Toukola # 23 (Toukola #231 - Arabianranta #232) * Kumpula #24 * Koskela #26 * Vanhakaupunki #27 (sivu #20):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 8.6.2020)

Helsinki-sivullemme #21.

A) Toukola kaupunginosa # 23 (osa-alueet: Toukola #231 - Arabianranta #232) :

B) Kumpula kaupunginosa # 24:

C) Koskela kaupunginosa # 26:

D) Vanhakaupunki kaupunginosa # 27:


Vanhankaupunginkoski (Gammelstadsforsen):

(Wikipedia, 2020): Vanhankaupunginkoski (Gammelstadsforsen) on kulttuurihistoriallisesti merkittävä koski Vantaanjoen suussa Helsingin Vanhankaupunginlahden pohjukassa. Kosken alkuperäinen nimi on Helsinge fors eli Helsinginkoski, jonka ääreen Helsingin kaupunki perustettiin vuonna 1550. Koski sijaitsee Vanhankaupungin kaupunginosassa.

Gammelstadsforsen ~ foto: Gustaf Sandberg (SLS ~ lisenssi, OK).

Gammelstadsforsen ~ foto: Gustaf Sandberg (SLS ~ lisenssi, OK).

Nimimerkki "Pöllö" kuvasi kesällä 2007 Vanhankaupunginkosken padon (Wikipedia * CC BY 2,5).

(Wikipedia, 2020): Vanhankaupunginkoski on kulttuurihistoriallisesti merkittävä koski Vantaanjoen suussa Helsingin Vanhankaupunginlahden pohjukassa. Kosken alkuperäinen nimi on Helsinge fors eli Helsinginkoski, jonka ääreen Helsingin kaupunki (ruots. Helsingfors) perustettiin vuonna 1550. Koski sijaitsee Vanhankaupungin kaupunginosassa. Koski jakautuu itähaaraan ja länsihaaraan, joiden väliin jää Kuninkaankartanonsaari. Kosken läntinen haara on padottu.

Historiaa: Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjokisuuhun 12. kesäkuuta 1550 vanhan Koskelan kylän paikalle. Vantaanjoen länsi- ja itähaaran väliselle saarelle perustettiin Helsingin kuninkaankartano vuonna 1551. Jatkuvien tulvien vuoksi Pietari Brahe siirsi Helsingin hallinnollisen keskustan Vironniemelle vuonna 1640.
Vanhankaupunginkoskessa on ollut vuosisatojen kuluessa erilaisia myllyjä ja patoja, joista viimeisin pato on rakennettu vuonna 1876. Padon yhteydessä on vesivoimalaitos teholtaan 0,2 MW. Siinä oli Helsingin vedenpuhdistamo, joka otti raakaveden Vantaanjoesta, puhdisti sen ja pumppasi Alppilan vesitorniin kosken vedestä saadulla sähköenergialla. Vesilaitos rakensi toiminnan laajetessa useita rakennuksia, jotka jäivät kuitenkin tyhjiksi vedenkäsittelyn loppuessa siellä vuonna 1972. Niihin tiloihin on perustettu Tekniikan museo.

Vantaanjoessa oli aiemmin runsas lohi- ja taimenkanta. Lohi hävisi padon rakentamisen myötä, mutta alkuperäistä taimenkantaa on säilynyt Vantaanjoen latvavesissä. Vanhankaupunginkoskesta on saatu myös sinisampia, joista suurimmat olivat kesällä 1756 saadut 2 sinisampea painoltaan 51 kg ja 67 kg. 1900-luvulla sinisampi on hävinnyt Itämerestä liikakalastuksen ja suurten jokien patoamisen seurauksena.
Vuoden 1946 suureen alueliitokseen asti Helsingin ja Helsingin maalaiskunnan välinen raja kulki Vanhankaupunginkosken läntistä haaraa pitkin, jolloin Kuninkaankartanonsaari ja kosken itäinen haara jäivät maalaiskunnan puolelle. Vesi- ja viemärilaitosten rakennukset Vanhassakaupungissa ja kosken pohjoispuolella Koskelassa sisältyvät Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kosken länsirannalla on Helen Oy:n omistama ja ylläpitämä Vanhankaupunginkosken vesivoimala, joka toimii osana Tekniikan museota voimalamuseona. Voimalan valmistui vuonna 1876 ja sen tuottama sähköteho on noin 0,2 MW. Vesivoimalan toiminta päättyi vuonna 1970 ja käynnistettiin uudelleen vuonna 2000.
Vantaanjoen vesistöä on kunnostettu paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Vesistöä pidetään nykyisin Suomenlahden parhaana taimenjokena. Jätevesipäästöt ovat hyvin paljon vähentyneet ja vaelluskaloille sopivia kutualueita on varsin paljon jo kunnostettu ympäri Vantaanjokivesistöä. Kutualueita voisi olla jopa 300 km:n matkalla eri joissa ja puroissa. Näitä kunnostustöitä ovat tehneet Virtavesien hoitoyhdistys (Virho) sekä SKES.

Helsinki-sivullemme #21.

Helsinki-sivustomme etusivulle

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)