Hermanni * kaupunginosa # 21 * osa-alueet: Hermanninmäki (#211) * Hermanninranta (#212) * Kyläsaari (#213) . * (Helsinki ~ sivu #21)
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 7.6.2020)

Helsinki-sivullemme #22

Hermanni:

A) Vanhaa ja uutta ~ asuintaloja, Hermanni * kuvaaja: nimimerkki DreferComm - 2008 (Wikipedia, CC BYSA 3.0).

(Wikipedia, 2020): Hermanni (ruots. Hermanstad) on Helsingin 21. kaupunginosa koillisessa kantakaupungissa Hämeentien itäpuolella ja Vanhankaupunginlahden rannalla. Piirijaossa Hermanni kuuluu Vallilan peruspiiriin. Hermannista länteen jää Vallila, pohjoiseen Toukola ja etelään Sörnäinen.
Hermanni on jakautunut vuoden 2013 alusta lähtien virallisesti kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat Hermanninmäki, Hermanninranta ja Kyläsaari.

Asukkaita Hermannissa on noin 6 418 (1. tammikuuta 2017). Alueelle joukkoliikenneyhteyksiä tarjoavat kaikki Hämeentien bussit ja raitiovaunut. Hermannin rantatetä pitkin kulkevat bussilinjat 55 ja 56. Myös Kalasataman metroasema palvelee alueen eteläisintä osaa.
Hermanni on saanut nimensä vapaaherra Herman Standertskjöld-Nordenstamin mukaan, joka 1880-luvulla omisti Kumpulan kartanon. Vuonna 1883 hän erotti kartanon maista kolme aluetta, joilta hän alkoi vuokrata asuntotontteja. Kaksi näistä alueista sai hänen mukaansa nimet Hermanstad I ja Hermanstad II, kolmas sen sijaan nimen Majstad. Näistä Hermanstad II käsitti pääosan nykyist Hermanninmäkeä, kun taas Hermanstad I on nykyään osa Vallilaa, ja Majstad on nykyinen Toukola (ruots. Majstad). Hermanni rakennettiin tuolloin tiiviiksi puutaloalueeksi. Puutaloissa perheet asuivat ahtaasti ja tekivät ruokansa puu-uuneissa. Vuonna 1893 kaupunki osti nämä Kumpulan kartanon alueet, ja ne liitettiin Helsinkiin vuonna 1906.

Vanhoista puutaloista ei ole montaa jäljellä. Hermanni sai nykyisen paljolti betonisen ja tiilisen ulkomuotonsa 1950- ja 1960-luvun rakentamisen yhteydessä. Varsinkin eteläisen Hermannin kaupunkikuva on muuttunut uudisrakentamisen myötä. Etelä-Hermanniin on rakennettu 2000 ja 2010-luvuilla runsaasti uusia asuntoja, joille syntyi tilaa, kun Eläinlääketieteellinen korkeakoulu ja Valtion eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos siirtyivät Viikkiin 2006. Hermanni on ollut yksi Helsingin suurimmista uudisalueista.

Uusia asuinrakennuksia rakennettiin 2010-luvulla myös Hermannin itäosaan, Hermanninrannan ja Kyläsaaren alueille, jotka aikaisemmin olivat teollisuusaluetta. Uudet asuntoalueet liittyvät läheisesti läheiseen Sörnäisten puolella sijaitsevaan Kalasataman alueeseen.
Aivan Vanhankaupunginlahden rannalla sijaitsi vuosina 1962–1982 Kyläsaaren jätteenpolttolaitos, joka asukkaiden vaatimuksesta lakkautettiin ympäristöhaittojen vuoksi. Rakennuksessa on nykyään Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus.

Helsingin vankila (puhekielessä Sörkan vankila) sijaitsee Hermannissa. Hermannissa on neljä päiväkotia (Kotikallio, Pääskylä, Viola ja Louhi) ja ala-asteen koulu. Kaupunginosassa, Tukkutorin alueella, sijaitsevat myös ravintola- ja huvialue Teurastamo sekä tapahtuma-areena Agroksenmäen holvikellari. Hermannin itäosa tukkukauppoineen kuuluu Kalasataman ja Sörnäisten vaikutuspiiriin.

Hämeentiellä ~ Hämeentien sillan ja Mäkeläntien risteyksen kohdilla ~ eri kaupunginosien rajamailla:

B) Vallila, Hermanni * 1965 * Mäkelänkadun (kuvan alareunassa vaakasuorassa) ja Hämeentien risteys. Kuvan yläreunassa Eläinlääketieteellisen korkeakoulun (myöh. eläinlääketieteellinen tiedekunta) rakennuksia. Kuva: SKY-FOTO Möller, Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0. Satamarata purettu kuvan alareunasta - Hämeentien rautatiesilta kuvan oikean alareunan ulkopuolella.


Hämeentien silta vuonna 1909. Taustalla Valtion Rautateiden viljamakasiini Itäinen Viertotie 38 (Hämeentie 39a ) * Satamarata. Kuvaaja: Signe Brander * Helsingin kaupunginmuseo * CC BY 4.0.

