ja siksi ehkä asemakin piti olla hieman 'toista maata'. Menikö metsään tämä ajatuskuvio?

(Pekka V. Puhakka, 2006): Lieköhän tästä lähtenyt jopa linja-autoyhteys lentoasemalle? Malmin hautuuman radastahan olisi tuohon aikaan saanut pienellä lisätyöllä oivan lentokenttäradan. Olisi ollut aika hienoa jos lentoasemalla olisi ollut laituri ja oma funkkis-tyylinen lentokentän rautatieasema. Oikeanpuoleisen oven takana ainakin nykypäivänä on porraskäytävä.

Malmin asemalla 19.5.1962 * kuvaaja: Constantin Grünberg (Helsingin kaupunginmuseo) (lisenssi OK , Creative commons BY 4.0).

Malmin hautausmaa:

C) Malmin hautausmaa-alue Karhumäen ilmakuvapostikortissa vuoden 1950 tietämiltä. Kuvan oikeassa reunassa näkyy hautausmaa-alueelle asti ulottuneella rautatiellä juna, joka liittyi 'hautausmaaliikenteeseen'. Erikoinen hautausmaan rautatieasema näkyy kuvassa oikealla metsän takana.

Veijo Malk välitti junaharrastajien sivuille ylläolevan kuvan Malmin hautausmaalta vuodelta 1906. Bobrikovin ja itsensä ampunut Eugen Schauman haudattiin 1904 Malmin hautausmaalle nimettömään köyhäinhautaan, josta ruumis olojen vapauduttua siirrettiin vuonna 1906 Schaumanien sukuhautaan Porvooseen. Kuva lähtöseremonioista.

Jorma Rauhala oli kameroineen toukokuussa 1970 tutkimusmatkalla vanhalla Malmin hautausmaan ratalinjalla: Malmin asemalta hautausmaalle johti yli kaksi kilometriä pitkä ratalinja, jolla liikennöitiin ruumisjunilla. Nyt se on purettu. Rata avattiin liikenteelle 10.11.1894 ja suljettiin 19.12.1954.

(Riku Hyvärinen, 5.5.2005): Olen itse nappaillut kuvia Malmin ja Tapanilan alueen vanhoista ratalinjoista (tai mitä niistä nyt on jäljellä), ja tästä hautausmaan radasta näyttäisi olevan vielä 'luonnontilassa' pieni pätkä Malminkaaren ja Ormusmäentien välissä. Kuvassa olevan ratapenkan päällä on nykyään kevyen liikenteen väylä, Vanhanradanraitti.

(Wikipedia, 2013): Malmin hautausmaan vanha pääportti on Pihlajamäentien varrella, joka aikoinaan oli osa yhtä Helsingistä itään ja pohjoiseen johtaneista pääteistä. Koska hautausmaa oli valmistuessaan melko kaukana kaupungin alueen ulkopuolella, sinne järjestettiin raideyhteys rakentamalla Malmin asemalta noin kahden kilometrin pituinen pistoraide.
Säännöllinen junaliikenne käynnistyi jo helmikuussa 1895. Kuljetuksia hautausmaalle oli ensin kahdesti, sittemmin viidesti viikossa. Junassa oli aina kaksi ruumisvaunua vainajille ja neljä henkilövaunua saattoväelle, papeille ja hautausmaalla vieraileville. Ruumisjunat lähtivät Malmille alkujaan Töölön tavara-aseman laidalla sijainneelta ruumisasemalta tai Leppäsuon ruumishuoneelta, kunnes Harjun ruumishuone Aleksis Kiven kadulla valmistui 1921.
Malmin hautausmaalla ei ollut omaa junasuorittajaa vaan junat liikkuivat Malmin asemapäällikön vastuulla. Malmin asemalla oli omat opastimet tätä rataa varten ja aseman opastintaulussa erilliset merkinnät. Hautausmaalle rakennettiin 1897 yhä jäljellä oleva asemarakennus, joka tarkkaan ottaen oli pelkkä odotussali: siellä ei ollut lipunmyyntiä eikä junasuoritusta, joista huolehti junan konduktööri. Junalipuissa oli risti hautausmaajunan merkkinä ja seurakuntayhtymä sai lipputulot. Liikennöitsijänä toimivat Valtion rautatiet.
Erikoisuutena radan liikennöintiohjeista mainitaan se, että veturien oli mentävä hautausmaan raiteille mahdollisimman vähillä höyryillä, ettei varoventtiili olisi alkanut puhaltaa hautausmaalla oltaessa. Se olisi nimittäin voinut häiritä hautajaisia.
Toisen maailmansodan jälkeen tästä järjestelystä kuitenkin luovuttiin. Rata poistettiin käytöstä vuonna 1954 ja Harjun ruumishuone muutamaa vuotta myöhemmin. Osa radasta toimi jonkin aikaa Osuusliike Elannon Teerikukontien varaston pistoraiteena, mutta nyttemmin kiskot on purettu.
Ratapenger on yhä olemassa, siinä kulkee nykyään pyörätie. Samoin hautausmaan aidassa on yhä portti, josta junat aikoinaan kulkivat. Entinen Harjun ruumishuone toimii nykyään nuorisotalona.

Malmin hautausmaan entinen asemarakennus Helsingissä kuvattuna toukokuussa 2007 - kuva: nimimerkki 'Xavier' (public domain).

Malmin hautausmaan siunauskappeli Helsingissä - Selim A. Lindqvistin suunnittelema. Kuvasi nimimerkki 'Etk' joulukuussa 2007 (lisenssi, OK).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Helsinki-sivullemme #29

Helsinki-sivustomme etusivulle