Sama paikka kuvattuna v. 2009. Rautatie purettu, Hämeentien alittaa nyt autojen ajoväylä (Junatie). Viljamakasiini edelleen paikallaan (Google Maps).

Hämeentien rautatiesillalta näkymä pohjoiseen - Mäkeläntie kapean kerrostalon vasemmalta puolelta (Google Maps, 2009).


(Wikipedia, 2020): Hämeentie (ruots. Tavastvägen) on Helsingin Hakaniemestä koillisen suuntaan johtava katu, joka alkaa Hakaniemen torilta (Siltasaari) päättyen Vanhan­kaupungin­kosken kohdalle Vantaanjoen suulla.
Nimensä mukaisesti Hämeentie muodosti vanhastaan alkuosan Helsingistä Hämeenlinnaan johtaneesta päätiestä, joka kulki Viikin, Malmin ja Tuusulan Hyrylän kautta. Kun Helsinkiin johtaneita teitä 1850-luvulla levennettiin ja parannettiin, Hämeentie sai nimen Östra Chaussén, suomennettuna Itäinen viertotie. Vastaavasti silloisen Turuntien alkuosa, nykyinen Mannerheimintie sai nimen Västra Chaussén eli Läntinen Viertotie. Vanhat nimet Hämeentie ja Turuntie palautettiin käyttöön vuonna 1928. (Nykyisin Hämeenlinnaan ja edelleen Tampereelle johtava valtatie 3 alkaa kuitenkin Mannerheimintien päästä.)

Hämeentien eteläosa on Sörnäisten ja Kallion rajana, keskiosa Hermannin ja Vallilan rajana. Kadun pohjoisosa kulkee Toukolan kautta Vanhaankaupunkiin.

Hämeentie oli 1980-luvulle saakka tärkeä Helsingin sisääntuloväylä, jota pitkin Lahdenväylän liikenne ohjattiin Helsingin keskustaan. Varastokadun (nykyään Hermannin rantatie) laajentaminen 1980-luvulla mahdollisti keskustaan suuntautuvan henkilöautoliikenteen ohjaamisen Hämeentien katukuilun sijasta Hermannin kaupunginosan kautta Sörnäisten rantatielle, jossa siitä oli vähemmän haittaa. Hämeentien pohjoisosa oli jo aikaisemmin menettänyt merkityksensä pääliikenneväylänä, kun rakennettiin siitä erkaneva Kustaa Vaasan tie, joka johtaa Lahdenväylälle. Haarautumiskohdassa Hämeentie tekee keskustasta tultaessa jyrkän mutkan oikealle ja Kustaa Vaasan tie jatkuu suoraan eteenpäin kohti Lahden moottoritien alkua.
Hämeentie on tärkeä joukkoliikenteen runkoväylä, jota käyttää Lahdenväylän ja Tuusulanväylän suuntiin koilliseen Helsinkiin suuntaava paikallisliikenne. Raitiolinja 6 kulkee Hämeentietä Hakaniemestä sekä raitiolinja 8 Kurvista Arabianrantaan saakka. Myös raitiolinja 7 kulkee Hämeentietä, Hakaniemen ja Mäkelänkadun risteyksen välisen osuuden.

Hermanni puutalojen aikaan * 1950-luvun tienoilla:

C) Hermanni ~ nainen täyttämässä ämpäriä vesipostilla (1949-50). Kuvaaja: Eino Heinonen (Helsingin kaupunginmuseo * CC BY 4.0).

Vegankatu 8, 6 * Vellamonkadun kulmasta nähtynä (1954). Kuvaaja: Constantin Grünberg (Helsingin kaupunginmuseo * CC BY 4.0).

Kinapori:

D) Kuvassa Kinaporin palvelukeskus. Nykyisen Vaasankadun paikkeilla sijaitsi aikoinaan kaupungin yksityiselle vuokraama Harjun tila, jonka mukaan Harjun osa-alue on saanut nimensä. Kun alkuperäisen tilan vuokra-aika vuonna 1883 päättyi, kaupunki jakoi alueen tonteiksi, ja alueelle syntyi nopeasti puutaloesikaupunki. Asukkaiden keskenäisen kinastelun vuoksi alue sai pian epävirallisen nimen Kinapori, ja sen vanhan yksityistien paikalle rakennettua päätietä nimitettiin sen mukaisesti Harjukaduksi tai Kinaporinkaduksi. Kun alueelle vuonna 1901 vahvistettiin asemakaava, katu sai nimen Vaasankatu, ja nimi Harjukatu siirrettiin eräälle sen poikkikadulle. Nykyinen Kinaporinkatu sen sijaan oli osa Pengerkatua ja sai erillisen nimen vasta paljon myöhemmin (Wikipedia, 2020).

Helsinki-sivullemme #22

Helsinki-sivustomme etusivulle

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)